TT 2018:44 · Työtuomioistuin

Kysymys ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen matkustusliitteen tulkinnasta ja ateriakorvauksen ja osapäivärahan maksamisen edellytyksistä.

KANTAJA

Tehy ry

VASTAAJAT

Hyvinvointialan liitto ry

Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry

X Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, osapäivärahan ja ateriakorvauksen maksaminen sairaankuljetusmatkoista

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.2.2018

Pääkäsittely 10.4.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Terveyspalvelualan Liitto ry:n, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n ja Tehy ry:n ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen (1.5.2014 – 31.1.2017) matkustusliitteessä on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Yleistä

Työntekijälle maksetaan työnantajan määräyksestä tehdystä matkasta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvauksena majoituskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömatkarahaa.

2 § Työ- ja sairaankuljetusmatkat

2. Ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyvistä matkoista, joita jäljempänä kutsutaan sairaankuljetusmatkaksi, suoritetaan korvauksia siten kuin jäljempänä 3 §:ssä on mainittu. Sairaankuljetusmatkaan rinnastetaan myös muut tavanomaisiin työtehtäviin liittyvät matkat, kuten esim. auton huoltomatka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Kotimaan sairaankuljetusmatka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Sairaankuljetusmatkalta maksetaan ateriakorvaus. Ateriakorvauksen saamisen edellytyksenä on, että sairaankuljetusmatka kestää vähintään 7 tuntia ja se ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta ja että työntekijä joutuu matkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan.

3. Ateriakorvaus on kulloinkin voimassa olevan Verohallituksen päätöksen verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä olevan alemman enimmäismäärän suuruinen.

4. Jos sairaankuljetusmatka ulottuu vähintään 150 kilometrin päähän sekä pysyväisluontoisesta toimipaikasta että asunnosta toisen kunnan alueelle ja matka kestää vähintään 10 tuntia, maksetaan kulloinkin voimassa olevan edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukainen osapäiväraha. Osapäivärahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä vastaa myös toisen ateriansa kustannuksista itse.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt X Oy:ssä ensihoitajana 11.8.2015 saakka. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko X Oy velvollinen suorittamaan ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen matkustusliitteen 2 §:n 2 kohdan ja 3 §:n 2 kohdan ja 4 kohdan nojalla A:lle 2.6. ja 11.8.2015 väliseltä ajalta neljä osapäivärahaa yhteensä 72 euroa sekä 18 ateriakorvausta yhteensä 180 euroa, kaikki yhteensä 252 euroa. Asianosaiset ovat tähän liittyen erimielisiä myös siitä, onko korvausten maksamisen edellytyksenä ehtojen muutoin täyttyessä se, että työntekijä esittää työnantajalle tositteen hänelle aterioinnista aiheutuneista kustannuksista.

Riidatonta on, että X Oy ei ole järjestänyt riidanalaisen ajanjakson aikana A:lle ruokailua. A:n erimielisyysmuistion 24.8.2015 liitteeksi laatima listaus sairaankuljetusmatkoista ja niiden kestoista on riidaton.

KANNE

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa X Oy:n rikkoneen ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 1.5.2014 – 31.1.2017 matkustusliitteen 2 § 2 kohdasta ja 3 § kohdista 2 ja 4 ilmeneviä määräyksiä jättämällä maksamatta ateriakorvauksen tai osapäivärahan silloin, kun sairaankuljetusmatka on koostunut useammasta kuin yhdestä tehtävästä tai kun sairaankuljetusmatka on katsottu keskeytyneeksi, mikäli sen aikana ohitetaan työntekijän asuinpaikkakunta

- vahvistaa, että ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen matkustusliitteen 2 § 2 kohdassa tarkoitettu sairaankuljetusmatka voi sisältää yhtä useamman tehtävän ja 3 § kohtien 2 ja 4 oikeaksi tulkinnaksi, että ateriakorvauksen tai osapäivärahan maksamisen kilometri- ja tuntirajojen täyttyessä ateriakorvaus tai osapäiväraha maksetaan riippumatta siitä, sisältyykö sairaankuljetusmatkaan yhtä useampia tehtäviä ja ettei sairaankuljetusmatka keskeydy mikäli sen aikana ohitetaan työntekijän asuinpaikkakunta

- velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle 2.6. – 11.8.2015 maksamatta jääneet neljä osapäivärahaa yhteensä 72 euroa sekä 18 ateriakorvausta yhteensä 180 euroa, kaikki yhteensä 252 euroa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymispäivästä 11.8.2015 lukien

- tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta

- tuomitsee Hyvinvointialojen liitto ry:n sekä Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaa kantajan oikeudenkäyntikulut 17.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ateriakorvaus tai osapäiväraha on maksettu silloin, kun sairaankuljetusmatkalla on kuljetettu yhtä potilasta. Jos sairaankuljetusmatkan aikana on kuljetettu useampia potilaita, ateriakorvausta tai osapäivärahaa ei ole maksettu, vaikka sairaankuljetusmatka on kokonaisuudessaan täyttänyt ateriakorvauksen tai osapäivärahan maksamisen kilometri- ja tuntirajat. Työntekijä ei ole voinut aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan matkan aikana. Ateriakorvausta tai osapäiväraha olisi siten tullut maksaa myös näissä tilanteissa.

Matkustusliitteen 2 §:n 2 kohdan mukaan ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyvistä matkoista käytetään termiä "sairaankuljetusmatka". Yksi sairaankuljetusmatka voi näin ollen määräyksen sanamuodon mukaan sisältää useita ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyviä matkoja. Sairaankuljetusmatka voi sisältää useampia siirtokuljetuksia ja matkoja, eikä sillä tarkoiteta ainoastaan yhtä tehtävää.

Sairaankuljetusmatkan sisältämien tehtävien määrä on työntekijän kannalta sattumanvaraista, sillä kuljetukset välitetään ambulanssille sairaanhoitopiirin toimesta. Työntekijä ei voi palata useasta tehtävästä koostuvan sairaankuljetusmatkan aikana asemapaikalle ruokailemaan, joten kuljetusten määrä ei tee sairaankuljetusmatkasta työntekijälle lyhyempikestoista tai helpompaa.

Ateriakorvauksen tai osapäivärahan maksamisen edellytysten täyttymisen kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö sairaankuljetusmatkaan yksi tai useita ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyviä matkoja. Uuden tehtävän alkaminen sairaankuljetusmatkan aikana ei katkaise sairaankuljetusmatkaa. Sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa ei ole myöskään sovittu sairaankuljetusmatkan rajaamisesta koskemaan vain yhtä tehtävää.

Ratkaisevaa ateriakorvauksen tai osapäivärahan maksamisen kannalta on, täyttyykö vaadittu tuntimäärä ja matkan ulottuvuus. Mikäli kyse on ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyvistä matkoista, joiden kesto on 3 §:n 2 kohdassa vähintään 7 tuntia ja matkojen ulottuvuus on vähintään 15 kilometriä pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta ja ettei ateriointi tavanomaisessa ruokailupaikassa ole mahdollista sekä 3 §:n 4 kohdassa vähintään 10 tuntia ja ulottuvuus vähintään 150 kilometriä ja että työntekijä vastaa aterioidensa kustannuksista itse, tulee ateriakorvaus tai osapäiväraha maksettavaksi.

Matkustusliitteen 3 §:n 3 kohdan mukaan ateriakorvauksen ja päivärahan määrä on kaavamainen perustuen verohallituksen päätökseen. Selvitystä todellisista kuluista ei edellytetä, joka olisi vain vaihtoehtoinen tapa työehtosopimuksessa sovittuun kaavamaiseen korvauksen määrään nähden.

Työntekijän asuinpaikkakunnan ohittaminen ei keskeytä sairaankuljetusmatkaa. Matkustusliitteessä ei ole tavanomaisella ruokailupaikalla tarkoitettu työntekijän kotia. Työntekijän asunnon sijainti liittyy ainoastaan sairaankuljetusmatkan ulottuvuuden määrittämiseen eli etäisyysvaatimukseen.

