Labor court allows union strike for management rights violation but dismisses union's duty of care claims.

Ammattiosaston toimeenpaneman lakon syyksi ilmoitettiin työnantajan henkilöstöpolitiikka. Lakko kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

Ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

VASTAAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KUULTAVA

Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry:n Pitäjänmäen varaston työntekijät ovat ryhtyneet tiistaina 14.2.2017 lakkoon pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti. Lakot on toteutettu niin sanottuina istumalakkoina, joissa työntekijät ovat istuneet työpaikalla ja lopettaneet työnteon kahden tunnin ajaksi. Aamuvuoron työntekijät ovat istuneet ilmoituksen mukaisesti kello 12-14 välisen ajan ja iltavuoron työntekijät kello 14-16 välisen ajan. Lakko on toteutettu vastaavalla tavalla myös seuraavana päivänä.

Lakon syyksi pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajan huonon henkilöstöpolitiikan. Ilmoituksen yhteydessä ei ole esitetty vaatimuksia työnantajaa kohtaan.

Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry:hyn kuuluu noin 434 maksavaa jäsentä, joista 52 on osallistunut työnseisaukseen.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemispäivästä.

Perusteet

Tapahtumainkulku

Pääluottamusmieheltä saatujen tietojen mukaan henkilöstö on ilmoittanut pääluottamusmiehelle aloittavansa lakon. Työhuonekunta on kokoontunut perjantaina 10.2.2017, jossa aiheena on ollut viimeisimmän luottamusmiesten ja johdon välisen tapaamisen sisältö. Työnantajan käsityksen mukaan päätöksen lakosta on tehnyt työhuonekunta.

Lakkoon ovat osallistuneet osaston luottamusmiehet sekä pääluottamusmies ja varapääluottamusmies.

Lakko on jatkunut 21.2.2017 ja 22.2.2017 työn hidastamisena.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Ammattiosasto vastaa edustajiensa ja työhuonekuntien toiminnasta. Pääluottamusmies ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.

Työnantajan edustajat, varastopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö ovat vaatineet luottamusmiehiltä työrauhan palauttamista tiistaina 14.12.2017 kello 12.13.

ETL ry:n saatua tiedon lakosta on kehitysjohtaja ollut yhteydessä 14.2.2017 kello 12.57 SEL ry:n palkkasihteeriin ja edellyttänyt ryhtymistä tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Kehitysjohtaja on lisäksi lähettänyt 14.2.2017 kello 13.15 valvontakirjeen SEL ry:lle sähköpostitse.

Kehitysjohtaja on ollut uudelleen yhteydessä SEL ry:n puheenjohtajaan 15.2.2017 kello 12.13 ja lähettänyt 15.2.2017 valvontakirjeen saatuaan tiedon lakon jatkumisesta.

Lakon kesto huomioon ottaen SEL ry ei ole saatuaan tietää työnseisauksesta ryhtynyt tehokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle.

Yhtiölle aiheutuva vahinko

Lakko on aiheuttanut työnantajalla tuntuvaa haittaa, sillä luvattuja tuotteita ei ole voitu toimittaa asiakkaille sopimusten mukaisesti. Arvioitu vahingon määrä on 50.000 euroa/tunti. Kanteen jättämishetkellä työnantajalle aiheutunut vahinko on arvion mukaan ollut noin 400.000 euroa.

Kohdentuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu on kohdistunut meijereiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan 2 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

Lakko, jonka perusteeksi on ilmoitettu työnantajan huono henkilöstöpolitiikka, kohdistuu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Henkilöstöpolitiikka tarkoittaa työnantajan oikeutta tehdä päätöksiä muun muassa henkilöstön asemasta ja määrästä, valinnasta, johtamisesta ja valvonnasta sekä töiden ja työolojen järjestämisestä. Henkilöstöpolitiikka on siten työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla tekemiä päätöksiä. Lakolla on pyritty painostamaan työnantajaa toteuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa ammattiosaston vaatimalla tavalla. Vaikka lakon toimeenpanon yhteydessä ei ole esitetty yksilöityjä vaatimuksia, on se ollut vastalause työnantajan menettelylle asioissa, joista päättäminen työehtosopimuksen mukaan kuuluu työnantajalle.

Hyvityssakoista

Lakon jatkuminen on otettava huomioon tuomittavissa sakoissa korottavana tekijänä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 2.213,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisaus on päättynyt 15.2.2017 kello 16.00 eikä sen jälkeen kyseisellä työpaikalla ole ollut työnseisauksia.

Kantaja ei ole yksilöinyt mitenkään väitettä siitä, miten henkilöstöpolitiikka tässä tapauksessa liittyy työnjohtomääräyksiin tai mihinkään muuhunkaan työehtosopimuksen 2 §:n sääntelemiin oikeuksiin. Kantaja ei ole esittänyt mitään konkreettisesta tosiseikkaa väitteensä tueksi. Yksin väite kohdistumisesta työehtosopimukseen ei riitä siihen, että kanne voidaan hyväksyä.

Kantaja ei ole myöskään esittänyt mitään selvitystä painostustarkoitusta koskevan väitteensä tueksi. Kantaja ei ole edes väittänyt, että kukaan henkilöstöstä tai sen edustajista olisi esittänyt jotakin vaatimuksia työnantajaa kohtaan.

Koska työnseisauksen ei ole näytetty kohdistuneen työehtosopimukseen tai siihen ryhdytyn painostustarkoituksessa, työrauhavelvollisuutta ei ole rikottu. Tästä syystä kuultavaan kohdistetun vaatimuksen ohella on hylättävä myös vastaajaan kohdistettu vaatimus hyvityssakosta.

Riidatonta on, mitä kanteessa on kuvattu kantajan edustajan kehitysjohtajan yhteydenotoista vastaajan edustajiin.

Hyvityssakosta

Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 15 §:n mukainen hyvityssakkovastuun määrää rajoittava työehtosopimusmääräys. Määräyksen mukaan paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat meijeriteollisuudessa 11 prosenttia työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä.

Hyvityssakkoa määrättäessä on myös huomioitava, että kantaja ei ole osoittanut asiassa aiheutuneen vahinkoa tai vahingon määrää.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Valvontakirje 14.2.2017

2. Valvontakirje 15.2.2017

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry:n Pitäjänmäen varastossa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka toteutettiin niin sanottuna istumalakkona 14.2.2017 ja 15.2.2017. Työtaisteluun osallistui 52 työntekijää.

Kanteessa on lisäksi väitetty, että lakko on jatkunut 21.2.2017 ja 22.2.2017 työn hidastamisena. Tästä työtaistelutoimenpiteestä ei ole esitetty mitään näyttöä. Sen on siten selvityksen puuttuessa katsottava jääneen näyttämättä.

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syyksi on ilmoitettu työnantajan henkilöstöpolitiikka. Vaikka lakon toimeenpanon yhteydessä työnantajalle ei ole esitetty yksilöityjä vaatimuksia, on se ollut vastalause työnantajan menettelylle asioissa, joista päättäminen työehtosopimuksen mukaan kuuluu työnantajalle. Lakko on siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 2 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Ammattiosaston työhuonekunta on tehnyt päätöksen lakosta. Pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle työtaistelusta ja sen syystä ja lakko on toteutunut ilmoituksen mukaisesti. Pääluottamusmies ja osastonluottamusmiehet ovat muiden työntekijöiden ohella myös osallistuneet lakkoon. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Ammattiliiton ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin Ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nybondas, Lehto ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.