Labor court dismissed union claim that university lecturer task was rated too low due to insufficient evidence.

Yliopiston lehtorin tehtävän vaativuus oli yliopiston arviointiryhmässä sijoitettu tasolle 7. Asiassa oli kysymys siitä, tuliko tehtävä sijoittaa kantajan vaatimuksen mukaisesti vaativuustasolle 8. Asiassa ei esitetty konkreettista selvitystä sellaisista lehtorin työtehtävistä tai vastuista, jotka olisivat puoltaneet tehtävän vaativuustason sijoittamista tasolle 8. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Sivistystyönantajat ry

Oulun yliopisto

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, tehtävän vaativuusarviointi

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.3.2017

Pääkäsittely 13.6.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n välisessä Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa 1.3.2010–29.2.2012, 1.3.2012–31.3.2014 sekä 1.4.2014–31.1.2017 on ollut muun muassa seuraavat määräykset:

6 LUKU

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet

Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tavoitteena on edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta, parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Arviointijärjestelmät

Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.

Työnantaja päättää 14 §:n mukaisissa liitteissä olevien kriteerien perusteella

kumpaa arviointijärjestelmää tehtävään sovelletaan.

4 § Palkkatekijät

Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta

tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen

virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta.

5 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

5.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään,

tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan ja muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 5.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan

kuuluvien perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa

ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähintään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.

5.2 Tehtävien vaativuustekijät

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Muun henkilöstön järjestelmässä päävaativuustekijät ovat tehtävän sisältö sekä

tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Uudessa tai muuttuneessa tehtävässä palkka maksetaan työnantajaa edustavan esimiehen tekemän alustavan vaativuus- ja suoritusarvioinnin mukaisesti, kunnes arviointiryhmä on arviointimenettelyssä antanut oman ratkaisunsa tehtävän vaativuustasosta.

Jos arviointiryhmä esittää uudelle tai muuttuneelle tehtävälle alustavasta arvioinnista poikkeavan vaativuustason, maksetaan palkka uuden tason perusteella arviointiryhmän esitystä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jos työnantaja vahvistaa arviointiryhmän esityksen.

Muuttuneen vaativuustason johdosta työnantajalla on kohdan 6.4.2 mukaisesti mahdollisuus arvioida henkilön suoritustaso alustavasti muutoshetkestä lähtien uudelleen. Mahdollinen muuttunut suoritustaso tulee tällöin voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos.

Edellä 6 §:n 3 kohdan mukaisten säännöllisten arviointikeskustelujen seurauksena vahvistettujen suoritustasojen edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan kesäkuun alusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Liitteet

Tämän palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on

työehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti hyväksytty tehtävänvaativuuden

arviointiin liittyvät vaativuustasokartta (opetus- ja tutkimushenkilöstö) ja vaativuuskehikko (muu henkilöstö), jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKARTTA (Liite 1)

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskentelee Oulun yliopiston (työnantaja) kaivannaisalan tiedekunnan geologian ja mineralogian lehtorina. A on dosentti ja hänellä on ollut professorin kelpoisuus. A:n tehtävä on sijoitettu vaativuustasolle 7. A esitti esimiehelleen B:lle vaativuustasokeskustelussa vuonna 2011, että hänen tehtävänsä vaativuustaso nostetaan tasolle 8. B ei esittänyt vaativuustason muutosta arviointiryhmälle. Oulun yliopisto päätti 12.5.2011, ettei A:n tehtävän vaativuustasoa nosteta.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:n tehtävän vaativuustaso kuulunut 1.3.2010 lukien vaativuustasolle 8.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Oulun yliopiston palveluksessa työskentelevän lehtori A:n tehtävän vaativuustaso on sijoittunut yliopistojen yleisen työehtosopimuksen opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan vaativuustasolle kahdeksan (8) 1.3.2010 lukien;

- velvoittaa Oulun yliopiston suorittamaan A:lle palkkasaatavia ensisijaisesti 93.456,67 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.12.2015 lukien ja toissijaisesti 69.410,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien;

- tuomitsee Oulun yliopiston maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- tuomitsee Sivistystyönantajat ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

- velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 11.244,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n työtehtävän vaativuudesta

A:n työtehtävän vaativuus on tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö, joka sijoittuu vaativuustasokartan vaativuustasolle 8. A:n tehtäviin kuuluvat tutkimushankkeiden ja -verkostojen suunnittelu, organisointi ja koordinointi. A:lla on vastuuta tutkimusresurssien käytöstä. A on rakentanut ja hoitanut Nordic Mineralogical Network -verkostoa, jonka maavastaava ja opetuskollegion jäsen hän on. Lisäksi A on toiminut useissa Unescon alaisissa IGCP-projekteissa sekä kansainvälisissä SVEKALAPKO-, ILP- ja FIRE -projekteissa. A:lla on monipuolinen opetuskokemus perus- ja jatkokoulutuksesta ja erityisen laaja koulutusohjelmavastuu. A on luonut ja ylläpitänyt laajaa tieteellistä yhteistyöverkostoa myös kansainvälisesti. A on hankkinut ulkopuolista rahoitusta ja julkaissut referee- ja proceedings-julkaisuja.

