TT 2018:5 · Työtuomioistuin

Välituomiolla ratkaistiin kysymys siitä, onko työehtosopimuksen vuosiloman järjestämistä kolmivuorotyössä koskevaan määräykseen sovellettava vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännöstä sellaisena kuin se on laissa 182/16 silloin, kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää. Vahvistusvaatimus hylättiin.

Muilta osin asia jätettiin lepäämään siihen saakka, kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa ennakkoratkaisupyyntöä koskevissa asioissa C-609/17 ja C-610/17.

KANTAJA

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry)

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

SSAB Europe Oy

ASIA

Vuosiloma

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.11.2017

Pääkäsittely 19.12.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisessä teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa 1.11.2013–31.10.2016 on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 Vuosiloma

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi loppuu.

Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 Työkyvyttömyys, äitiys- ja isyysvapaa sekä tilapäinen hoitovapaa

31.1 Työkyvyttömyys

31.1.4 Sairausajan palkan maksuperuste ja korvattavan ajanjakson pituus

Sairausajan palkka maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansion mukaisesti. (…)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A, B, C ja D ovat työskennelleet SSAB Europe Oy:ssä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmässä. Heille kaikille on kertynyt ajalta 1.4.2015–31.3.2016 pidettäväksi 30 päivän pituinen vuosiloma. A, B, C ja D jäivät työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan mukaisten vuosilomiensa kestäessä sairauslomille. Kaikki työntekijät toimittivat työkyvyttömyystodistuksensa viivytyksettä esimiehelleen, ja pyysivät samalla vuosilomiensa siirtämistä. Työnantaja suostui vuosilomien siirtämiseen ainoastaan siltä osin kuin työkyvyttömyys jatkui yli kuusi lomapäivää (omavastuupäivät). Työntekijöiden vuosiloma- ja sairausajat sekä omavastuupäivät olivat seuraavat:

Työntekijä..........Vuosiloma.............. Sairausaika...............Omavastuupäivät

A.................... 20.6.–12.7.2016........25.6.–8.7.2016...........6 pv

B.....................15.7.–10.8.2016.........5.8.–16.8.2016..........5 pv

C.....................14.7.–9.8.2016...........6.8.–27.8.2016..........3 pv

D.....................1.8.–27.8.2016..........10.8.–16.8.2016.........6 pv

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmässä vuosiloma annetaan työehtosopimuksen mukaan 24 päivän yhdenjaksoisena vapaana. Vapaajaksoon sisältyy 12–14 työvuoroa, ja varsinaista vuosilomaa on kolme viikkoa ja kolme päivää. Näihin 24 päivään kuuluvat myös sunnuntait, joskaan ne eivät ole lomapäiviä. Loput pitämättä olevat lomapäivät sijoitetaan työntekijän vapaajaksoille, jotta työehtosopimuksen mukainen vuosittainen työaika toteutuu.

Asianosaiset ovat erimielisiä ensinnäkin siitä, onko työehtosopimuksen 21.1.2 kohdassa sovittu vuosilomalain 25 §:n 2 momentista poikkeavasti siten, että edellä mainittua vuosilomalain säännöstä ei sovelleta, kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää. Lisäksi asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko vuosilomalaki osa työehtosopimusta ja onko vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännös Euroopan unionin oikeuden mukainen.

A:n, B:n, C:n ja D:n sairausajan palkat ovat määrällisesti riidattomat. Myös saatavien kanteen mukaiset eräpäivät ovat riidattomat. Työntekijöille on maksettu kanteessa vaadituilta ajanjaksoilta vuosilomapalkka.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

Asia R 129/16 liittyy työtuomioistuimen asioihin R 67/16 ja R 112/16, jotka ovat vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa asianumeroilla C-609/17 ja C-610/17.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan vuosilomaa koskeviin määräyksiin ei sovelleta vuosilomalain (182/2016) 25 §:n 2 momentin omavastuupäiviä,

- vahvistaa, että SSAB Europe Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan vuosiloman järjestämistä kolmivuorotyössä koskevia määräyksiä jättämällä A:n, B:n, C:n ja D:n vuosiloman siirtämättä sen aikaan kohdistuneen sairauden vuoksi,

- velvoittaa SSAB Europe Oy:n maksamaan sairausajan palkkaa

A:lle kuudelta päivältä yhteensä 943,68 euroa (19,66 e * 8t * 6) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen saatavan eräpäivästä 7.7.2016 lukien,

