TT 2017:54 · Työtuomioistuin

Asiassa oli riidatonta, että vuosilomalaki ei ole osa paperiteollisuuden työehtosopimusta. Kanteen tutkiminen edellytti perehtymistä työehtosopimuksen soveltamisohjeen määräykseen. Kysymys oli siten työehtosopimuksen tulkinnasta, joka kuuluu oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan. Vastaajien esittämä oikeudenkäyntiväite hylättiin.

Pääasian osalta työtuomioistuin katsoi, että kahden työntekijäryhmän vuosilomat olivat lyhentyneet yhdellä päivällä, kun lomat oli määrätty alkamaan heidän työvuorojärjestelmänsä mukaisina vapaapäivinään ja kun viimeistä lomapäivää oli kummallakin lomaryhmällä seurannut työpäivä. Työtuomioistuin vahvisti työnantajan menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti määrätessään työntekijöiden loman alkamaan näiden vapaapäivänä siten, että tämä oli johtanut lomapäivien vähenemiseen.

Työnantajan olisi tullut havaita menettelynsä virheellisyys ja korjata menettelynsä antaessaan seuraavan vuoden vuosilomia. Kun yhtiö ei ollut menetellyt näin, se oli rikkonut tieten työehtosopimusta ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Työnantajaliiton olisi tullut havaita jäsenyrityksensä menettelyn virheellisyys ja korjata se nopeasti. Kun näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, oli työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

Stora Enso Oyj

ASIA

Vuosiloma

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.12.2016

Pääkäsittely 16.2.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisessä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa 1.5.2014–30.9.2016 on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 § Vuosiloma

25.1 Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus

Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja keskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua lomapalkkasopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

SOV.

Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Tätä määräystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla työnantaja jakoi kesällä 2014 arkittamossa työaikamuodossa 27 (tam 27) työskentelevät kolme vuoroa kolmeen eri kesälomaryhmään. Kaikki lomaryhmät aloittivat lomansa kesä- tai heinäkuussa samana viikonpäivänä ja näin ollen ensimmäinen lomapäivä oli vuoron työvuoroluettelosta riippuen joko työntekijän työpäivä tai vapaapäivä.

Työnantaja määräsi 2-vuoron 2-lomaryhmän vuosiloman alkamaan torstaina 3.7.2014 ja 1-vuoron 3-lomaryhmän vuosiloman alkamaan torstaina 31.7.2014. Kummankin vuoron vuosiloma alkoi vapaa- eli niin sanottuna viivapäivänä ja vuosiloman päättymistä seuraavana päivänä oli iltavuoro. Tämä koski yhteensä 18 työntekijää.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työtuomioistuin toimivaltainen tutkimaan asian. Lisäksi erimielisyyttä on siitä, onko työnantaja Stora Enso Oyj menetellyt työehtosopimuksen 25.1 §:n vastaisesti määrätessään työntekijöiden loman alkamaan näiden vapaapäivänä. Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Stora Enso Oyj on menetellyt paperiteollisuuden työehtosopimuksen 25.1 §:n vastaisesti määrätessään työntekijöiden loman alkamaan näiden vapaapäivänä siten, että tämä on johtanut työntekijöiden lomapäivien vähenemiseen,

- tuomitsee Stora Enso Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

- tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Koska työnantaja määräsi edellä kerrotusti työntekijöiden vuosiloman alkamaan vapaapäivänä, väheni vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä työehtosopimuksen vastaisesti yhdellä päivällä.

Työehtosopimuksen 25.1 §:n soveltamisohjeella on tarkoitettu osaltaan selventää vuosilomalain vastaavaa säännöstä. Vuosilomalain 24 §:llä ja vanhan vuosilomalain 4 §:llä on oikeuskirjallisuudessa (esim. Kaarlo Sarkko: Vuosilomalaki s. 92 - 93) tarkoitettu vakiintuneesti vuosilomaan liittyviä vapaapäiviä.

Myös työneuvosto on käsitellyt asiaa lausunnossaan TN 1358-99. Lausunnossaan työneuvosto katsoi, että työntekijöiden vuosiloma oli lyhentynyt yhdellä päivällä, koska loma oli määrätty alkavaksi työntekijöiden vapaapäivänä. Nyt kysymyksessä oleva asia on täysin identtinen työneuvoston lausunnossa käsitellyn asian kanssa.

Stora Enso Oyj ja Metsäteollisuus ry ovat asiassa johdonmukaisesti yhdessä esittäneet työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi kantaa, joka on paitsi työehtosopimuksen sanamuodon vastainen myös ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa. Lisäksi käydyistä neuvotteluista huolimatta Stora Enso Oyj tai Metsäteollisuus ry eivät ole suostuneet muuttamaan kantaansa työehtosopimuksen sisältöä vastaavaksi, mikä on johtanut siihen, että työntekijät eivät ole saaneet työehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaista vuosilomaansa täysimääräisenä.

