TT 2017:166 · Työtuomioistuin

Työntekijät olivat kieltäytyneet yksintyöskentelystä paperitehtaan hiomon kuljettimella. Kieltäytymisen taustalla oli erimielisyys työnantajan yksintyöskentelyä koskevasta ohjeistuksesta. Koska yksintyöskentelystä kieltäytyminen oli tapahtunut pääluottamusmiehen johdolla ja ohjeistamana, ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Paperiliitto ry:n edustaja oli ollut työtaistelun ensimmäisenä päivänä puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut ammattiosastoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan saavuttamiseksi. Samassa yhteydessä Paperiliitto ry:n edustaja oli saanut tiedon, että tilanne tehtaalla oli ollut jo ohi. Koska seuraavana päivänä yhtiössä ei ole ollut työrauhaongelmia, eikä asiassa ollut selvitetty, että yksintyöskentelystä kieltäytyminen sitä seuraavana päivänä olisi tullut Paperiliitto ry:n tietoon, ammattiliiton ei voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Metsäteollisuus ry

VASTAAJA

Paperiliitto ry

KUULTAVA

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Sappi Finland I Oy:n (yhtiö) Lohjan Kirkniemessä sijaitsevalla tehtaalla on yksintyöskentely työnantajan määrittelemällä tavalla tehtaan massaosaston hiomon kuljettimella ollut keskeytyneenä perjantaina 6.10.2017 aamuvuorosta lähtien. Massalinjan tuotanto on ollut keskeytyneenä perjantaina 6.10.2017 noin viisi tuntia kello 14 saakka. Lauantaina 7.10.2017 yksintyöskentelylle ei ole tehtaalla ollut tarvetta, eikä ongelmiakaan siten ole ollut. Sunnuntaina 8.10.2017 yksintyöskentelyä on tehty kaksi tuntia, minkä jälkeen sen tekemisestä on kieltäydytty. Sunnuntain 8.10.2017 jälkeen tehtaalla ei enää ole ollut yksintyöskentelyyn liittyviä ongelmia.

Työtaisteluun on osallistunut 22 henkilöä eli koko työryhmä kahdessa vuorossa. Työtaisteluun osallistuneet työntekijät kuuluvat Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:een. Ammattiosastossa on 415 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Paperiliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Paperiliitto ry:n ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden tausta

Sappi Finland I Oy:n (yhtiö) Lohjan Kirkniemessä sijaitsevalla tehtaalla yhtiön työntekijät ovat ryhtyneet työtaisteluun. Yhtiö on Metsäteollisuus ry:n jäsen. Yhtiön työntekijöihin sovelletaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä. Tehtaalla työskentelee noin 400 työntekijää paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisissa töissä.

Yksintyöskentely työnantajan määrittelemällä tavalla on ollut keskeytyneenä perjantaina 6.10.2017 aamuvuorosta lähtien. Massalinjan tuotanto on ollut keskeytyneenä perjantaina 6.10.2017 noin viiden tunnin ajan kello 14 saakka. Lauantaina 7.10.2017 yksintyöskentelylle ei ole tehtaalla ollut tarvetta, eikä ongelmiakaan siten ollut. Sunnuntaina 8.10.2017 yksintyöskentelyä on tehty kaksi tuntia, minkä jälkeen sen tekemisestä on kieltäydytty. Sunnuntain 8.10.2017 jälkeen tehtaalla ei ole enää ollut yksintyöskentelyyn liittyviä ongelmia.

Työtaisteluun on osallistunut 22 henkilöä eli koko työryhmä kahdessa vuorossa. Työtaisteluun osallistuneet työntekijät kuuluvat Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:hyn (ammattiosasto).

Työtaistelutoimenpiteiden taustalla oli yhtiössä käytössä oleva toimintamalli yksintyöskentelystä tehtaan massaosaston hiomon kuljettimella. Toimintamalli otettiin käyttöön massaosaston hiomon kuljettimella 1.3.2017 työnantajan ilmoittamalla tavalla ja on ollut käytössä siitä lähtien. Yksintyöskentelyssä ei ole ollut häiriöitä 16.3.2017 ja 6.10.2017 välisenä aikana, eikä työntekijöiden taholta ole esitetty kyselyjä yksintyöskentelyn toimintamalliin liittyen. Yksin on työskennelty myös pidempiä ajanjaksoja kuin 1-2 tuntia kerrallaan.