Yllä esitetyillä perusteilla matkustusliitteen 3 §:n 2 kohdan ja 4 kohdan mukainen korvaus tulee maksaa työntekijälle kilometri- ja tuntirajojen täyttyessä riippumatta siitä, onko kysymyksessä yksi vai useampi tehtävä sairaankuljetusmatkan aikana.

Hyvityssakko

Hyvityssakon tulee olla tuntuva, sillä kysymyksessä on sisällöltään selvän ja yksiselitteisen työehtosopimusmääräyksen rikkominen. Työnantaja on pyrkinyt tietoisesti välttämään työehtosopimuksen määräyksen soveltamista. Työnantajaliitto ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Hyvinvointialan liitto ry, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteessa esitetyiltä työpäiviltä ei tule työehtosopimuksen matkustusliitteen mukaisesti maksettavaksi ateriakorvauksia ja osapäivärahaa, koska yksikään kyseisten päivien sairaankuljetustehtävistä ei ole yksinään kestänyt vähintään seitsemää tai kymmentä tuntia. Lisäksi kantaja ei ole esittänyt tositteita tai selvitystä siitä, että A olisi kyseisten työpäivien aikana tosiasiallisesti joutunut aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan.

Matkustusliitteen 3 §:n 2 kohdan ja 4 kohdan määräykset ovat olleet ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa saman sisältöisinä 1.5.1995 lukien. Sairaankuljetusmatkalla tarkoitetaan matkustusliitteen 3 §:n 2 ja 4 kohdan sanamuodon mukaisesti yhtä sairaankuljetusmatkaa, joka muodostuu yhdestä sairaankuljetustehtävästä. Ateriakorvaukseen tai osapäivärahaan oikeuttavalla sairaankuljetusmatkalla tarkoitetaan yhtä potilaan ensihoito- tai siirtokuljetukseen liittyvää sairaankuljetustehtävää, joka on pitkäkestoinen ja joka ulottuu tietylle etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta. Mikäli työpäivän aikana tehdään useita sairaankuljetustehtäviä, joista yksikään ei ole vähintään seitsemän tunnin kestoinen ja ulotu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle toimipaikasta tai asunnosta, ei työpäivältä tule maksettavaksi ateriakorvausta. Sama tulkinta koskee myös osapäivärahan maksamisedellytyksiä.

Sairaankuljetus on luonteensa vuoksi liikkuvaa työtä. Työehtosopimus on laadittu ensihoitopalvelualalle ja työehtosopimuksessa alan erityispiirteet on otettu alan huomioon. Matkustusliitteen 3 §:n 2 kohdan määräyksellä on sovittu toimialan erityispiirteet huomioiden erikseen sairaankuljetusmatkalta maksettavasta ateriakorvauksesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Näitä sairaankuljetusmatkoja on arvioitava toisin kuin muita työmatkoja.

Työehtosopimuksessa ei ole tarkoitettu sopia, että ateriakorvausta tai osapäivärahaa maksetaan normaalista säännönmukaisesta työskentelystä, jossa tyypillisesti tavanomaisen työpäivän aikana ajetaan sairaanhoitopiirin alueella ja kuljetetaan potilaita. Ensihoitopalveluala muuttui merkittävästi vuoden 2013 alusta lukien, kun ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Ensihoitopalveluyritykset tekevät nykyään sopimuksen ensihoitopalvelun tuottamisesta sairaanhoitopiirin kanssa. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että ensihoitopalveluyritysten työntekijät hoitavat sairaankuljetustehtäviä aiempaa laajemmalla alueella. Ateriakorvausta ja päivärahaa maksetaan vain tavanomaista pitkäkestoisemmasta yhden potilaan sairaankuljetustehtävästä, joka kestää pitkään ja ulottuu riittävälle etäisyydelle pysyvästä toimipaikasta tai työntekijän asunnosta. Lisäksi työehtosopimus edellyttää, että työntekijä on tosiasiassa joutunut aterioimaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan.

