TT 2018:53 · Työtuomioistuin

Metsäalan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saanut heikentää luottamusmiestehtävän takia. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei myöskään tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saanut siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

Työnantaja oli menetellyt luottamusmiessopimuksen määräyksen vastaisesti, kun se ei ollut antanut metsurille laatumittaustehtäviä, minkä johdosta tämän palkka oli laskenut. Laatumittauskoulutuksen tarjoamatta jättäminen oli ollut välitön seuraus siitä, että metsurille ei ollut annettu laatumittaustehtäviä, eikä sitä tässä tapauksessa pidetty erillisenä luottamusmiessopimuksen rikkomisena. (Ään.)

KANTAJA

Teollisuusliitto ry (entinen Puuliitto ry)

VASTAAJA

X Oy

ASIA

Luottamusmies, työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.1.2018

Pääkäsittely 5.2.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maaseudun Työnantajaliiton, Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n, Yksityismetsätalouden Työnantajien ja Puu- ja erityisalojen liiton välillä solmitun metsäalan työehtosopimuksen 1.2.2013–31.1.2017 osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Tällä ei tarkoiteta muutoksia normaalin vuosityörytmin puitteissa. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiessopimuksen määräykset ovat saman sisältöiset myös Maaseudun Työnantajaliiton, Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n, Yksityismetsätalouden Työnantajien ja Puuliiton välillä solmitussa metsäalan työehtosopimuksessa 1.2.2017–31.1.2018.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt X Oy:n (entinen Y, jäljempänä Y tai työnantaja) palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa metsurina erään kaupungin metsätiimissä. Kyseinen metsätiimi käsitti Pohjois-Karjalasta Pohjois-Savoon ulottuvan alueen ja siinä työskenteli yhteensä parikymmentä kuukausipalkkaista metsuria. A valittiin 1.2.2014 metsätiimin alueelliseksi luottamusmieheksi 1.2.2014 lukien 31.12.2017 saakka.

Metsureiden vastuulle kuului kymmeniä eri työtehtäviä, joista yksi erillinen tehtäväkokonaisuus oli koneyrittäjien ja metsäpalveluyritysten työjäljen tarkastaminen ja laatumittaus (laatumittaustehtävät). Mikäli laatumittaustehtäviä oli työehtosopimuksessa määritelty määrä, työntekijän tehtävän vaativuusryhmä nousi ja hänelle maksettiin korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Mikäli työehtosopimuksessa määritelty määrä ei ylittynyt, työntekijälle maksettiin päiväkohtaista lisäpalkkiota niiltä päiviltä, jolloin hän teki laatumittaustehtäviä. Laatumittauksella oli lisäksi arvoa työkokemuksena ja ammatillisesti.

Kunkin metsurin kyseisen vuoden työtehtävät käytiin läpi esimiehen ja metsurin kesken vuosittain alkuvuodesta käytävässä kehityskeskustelussa. Keskustelussa laadittiin metsurin työsuunnitelma kyseiselle vuodelle. Työsuunnitelma sisälsi myös mahdolliset laatumittauspäivät, joiden määrä vaihteli yrittäjien määrän, oletetun työkokemuksen sekä yrittäjien työkaudella tehdyn työn laadun mukaan. Työsuunnitelmassa ilmoitetut laatumittausten määrät eivät aina toteutuneet sellaisenaan, vaan ne olivat arvioita, joihin voi tulla muutoksia.

A:n vuosien 2014 ja 2015 työsuunnitelmiin on merkitty laatumittaustehtäviä. Vuosien 2016 ja 2017 työsuunnitelmiin A:lle ei ole merkitty laatumittaustehtäviä. Tuolloin laatumittaustehtäviä tekivät B, C ja D.

Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, onko Y rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen määräyksiä, kun A:lle ei ole määrätty laatumittaustehtäviä vuonna 2016 ja 2017 eikä tarjottu laatumittaustehtäviä koskevaa koulutusta mainittuina vuosina. Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 ja 3 kohtia,

- velvoittaa X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa X Oy:n korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 13.351,66 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

A:n laatumittaustyöt

A teki laatumittaustöitä tai ainakin niitä vastaavia töitä jo ennen luottamusmiesvalintaa vuosina 2011 ja 2012. Lisäksi hän sopi vuonna 2013 esimiehensä kanssa, että hän tekisi laatumittaustöitä vuodesta 2014 lukien. Häntä koulutettiin sanottuun työhön vuonna 2013.