Nyt yksintyöskentelyä on jouduttu käyttämään äkillisten sairastumisten, ennalta sovittujen koulutusten ja vapaiden sekä ylityöhaluttomuuden takia, mutta mallia on käytetty myös normaalityötilanteissa tilanteen niin vaatiessa.

Työnantaja on laatinut työskentelyohjeet, hankkinut työvälineitä, perehdyttänyt ja opastanut työvälineiden käytön sekä luonut opastuksen varmistamiskäytännön. Lisäksi työnantaja on toteuttanut työpaikkaselvityksen kohteessa työskentelystä. Yksintyöskentelyä on tarkasteltu myös aluehallintoviraston toteuttamassa työsuojelutarkastuksessa 16.3.2017 ja työnantaja on toiminut siinä yhteydessä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Työnantajan tietoon tuli aamulla 6.10.2017, että yhtiön pääluottamusmies A olisi ohjeistanut massaosaston työntekijöitä lopettamaan yksintyöskentelyn kello 9.00 alkaen. Henkilöstöpäällikkö B pyysi pääluottamusmiehen neuvotteluun ja noin kello 8.45 alkaneessa neuvottelussa henkilöstöpäällikkö kysyi pääluottamusmieheltä, pitikö paikkaansa, että A on ohjeistanut yksintyöskentelyn päättymään kello 9.00. Pääluottamusmies ilmoitti asian pitävän paikkansa. Kantaja katsoo, että antamalla kyseessä olevan ohjeen pääluottamusmies on puuttunut työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Edellä mainitussa neuvottelussa 6.10.2017 pääluottamusmies väitti, että yksintyöskentelyn on sovittu olevan lyhytkestoista ja että yksintyöskentely saisi kestää enintään 1-2 tuntia. Siihen mennessä oli tehty töitä jo 3,5 tuntia. Pääluottamusmies väitti henkilöstöpäällikön vahvistaneen hänelle maaliskuussa 2017, että lyhytaikaisen työskentelyn enimmäiskesto oli 1-2 tuntia. Henkilöstöpäällikkö kiisti sanoneensa tällaista ja totesi, että työnantaja ei ole missään vaiheessa määritellyt lyhytaikaisuutta, vaikka täsmennystä on usein kysytty. Kyselyihin oli toistuvasti vastattu, että yksintyöskentelyn kestolle ei ole asetettu rajoitteita, vaan esimies arvioi tilanteen ja määrittää tuotantomäärän ja kulloinkin tarvittavat resurssit.

Voimassa oleva asiaan liittyvä ohjeistus ei ottanut kantaa yksintyöskentelyn kestoon. Ohjeistuksen soveltamisalueen mukaisesti hiomon jakokuljettimella yksintyöskentely on mahdollista työvuoron sisällä sekä tarvittaessa samalla jokaisessa vuorossa suoritettavalla menettelyllä myös seuraavissa vuoroissa ilman aikarajoja. Ohjeistuksen kohdan 16 mukaisesti

ohjeen päivityksestä vastasi osaston käyttöpäällikkö, eikä henkilöstöpäällikkö näin ollen ollut edes osallinen ohjeistuksen tekemisessä. Työpaikkaselvityksen perusteella yksintyöskentely ei aiheuttanut lisäkuormitusta yksin työskentelevälle työntekijälle.

Pääluottamusmiehelle ilmoitettiin, että työnantaja johti työtä ja esimies ohjeisti, että yksintyöskentelyä jatkettiin voimassa olevan yksintyöskentelyn toimintamallin mukaisesti. Lisäksi henkilöstöpäällikkö ilmoitti pääluottamusmiehelle, että töiden tuli jatkua ja että mikäli kysymyksessä oli erimielisyys, pääluottamusmiehen tuli laatia asiasta erimielisyysmuistio. Pääluottamusmies ilmoitti, että hänen ohjeistuksensa pysyi, mihin henkilöstöpäällikkö totesi, että jos näin tapahtui, työnantaja käsitteli sitä työnjohto-oikeuteen puuttumisena ja työtaisteluna.