B:lle viideltä päivältä yhteensä 745,20 euroa (18,63 e * 8 t * 5) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen saatavan eräpäivästä 22.8.2016 lukien,

C:lle kolmelta päivältä yhteensä 414 euroa (17,25 e * 8 t * 3) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen saatavan eräpäivästä 22.8.2016 lukien, ja

D:lle kuudelta päivältä yhteensä 913,44 euroa (19,03 e * 8 t * 6) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen saatavan eräpäivästä 22.8.2016 lukien, sekä

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja SSAB Europe Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Välituomiolla ratkaistava asia

Työehtosopimuksen 21.1.2 kohta vuosilomalain 5 luvusta poikkeavana sääntelynä

Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää noudattaen on varsin poikkeuksellinen. Jotta vuosittainen työaika pysyisi työehtosopimuksen mukaisena, vuosiloman järjestämisestä ja antamisesta on sovittu työehtosopimuksen 21.1.2 kohdassa vuosilomalain 5 luvun vuosiloman antamista koskevista säännöksistä poikkeavasti. Työehtosopimuksen 21.1.2 kohta tulee siten vuosilomalain sijaan sovellettavaksi. Vuosilomalain 5 luvun säännöksistä ainoastaan 22 §:n ja 23 §:n säännökset voivat tulla sovellettaviksi kysymyksessä olevassa työaikamuodossa.

Työehtosopimusosapuolet eivät ole sopineet, että työntekijän sairastuessa työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan mukaisen vuosilomansa aikana, työnantaja voisi katsoa ensimmäiset kuusi lomapäiville ajoittuvaa työkyvyttömyyspäivää työntekijän omavastuupäiviksi, eikä työntekijän vuosilomaa tarvitsisi näiden kuuden lomapäivän osalta siirtää myöhemmin pidettäväksi. Työehtosopimuksen 21.1.2 kohta ei sisällä viittausta vuosilomalain 5 lukuun, ei yleisesti, eikä myöskään nimenomaisesti vuosilomalain 25 §:ään. Vuosilomalain 25 §:n säännöstä ei siten sovelleta työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan mukaisiin vuosilomiin. Koska vuosilomalain 25 § ei edellä kerrotun perusteella tule A:n, B:n, C:n ja D:n työsuhteissa sovellettavaksi, SSAB Europe Oy on velvoitettava maksamaan edellä mainituille henkilöille sairausajan palkka.

Koska keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää noudatettaessa lomaa voidaan pitää vain kolme viikkoa kolme päivää, ja koska vuosilomalain 25 §:n mukaan omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan, ei omavastuupäiviä voida soveltaa keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Omavastuupäivien soveltaminen lain neljän viikon suojasta huolimatta johtaisi siihen, että jo lähtökohtaisesti neljää viikkoa lyhyempi vuosiloma lyhenisi kahteen viikkoon kolmeen päivään.

Vuosiloman omavastuupäivät olivat aiemmin työehtosopimuksessa ja ne tulivat siksi sovellettaviksi. Työehtosopimuksesta, joka on tullut voimaan 1.11.2013, omavastuupäivät poistettiin. Lisäksi aiemmassa laissa ei edellytetty, että omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta 24 lomapäivään.

Välituomion antamisen jälkeen käsiteltävät asiat

Oikeudenkäyntiväite

Asiassa on sovittu siitä, että työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee Teknologiateollisuus ry:n ja SSAB Europe Oy:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen myöhemmin.

Euroopan unionin oikeus ja mahdollinen ennakkoratkaisupyyntö Euroopan unionin tuomioistuimelle

Joka tapauksessa vuosilomalain 25 § on Euroopan unionin oikeuden vastainen, ja se tulee jättää soveltamatta asiassa. Euroopan unionin tuomioistuimelle tulee tehdä ennakkoratkaisupyyntö vuosilomalain 25 §:n omavastuupäivien yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa sekä unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan välittömästä oikeusvaikutuksesta siinä tilanteessa, että unionin tuomioistuin päätyy pitämään omavastuupäiviä perusoikeuskirjan vastaisina.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Välituomiolla ratkaistava asia

Teknologiateollisuus ry ja SSAB Europe Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Välituomion antamisen jälkeen käsiteltävät asiat

Teknologiateollisuus ry ja SSAB Europe Oy ovat vaatineet ensisijaisesti, että Teollisuusliitto ry:n kanne jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että kanne hylätään.