Työnantaja ja A merkitsivät 31.1.2014 käydyssä kehityskeskustelussa A:n vuoden 2014 työsuunnitelmaan 75 laatumittauspäivää. Tämä nosti A:n vaativuusryhmän ajaksi 1.5.2014–30.4.2015 tasolta 2 tasolle 3. Vuonna 2014 laatumittaustehtäviä teki A:n lisäksi B ja jonkin verran metsänhoidon esimies E. A suoritti vuonna 2014 yhteensä 35 laatumittauspäivää.

Työnantaja ja A merkitsivät 27.1.2015 käydyssä kehityskeskustelussa A:n vuoden 2015 työsuunnitelmaan 35 laatumittauspäivää. Vuonna 2015 laatumittaustyö jaettiin kolmelle henkilölle. A:n ja B:n lisäksi C ryhtyi tekemään laatumittaustyötä. A suoritti vuonna 2015 yhteensä 24 laatumittauspäivää. A:n oma työ kuului vaativuusryhmään 2, josta maksettiin 82,96 euroa päivältä. Laatumittaustyö kuului vaativuusryhmään 4, josta maksettiin 95,68 euroa päivältä. Täten A sai laatumittauspäiviltä 12,72 euroa korkeampaa päiväpalkkaa.

Tammikuun 2016 kehityskeskustelussa A:n esimies metsänhoidon esimies E ilmoitti, ettei A saanut enää jatkaa laatumittaustöissä vuonna 2016. A:lle ei annettu yhtään laatumittauspäivää. E on saanut omalta esimieheltään metsänhoitopäällikkö F:ltä määräyksen toimia näin, mikä oli poikkeuksellista. Vuonna 2016 työnantajalla oli tarjota laatumittaustöitä. Ne osoitettiin B:lle, C:lle ja D:lle. D ei ole tehnyt aiemmin sanottuja töitä ja häntä piti kouluttaa niihin. A oli työhön D:tä ansioituneempi. Työnantaja ei myöskään tarjonnut A:lle laatumittauskoulutusta vuonna 2016 eikä laatumittaustöitä ja/tai laatumittauskoulutusta vuonna 2017.

Vuoden 2016 ja 2017 laatumittausten maantieteellinen sijoittuminen

Työnantajan esittämä laatumittausten maantieteellistä sijoittumista koskeva perustelu ei ollut kestävä. Vuoden 2016 laatumittaukset sijoittuivat maantieteellisesti siten, että B, C ja D eivät tosiasiassa asuneet maantieteellisesti kesän työmaihin nähden parhaiten eri puolella metsätiimiä. Esimerkiksi paikka L ja paikka M olivat kesän 2016 keskeisiä kohteita ja niihin A:lla oli lyhin matka. Tosiasiassa työnantajalle syntyi enemmän kustannuksia, koska ajomatkat kasvoivat. Myös vuonna 2017 laatumittaustehtävät sijaitsivat siten, että työnantajan olisi ollut järkevä käyttää niihin A:ta.

A:n luottamusmiestehtävä ja työnantajan menettely

Erityisesti vuonna 2015 A hoiti luottamusmiehen tehtäviään aktiivisesti. Hän esimerkiksi neuvotteli loppuvuonna 2015 F:n kanssa työehtosopimusta koskevasta erimielisyydestä. Neuvotteluiden kuluessa F oli haluton neuvottelemaan ja F pyrki estämään paikallisneuvotteluiden käymisen. Liitosta saamiensa ohjeiden avulla A kuitenkin sai vietyä paikallisneuvotteluita eteenpäin ja myöhemmin työnantaja joutui korvaamaan työntekijöille erimielisyysneuvotteluiden kohteena olleen asian antamalla palkallisia vapaapäiviä. A osallistui luottamusmiehenä työpaikan sisäisiin palavereihin, joissa hän kritisoi sitä, että työnantaja käytti alihankinnassa ulkomaista halpatyövoimaa, sekä myös alihankkijoiden työn jälkeä. Työnantaja suhtautui tähän kritiikkiin negatiivisesti.

Laatumittaustehtävien pois ottaminen heikensi A:n mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan. Työtä, johon ei lainkaan kuulunut laatumittaustöitä, oli pidettävä alempipalkkaisena työnä kuin työtä, johon kuului laatumittaustöitä. A:ta ei olisi saanut siirtää kokonaan pois laatumittaustyöstä hänen toimiessaan luottamusmiehenä. Edellä kerrottu tapahtumankulku myös osoitti sen, että siirtäminen pois laatumittaustöistä voitiin katsoa tapahtuneen luottamusmiestehtävän hoitamisen vuoksi. Näiden kaikkien perusteiden johdosta X Oy:n oli katsottava rikkoneen työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 ja 3 kohtien määräyksiä.