Vaikka asiassa on kiinnitetty työnantajan menettelyyn huomiota jo kesän 2014 jälkeen, on työnantaja määrännyt työntekijöiden lomia alkamaan vastaavalla tavalla vielä kesällä 2015. Menettely osoittaa, että paitsi työnantaja myös työnantajaliitto ovat jättäneet noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä täysin tietoisesti, minkä vuoksi asiassa on ilmeiset perusteet hyvityssakon tuomitsemiselle.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat vaatineet, että kanne ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oikeudenkäyntiväite

Vuosilomalaki ei ole osa paperiteollisuuden työehtosopimusta, eikä asiaa voida siten käsitellä työtuomioistuimessa. Voimassa olevan työehtosopimuksen sisältö on sama kuin mikä se oli ratkaisussa TT 1989:137, jonka mukaan vuosilomalain säännökset eivät olleet osa työehtosopimusta. Vastaava lopputulos on todettu myös ratkaisussa TT 2007:113. Nyt kyseessä oleva riita ei ole asiayhteydessä mihinkään työehtosopimuksessa olevaan määräykseen, toisin kuin oli ratkaisussa TT 2007:113. Kanne on jätettävä näin ollen tutkimatta.

Pääasia

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan arkittamon työntekijöiden vuosilomat on sijoitettu vuosittain porrastaen lomaryhmien vuosilomapäivät vuosilomalain mukaisen lomakauden rajoissa eri kuukausille. Työntekijöiden kierrättäminen eri lomaryhmien sisällä on taannut lomien tasapuolisen sijoittumisen ja kesän lomajaksoon kuuluvien työpäivien määrän tasoittumisen työntekijöiden välillä, mitä vuosilomalain 22 § ja työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentti edellyttävät.

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan arkittamon työntekijöiden vuosilomat annettiin vuonna 2014 siten, että kaikille lomaryhmille annettiin yhtä pitkä loma, joka käsitti 24 lomapäivää. Vuosiloman ajalle voi osua sattumanvaraisesti mitä päiviä tahansa. Lomien alkaminen työntekijöiden vapaapäivänä ei ole johtanut kanteessa kerrotuin tavoin työntekijöiden lomapäivien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kanteen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että riidanalaisiin lomaryhmiin kuuluvat työntekijät saisivat yhden päivän pidemmän vapaan kuin muiden ryhmien työntekijät.

Jatkuvassa kaksivuorotyössä lomapäivien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä ei voi muuttua sen mukaan, alkaako loma työntekijän vapaapäivänä vai jonain muuna päivänä, sillä kyseisessä työaikamuodossa kaikki viikonpäivät ovat mahdollisia työpäiviä.

Kantaja on kanteessaan vedonnut vuosilomalain soveltamista koskevaan työneuvoston lausuntoon TN 1358-99. Lausunnossa on ollut kysymys tapauksesta, joka eroaa olennaisilta osin tästä asiasta, jossa loman alkaminen lausuntoa koskevasta tapauksesta poiketen on sijoittunut keskelle kalenteriviikkoa. Työneuvoston lausunnossa oli kysymys tapauksesta, jossa loman viimeiseksi päiväksi oli merkattu sunnuntai, johon työnantaja oli 3-vuoron osalta merkinnyt poikittaisviivan. Keskeinen ero nyt kyseessä olevaan tapaukseen on se, että työnantaja oli lausuntoa koskevassa tapauksessa tehnyt yksipuolisesti työvuoroluetteloon muutoksen muuttamalla sunnuntain työntekijän vapaapäiväksi. Alun perin sunnuntai on ollut työntekijän työvuoroluettelon mukainen työpäivä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa mitään muutoksia työvuoroluetteloon ei ole tehty, vaan sunnuntait ovat olleet vuosilomaa kuluttamattomia sunnuntaipäiviä kaikilla lomaryhmillä.

Lausuntoa koskevassa tapauksessa lomaryhmän viimeiseksi vapaapäiväksi on katsottu sunnuntai, joka ei ole vuosilomalain mukainen lomapäivä. Sunnuntaipäivää ei lasketa vuosilomaan kuuluvaksi, vaikka se työaikamuodossa 27 voisi olla työntekijän työpäivä. Tässä asiassa loma ei ole alkanut kalenteriviikon alusta päättyen neljännen lomaviikon sunnuntaihin, vaan työntekijät ovat saaneet vuosilomalain mukaisen yhdenjaksoisen loman esimerkiksi 2-vuoron osalta alkaen viikon 27 torstaista (3.7.2014) ja päättyen viikon 31 keskiviikkoon (30.7.2014). Koska loma ei pääty kalenteriviikkojen osalta sunnuntaihin, ei työneuvoston lausunnossa annettua tulkintaohjetta voi rinnastaa kyseessä olevaan tapaukseen, eikä lausunnolla ole merkitystä tämän asian ratkaisun kannalta.