Massaosaston hiomon kuljettimella työntekijät ottivat perjantaina 6.10.2017 kello 9.30 ajossa olleet hiomakivet pois tuotannolta vastoin esimiehen ohjetta noudattaen pääluottamusmiehen ohjeistusta. Pääluottamusmies kertoi työnantajan edustajien kanssa käydyssä palaverissa ohjeistaneensa asian seuraavasti: "Kaveri avuksi EMT:n (erikoismassatehtaan) kuljettimelta ja sen jälkeen voipi jatkaa hommia. Muuten kello 9.00 hionta seis hiomolla."

Toiminta hiomossa oli keskeytyneenä kello 9.30 ja 10.00 välisen ajan. Vuoromestari määräsi hiomon käyntiin, jolloin pääluottamusmies ohjeisti, että toisessa tuotantoprosessissa työskentelevä EMT:n operaattori siirtyi kaveriksi kuljettimelle hiomolla. Mainittu operaattori noudatti pääluottamusmiehen ohjetta, minkä vuoksi EMT:n hionta oli keskeytyneenä noin kello 10.00 ja 10.40 välisen ajan. Edellä mainitulla ohjeellaan pääluottamusmies paitsi esti yksintyöskentelyn, myös ohjeisti muuta työskentelyä massanvalmistuksessa. Vuoromestari määräsi EMT:n hionnan käyntiin, jolloin operaattori ajoi hionnan alas hiomolla noin kello 10.40. Operaattori ei siten noudattanut esimiehen ohjetta, vaan toimi pääluottamusmiehen ohjeen mukaisesti.

Yksintyöskentelystä kieltäytyminen toistui sunnuntaina 8.10.2017. Tuolloin hiomolla iltavuorossa ollut tilanne on aiheuttanut tarpeen yksintyöskentelyyn. Kuljettimella kuitenkin tehtiin yksintyöskentelyä vain kahden tunnin ajan, minkä jälkeen työntekijä totesi pääluottamusmiehen kieltäneen yksintyöskentelyn kahden tunnin jälkeen. Sunnuntain 8.10.2017 jälkeen työrauha on palannut.

Samaa työtä koskeva työstä kieltäytyminen on todettu lainvastaiseksi työtuomioistuimen tuomiossa TT 2015:137. Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2017:77 on puolestaan ollut kyse siitä, että yhtiön työsuojeluvaltuutettu on kieltänyt yksintyöskentelyn paperitehtaan hiomon kuljettimella työturvallisuusseikkojen johdosta. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa työskentelyn on kieltänyt pääluottamusmies, eikä tässä tapauksessa ole edes väitetty, että työturvallisuuden vaarantuminen estäisi yksintyöskentelyn. Näin ollen nyt kyseessä oleva tilanne rinnastui tapaukseen TT 2015:137.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden työsuhteissa sovellettiin paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimusneuvottelut olivat edelleen käynnissä eikä neuvotteluja ollut katkaistu 13.10.2017 mennessä. Työehtosopimuksen määräykset olivat edelleen voimassa työehtosopimuksen 31 §:n nojalla.

Työtaisteluiden syynä on ollut erimielisyys töiden järjestämisestä, miehityksestä ja toimintatavoista massaosastolla, joista määrääminen kuului työehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n mukaan työnantajalle. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa yhtiötä järjestämään työt työntekijöiden haluamalla tavalla.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö C on vaatinut Paperiliitto ry:ltä (ammattiliitto) työrauhan palauttamista. Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:ltä työrauhan palauttamista on vaadittu siten, että henkilöstöpäällikkö B on työpaikalla vaatinut, että töitä jatketaan.

Ammattiosasto on rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden ryhtymällä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, ja koska pääluottamusmies on vahvistanut kieltäneensä työn tekemisen työnantajan määrittämällä tavalla.

Joka tapauksessa ammattiosasto ja ammattiliitto ovat laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyöneet ryhtyä mihinkään tai ainakaan riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi niille esitystä vaatimuksesta huolimatta.

