Labor court dismisses union appeal for broader termination interpretation of collective agreement trustee rules.

Asiassa oli kysymys työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä koskevasta riidasta. Luottamusmiessopimukseen ei sisältynyt määräystä, jonka perusteella työsopimuksen purkamiseen sovellettavia työsopimuslain säännöksiä olisi otettu luottamusmiessopimuksen osaksi. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta. Kanne jätettiin tutkimatta (ks. TT 2015:129).

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Sosiaalialan Työnantajat ry

KUULTAVA

Kuivannon Kotosa Oy

ASIA

Työsuhteen päättämistä koskeva riita

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sosiaalialan Työnantajien ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN:n, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestön välisen 1.3.2014–31.2.2017 voimassa olevan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen liitteenä olevassa luottamusmiessopimuksessa ovat muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen asema

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomisen

johdosta on mahdollista vain, jos luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkuperusteillakaan (TSL 8:1) noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Kohtien 1 - 9 määräykset koskevat myös työsuojeluvaltuutettua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n työsuhde Kuivannon Kotosa Oy:ssä on alkanut 24.6.2010. A:n työsopimukseen kirjattu työtehtävä on ollut "lähihoitaja/yötyö/ ohjaaja". A on tehnyt pääasiallisesti yövuoroa. Kuivannon Kotosa Oy on yksityinen tehostettua asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarjoava yritys. Palvelukoti Huvikumpu Oy osti Kuivannon Kotosa Oy:n liiketoiminnan syyskuussa 2013. Uusi yrittäjä, B, otti yrityksen johtoonsa lokakuun 2013 alussa.

A valittiin työpaikan työsuojeluvaltuutetuksi 29.1.2014.

Työnantaja antoi 18.3.2014 varoitukset A:lle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle. Varoituksen perusteeksi työnantaja ilmoitti negatiivisen ilmapiirin luomisen ja ylläpitämisen työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella sekä epäasiallisen käyttäytymisen. A reklamoi saamastaan varoituksesta 24.3.2014. Työpaikalla pidettiin 28.3.2014 tilaisuus, jossa keskusteltiin edellä mainituista asioista ja sovittiin siitä, että A:lle annettu varoitus peruttiin.

Työnantaja antoi A:lle 7.5.2014 varoituksen, jonka antamisen syyksi työnantaja ilmoitti negatiivisen ilmapiirin luomisen muiden työntekijöiden kustannuksella sekä epäasiallisen käyttäytymisen työnantajaa ja työntekijöitä kohtaan. A ei ottanut varoitusta vastaan ja hän kiisti sen aiheettomana. Tuossa tilaisuudessa ei ollut mukana luottamusmiestä. Varoitusta käsiteltäessä 13.5.2014 läsnä olivat myös työpaikan luottamusmies ja varaluottamusmies.

A jäi viikkovapaalle 7.5.2014. Tämän jälkeen A jäi sairauslomalle siten, että hän oli sairauslomalla 14.5.2014–19.5.2014 ja 21.5.2014–6.6.2014. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 22.5.2014. Työnantaja ilmoitti A:n työsuhteen purkamisen perusteeksi epäasiallisen käyttäytymisen jatkamisen varoituksesta huolimatta erityisesti työnantajaa ja lähiesimiestä kohtaan, mutta myös muita työntekijöitä kohtaan sekä negatiivisen ilmapiirin luomisen ja kirjoituksen julkisessa mediassa, jotka ovat työnantajan mielestä johtaneet lopullisesti luottamuksen menetykseen.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla ollut oikeus päättää A:n työsuhde. Erimielisyysneuvottelut on käyty paikallisesti 22.5.2014 ja liittojen välillä 18.2.2015.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että työnantaja Kuivannon Kotosa Oy on purkanut A:n työsuhteen vastoin työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen säännöksiä, ja

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtuomioistuimen toimivalta

Asian ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan eikä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) kannetta pidä jättää tutkimatta.

Työtuomioistuimen ratkaisulla TT 2015:129 ei ole merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta, koska kysymyksessä on ollut eri työehtosopimus. Tuossa asiassa todistelun kohteena ei niinkään ole ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohta, vaan asiassa on esitetty todistelua työsuhteen päättämisen perusteista. Tuossa asiassa ei ole ratkaistu nyt käsiteltävänä olevassa asiassa esillä olevaa kysymystä.