A:lla on laaja vastuu tieteenalasta, sen kehittämisestä ja laaja koulutusvastuu oppiaineestaan. A:n tehtävät ovat laajoja akateemisia ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä. A:lle kuuluu tehtäviä, jotka ovat professorin tehtäville ominaisia (koulutus- ja jatkokoulutusvastuu, oppiainevastuu).

Työtuomioistuimen mukaan (TT 2009:71) tehtävien vaativuutta arvioitaessa tehtävien tietylle tasolle sijoittamisen edellytyksenä ei ole kaikkien tasokuvauksissa yksilöityjen kriteerien täyttyminen. Arvioinnin tulee perustua tehtävänkuvaukseen eikä esimerkiksi tehtävänimikkeeseen. Koska A:n tehtävä täyttää suurimman osan tason 8 kuvaajista, hänen tehtävänsä vaativuus kuuluu tasolle 8. Oulun yliopiston tulkinta siitä, että taso 8 voi olla vain professorilla, on virheellinen.

Palkkasaatavasta

Koska Oulun yliopisto on tehnyt vaativuusarvioinnin väärin, A:lle on aiheutunut taloudellista vahinkoa saamatta jääneestä palkasta. Laskelmassa on vertailtu Oulun yliopiston maksamaa vaativuusryhmän 7 palkkaa vaativuusryhmän 8 palkkaan.

Mikäli katsotaan, että A:lle olisi tullut maksaa vaativuusryhmän 8 mukaista palkkaa, mutta hänen henkilökohtainen palkanosansa ei olisi laskenut, palkkasaatavan määrä on 93.456,67 euroa. Mikäli henkilökohtainen palkanosa olisi laskenut, palkkasaatavan määrä on 69.410,37 euroa.

Hyvityssakosta

Oulun yliopiston on tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, kun se on vahvistanut A:n vaativuustason tasolle 7, vaikka palkkausjärjestelmän mukaisesti vaativuustasoksi olisi tullut vahvistaa 8.

Sivistystyönantajat ry:n olisi tullut viimeistään liittotason neuvottelujen yhteydessä havaita Oulun yliopiston tulkinnan virheellisyys ja antaa ohjeet virheellisen tulkinnan korjaamiseksi. Koska Sivistystyönantajat ry ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin virheellisen menettelyn korjaamiseksi, se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Sivistystyönantajat ry ja Oulun yliopisto ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n tehtävän vaativuustaso on tehtäväkuvauksen, Oulun yliopiston tehtäväkuvausten suhteutuksen, vaativuustasokartan kriteereiden ja arviointiryhmän mukaan 7. Työnantaja on arviointia suorittaessaan huomioinut vaativuustasojen 7 ja 8 väliset erot.

Vaativuustasojen arviointikriteereistä

Työehtosopimuksen mukaiset arviointikriteerit olivat vuonna 2011 Oulun yliopistossa seuraavat.

Taso 7

- pääsääntöisesti määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt professorit

- dosentin pätevyys

- laaja-alaisesti mukana opetuksessa ja/tai tutkimuksessa (myös vaativien tutkimusohjelmien / useiden vaativien projektien vetovastuu )

- virkaan kuuluvana jatkokoulutusvastuuta

- perus- ja aineopetuksen vastuuta

- hyvä valmius professuuriin (todettu esim. asiantuntijalausunnoissa)

- nimikkeinä: mm. yliassistentti, apulaisopettaja, lehtori

Tasolta 7 siirtyminen tasolle 8 edellyttää professorin kelpoisuutta ja tehtäväkuvauksessa professorin tehtäviä.

Tasot 8-11

- tasoille 8-11 sijoittuvat pääsääntöisesti professorit

- tasolle 8 pääsy edellyttää tehtävään kuuluvana:

- jatkokoulutusvastuuta

- koulutusvastuuta

- oppiainevastuuta

- professorin kelpoisuus

A:n tehtävien vaativuudesta ja muista arviointikriteereistä

A:n tehtäviin kuuluu opetus geologiassa ja mineralogiassa eli yhdellä geologian monista osa-alueista. A luennoi perus- ja aineopintokursseilla, mutta on antanut syventävän tason luento-opetusta ainoastaan lukuvuonna 2009–2010 yhdellä kurssilla (772627S Petrografia II).