Oikeudenkäyntikulut

Lisäksi Teknologiateollisuus ry ja SSAB Europe Oy ovat vaatineet, että Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Välituomiolla ratkaistava asia

Työehtosopimusosapuolet eivät ole sopineet, että vuosilomalain 25 §:n 2 momenttia ei sovelleta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, eikä tällaista ole myöskään tarkoitettu sopia. Asiasta ei ole määrätty työehtosopimuksen 21.1.2 kohdassa eikä muuallakaan työehtosopimuksessa. Vuosilomalaki ei ole osa työehtosopimusta.

Työehtosopimus ei rajaa pois sitä, etteikö vuosilomalain 25 §:n 2 momentti koskisi myös keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Työehtosopimusta on aiemminkin tulkittu siten, että vuosilomalain vuosilomalla sairastumista koskeva omavastuuaika on koskenut myös keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleviä. Vuosilomalain 25 §:n 2 momenttia sovelletaan siten myös keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Työnantajalla on ollut oikeus soveltaa vuosilomalain 25 §:n 2 momentin kuuden lomapäivän omavastuuta koskevaa määräystä työntekijöiden työsuhteissa.

Jotta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosittainen työaika pysyisi työehtosopimuksen mukaisena, vuosiloman järjestämisestä (ei siis kantajan väittämin tavoin "järjestämisestä ja antamisesta") on sovittu työehtosopimuksessa vuosilomalaista poikkeavasti. Työehtosopimuksen 21.1 kohdan "antamista" koskevan nimenomaisen määräyksen mukaisesti työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Työehtosopimuksen 21.1.2 kohdassa sen sijaan puhutaan ainoastaan vuosiloman "järjestämisestä" kolmivuorotyössä ja määräyksessä on sovittu ainoastaan vuosiloman poikkeuksellisesta sijoittamisesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Välituomion antamisen jälkeen käsiteltävät asiat

Oikeudenkäyntiväite

Työtuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen, koska vuosilomalaki ei ole teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osa. Työehtosopimusosapuolet eivät ole sopineet siitä, että vuosilomalaki olisi työehtosopimuksen osa. Vuosilomalain tulkintaa koskevat kysymykset eivät kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Euroopan unionin oikeus ja ennakkoratkaisupyyntö Euroopan unionin tuomioistuimelle

Vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännös ja työehtosopimuksen määräys ovat Euroopan unionin oikeuden kannalta päteviä. Työnantajalla on ollut oikeus soveltaa vuosilomalain

25 §:n 2 momentin kuuden lomapäivän omavastuuta koskevaa säännöstä työntekijöiden työsuhteissa. Ennakkoratkaisun pyytäminen tässä asiassa ei ole tarpeellista.

TODISTELU

Kantajan esittämä henkilötodistelu

1. E, Teollisuusliitto ry:n sopimuspäällikkö

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. F, Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja

Kantajan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Teknologiateollisuuden työehtosopimus 24.10.2011–31.10.2013, 20 §:n 6 momentti

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Välituomiolla ratkaistava asia

Asian lähtökohdat

Välituomiolla on ratkaistava kysymys siitä, onko työehtosopimuksen 21.1.2 kohdassa sovittu vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännöksestä (sellaisena kuin se on laissa 182/2016) poikkeavasti siten, että tätä vuosilomalain säännöstä ei sovelleta, kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää.

Vuosilomalailla (162/2005) on pantu täytäntöön työaikadirektiivin 7 artikla. Vuosilomalain 25 §:n (182/2016), joka on tullut voimaan 1.4.2016, otsikko on "Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana".

Vuosilomalain 25 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Vuosilomalain 25 §:n 2 momentin mukaan, jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Vuosilomalain 25 §:n lailla 82/2016 toteutetun muutoksen siirtymäsäännöksen mukaan työntekijän oikeuteen siirtää vuosilomansa loman aikana alkaneen työkyvyttömyyden johdosta sovelletaan 25 §:n säännöstä sellaisena kuin se oli työnantajan päättäessä loman siirrosta. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa työnantaja SSAB Europe Oy on päättänyt lomien siirroista lain 82/2016 voimaan tulon jälkeen, jolloin 25 §:n säännöstä sovelletaan sellaisena, kuin säännös on ollut 1.4.2016 lukien.

C:lle, B:lle, D:lle ja A:lle on kaikille kertynyt 31.3.2016 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta lomaa 30 arkipäivää.