X Oy:n menettely on ollut tahallista ja se on tuomittava hyvityssakkoon. Se ei ole korjannut menettelyään myöskään käytyjen erimielisyysneuvotteluiden jälkeen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

X Oy on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää Teollisuusliitto ry:n kanteen ja velvoittaa Teollisuusliitto ry:n korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.640,72 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Y ei ole rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 ja 3 kohtien määräyksiä, eikä sitä voida tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Laatumittausten järjestäminen

Erilaisten työtehtävien määrät vaihtelivat vuosittain metsurien välillä, koska Y järjesti työt työmaiden sijainnin mukaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja muutoinkin tarkoituksenmukaisesti. Laatumittauksia oli tarpeen kohdentaa maantieteellisesti yrittäjien tekemän työn laadun mukaisesti. Laatumittaustehtäviä suorittavat metsurit saattoivat vaihtua vuosittain, eikä kenelläkään metsurilla ollut subjektiivista oikeutta kyseiseen tehtävään. Metsurien laatumittausten vuosittainen määrä on vaihdellut, mikä on näkynyt myös A:n kohdalla vuodesta 2011 lukien (ks. kirjallinen todiste K2).

Vuoden 2016 laatumittaustehtävät

A:n työnkuvaan ei ole tullut pysyvää muutosta, eikä hänelle ole muodostunut estettä työssä kehittymisessä, vaan kyse on ollut työnantajan tekemästä työsuunnitelmasta vuodelle 2016. Vuoden 2016 laatumittauksia koskevaan suunnitelmaan vaikutti muun muassa se, että erään kaupungin metsätiimin vastuulla ollut laatumittauksen tarve kohdistui aikaisempia vuosia enemmän ja suurelta osin Pohjois-Savon pohjoisosan kuntiin N:lle ja O:lle. Näitä alueita lähimpänä, O:lla, asui metsuri D, joka on tehnyt aikaisemminkin laatumittauksia. A asui kunnassa P. Työnantaja otti työsuunnitelmassa huomioon laatumittaukseen käytettävissä olevat resurssit ja metsurien sijainnin. Toteutettu järjestely oli edullisin ja tehokkain.

Kun verrattiin A:n ja D:n etäisyyttä laatumittauskohteisiin, A:lle olisi kertynyt ajomatkaa yli 2.000 kilometriä enemmän kuin D:lle, mikäli A olisi tehnyt samat mittaukset, jotka D teki vuonna 2016. Osa ajomatkoista oli tehtävä hidaskulkuisia metsäautoteitä pitkin. Jos kuljettajan keskinopeus tällaisella ajorupeamalla oli esimerkiksi 50 kilometriä tunnissa, 2.000 kilometrin ajamiseen kului aikaa 40 tuntia, eli yli yksi työviikko. Työnantajan ei ollut järkevää ajattaa metsureillaan tällaisia kilometrimääriä, mistä aiheutuisi lisäkustannuksia, sillä työnantaja maksoi metsureilleen matkoista kilometrikorvaukset sekä korvausta myös ajomatkoista. Ennen muuta ei ollut työturvallisuuden kannalta hyväksyttävää, että A olisi ajanut päivässä satoja kilometrejä laatumittauskohteeseen ja tehnyt kohteessa kokonaisen työpäivän.

Vuoden 2016 laatumittauskohteet sijoittuivat maantieteellisesti siten, että B ja C ovat tosiasiassakin asuneet kesän työmaihin nähden lähempänä kuin A. B:n matkat laatumittauksiin vuonna 2016 olivat 12.379 kilometriä. Jos A olisi tehnyt mittaukset, hänen matkojensa yhteispituus olisi ollut 13.669 kilometriä. C:n matkat laatumittauksiin vuonna 2016 olivat 5.897 kilometriä. Jos A olisi tehnyt mittaukset, hänen matkojensa pituus olisi ollut 10.567 kilometriä.

Vuoden 2017 laatumittaustehtävät ja koulutus näihin tehtäviin

Kaupunkien Q:n ja R:n alueella oli vuonna 2017 vain kaksi laatumittaajaa; B ja C. Heillä oli yhteensä 92 laatumittauspäivää, kun vuonna 2016 on ollut 165 laatumittauspäivää. Laatumittauksia tehtiin tarpeen mukaan ja niiden tarve oli vähentynyt. B ja G olivat alueensa pitkäaikaisimpia laatumittaajia, minkä lisäksi he asuivat lähimpänä vuoden 2017 työmaita. Näihin seikkoihin nähden laatumittauksia olisi ollut epätarkoituksenmukaista jakaa A:lle.

Vuonna 2017 Y tarjosi A:lle metsätalouden suunnitteluun liittyviä metsuritöitä, jotka olivat erikoistöitä. Nämä erikoistyöt olivat merkitykseltään vähintään samaa tasoa kuin laatumittauksetkin.