A:n työsuhteen päättämistä koskeva riita on ollut vireillä käräjäoikeudessa, mutta vastaajan ja kuultavan asiamies on tuolloin ilmoittanut kantajalle, että asia on ollut vireillä väärässä tuomioistuimessa. Tuolloin vastaaja on katsonut, että kysymyksessä on työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluva keskusneuvotteluasia. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdassa on sovittu sen sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta ja se täydentää työsopimuslakia purkamisperusteita koskevin osin. Keskusneuvotteluissa osapuolten välillä on vallinnut yksimielisyys siitä, että kyseessä on keskusneuvotteluasia.

Pääasia

Työnantajalla ei ole ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista erittäin painavaa syytä

purkaa A:n työsopimusta. A:n työsuhteen ongelmat ovat alkaneet sen jälkeen, kun hän tuli valituksi työsuojeluvaltuutetuksi.

Oikeudenkäyntikulut

Kantaja on laittanut jutun vireille käräjäoikeudessa, josta se on otettu pois sen vuoksi, että vastaajan ja kuultavan asiamies on ilmoittanut asian olevan väärässä foorumissa ja todennut asian olevan keskusneuvotteluasia. Neuvotteluissa osapuolten välillä on vallinnut yhteisymmärrys siitä, että asia on keskusneuvotteluasia. Vastaaja on vasta vastauksessaan työtuomioistuimelle tuonut esiin väitteen, jonka mukaan asia ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Kantajalla on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Jos kantaja häviää asian, on osapuolten pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sosiaalialan Työnantajat ry ja Kuivannon Kotosa Oy ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta. Toissijaisesti Sosiaalialan Työnantajat ry ja Kuivannon Kotosa Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työtuomioistuimen toimivalta

Kanne on jätettävä tutkimatta, koska asiassa ei ole kysymys kanteessa tarkoitettua yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta koskevasta riidasta. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdassa ei ole sovittu sen sanamuotoa laajemmasta sisällöstä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, joilla työsopimuslain 8 luvun säännökset olisi otettu osaksi työehtosopimusta, eikä näin ole myöskään muutoin sovittu tai tarkoitettu sopia.

Työtuomioistuin on ottanut kantaa täysin samansisältöisen työehtosopimusmääräyksen tulkintaan tapauksessa TT 2015:129. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 9 kohtaa tulee ratkaisun mukaan tulkita siten, että määräys koskee vain niitä tilanteita, joissa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan järjestysmääräyksen rikkomisen vuoksi.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohtaa tulee työtuomioistuimen ratkaisun TT 2015:129 mukaisesti tulkita sen sanamuodon mukaan niin, että määräys koskee vain niitä tilanteita, jolloin luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan järjestysmääräyksen rikkomisen tai sairauden perusteella.

A:n työsopimus on purettu luottamuspulan vuoksi, joka on aiheutunut A:n epäasiallisesta käyttäytymisestä, negatiivisen ilmapiirin luomisesta työpaikalla ja kirjoituksista julkisessa mediassa. A:n työsuhteen yksi keskeisimmistä päättämisperusteista on ollut lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta johtunut luottamuspula. Työtuomioistuimen edellä mainitun välituomion TT 2015:129 mukaan syitä ei voida pitää järjestysmääräyksien rikkomisena.

Vastaajan aiempi käsitys asian kuulumisesta työehtosopimuksen 32 §:n mukaisen neuvottelumenettelyn alaan on johtunut epävarmuudesta sopimuksen sanamuodon mukaisen tulkinnan sisällöstä ja siitä, millaisia käytännön tilanteita luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohta koskee. Tämän vuoksi työnantajaliitossa on haluttu käsitellä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työsopimusten päättämistä koskevat erimielisyydet varmuuden vuoksi liittojen välisissä neuvotteluissa. Sosiaalialan Työnantajat ry:n tavoitteena ei ole erityisesti ollut päästä työtuomioistuimeen, vaan saada aikaan sovintoratkaisu asiassa pidetyissä neuvotteluissa.