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan arkittamon työntekijöiden lomia ei ole sijoitettu alkamaan työehtosopimuksen ja vuosilomalain vastaisesti työntekijän vapaapäivänä siten, että työntekijöiden vuosilomaan kuuluvat tai siihen liittyvät vapaapäivät vähentyisivät. Stora Enso Oyj on toiminut vuosiloman sijoittamissa lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Vuoden 2015 vuosilomien suhteen on toimittu johdonmukaisesti samalla periaatteella kuin vuonna 2014. Työntekijöiden lomien määräämisessä on noudatettu vuosilomalakia.

PAPERILIITON VASTAUS OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEESEEN

Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntiväitteen hylkäämistä.

Riidatonta on, että vuosilomalaki ei ole osa paperiteollisuuden työehtosopimusta. Eri asia on, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen 25.1 §:n määräys soveltamisohjeineen muodostaa kokonaisuuden, jonka tulkinta kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimus 1979 - 1980

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Arkittamon lomaryhmät v. 2014 ja 2015

Kantajan henkilötodistelu

1. A, liittosihteeri, Paperiliitto ry

Vastaajien henkilötodistelu

1. B, varatuomari

2. C, toimitusjohtaja, Forinbench Oy

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäyntiväite

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat vaatineet työtuomioistuinta jättämään kanteen tutkimatta sen vuoksi, että vuosilomalaki ei ole osa paperiteollisuuden työehtosopimusta, eikä nyt kyseessä oleva riita ole myöskään asiayhteydessä mihinkään työehtosopimuksessa olevaan määräykseen.

Asiassa esitetty selvitys

Paperiliitto ry:n liittosihteeri A on kertonut, että työehtosopimuksen 25.1 §:n [nyt käsiteltävänä oleva] soveltamisohje on tullut vuosien 1976–1977 työehtosopimukseen seurauksena vuoden 1973 vuosilomain säätämisestä. Työehtosopimuksen soveltamisohjeita luetaan samoin kuin muitakin työehtosopimusmääräyksiä. Soveltamisohjeita, esimerkiksi ulkopuolisen työvoiman käytön osalta, on käsitelty useita kertoja työtuomioistuimessa.

Metsäteollisuus ry:n ja sen edeltäjän Metsäteollisuuden Työnantajaliiton entinen asiamies ja paperiteollisuuden työmarkkinapäällikkö B on kertonut, että työehtosopimuksen 25.1 §:n [nyt käsiteltävänä olevaa] soveltamisohjetta sisällöltään vastaavanlainen soveltamisohje on ollut työehtosopimuksessa jo 1980-luvulla. Soveltamisohje säilytettiin työehtosopimuksessa informatiivisista syistä. Siihen ei otettu kantaa, onko soveltamisohje pääsäännöstä poiketen työehtosopimuksen osa.

Arviointi

Työtuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisohjeita on käsitelty työtuomioistuimessa useita kertoja (ks. esimerkiksi ratkaisut TT 2014:27, TT 2010:102 ja TT 2007:113). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että paperiteollisuuden työehtosopimukseen otetuilla soveltamisohjeilla on tärkeä sitova ja normatiivinen merkitys (Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 84).

Asiassa on riidatonta, että vuosilomalaki ei ole osa paperiteollisuuden työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 25.1 §:n nyt käsiteltävänä olevan soveltamisohjeen ensimmäisen kappaleen aloittava virke vastaa sanamuodoltaan 1.4.2005 kumotun vuosilomalain (272/1973) 4 §:n säännöstä. Tätä virkettä seuraa soveltamisohjeen virke, jonka mukaan edeltävää "määräystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi." Jälkimmäistä virkettä ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1973 vuosilomalaissa, eikä sitä ole myöskään nykyisin voimassa olevan vuosilomalain (162/2005) 24 §:ssä, joka vastaa aiemman vuosilomalain 4 §:n säännöstä. Kysymys on siten työehtosopimusmääräyksestä, johon perehtymistä kanteen tutkiminen edellyttää. Paperiliitto ry:n kanteessa on näin ollen kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta, joka oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntiväitteen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU PÄÄASIASSA

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Paperiliitto ry:n liittosihteeri A on kertonut, että työehtosopimuksen 25.1 §:n [nyt käsiteltävänä olevan] soveltamisohjeen ensimmäinen kappale koskee kaikkia työaikamuotoja.