Yleinen työmarkkinakäytäntö työmatkoilta maksettavista korvauksista ei myöskään tue kantajan näkemystä ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen matkustusliitteen 2 §:n ja 3 §:n tulkinnasta. Työmatkoilta maksetaan matkakustannusten korvauksia ja päivärahaa silloin, kun työmatka tehdään erityiselle työntekemispaikalle ja työmatka ulottuu riittävän pitkälle työntekijän tavanomaisesta tai säännönmukaisesta työskentelypaikasta tai -alueesta ja kestää riittävän pitkän ajan. Sairaankuljetus on säännönmukaisesti liikkuvaa työtä, jossa hoidetaan sairaankuljetustehtäviä tyypillisesti koko sairaanhoitopiirin alueella. Kantajan tulkinta siitä, että korvattava sairaankuljetusmatka voi sisältää useita eri sairaankuljetustehtäviä, johtaisi siihen, että esimerkiksi ateriakorvaus voisi tulla maksettavaksi jokaiselta säännönmukaiselta työpäivältä, jossa potilaita kuljetetaan työntekijän tavanomaisella työskentelyalueella ja sairaankuljetustehtävät vaihtuvat.

Sairaankuljetusmatkan käsite on alalla vakiintunut ja sillä tarkoitetaan myös sairausvakuutuslain mukaisessa sairaankuljetusmatkojen korvauskäytännössä yhtä sairaankuljetustehtävää. Vastaajien kanta sairaankuljetusmatkan käsitteen määritelmästä on siten yhdenmukainen sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavan sairaankuljetusmatkan käsitteen kanssa. Sairaankuljetusmatka alkaa korvauskäytännössä siitä, kun ambulanssiyksikkö lähtee tehtäväosoitteeseen ja päättyy, kun yksikkö saa uuden tehtävän tai palaa asemapaikalleen.

Matkustusliitteen 3 §:n 2 kohdan ja 4 kohdan määräyksiä sovelletaan myös ensihoitopalvelualan yrityksissä vakiintuneesti edellä kuvatulla tavalla. Esimerkiksi ateriakorvausta maksetaan alalla vakiintuneesti silloin, kun sairaankuljetustehtävä kestää vähintään 7 tuntia ja ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta ja silloin, kun työntekijä on tosiasiassa joutunut aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Soveltamiskäytäntö on ollut alan yrityksissä pitkään edellä sanotun mukainen ja vastaa myös sairausvakuutuslain mukaista sairaankuljetusmatkan korvauskäytäntöä.

Valvontavelvollisuudesta

Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimuksen osallisten yhdistyksen yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteen huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.

Koska X Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta, eivät Hyvinvointialan liitto ry ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry ole laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan eikä niitä tule tuomita hyvityssakkoon.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

1. Tehy ry:n entinen lakimies B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Hyvinvointialan liitto ry:n lakimies C

Muu oikeudenkäyntiaineisto

1. A:n erimielisyysmuistion 24.8.2015 liitteeksi laatima listaus sairaankuljetusmatkoista 2.6. – 11.8.2015

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja erimielisyys

Asiassa on kysymys siitä, onko X Oy (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) velvollinen suorittamaan ensihoitaja A:lle 2.6. – 11.8.2015 tehdyistä sairaankuljetusmatkoista neljä osapäivärahaa ja 18 ateriakorvausta.

Kantajan mukaan A:n kyseisenä aikana tekemät sairaankuljetusmatkat ovat olleet sellaisia Terveyspalvelualan Liitto ry:n, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n ja Tehy ry:n välillä solmitun ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen (1.5.2014 – 31.1.2017) matkustusliitteen 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja sairaankuljetusmatkoja, joilta on maksettava matkan kestosta ja pituudesta riippuen joko ateriakorvausta tai osapäivärahaa matkustusliitteen 3 §:n 2 ja 4 kohtien mukaisesti. Sairaankuljetusmatka voi kantajan mukaan sisältää useita tehtäviä, eikä sairaankuljetusmatka keskeydy, vaikka sen aikana kuljetettaisiin useita potilaita tai ohitettaisiin työntekijän asuinpaikkakunta.