Lisäksi tilannetta on ollut omiaan sekoittamaan se, että neuvottelut asian sovinnollisesta ratkaisemisesta aloitettiin liittojen välillä, mutta myöhemmin kantaja siirsi asiasta mitään ilmoittamatta erimielisyyden asianajotoimiston hoidettavaksi. Asianajotoimisto pani puolestaan vireille asian käräjäoikeudessa. Tässä vaiheessa vastaajayhdistys on kokenut, että aloitetut neuvottelut olivat vielä kesken ja se on pyytänyt sen vuoksi asian palauttamista liittojen välisiin neuvotteluihin.

Pääasia

A:n työsopimuksen purkaminen ei ole johtunut hänen asemastaan työsuojeluvaltuutettuna. A:ta ei ole asetettu muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Vastaavanlainen käyttäytyminen ja lojaliteettivelvoitteen rikkominen olisivat johtaneet työsopimuksen purkamiseen kenen tahansa työntekijän kohdalla. Myöskään työsuojeluviranomaiset eivät ole havainneet suorittamassaan tarkastuksessa, että A:n työsopimuksen purkamiseen olisi liittynyt mitään syrjinnän merkkejä. Yhteistyö A:n kanssa on ollut hankalaa jo edellisen yrittäjän aikana.

Työnantaja ei ole kohdistanut luottamusmieheen ja varaluottamusmieheen mitään kielteisiä seuraamuksia enää sen jälkeen, kun A:lle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle on annettu varoitukset 18.3.2014. Luottamusmies ja varaluottamusmies ottivat varoituksesta opikseen, korjasivat käytöstään ja yhteistyö heidän kanssaan alkoi sujua.

Työnantajalla on ollut erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen. Työsopimuksen purkaminen ei ole tapahtunut työsopimuslain eikä luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Syynä A:n työsopimuksen purkamiseen on ollut työnantajan kokema täydellinen luottamuspula A:n epäasiallisen käytöksen johdosta. Työsopimuksen purkaminen ei ole kohdistunut A:han työsuojeluvaltuutettuna toimimiseen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 30.4.2015

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yksityisen sosiaalipalvelualan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomisen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

Luottamusmiessopimukseen ei sisälly määräystä, jonka perusteella luottamusmiehen työsuhteen purkamista olisi mahdollista arvioida muiden purkamisperusteiden kuin sopimuksen 4 §:n 8. kohdassa mainittujen järjestysmääräysten rikkomisen tai sairauden osalta. Muilta osin luottamusmiehen työsopimuksen purkamiseen on sovellettava työsopimuslain säännöksiä, joita ei kuitenkaan ole otettu luottamusmiessopimuksen osaksi. Luottamusmiessopimuksessa ei ole viitattu myöskään kaikkia purkuperusteita koskevaan erittäin painavan syyn edellytykseen (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 mom.).

A:n työsuhteen purkamisen perusteena on ollut epäasiallisen käyttäytymisen jatkaminen varoituksesta huolimatta erityisesti työnantajaa ja lähiesimiestä kohtaan, mutta myös muita työntekijöitä kohtaan sekä negatiivisen ilmapiirin luominen ja kirjoitus julkisessa mediassa, mitkä seikat ovat työnantajan mukaan johtaneet lopullisesti luottamuksen menetykseen.

Kantaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ei ole väittänyt, että työsuhteen purkamisen perusteena olisi järjestysmääräysten rikkominen, vaan kantaja on vedonnut siihen, että asiassa on sovellettava työsopimuslain mukaisia purkuperusteita, koska luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdassa on sovittu sen sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta työsopimuslain purkamisperusteita koskevin osin. Vastaaja ja kuultava ovat kiistäneet väitteen laajemmasta tulkinnasta.

Kantaja, vastaaja ja kuultava ovat jättäneet kysymyksen työtuomioistuimen toimivallasta asiassa ratkaistavaksi kirjallisessa menettelyssä. Asiassa ei ole esitetty todistelua sen kantajan väitteen tueksi, että luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdan määräystä olisi tulkittava määräyksen sanamuodosta poikkeavasti. Koska kanne A:n työsuhteen perusteettomasta päättämisestä perustuu seikkoihin, joista luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, kanne on jätettävä tutkimatta (ks. TT 2015:129).

Päätöslauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Lindström, Ruohoniemi, Helenius ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.