Kaupunkien Q:n ja R:n alueella on ollut vuonna 2017 yksi laatumittauskoulutus. Yleensä laatumittauskoulutuksiin osallistui toimihenkilöitä, metsänhoitoesimiehiä ja sellaisia metsureita, jotka hoitivat samana vuonna laatumittauksia. Kenelläkään työntekijällä ei ollut subjektiivista ja absoluuttista oikeutta laatumittauskoulutukseen, mikä koski myös A:ta.

A:n luottamusmiestehtävä ja työnantajan menettely

A:n luottamusmiesasema ei ole millään tavalla vaikuttanut laatumittaustöiden jakamiseen. Työnantaja on ottanut työsuunnitelmaa laatiessaan huomioon ainoastaan laatumittauksiin liittyvät seikat. Työnantajalla oli direktio-oikeutensa nojalla oikeus jakaa tehtävät metsureille parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä toimintamalli on ollut sama jo pitkän aikaa.

A valittiin tekemään laatumittauksia nimenomaan vuonna 2014, jolloin hänestä myös tuli luottamusmies. Tämä tosiasia oli ristiriidassa sen Puuliitto ry:n väitteen kanssa, että työnantaja olisi syrjinyt A:ta hänen luottamusmiesasemansa vuoksi.

Työantaja ei ole siirtänyt A:ta alempipalkkaiseen työhön. A:n palkkaus nostettiin vaativuusryhmään 3 vuonna 2014 sen jälkeen, kun hän on jo hoitanut luottamusmiehen tehtävää. Työsuunnitelma ei myöskään ole heikentänyt A:n mahdollisuuksia kehittyä työssään. A:lla oli kokemusta mittaustöistä usealta vuodelta, ja lisäksi työnantaja on antanut A:lle mittauksiin liittyvää koulutusta. Näin ollen yksittäisen vuoden aikana tehdyt työlajit eivät ole vaikuttaneet A:n kehittymismahdollisuuksiin. Lisäksi A on ilmaissut esimiehelleen, että hän oli kiinnostuneempi tekemään muita tehtäviä kuin laatumittausta. Hän on ilmoittanut olevansa kiinnostunut suorittavasta työstä eli metsurin perustyöstä.

Työehtosopimukseen liittyvä asia, jonka A otti esille 2015 vuoden lopulla, eteni neuvottelujen johdosta metsänhoitopäällikön ja pääluottamusmiehen väliseen neuvotteluun 5.4.2016. Erimielisyysasia ei ole millään tavoin vaikuttanut työnantajan jo alkuvuonna 2016 tekemään työsuunnitelmaan.

A ei ole hoitanut luottamusmiestehtäväänsä sen aktiivisemmin kuin luottamusmiehet keskimäärin. Y arvosti luottamusmiesorganisaatiota eikä se syrjinyt ketään ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumisen takia tai siksi, että henkilö toimi aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä. Y:lle ei ollut mitään merkitystä, oliko työntekijä järjestäytynyt vai ei.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Laaturaportti

2. F:n sähköposti A:lle 21.9.2016

3. Metsäalan työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, laatumittaustöiden työnkuvaus sekä työsuunnitelmamalli

4. A:n työsuunnitelma 2014

5. A:n työsuunnitelma 2015

6. Paikallistason erimielisyysmuistio 5.4.2016

7. Liittotason erimielisyysmuistio 16.5.2016

8. A:n sähköposti Puuliitto ry:n asiamiehelle sekä sähköpostin liitteenä ollut erimielisyysmuistioluonnos

9a. Laatumittausten aluejako vuonna 2015

9b. Laatumittausten aluejako vuonna 2016

9c. A:n Y:n järjestelmästä kerättyjen tietojen pohjalta laatima asiakirja (vuosi 2016)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Vertailu metsureiden A:n ja D:n ajomatkoista vuoden 2016 laatumittauspaikkoihin ja tähän liittyvät kartat

2. Taulukko C:n ja B:n matkoista laatumittauskohteisiin

Kantajan henkilötodistelu

1. A kuultavana

2. H, eläkkeellä, entinen metsänhoidon esimies

3. I, eläkkeellä, entinen työsuojeluvaltuutettu

4. J, sopimusasiantuntija, Teollisuusliitto ry

5. D, metsuri

6. E, suunnittelija, entinen metsänhoidon esimies, X Oy

H:ta, I:tä ja D:tä on kuultu videoyhteyden välityksellä.