Metsäteollisuus ry:n ja sen edeltäjän Metsäteollisuuden Työnantajaliiton entinen asiamies ja paperiteollisuuden työmarkkinapäällikkö B on kertonut, että 1980-luvun puolivälissä työehtosopimusta kehitettiin voimallisesti työaikamääräysten osalta. Jotta työehtosopimus saatiin luettavampaan muotoon, soveltamisohjeet siirrettiin yhteen kohtaan työehtosopimuksessa. Tämän teknisen muutoksen seurauksena määräysten tulkintoja ei muutettu.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimessa on selvitetty A:n kertomuksen perusteella, että työehtosopimuksen 25.1 §:n nyt käsiteltävänä oleva soveltamisohje on tullut työehtosopimukseen 1976–1977 seurauksena vuoden 1973 vuosilomalain säätämisestä. Vuosilomalain (272/1973, kumottu 1.4.2005) 4 §, sellaisena kuin se oli alkuperäisessä muodossaan, vastaa sanamuodoltaan työehtosopimuksen 25.1 §:n nyt käsiteltävänä olevan soveltamisohjeen ensimmäisen kappaleen aloittavaa virkettä.

Tässä asiassa on riidatonta, että työaikamuodossa 27 työskentelevien kahden työntekijäryhmän vuosilomat (24 vuosilomapäivää) ovat alkaneet heidän työvuorojärjestelmän mukaisina vapaapäivinään, 2-vuoron 2-lomaryhmän osalta torstaina 3.7.2014 ja 1-vuoron 3-lomaryhmän osalta torstaina 31.7.2014. Kummallakin lomaryhmällä on ollut viimeistä 24. lomapäivää seuraavana päivänä työpäivä, 2-vuoron 2-lomaryhmällä torstai 31.7.2014 ja 1-vuoron 3-lomaryhmällä torstai 28.8.2014.

Työtuomioistuin katsoo edellä selostettujen vuosilomalain 24 §:n tulkintaa täsmentävän työehtosopimuksen 25.1 §:n soveltamisohjeen määräyksen, vuoden 1973 vuosilomalain esitöissä esitettyjen esimerkkien, työneuvoston lausunnon TN 1358-99 sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen perusteella, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa sekä 2-vuoron 2-lomaryhmän että 1-vuoron 3-lomaryhmän loma siihen liittyvine vapaapäivineen on lyhentynyt yhdellä päivällä, kun lomat on määrätty alkamaan heidän työvuorojärjestelmän mukaisina vapaapäivinään ja kun viimeistä lomapäivää on kummallakin lomaryhmällä seurannut työpäivä. Näin ollen Paperiliitto ry:n kanteen ensimmäisen kohdan vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Hyvityssakkoja koskevat vaatimukset

Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita maksamaan hyvityssakko.

Kanteen mukaan asiassa on kiinnitetty huomiota työnantajan Stora Enso Oyj:n menettelyyn jo kesän 2014 jälkeen, mutta tästä huolimatta työnantaja on määrännyt työntekijöiden lomia alkamaan vastaavalla tavalla vielä kesällä 2015. Vastauksen mukaan vuoden 2015 vuosilomien suhteen on toimittu johdonmukaisesti samalla periaatteella kuin vuonna 2014.

Työtuomioistuimen ratkaisu perustuu ensimmäisen kannevaatimuksen osalta lainsäännöstä tarkentavaan työehtosopimuksen soveltamisohjeen määräykseen, vuoden 1973 vuosilomalain esitöihin ja työneuvoston lausuntoon vuodelta 1999. Työneuvoston lausunto on koskenut saman työehtosopimuksen piirissä ja samassa työaikamuodossa työskenteleviä työntekijöitä kuin mistä on kysymys tässä asiassa. Perehtymällä edellä selostettuihin oikeuslähteisiin Stora Enso Oyj:n olisi pitänyt havaita menettelynsä virheellisyys, minkä yhtiö olisi voinut korjata vuoden 2015 vuosilomien osalta. Näin yhtiö ei ole menetellyt. Stora Enso Oyj on siten tieten rikkonut työehtosopimusta ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon. Metsäteollisuus ry:n olisi tullut havaita jäsenyrityksensä Stora Enso Oyj:n menettelyn virheellisyys ja korjata se nopeasti. Kun näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, Metsäteollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Hyvityssakkojen määriä arvioitaessa on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Stora Enso Oyj on menetellyt paperiteollisuuden työehtosopimuksen 25.1 §:n vastaisesti määrätessään työntekijöiden loman alkamaan näiden vapaapäivänä siten, että tämä on johtanut työntekijöiden lomapäivien vähenemiseen,

- tuomitsee Stora Enso Oyj:n suorittamaan Paperiliitto ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.500 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Metsäteollisuus ry:n suorittamaan Paperiliitto ry:lle työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Lindström, Ruohoniemi, Helenius ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.