TT 2017:27 · Työtuomioistuin

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työnantajan ilmoittamalle työvoiman vähennystarpeelle ja sitä koskevan yt-neuvottelun aloittamiselle. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuuden ja tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Outotec Oy:n palveluksessa olevista Turulan tehtaan työntekijöistä osa on ollut lakossa 17.11.2016 kello 13.30 alkaen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan luottamusmies kertoi lakosta ilmoittaessaan, että työntekijät palaavat takaisin työhön maanantaina 21.11.2016. Riidatonta on, että yhtään työvuoroa ei jäänyt tekemättä perjantain 18.11.2016 kello 22.00 jälkeen. Lakkoon on osallistunut 84 työntekijää, jotka ovat olleet Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n (ammattiosasto) jäseniä. Ammattiosastossa on 478 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- ensisijaisesti tuomitsee Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon;

- toissijaisesti tuomitsee Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon; ja

- velvoittaa Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Outotec Oy:n Turulan tehtaalla on ollut noin 107 työntekijää ja toteutunut työtaistelutoimenpide koski 84:ää kyseisinä päivinä työvuorossa ollutta työntekijää. Suurin osa niistä työntekijöistä, jotka eivät osallistuneet lakkoon, olivat lomautettuna, vuosilomilla tai työajan tasaamisvapailla.

Torstaina 17.11.2016 kello 12:30 työnantaja ilmoitti henkilöstöinfossa aloittavansa koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn henkilöstön vähentämiseksi. Yhteistoimintamenettelyyn ja henkilöstön vähentämistarpeeseen johtaneet syyt olivat Outotec Oy:ssä tehtävät rakennemuutokset sekä tuotantokapasiteetin sopeuttamistarpeet vastaamaan nykyistä markkinatilannetta. Arvioidut henkilöstön vähennystarpeet olivat 35 työntekijää sekä 5 toimihenkilöä.

Tilaisuuden päätteeksi pääluottamusmies pyysi lupaa jäädä työntekijöiden kanssa auditorioon, jossa tilaisuus järjestettiin. Työnantajan käsityksen mukaan lakosta päätettiin tässä yhteydessä ja luottamusmies oli lakkoa järjestämässä. Tämän työntekijöiden palaverin jälkeen pääluottamusmies ja varaluottamusmies yhdessä tulivat ilmoittamaan työnantajalle lakosta ja sen kestosta.

Lakko toteutui ilmoituksen mukaisesti ja siitä aiheutui vahinkoa yhtiölle menetettyinä työtunteina yhteensä 800 tuntia. Työtuntien menetyksestä johtunut taloudellinen vahinko on arviolta yhteensä noin 48.000 euroa. Taloudellisen vahingon lisäksi lakosta aiheutui aineetonta vahinkoa yhtiön toiminnan luotettavuudelle.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Lakko on kohdistunut työnantajan tuotannon organisoimista koskevaan suunnitelmaan, jolla on ollut arvioituja henkilöstövaikutuksia.

Lakolla on pyritty työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työnantajaa pidättäytymään liikkeenjohdollisesta päätöksestä ja sitä edeltävästä velvollisuudesta neuvotella suunnitelluista toimenpiteistä henkilöstön kanssa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosastoa edustava pääluottamusmies on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä lakkoa, sillä hän on järjestänyt palaverin, jossa lakosta on päätetty ja itse osallistunut tähän palaveriin. Palaverin jälkeen pääluottamusmies ja varaluottamusmies ovat yhdessä ilmoittaneet lakosta yhtiölle. Yhtiön tiedossa ei ole, että ammattiosasto tai pääluottamusmies sen edustajana taikka Metallityöväen Liitto olisivat ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi taikka palauttamiseksi. Mikäli joihinkin yhtiölle ja kantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tehtaalla.

Erityisen moitittavan lakosta tekee se, että yhtiö ei vielä lakon aikana ole ryhtynyt henkilöstön työsuhteisiin vaikuttaviin toimenpiteisiin, vaan vähentämistarpeesta on vasta neuvoteltu lain ja työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Lakko on järjestetty lähes välittömästi sen jälkeen, kun yhtiö on ilmoittanut työntekijöille henkilöstön vähentämiseen tähtäävien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Lakko sekä siitä aiheutuneet vahingot ovat räikeästi epäsuhdassa työnantajan toimenpiteiden kanssa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastannut kuultavan puolesta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin perusteella.

Metallityöväen Liitto ry on myöntänyt kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Metallityöväen liitto on myöntänyt Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulujen perusteen, mutta paljoksunut määrää 2.500 euroa ylittävältä osin.

Vastauksen perusteet

Mielenilmaus päättyi perjantaina 18.11.2016 klo 22.00, jonka jälkeen ei ainoatakaan työvuoroa jäänyt tekemättä.

Mielenilmauksen syynä oli työnantajan ilmoittama työvoiman vähennystarve.

Työntekijät päättivät aloittaa mielenilmauksen. Pääluottamusmies ei antanut mielenilmauspäätökselle tukeaan, eikä varsinkaan kehottanut siihen. Pääluottamusmies yritti pikemminkin säilyttää työrauhan työpaikalla. On kuitenkin riidatonta, että työntekijöiden päätettyä ryhtyä mielenilmaukseen, kävi pääluottamusmies ilmoittamassa työntekijöiden päättämästä mielenilmauksesta työnantajalle.

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida mielenilmauksen lyhyt kesto sekä pääluottamusmiehen toimet työrauhan säilyttämiseksi. Lisäksi hyvityssakkoa alentavana tekijänä tulee huomioida mielenilmauksen aiheuttanut inhimillinen syy.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Outotec Oy:n Turulan tehtaan järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 17.11.2016 kello 13.30 ja päättyi 18.11.2016 kello 22.00. Työtaisteluun osallistui 84 työntekijää.

Työtaistelun syynä oli työnantajan ilmoittama työvoiman vähennystarve ja sitä koskevan yt-neuvottelun aloittaminen. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin, kuin se ylittää 2.500 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi vaaditut 2.700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Kari, Lehto ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.