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyinen Teollisuusliitto ry) välisen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 1.11.2013–31.10.2016 kohdan 21.1 kohdan mukaan työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmässä vuosiloma annetaan pääsääntöisesti 24 päivän yhdenjaksoisena vapaana 20.5. ja 20.9. välisenä aikana. Mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi loppuu.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen tulkinnan lähtökohtana on sopimusmääräyksen sanamuoto. Työtuomioistuin pitää selvänä, että työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan sanamuodon perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, että mainitussa määräyksessä olisi sovittu vuosilomalain

25 §:n 2 momentista (182/2016) poikkeavasti siten, että tätä vuosilomalain säännöstä ei sovelleta silloin kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää.

Sopimusmääräyksen sanamuoto voidaan kuitenkin sivuuttaa. Se, joka väittää sopimuksen sisällön olevan muu kuin sanamuodon osoittama, on velvollinen näyttämään toteen tällaiseen tulkintaan oikeuttavan perusteen. Todistustaakka tästä on siis tässä tapauksessa kantajalla.

Kantajan kuulustuttama todistaja E on kertonut, että työehtosopimuksella ei ole nimenomaisesti sovittu, että omavastuupäiviä ei sovellettaisi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatettaessa viisivuorojärjestelmää. E on kertonut, että kun lainsäädäntö muuttui vuosilomalain 25 §:n osalta vuonna 2016, työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä käytiin keskusteluja muun ohella siitä, voidaanko kuuden päivän omavastuuaikaa soveltaa silloin kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää. Osalliset liitot eivät kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen tästä kysymyksestä. Myös vastaajan kuulustuttama todistaja F on kertonut, että työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä ei ole nimenomaisesti sovittu siitä, että kysymyksessä olevaa vuosilomalain 25 §:n säännöstä ei sovellettaisi kolmivuorotyössä.

E:n ja F:n kertomuksista ilmenee se, että työehtosopimusosapuolilla ei ole ollut yhteistä tarkoitusta sopia, että vuosilomalain 25 §:n 2 momenttia ei sovellettaisi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatettaessa viisivuorojärjestelmää. Muutakaan näyttöä tällaisesta sopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty asiassa.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole esitetty myöskään selvitystä sellaisesta vakiintuneesta käytännöstä, että vuosilomalain 25 §:n 2 momenttia ei sovellettaisi kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää. Työtuomioistuin on edellä kerrotuilla perusteilla ratkaissut asian vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännöksen soveltamisesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatettaessa viisivuorojärjestelmää.

Tämän välituomion antamisen jälkeen käsiteltävät asiat

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n mukaan, jos asian ratkaisemisen kannalta on tärkeää, että toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä käsiteltävänä oleva kysymys ratkaistaan ensin, tai jos asian käsittelylle on muu pitkäaikainen este, tuomioistuin voi määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta esteen poistuttua.

Tässä asiassa on välituomion antamisen jälkeen ratkaistava kysymykset siitä, ovatko vuosilomalain määräykset osa työehtosopimusta, onko vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännös Euroopan unionin oikeuden mukainen ja onko asiassa tarpeen pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta on ratkaistava myöhemmin.

Tämä asia R 129/16 liittyy työtuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin R 67/16 ja

R 112/16, joissa tehdyt ennakkoratkaisupyynnöt ovat vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa asianumeroilla C-609/17 ja C-610/17. Tässä asiassa annettava lopullinen pääasiaratkaisun sisältö riippuu olennaisesti Euroopan unionin tuomioistuimessa annettavien ennakkoratkaisujen lopputuloksesta. Sen vuoksi tässä asiassa on tärkeää, että Euroopan unionin tuomioistuin antaa ensin tuomionsa asioissa C-609/17 ja C-610/17.

Riita-asia R 129/16 on näillä perusteilla jätettävä muilta osin lepäämään siihen saakka, kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa asioissa C-609/17 ja C-610/17.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää Teollisuusliitto ry:n vaatimuksen siitä, että työtuomioistuin vahvistaisi, ettei teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 21.1.2 kohdan vuosilomaa koskeviin määräyksiin sovellettaisi vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännöstä sellaisena kuin se on laissa 182/16 silloin kun keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan viisivuorojärjestelmää.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin jättää riita-asian R 129/16 oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n nojalla muilta osin lepäämään siihen saakka, kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa ennakkoratkaisupyyntöä koskevissa asioissa C-609/17 ja C-610/17.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Lallo, Teerimäki, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Välituomio ja päätös ovat yksimielisiä.