Vastaajan henkilötodistelu

1. E, suunnittelija, entinen metsänhoidon esimies, X Oy

2. F, metsänhoitopäällikkö, X Oy

3. K, korjuuesimies, entinen metsänhoitoesimies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työstä, työhön liittyvästä koulutuksesta sekä ansiotasosta esitetty selvitys

Asiassa on riidatonta, että A on toiminut Y:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa metsurina erään kaupungin metsätiimissä. A valittiin 1.2.2014 luottamusmieheksi samasta päivästä lukien. A toimi luottamusmiehenä 31.12.2017 saakka.

Asiassa on esitetty kirjallisena todisteena metsäalan työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus toimen vaativuuden määrittämisestä, joka on allekirjoitettu 31.12.2013 ja joka tullut voimaan 1.1.2014 lukien toistaiseksi voimassa olevana. Paikallisen sopimuksen 2 kohdan mukaan toimen vaativuus määritellään vuosittain tehtävän työsuunnitelman perusteella. Työsuunnitelman mukaiset työt sijoitetaan työehtosopimuksen mukaisiin luokkiin. Toimen vaativuus määräytyy vaativuuden laskentalomakkeen mukaisesti. Saman sopimuksen 3 kohdan mukaan, kun työskennellään tilapäisesti toimen vaativuusluokkaa vaativammassa työssä, maksetaan siltä ajalta korvaus.

A on kertonut tehneensä laatumittaustöitä vuosina 2011–2015. Asiassa on riidatonta se, että A:n vuosien 2014 ja 2015 työsuunnitelmiin on merkitty laatumittaustehtäviä. A:n vuoden 2014 työsuunnitelmasta ilmenee muun ohella se, että työsuunnitelmaan on merkitty 75 päivää laatumittaustehtäviä ja A:n toimi on sijoitettu vaativuusryhmään kolme. A:n esimies E on allekirjoittanut työsuunnitelman 31.1.2014. A:n vuoden 2015 työsuunnitelmasta ilmenee, että A:lle on merkitty muun ohella 35 päivää laatumittaustehtäviä ja että hänen toimensa on sijoitettu vaativuusryhmään kaksi. E on allekirjoittanut suunnitelman 27.1.2015.

Asiassa on myös riidatonta se, että A:n vuosien 2016 ja 2017 työsuunnitelmiin ei ole merkitty laatumittaustehtäviä. A on kertonut, että vuosina 2016 ja 2017 hänelle ei tarjottu laatumittaustehtäviä eikä laatumittaukseen liittyvää koulutusta. Myös E:n, I:n ja D:n kertomuksista ilmenee, että A:n työhön on kuulunut laatumittausta, mutta että vuonna 2016 A:lle ei enää annettu näitä tehtäviä. Vuoden 2017 alusta metsänhoitoesimiehen tehtävään ja A:n esimieheksi E:n tilalle tulleen K:n kertomuksesta käy ilmi se, että A:lle ei ole annettu laatumittaustehtäviä myöskään vuonna 2017.

A on kertonut, että hänen työnsä on sijoitettu vaativuusryhmään kaksi vuoden 2014 alussa. Kun hänelle merkittiin vuosityösuunnitelmaan 75 laatumittauspäivää, vaativuusryhmä nousi vaativuusryhmään kolme vuonna 2014. Seuraavassa vuosityösuunnitelmassa vaativuusryhmä laski vaativuusryhmään kaksi. Vuosityösuunnitelman mukaan määriteltiin A:n uusi palkka. Lisäksi A on kertonut, että hänen henkilökohtainen prosenttinsa eli henkilökohtainen palkanlisänsä on ollut koko ajan 10 prosenttia. A on kertonut, että hänen tuntipalkkansa oli 12,04 euroa. Suunnittelua avustavat työt olivat vaativuusryhmän kolme töitä, mistä sai 0,90 euroa tunnilta. Laatumittaustyöt olivat vaativuusryhmän neljä töitä, mistä sai 1,80 euroa tunnilta.

A:n entinen esimies E on kertonut, että metsureilla oli työehtosopimuksessa töille eri vaativuusryhmät. Laatumittaustyö on luokiteltu korkeimpaan ryhmään ja siitä maksettiin 15 prosenttia parempaa palkkaa kuin esimerkiksi istutuksesta ja raivauksesta. E:n mukaan laatumittaustyö korvattiin metsurille esimerkiksi siten, että metsurin, jolla oli alemman vaativuusryhmän palkka, palkkaa korotettiin tietyllä prosenttiosuudella niiltä päiviltä, jolloin tämä teki korkeamman vaativuusryhmän töitä.