Vastaajan mukaan A:lla ei ole oikeutta ateriakorvaukseen tai osapäivärahaan 2.6. ja 11.8.2015 väliseltä ajalta, koska yksikään tuolloin tehdyistä sairaankuljetusmatkoista ei ole yksin kestänyt vähintään seitsemää tai kymmentä tuntia. Sairaankuljetusmatkalla tarkoitetaan vastaajien mukaan yhtäjaksoista sairaankuljetusmatkaa, joka sisältää yhden sairaankuljetustehtävän. Sairaankuljetusmatka keskeytyy, mikäli sen aikana tehdään useita sairaankuljetustehtäviä, eli kuljetaan useita potilaita tai ohitetaan työntekijän asuinpaikkakunta. Vastaajien mukaan korvausten maksaminen edellyttää ehtojen muutoin täyttyessä lisäksi, että työntekijä esittää tositteen hänelle sairaankuljetusmatkan aikana aterioinnista aiheutuneista kustannuksista.

Matkustusliitteen riidanalaiset määräykset ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Terveyspalvelualan Liitto ry:n, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n ja Tehy ry:n välillä solmitun ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen (1.5.2014 – 31.1.2017) matkustusliitteen 1 §:n mukaan työntekijälle maksetaan työnantajan määräyksestä tehdystä matkasta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvauksena majoituskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömatkarahaa. Matkustusliitteen 2 §:n 2 kohdan mukaan ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyvistä matkoista, joita jäljempänä kutsutaan sairaankuljetusmatkaksi, suoritetaan korvauksia siten kuin jäljempänä 3 §:ssä on mainittu.

Matkustusliitteen 3 §:n 2 kohdan mukaan sairaankuljetusmatkalta maksetaan ateriakorvaus. Ateriakorvauksen saamisen edellytyksenä on, että sairaankuljetusmatka kestää vähintään 7 tuntia ja se ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta ja että työntekijä joutuu matkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Määräyksen 3 kohdan mukaan ateriakorvaus on kulloinkin voimassa olevan Verohallituksen päätöksen verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä olevan alemman enimmäismäärän suuruinen.

Matkustusliitteen 3 §:n 4 kohdan mukaan jos sairaankuljetusmatka ulottuu vähintään 150 kilometrin päähän sekä pysyväisluontoisesta toimipaikasta että asunnosta toisen kunnan alueelle ja matka kestää vähintään 10 tuntia, maksetaan kulloinkin voimassa olevan edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukainen osapäiväraha. Osapäivärahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä vastaa myös toisen ateriansa kustannuksista itse.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osallisliitot eivät ole aiemmin riitauttaneet tässä asiassa riidanalaisten matkustusliitteen määräysten tulkintaa. Tehy ry:n todistaja B ja Hyvinvointialan liitto ry:n todistaja C ovat työtuomioistuimessa kertoneet oman käsityksensä siitä, miten riidanalaisia määräyksiä tulisi tulkita. B:n ja C:n käsitykset ovat kuitenkin olleet keskenään ristiriitaiset, eikä työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä liittojen yhteisestä tulkinnasta tai siitä, miten riidanalaisia määräyksiä on alalla käytännössä sovellettu. Näin ollen työtuomioistuimen on tulkittava matkustusliitteen riidanalaisia määräyksiä niiden sanamuodon mukaisesti.

Vastaajien mukaan A ei ole oikeutettu kanteessa vaadittuihin ateriakorvauksiin ja osapäivärahaan myöskään siitä syystä, että kantaja ei ole esittänyt tositteita tai selvitystä siitä, että A olisi kyseisten työpäivien aikana tosiasiallisesti joutunut aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että asiassa on jäänyt epäselväksi se, edellyttääkö oikeus matkustusliitteessä tarkoitettuun ateriakorvaukseen ja osapäivärahaan työntekijältä erityisen selvityksen tekemistä siitä, että hän on tosiasiallisesti joutunut aterioimaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Osallisliittojen tällaisesta yhteisestä tarkoituksesta tai määräysten soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty selvitystä. Vastaajilla on väitteen tekijöinä ollut näyttötaakka tältä osin.