A:lla oli lukuvuonna 2010–2011 kontaktiopetusta 289 tuntia, kun yliopistonlehtoreilta edellytetään 392 tai 448 kontaktiopetustuntia lukuvuodessa. A:n tehtäviin ei kuulunut kokonaisvastuuta geologian ja mineralogian opetuksesta. A:n pro gradujen keskimääräinen ohjaus ja valmistumistaso oli alle 0,5 vuodessa, kun silloisen geotieteiden laitoksen neljän professorin ohjaamien pro graduopinnäytetöiden keskimääräinen valmistumistaso oli 17 vuodessa.

Tutkimustoiminnan korkealle arvostettua tasoa mitataan kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkelien määrällä ja tasolla. A julkaisi vuosina 1983–2011 keskimäärin 0,62 vertaisarvioitua julkaisua vuodessa, kun vastaava luku geologian professoreilla oli 1,5. A ei ole ohjannut väitöstutkimuksia. Tutkimustoiminnan korkeasti arvostettua tasoa mitataan myös tutkimusprojektien johtajuudella ja tutkimusrahoituksen määrällä. A ei ollut tutkimusprojektien vastuullisena johtajana vuosina 2007–2014.

A on Nordic Mineralogical Network-yhteistyöverkoston jäsen. Yhteistyöverkoston tehtävänä on jakaa tietoa mineralogisesta työstä, tutkimuksesta ja fasiliteeteista opiskelijoille, tiedeyhteisöille, teollisuudelle ja kansalaisille. Kanteen mukaan A on toiminut myös UNESCO:n alaisen International Geoscience Programmen (IGCP) alaisissa projekteissa ja kansainvälisissä SVEKALAPKO-, ILP- ja FIRE-projekteissa. A on osallistunut tutkijana näiden tutkimusprojektien kokouksiin ja symposioihin, mutta hän ei ole kuulunut IGCP:n, ILP-, SVEKOLAPKO- tai FlRE-projektien johtaviin tutkijoihin tai projektihallintoon kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, mitä vaativuustaso 8 edellyttäisi.

A:lla on hyvä opetuskokemus peruskoulutuksessa, mutta ei vahvaa ja monipuolista opetuskokemusta jatkokoulutuksessa. A:n työnkuvaan kuuluu opintojen ohjausta ja tieteellistä tutkimusta, mutta hänellä ei ole ollut laaja-alaista oppiainevastuuta.

Yliopistojen siirryttyä 1.1.2010 noudattamaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta neuvotteluosapuolet sopivat, että aikaisempia työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä ei jatkossa noudateta. Näin ollen A:n tapauksessa tulee noudattaa työehtosopimuksen 6 luvun määräyksiä sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa arviointiajankohtana.

Työtuomioistuimen mukaan (TT 2010:23) tehtävien vaativuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon saman yliopiston tehtävät ja niiden vaativuus suhteessa toisiinsa. Oulun yliopisto on toiminut tällä tavalla vaativuutta arvioidessaan. Oulun yliopisto on myös tarkastellut tehtävien sisältöä eikä nimikettä (TT 2009:71).

Palkkasaatavan määrästä

Palkka suoritetaan arviointiryhmän esitystä seuraavan kuukauden alusta lukien, jos arviointiryhmä esittää muuttuneelle tehtävälle alustavasta arvioinnista poikkeavan vaativuustason ja työnantaja vahvistaa vaativuustason muutoksen. Tässä tapauksessa uuden palkan maksuajankohta olisi ollut aikaisintaan 1.6.2011. Palkkasaatavan määrä voi näin ollen olla aikaisintaan 1.6.2011 alkaen 57.832,23 euroa. Mikäli palkkasaatavaa tuomitaan maksettavaksi jo 1.3.2011 alkaen, sen määrä on enintään 60.135,29 euroa.

Laskelmassa on huomioitu, että työehtosopimuksen ja Oulun yliopiston arviointiohjeiden mukaan vaativuustason noustessa suoritustaso arvioidaan uudelleen vaativuustason muutoshetkestä lukien. Jos vaativuustaso nousee yhdellä, suoristustaso laskee yhdellä. Tämä muutos tulee voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos.