Työehtosopimuksen N:O 48 allekirjoituspöytäkirjan kohdan 8 mukaisesti Paperiliitto ry:llä on korostettu velvollisuus työrauhan ylläpitämiseksi, mikä on otettava huomioon asian ratkaisussa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry ovat myöntäneet Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yksintyöskentely ja tapahtumat tehtaalla

Yksintyöskentelyä on tehty tehtaan massaosaston hiomon kuljettimella ensimmäisen kerran vasta vuoden 2017 viikon 40 aikana, eikä 1.3.2017 lukien. Kanteessa selostettu työnantajan toiminta työskentelyohjeiden ja opastuksen osalta pitää paikkansa. Näitä asioita on alettu järjestää työturvallisuuslain edellyttämälle tasolle työtuomioistuimen tuomion TT 2017:77 antamisen jälkeen.

Pääluottamusmies on ohjeistanut 6.10.2017 työntekijöitä toimimaan kanteessa selostetulla tavalla. Ohjeistus on perustunut kaikilta osiltaan työnantajan omaan ohjeistukseen. Esimerkiksi 3.3.2017 pidetyssä neuvottelussa, jossa läsnä ovat olleet tehtaan työsuojelupäällikkö, henkilöstöpäällikkö, tekninen johtaja, pääluottamusmies sekä tehtaan työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu, työnantajan puolelta on ilmoitettu, että yksintyöskentelyssä oli kysymys hetkellisestä 1-2 tunnin lyhytkestoisesta työstä. Vastaavalla tavalla tehtaan tekninen johtaja Lumme on kertonut aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä 16.3.2017 yksintyöskentelyn olevan pienen tuotannon hetkellistä toimintaa.

Edellä mainittuihin työnantajan antamiin ohjeistuksiin luottaen pääluottamusmies on 6.10.2017 todennut, että kuljettimelle tarvitaan toinen työntekijä työnantajan edustajien mainitseman ajan tultua täyteen jo aiemmin. Pääluottamusmiehen antamaa ohjeistusta käytiin tämän jälkeen läpi yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa kanteessa selostetulla tavalla.

Sunnuntain 8.10.2017 osalta kanteessa esitetyt tiedot pitivät paikkansa. Kysymyksessä on ollut työntekijöiden ja vuoron esimiehen välinen keskustelu. Työntekijöiden kantaan asiassa on osaltaan voinut vaikuttaa myös se, että työnantajan edustajat ovat kertoneet hiomon kokouksissa ennen yksintyöskentelyn käyttöönottoa, että yksintyöskentelyä käytettäisiin ainoastaan esimerkiksi sillä tavoin, että kuljettimelta irrotettaisiin toinen työntekijöistä hetkeksi EMT-laitokselle viirapuristimien pesuun. Työntekijöille on saattanut tulla yllätyksenä, että työnantajan näkemys keväällä 2017 läpi käydyistä asioista on sittemmin muuttunut.

Kun työnantajan uusi näkemys yksintyöskentelyn sisällöstä hiomon kuljettimella on selvinnyt käynnissä olevan prosessin aikana, ei työstä kieltäytymisen vaaraa enää ollut.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Paperiteollisuuden työehtosopimusta koskevat työehtosopimusneuvottelut olivat edelleen käynnissä eikä neuvotteluja ollut katkaistu 13.10.2017 mennessä. Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen määräykset olivat edelleen voimassa työehtosopimuksen 31 §:n nojalla.

Yksintyöskentelyn toteuttamisella kanteessa kerrotuin tavoin ei ole pyritty muuttamaan tai kumoamaan mitään työehtosopimuksen määräystä tai siihen perustuvaa paikallista sopimusta. Kysymyksessä on vilpittömässä mielessä ilmennyt ero siinä, miten yksintyöskentelyä koskeva ohjeistus on ymmärretty yhtiön ja sen työntekijöiden parissa. Työntekijät ovat olleet saamiensa tietojen perusteella siinä käsityksessä, että työskentely oli hetkellistä, 1-2 tunnin lyhytkestoista työtä.