Edellä selostetuilla perusteilla kantajan vahvistusvaatimukset on hyväksyttävä ja työnantaja on velvoitettava suorittamaan A:lle kanteessa vaaditut ateriakorvaukset ja osapäivärahat viivästyskorkoineen. Vaatimukset ovat määriltään riidattomat.

Hyvityssakkovaatimukset

Työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita maksamaan siitä hyvityssakko työehtosopimuslain 7 §:n nojalla. X Oy ei ole työtuomioistuimessa vedonnut seikkoihin, joiden perusteella se voitaisiin jättää tuomitsematta mainitussa säännöksessä tarkoitettuun hyvityssakkoon. Koska yhtiö on rikkonut tietensä tai sen on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa matkustusliitteen 2 §:n 2 kohdan ja 3 §:n 2 ja 4 kohdan mukaista velvoitettaan maksaa A:lle ateriakorvausta ja osapäivärahaa, se on tuomittava hyvityssakkoon. Koska Hyvinvointialan liitto ry:n ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työnantajan virheellisen menettelyn oikaisemiseksi, liittojen on katsottava laiminlyöneen niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden ja ne on tuomittava hyvityssakkoon.

Hyvityssakkojen määriä arvioitaessa on työehtosopimuslain 10 §:n nojalla otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe sekä yrityksen ja yhdistysten koko.

Oikeudenkäyntikulut

Hyvinvointialan liitto ry, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry ja X Oy ovat asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut. Tehy ry on ilmoittanut asiamiehensä ajankäytöksi 50 tuntia ja oikeudenkäyntikulujensa kokonaismääräksi 17.500 euroa. Vastaajat ovat paljoksuneet Tehy ry:n oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin asiamiehen toimenpiteisiin käyttämä aika ylittää 30 tuntia ja oikeudenkäyntikulut yhteensä 9.500 euroa.

Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin harkitsee Tehy ry:n oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 12.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa X Oy:n rikkoneen ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 1.5.2014 – 31.1.2017 matkustusliitteen 2 § 2 kohdasta ja 3 § kohdista 2 ja 4 ilmeneviä määräyksiä jättämällä maksamatta ateriakorvauksen tai osapäivärahan silloin, kun sairaankuljetusmatka on koostunut useammasta kuin yhdestä tehtävästä tai kun sairaankuljetusmatka on katsottu keskeytyneeksi, mikäli sen aikana ohitetaan työntekijän asuinpaikkakunta

- vahvistaa, että ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen matkustusliitteen 2 § 2 kohdassa tarkoitettu sairaankuljetusmatka voi sisältää yhtä useamman tehtävän ja 3 § kohtien 2 ja 4 oikeaksi tulkinnaksi, että ateriakorvauksen tai osapäivärahan maksamisen kilometri- ja tuntirajojen täyttyessä ateriakorvaus tai osapäiväraha maksetaan riippumatta siitä, sisältyykö sairaankuljetusmatkaan yhtä useampia tehtäviä ja ettei sairaankuljetusmatka keskeydy mikäli sen aikana ohitetaan työntekijän asuinpaikkakunta

- velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle 2.6. – 11.8.2015 maksamatta jääneet 4 osapäivärahaa yhteensä 72 euroa sekä 18 ateriakorvausta yhteensä 180 euroa, yhteensä 252 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen A:n työsuhteen päättymispäivästä 11.8.2015 lukien

- tuomitsee X Oy:n maksamaan Tehy ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.500 euroa

- tuomitsee Hyvinvointialojen liitto ry:n maksamaan Tehy ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa

- tuomitsee Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n maksamaan Tehy ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa ja

- velvoittaa Hyvinvointialan liitto ry:n, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Lindström, Reinamo ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.