Metsänhoitopäällikkö F on kertonut, että A on ollut vaativuusryhmässä kaksi tullessaan valituksi luottamusmieheksi 1.2.2014. Vaativuusryhmä on määritelty ennakkoarviona paikallissopimuksen mukaisesti alkutalvesta. Tässä yhteydessä A:lle on laitettu niin paljon laatumittauspäiviä, että hänen toimensa on noussut vaativuusryhmään kolme yhden vuoden ajaksi vuodelle 2014–2015. Laatumittauspäiviä on esitetty 75 ja niitä toteutui 40, minkä perusteella seuraavan vuoden laatumittauspäivien määräksi arvioitiin 35 päivää. Tämän johdosta A:n vaativuusryhmä laski vaativuusryhmään kaksi paikallissopimuksen mukaisesti. F:n mukaan laatumittaustyöt olivat vaativuusryhmän neljä töitä.

Kantajan kirjallisen todisteen 3 liitteenä on laatumittaustöiden työnkuvaus, jossa laatumittaustehtävät (laatuseurannat ja motokontrolli) on merkitty kuuluviksi vaativuusryhmään kolme. Toisaalta saman kirjallisen todisteen ohessa on malli työsuunnitelmasta, jossa laatumittaustehtävät (työjäljen tarkastaminen ja laadunmittaus) on merkitty vaativuusryhmään neljä. Asiassa on jäänyt epäselväksi se, ovatko mainitut asiakirjat samassa todisteessa olevan metsäalan työehtosopimuksen mukaisen paikallisen sopimuksen liitteitä ja se, mihin perustuu ristiriita laatumittaustöiden vaativuusryhmää koskevissa asiakirjoissa. Kuitenkin A:n, E:n ja F:n mukaan laatumittaustyöt kuuluivat vaativuusryhmään neljä ja myös A:n vuosien 2014 ja 2015 työsuunnitelmiin laatumittaustyöt on merkitty vaativuusryhmään neljä kuuluviksi.

A:n mukaan suorittavassa metsurin työssä sai sahakorvausta moottorisahan ja raivaussahan käyttämisestä niiltä päiviltä, kun oli sahatyötä, seitsemältä tunnilta 4,81 euroa tuntia kohden. E on kertonut, että sahan käytöstä maksettiin tuntikorvaus, jonka hän muisteli olevan tällä hetkellä 4,93 euroa. A ja E ovat kertoneet olennaisilta osin yhdenmukaisesti, että laatumittaustehtävistä ei maksettu sahakorvausta. A on korostanut sitä, että sahakorvaus oli vastaavankaltainen kulukorvaus kuin esimerkiksi kilometrikorvaus. Sahakorvaus ei ollut palkanlisä, vaan käyttökorvaus sahan käytöstä, minkä osalta piti ottaa huomioon sahan ostohinta, öljyt, terät ja viilat ynnä muu. E on toisaalta kertonut, että metsurit ymmärsivät kulukorvauksen sekä kulukorvaukseksi että palkkaan rinnastettavaksi eduksi.

E on kertonut A:n sanoneen, ettei tämä ollut mielellään laatumittaustehtävissä, vaan mieluummin metsurin suorittavassa työssä, joka oli A:n mielestä tuottoisampaa ja mielekkäämpää. F on kertonut A:n sanoneen, että tämä oli kiinnostuneempi metsurin suorittavista töistä kuin muista laajemman kuvan töistä laatumittausta lukuun ottamatta. Lisäksi F on kertonut, että vuonna 2016 A on soittanut hänelle ja kysynyt, miksi hänelle ei ole laatumittaustöitä, jolloin F on kertonut, että muita laajemman kuvan töitä oli tarjolla sillekin vuodelle. K on kertonut, että A on kysynyt vuonna 2017, voisiko hän tehdä istutustöitä. Kysymys on liittynyt siihen, kun F on käskenyt siirtämään A:n tekemään suunnittelua avustavia töitä, vaikka K:lla olisi ollut tarvetta teettää istutustyötä.

A on kertonut, että hänellä on ollut Y:ssä yksi koulutuspäivä metsurin työhön liittyen työuransa alussa ja että kaikki muut koulutukset ovat liittyneet laatumittaukseen. A:n mielestä laatumittauksella oli merkitystä ammatissa kehittymisen kannalta esimerkiksi siten, että kun osasi mitata yrittäjän työn jäljen laatua, osasi itsekin tehdä laadukasta työtä.

A on kertonut, että hänelle ei ole tarjottu laatumittaukseen liittyvää koulutusta vuosina 2016 ja 2017, vaikka sitä on järjestetty. D on kertonut, että hän on vuonna 2016 osallistunut laatumittauskoulutukseen 11.4.2016 jälkeen muutamana päivänä sisätiloissa ja yksittäisinä päivinä ulkona. K on kertonut, että vuonna 2017 on järjestetty laatumittauskoulutusta, josta D on jäänyt pois. K:n kertomuksesta käy ilmi se, että laatumittauskoulutus on järjestetty vuoden 2017 keväällä. Metsänhoitopäällikkö F on kertonut, että laatumittauskoulutusta on yleensä annettu yksi päivä vuodessa keväisin. Koulutukseen ovat osallistuneet F kouluttajana sekä metsänhoitoesimiehet ja ne laatumittaajat, joiden on ajateltu kyseisenä vuonna tekevän laatumittaustyötä. Myös E on kertonut, että laatumittauskoulutusta on annettu yleensä keväisin heti metsänhoitokauden alussa.