Ammattiliiton vastuu

Paperiliitto ry:n vastaava työehtosihteeri D on ollut yhteydessä pääluottamusmieheen heti työrauhan palauttamista koskevan vaatimuksen saatuaan. Hän on saanut puhelun aikana tiedon siitä, että tilanne tehtaalla on ollut jo ohi tuossa vaiheessa. Viikonlopun tapahtumien osalta tai niiden jälkeen kukaan ei ole enää ollut asiassa yhteydessä Paperiliitto ry:een, minkä vuoksi asiassa on oltu siinä uskossa, että minkäänlaisia eriäviä näkemyksiä ei enää ollut tehtaalla. Paperiliitto ry ei siten ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Ammattiosaston vastuu

Paperiliitto ry on todennut, että asiassa on riidatonta se, että yhtiön henkilöstöpäällikkö on ohjeistanut työntekijöitä perjantaina 6.10.2017 siten kuin kanteessa on kerrottu. Työntekijät ovat toimineet sunnuntaina 8.10.2017 pääluottamusmieheltä perjantaina 6.10.2017 saadun ohjeistuksen mukaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Toimintaohje yksintyöskentelystä hiomon kuljettimella

2. Metsäteollisuus ry:n vaatimus Paperiliitto ry:lle koskien työrauhan palauttamista Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaalla

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Paperiliitto ry:n vastaava työehtosihteeri D:n sähköpostiviesti 6.10.2017 kello 12.24 Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö C:lle ja sen liitteenä oleva 6.10.2017 päivätty selvitys Paperiliitto ry:n toimenpiteistä työrauhan palauttamiseksi ja erimielisyyksien selvittämiseksi

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Sappi Finland I Oy:n Lohjan Kirkniemessä sijaitsevalla tehtaalla yksintyöskentely työnantajan määrittelemällä tavalla tehtaan massaosaston hiomon kuljettimella on ollut keskeytyneenä perjantaina 6.10.2017 aamuvuorosta lähtien. Massalinjan tuotanto on ollut keskeytyneenä perjantaina 6.10.2017 noin viisi tuntia kello 14 saakka. Lauantaina 7.10.2017 yksintyöskentelylle ei ole tehtaalla ollut tarvetta, eikä ongelmiakaan siten ole ollut. Sunnuntaina 8.10.2017 yksintyöskentelyä on tehty kaksi tuntia, minkä jälkeen sen tekemisestä on kieltäydytty. Sunnuntain 8.10.2017 jälkeen tehtaalla ei enää ole ollut yksintyöskentelyyn liittyviä ongelmia. Työtaisteluun on osallistunut 22 henkilöä, jotka kaikki kuuluvat Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:een.

Työtaistelun aikaan paperiteollisuuden työehtosopimusta koskevat työehtosopimusneuvottelut ovat olleet käynnissä. Asiassa on riidatonta, että Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen (1.10.2016–30.9.2017) määräykset ovat olleet voimassa työtaistelun aikaan työehtosopimuksen 31 §:n nojalla.

Työtaistelun taustalla on ollut erimielisyys työnantajan yksintyöskentelyä koskevasta ohjeistuksesta. Asiassa on riidatonta, että yhtiön henkilöstöpäällikkö oli kanteessa kuvatuin tavoin selostanut pääluottamusmiehelle, mikä oli työnantajan kanta yksintyöskentelyyn. Työnantajan kanta ei ole voinut jäädä pääluottamusmiehelle epäselväksi. Kieltäytyminen työskentelemästä työnantajan ohjeiden mukaisesti on tapahtunut pääluottamusmiehen johdolla ja hänen ohjeidensa mukaan sen tulkinnan toteuttamiseksi, jonka ammattiosasto on omaksunut syntyneessä erimielisyydessä. Menettelyä on näistä syistä pidettävä työtaistelutoimenpiteenä, joka on kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta (5.1 §), ja töiden järjestämistä koskevaan määräykseen (9 §).

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Kieltäytyminen työskentelemästä työnantajan määräysten mukaisesti on perustunut pääluottamusmiehen antamiin ohjeisiin, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 8 kohdan mukaan, jos työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Määräyksellä on työtuomioistuimen käytännössä katsottu tarkoitetun asettaa työehtosopimukseen osallisille työehtosopimuslakia tiukemmat velvoitteet työrauhan säilyttämiseksi.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Ammattiosastolle tuomittavan hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa.

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.400 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Paperiliitto ry:tä kohtaan esitetyt kannevaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Lallo, Teerimäki, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Snellman.

Tuomio on yksimielinen.