Hyvityssakoista

Oulun yliopistoa ei tule tuomita hyvityssakkoon, koska se ei ole tieten rikkonut työehtosopimuksen mukaista vaativuustasoarviointia. Arviointiryhmässä olivat edustettuina kaikki työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen edustajat. Arviointiryhmän päätös oli yksimielinen eikä se muuttunut oikaisuvaatimusprosessissa. Työnantajalla on ollut perusteltu syy katsoa, että se on toiminut työehtosopimuksen mukaisesti arviointimenettelyssä sekä oikaisuvaatimusprosessissa.

Sivistystyönantajat ry:tä ei tule tuomita maksamaan hyvityssakkoa. Koska Oulun yliopisto ei ole tieten rikkonut työehtosopimusta, Sivistystyönantajat ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että arviointiryhmässä olivat edellä kerrotulla tavalla edustettuina kaikki työehtosopimusosapuolet.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. UPJ-käsikirja 16.10.2006 (kansilehti ja sivut 7-11)

2. Paikallisen erimielisyysneuvottelun muistio 29.8.2011, sisältäen tehtävänkuvauksen

3. A:n julkaisuluettelo 30.11.2011

4. Geotieteiden opinto-opas 2007-2008 (keltaisella korostetut kohdat)

5. Geotieteiden opinto-opas 2015-2016 (keltaisella korostetut kohdat)

6. A:n työaikasuunnitelmat lukuvuodet 2010–2017

7. Reorganisation of Curriculum -asiakirja

8. Sähköpostiviesti 8.8.2011

9. Sähköpostiviesti 15.2.2011

10. Web of Science -viittausanalyysi

11. ResGate -viittausanalyysi 1985–2016

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointikriteerit vaativuustasoittain 14.3.2006

2. A:n henkilötieto-ote 16.12.2011

3. Ote Oulun yliopiston arviointiryhmän pöytäkirjasta 1.6.2011

4. Esimiehen / laitosjohtajan lausunto erimielisyyskäsittelypyyntöön 1.6.2011

5. Ote Oulun yliopiston arviointiryhmän pöytäkirjasta 29.6.2011, erimielisyyslausunto ja yliopiston päätös (sivut 1 ja 2)

6. Oulun yliopiston päätös 13.6.2011

7. H-indeksi

Kantajan henkilötodistelu

1. OAJ:n neuvottelupäällikkö, JUKO:n hallituksen jäsen C

2. Oulun yliopiston kasvatustieteen lehtori, JUKO:n pääluottamusmies D

3. Tieteentekijöiden liitto ry:n toiminnanjohtaja E

Vastaajien henkilötodistelu

1. Sivistystyönantajat ry:n entinen toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja F

2. Oulun yliopiston entinen henkilöstöjohtaja G

3. Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunnan dekaani, professori B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 6 luvun 5.1 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella, jonka arviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat 5.2 §:n mukaan työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunnan geologian ja mineralogian lehtorin A:n tehtävä on sijoitettu yliopiston arviointiryhmässä vaativuustasolle 7. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaan vaativuustasolla 7 työn luonne on tiedeyhteisön arvostama tutkimus- ja opetustyö.

Kantajan mukaan A:lle kuuluu kuitenkin professorin tehtäville ominaisia työtehtäviä, joten hänen tehtävänsä vaativuus kuuluu tasolle 8. Vastaajien mukaan siirtyminen tasolta 7 tasolle 8 edellyttää professorin kelpoisuutta ja tehtävänkuvauksessa professorin tehtäviä. A:lla ei ole kokonaisvastuuta opetuksesta tai väitöskirjaohjauksia ja hän opettaa pääasiassa perus- ja aineopintokursseilla.

Asiassa on ratkaistava, onko A:n työtehtävä ollut 1.3.2010 lukien vaativuudeltaan sellainen opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukainen tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö, joka sijoittuu vaativuustasolle 8.

A:n tehtävän vaativuustaso

Työntekijäpuolen edustajina vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet OAJ:n neuvottelupäällikkö C ja Tieteentekijöiden liitto ry:n toiminnanjohtaja E ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että tehtävän vaativuutta arvioitaessa ratkaisevaa ei ole tehtävänimike, vaan arviointi tulisi aina perustaa tehtävänkuvaukseen. Työnantajan linjaus, jonka mukaan vaativuustasolle 8 kuuluvat vain professori-nimikkeellä toimivat, ei ole työehtosopimuksen mukainen, eikä työntekijäpuoli ole tällaista linjausta hyväksynyt.