Luottamusmiehen siirtäminen alempipalkkaiseen työhön

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko Y luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla siirtänyt A:n tämän hoitaessa luottamusmiestehtävää tai tehtävän hoitamisen tähden alempipalkkaiseen työhön kuin se työ, jossa A on ollut tullessaan valituksi luottamusmieheksi.

Työtuomioistuin on katsonut muun muassa ratkaisuissaan TT 1977:69, TT 1979:49 ja TT 1987:110, että työehtosopimuksen määräys, jolla on kielletty siirtämästä luottamusmiestä huonompipalkkaiseen työhön, edellyttää luottamusmiehen palkan säilyttämistä markkamääräisesti entisenä. Lisäksi edellytetään palkkaryhmän ja palkkauksen vaativuusryhmän säilyttämistä samoina kuin ne ovat olleet työntekijän tullessa valituksi luottamusmieheksi.

Työtuomioistuin on myös katsonut työsuojeluvaltuutettua koskevassa ratkaisussaan

TT 1993:28, että muun selvityksen puuttuessa luottamusmiessopimuksen kieltoa alempipalkkaiseen työhön siirtämisestä on tulkittava määräyksen sanamuodon mukaisesti. Näin ollen on verrattava työntekijän palkkausta ennen ja jälkeen siirron ottamatta huomioon siirron johdosta mahdollisesti lisääntyneitä matka- tai muita kustannuksia.

Työtuomioistuin on katsonut ratkaisussaan TT 2010:9, että työnantajayhtiö on menetellyt huonompipalkkaiseen työhön siirtämistä koskevan kiellon vastaisesti, kun yhtiö on siirtänyt luottamusmiehen vuoromestarin tehtävistä päivätyöhön turvallisuusteknikoksi ja jättänyt kompensoimatta siirrosta muun muassa vuorolisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksenä aiheutuneen ansionmenetyksen täysimääräisesti. (ks. myös ratkaisua TT 2012:130)

Tässä asiassa ei ole esitetty selvitystä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3 kohdan määräyksen tarkoituksesta tai sitä koskevista työehtosopimusneuvotteluista. Tämän vuoksi määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti ja verrattava A:n palkkausta ennen ja jälkeen siirron.

A:n palkka on määräytynyt vielä vuoden 2014 alussa vaativuusryhmän kaksi mukaan. A:n kehityskeskustelussa 31.1.2014 hänen työsuhteessaan noudatettava vaativuusryhmä on nostettu ryhmään kolme, minkä perusteella hänen palkkansa on määräytynyt. A:n uudesta, vaativuusryhmän kolme mukaisesta palkasta on siten päätetty viimeistään yhtä päivää ennen kuin A on valittu 1.2.2014 luottamusmiestehtävään samasta päivästä lukien.

A:n vaativuusryhmä on luottamusmieskauden aikana laskenut vuoden 2014 vaativuusryhmästä kolme vuoden 2015 vaativuusryhmään kaksi. Vuosina 2016 ja 2017 A:lle ei ole annettu laatumittaustehtäviä. A:n henkilökohtainen palkanlisäprosentti on pysynyt koko ajan samana eli 10 prosentissa. Aiemmin laatumittaustehtäviä hoitaessaan A on saanut niistä joko lisäpalkkion tai korkeamman vaativuusryhmän mukaisen korvauksen. Asiassa on jäänyt epäselväksi, kuuluivatko laatumittaustyöt työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen mukaan vaativuusryhmään kolme vai neljä. Joka tapauksessa myös A:n esimiehet ovat mieltäneet niiden kuuluvan vaativuusryhmään neljä. A:n työ on siten kuulunut vaativuusryhmää kaksi korkeampaan vaativuusryhmään.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun, erityisesti A:n kertomuksen, perusteella asiassa on selvitetty se, että työehtosopimuksen mukainen sahakorvaus on yksinomaan kulukorvaus sahan käytöstä riippumatta siitä, miten metsurit itse ovat asian mieltäneet. Tällaista kulukorvausta ei tule ottaa huomioon sen arvioimisessa, miten A:n palkka on kehittynyt. Edellä olevan perusteella, ja kun A:lle ei ole vuoden 2015 jälkeen annettu lainkaan laatumittaustehtäviä, on hänen palkkansa laskenut.