Työnantajapuolen edustajana työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen Sivistystyönantajat ry:n entisen toimitusjohtaja F:n mukaan työehtosopimukseen lisättiin aiemmasta palkkausjärjestelmästä poiketen maininta siitä, että tehtävän vaativuus perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään. Samat tehtävänimikkeet eivät välttämättä ole samassa vaativuusryhmässä, koska arviointimenettelyt vaihtelevat.

Edellä selostettuja todistajien kertomuksia vastaavasti myös työtuomioistuimen aiemmassa ratkaisukäytännössä (TT 2009:71) on katsottu, että tehtävien vaativuutta arvioitaessa tulee tarkastella ensisijaisesti tehtävien sisältöä. Näin ollen tehtävän vaativuuden arviointia ei voi perustaa pelkästään tehtävänimikkeeseen, ja A:n tehtävän vaativuustasoa arvioitaessa on tarkasteltava hänen tosiasiallisia työtehtäviään.

Kantajan mukaan A:n lehtorin tehtävään kuuluu vaativuustasolla 8 vaadittava laaja vastuu tieteenalasta, sen kehittämisestä ja laaja koulutusvastuu oppiaineistaan. Kantaja on esittänyt kirjallista todistelua A:n opetusvastuusta (K4–5), tehtävien vaativuudesta (K6–9) ja julkaisutoiminnasta (K3, K10 ja K11). Oulun yliopiston kasvatustieteen lehtori, JUKO:n pääluottamusmies D:n mukaan A:n tehtävä täyttää suurimman osan vaativuustason 8 kriteereistä.

Kantajan esittämästä kirjallisesta todistelusta ilmenee muun muassa, että A:lla on ollut opetustyönsä ohella jonkin verran julkaisutoimintaa ja hänen itsensä laatimien työsuunnitelmien mukaan vuosittaisia työtunteja enemmän kuin lehtoreille työehtosopimuksen mukaan kuuluvat 1.600 tuntia. Kantaja ei kuitenkaan ole esittänyt selvitystä sellaisista konkreettisista vastuualueista tai työtehtävistä, joiden perusteella A:n tehtävä kuuluisi vaativuustasolle 8.

Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunnan dekaani professori B ja Oulun yliopiston entinen henkilöstöjohtaja G ovat kertoneet, että A:n tehtävä on tyypillinen yliopiston lehtorin tehtävä, jossa opetusvelvollisuus on 392 tuntia vuodessa. B on lisäksi kertonut, että vaativuustaso 8 edellyttää sellaista tehtävien ja vastuiden laaja-alaisuutta, jota A:n tehtävässä ei ole. A:n tehtävät painottuvat luennointiin ja harjoitusten ohjaamiseen pääasiassa aineopinnoissa, eikä hänellä ole ollut väitöskirjaohjauksia. A on julkaissut viime vuosina keskimäärin 0,5–0,6 julkaisua vuodessa, kun vaativuustasolla 8 olevat professorit julkaisevat keskimäärin 2 julkaisua vuodessa. A:n tehtävissä ei ole vuoteen 2006 verrattuna tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet tehtävän vaativuuteen. B ei ole hyväksynyt A:n tekemiä työsuunnitelmia vuoden 2010 jälkeen, siltä osin kuin niissä on vuosittainen työtuntimäärä ylitetty sopimuksen mukaiset 1.600 tuntia.

Asiassa on riidatonta, että A:n tehtävän vaativuustaso on käsitelty ja hyväksytty yliopiston arviointiryhmässä (V3 ja V5). G on kertonut, että arviointiryhmä kokoontui kerran kuussa ja sen toiminta on vakiintunutta. Arviointiryhmä on D:n jälkimmäiseen päätökseen (V5) jättämää eriävää mielipidettä lukuun ottamatta ollut yksimielinen siitä, että A:n tehtävä kuuluu vaativuustasolle 7. D:n ja G:n kertomuksilla on selvitetty, ettei muitakaan lehtori-nimikkeellä toimivia ole Oulun yliopistossa sijoitettu vaativuustasolle 8. Esitetystä selvityksestä on näin ollen pääteltävissä, että A:n tehtävän vaativuutta arvioitaessa on riittävällä tavalla otettu huomioon Oulun yliopiston muut tehtävät ja niiden vaativuus suhteessa toisiinsa.

Asiassa ei edellä kerrotuilla perusteilla ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa Oulun yliopiston menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti määrittäessään A:n tehtävän vaativuustason 8 asemesta tasolle 7. Koska Oulun yliopiston ei ole todettu toimineen työehtosopimuksen vastaisesti, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanne on kokonaisuudessaan hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Aaltonen, Nyyssölä, Aarto, Lehto ja Vettainen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.