Y on vedonnut siihen, että A olisi ilmaissut esimiehelleen olevansa kiinnostuneempi tekemään muita tehtäviä kuin laatumittausta ja olevansa kiinnostunut suorittavasta työstä eli metsurin perustyöstä. A on kertonut, että laatumittaustöitä tehdessään hän on tehnyt myös metsurin suorittavia töitä, mitä tukevat myös A:n työsuunnitelmat vuosille 2014 ja 2015. Ottaen huomioon se, että laatumittaustyötä on voinut tehdä suorittavan työn ohella, ja toisaalta ne asiayhteydet, joissa A on kertonut olleensa kiinnostuneempi metsurin suorittavasta työstä kuin joistain muista töistä, tällä seikalla ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.

Edellä olevin perustein asiassa on selvitetty se, että Y on siirtänyt A:n tämän hoitaessa luottamusmiestehtävää alempipalkkaiseen työhön, kuin se työ, jossa A on ollut tullessaan valituksi luottamusmieheksi. Y on edellä kerrotulla menettelyllään rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3 kohtaa. Asiassa ei ole erikseen tarpeen ottaa kantaa siihen, onko Y:n menettely johtunut A:n luottamusmiesasemasta.

Edellä olevin perustein Y, joka on tieten rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3 kohdan määräystä, on tuomittava maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoa kantajalle. Hyvityssakkoa tuomittaessa on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Luottamusmiehen mahdollisuudet kehittyä ja edetä ammatissaan

Asiassa on vielä kysymys siitä, onko Y heikentänyt A:n mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan luottamusmiestehtävän takia luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Asiassa on tullut selvitetyksi erityisesti A:n kertomuksella, mitä tukee D:n kertomus, että A:lle ei ole tarjottu laatumittaukseen liittyvää koulutusta vuosina 2016 ja 2017, vaikka tätä koulutusta on järjestetty. Työtuomioistuin katsoo F:n kertomuksella tulleen selvitetyksi, että laatumittauskoulutusta on tarjottu kunakin vuonna vain niille henkilöille, joiden on ajateltu tekevän samana vuonna laatumittaustehtäviä sekä heidän esimiehilleen. Se seikka, että A:lle ei ole tarjottu laatumittauskoulutusta vuosina 2016 ja 2017, on ollut välitön seuraus siitä, että A:n työsuunnitelmaan vuosille 2016 ja 2017 ei ole merkitty laatumittaustehtäviä. Tässä tapauksessa laatumittauskoulutuksen tarjoamatta jättämistä A:lle ei siten voida pitää erillisenä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan rikkomisena. Kanne on hylättävä osin.

Oikeudenkäyntikulut

Y häviää asian pääasiallisesti. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Y on velvollinen korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että X Oy on rikkonut metsäalan työehtosopimuksen 1.2.2013–31.1.2017 ja 1.2.2017–31.1.2018 osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3 kohdan määräystä.

Työtuomioistuin hylkää kanteen luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohtaa koskevan vahvistamisvaatimuksen osalta.

Työtuomioistuin tuomitsee X Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.500 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Työtuomioistuin velvoittaa X Oy:n korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 13.351,66 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Liukkunen, Nyyssölä, Lallo, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Liukkunen, jonka lausuntoon jäsenet Koskinen ja Lehto yhtyivät, lausui:

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia. Määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti, sillä asiassa ei ole esitetty selvitystä määräyksen muunlaisesta tulkinnasta. Määräys koskee siten sanamuotonsa mukaisesti ammatissa kehittymistä ja etenemistä eikä pelkästään työtehtäviin liittyvän koulutuksen antamista.

Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että työnantajalla olisi ollut tarjota A:lle tämän aiemmin tekemää, metsurin tehtäviä vaativampaa laatumittaustyötä, jota hän oli tehnyt tullessaan valituksi luottamusmieheksi, mikä olisi merkinnyt mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissa. Laatumittaustyöhön liittyi erityistä laatumittauskoulutusta, jota A ei myöskään saanut, kun hänet luottamusmiestehtävää hoitaessaan siirrettiin metsurin työhön. Työnantajan menettely on tämän vuoksi ollut omiaan heikentämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan (ks. myös TT 1993:48). Työnantaja on siten tietensä rikkonut luottamussopimuksen 4 §:n 2 kohtaa.

Hyväksymme kanteen luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3 kohdan rikkomisen lisäksi myös luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan rikkomisen osalta. Tuomitsemme X Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 4.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisina lausumaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta yhdymme sen osalta työtuomioistuimen ratkaisuun.