TT 2016:95 · Työtuomioistuin

Työntekijä oli irtisanottu henkilöstä johtuvin perustein ajojärjestelijän tehtävästä. Tuomiossa katsottiin, ettei työsopimusta voitu laillisesti päättää, koska työntekijälle ei ollut annettu varoituksella mahdollisuutta korjata menettelyään. Irtisanomiselle ei näytetty olleen muutakaan perustetta.

Työnantajan katsottiin menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan työntekijän. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

KANTAJA

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

VASTAAJA

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

KUULTAVA

Esa Kuokka Oy

ASIA

Työsopimuksen päättämistä koskeva riita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.8.2016

Pääkäsittely 6. ja 8.9.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välisen autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (sopimuskausi 1.12.2013–30.11.2016) osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Toimihenkilön kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

15 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Esa Kuokka Oy:n palveluksessa 1.6.2011 alkaen. Esa Kuokka Oy on viileä- ja pakastejakeluun erikoistunut logistiikkayhtiö, joka jakelee päivittäin tuhansia viileä- ja pakastelähetyksiä ympäri maan. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen 3.6.2014 päättymään 3.7.2014. A:n kuukausipalkan määrä työsuhteen päättyessä oli 4.181,61 euroa.

A on koulutukseltaan ylioppilas. Hän on suorittanut yliopistolla tietojenkäsittelytieteiden opintoja. A:n työtehtäviksi sovittiin työsopimuksessa toimihenkilötehtävät.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:n työsuhteen päättäminen tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Esa Kuokka Oy on autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti irtisanonut A:n työsopimuksen,

- velvoittaa Esa Kuokka Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen

15 §:n mukaisena korvauksena 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 50.179,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 21.4.2016 lukien, ja

- velvoittaa Esa Kuokka Oy:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut 12.883,79 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Taustaa

A on hoitanut käytännössä kaikki Esa Kuokka Oy:n tietohallintotehtävät. Ennen työsuhteen alkamista A on hoitanut vastaavia tehtäviä pari vuotta oman yrityksensä kautta. Esa Kuokka Oy:ssä valmisteltiin uuden NaviTrans -toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa ja A:sta oli tarkoitus tulla järjestelmän pääkäyttäjä. NaviTrans -projektissa järjestelmän toimittaja Logica/CGI irtisanoi konsulttina toimineen B:n. Hän otti ensin yhteyttä A:han, joka suositteli esimiehilleen B:n palkkaamista vastaajayhtiöön. Toukokuun lopulla 2013 Esa Kuokka Oy otti B:n palvelukseensa auttamaan järjestelmän käyttöönotossa.

B:n siirryttyä Esa Kuokka Oy:n palvelukseen A:n roolia NaviTrans -projektissa kavennettiin vähitellen vuoden 2013 kesän ja syksyn aikana. A jätettiin pois järjestelmää koskevista palavereista ja sen käyttöönottoon liittyvästä toiminnasta. Lisäksi yhtiössä puhuttiin, että tietohallintotehtävät tultaisiin ulkoistamaan.

Joulukuussa 2013 Esa Kuokka Oy:n edustajat ilmoittivat suullisesti A:n työsuhteen päättyvän 31.3.2014. Irtisanomistilaisuudessa olivat paikalla yhtiön edustajina toimitusjohtaja C ja hallituksen puheenjohtaja, myynti- ja markkinointipäällikkö D. Irtisanomisen perusteeksi ilmoitettiin se, että yhtiöllä ei ollut enää A:lle töitä, koska NaviTrans -toiminnanohjausjärjestelmän pääkäyttäjän tehtävä annettaisiin B:lle ja yhtiön tietohallintotehtävät ulkoistettaisiin. Yhtiön internet-sivuilla yhtiön tietohallinnon yhteystiedoksi on kuitenkin ilmoitettu ainakin 12.6.2015 asti B:n tiedot. B:kin siirrettiin ajojärjestelijäksi ja nykyään tietohallinnon yhteystietoina ovat uuden työntekijän, E:n tiedot. Kumpikin on ollut Esa Kuokka Oy:n palveluksessa, ei ulkoisen yhtiön.

Yhtiössä ei käyty yhteistoimintalain 8 luvussa tarkoitettuja yhteistoimintaneuvotteluita. Yhtiö ilmoitti muulle henkilökunnalle A:n irtisanomisesta viikkopalaverissa, jossa A ei ollut paikalla. A:lle ei annettu irtisanomistilaisuudessa kirjallista irtisanomisilmoitusta eikä hän ymmärtänyt sitä pyytää, koska irtisanominen tuli A:lle yllätyksenä. Hän pyysi kirjallista ilmoitusta muutamaa päivää myöhemmin C:ltä, mutta lupauksesta huolimatta sitä ei koskaan annettu A:lle.

A lähetti 17.1.2014 C:lle sähköpostin, jossa hän muun ohella ilmoitti, ettei hän vieläkään ollut saanut kirjallista irtisanomisilmoitusta. Hän oli pyytänyt sitä jo suullisesti ennen joulua 2013. A ilmaisi näkemyksensä irtisanomisen perusteettomuudesta ja nosti esiin myös työnantajalle yhteistoimintalaissa asetetun neuvotteluvelvoitteen. Lisäksi A ilmoitti, ettei yhtiö ole tarjonnut hänelle irtisanomisen välttämiseksi mitään muuta työtä. Lopuksi A ilmoitti halukkuudestaan jatkaa yhtiön palveluksessa ja ottaa vastaan muitakin kuin suoranaisesti tietotekniikkaan liittyviä töitä. C ei vastannut sähköpostiin. A kutsuttiin 20.1.2014 C:n huoneeseen, jossa paikalla yhtiön edustajina olivat C ja D. A:lle ilmoitettiin suullisesti, ettei muita töitä ole tarjolla, ja että työsuhde tulee päättymään. A ihmetteli tätä, koska työpaikalla oli yleisessä tiedossa, että ajojärjestelyyn tarvittiin uusia työntekijöitä.

Seuraavana päivänä A sai D:ltä sähköpostin, jossa todettiin, että hänen työsuhteensa päättyisi yhteisymmärryksessä 31.3.2014 tietohallintotehtävien ulkoistamisen vuoksi. D:n sähköpostissa esittämä ei vastannut tosiasioita. Kysymyksessä oli työnantajan suorittama yksipuolinen irtisanominen eikä yhtiö missään vaiheessa esittänyt minkäänlaista sopimusehdotusta asiassa. A lähetti D:lle 24.1.2015 sähköpostin, jossa hän kiisti D:n sähköpostissa esitetyn.

Helmikuun alussa Esa Kuokka Oy tarjosi yllättäen A:lle mahdollisuutta siirtyä ajojärjestelijäksi. A suostui tehtävämuutokseen, jotta hänen työsuhteensa ei päättyisi. Yhtiö ei perunut irtisanomista. A siirtyi ajojärjestelijän tehtäviin, mutta hän hoiti samalla myös tietohallintotehtäviä, joita ei ainakaan tuolloin ollut ulkoistettu.

Ajojärjestelijän työ on haastavaa. Pelkkä järjestelmäosaaminen ei ole riittävää, vaan työssä tarvitaan myös esimerkiksi paikallista ja maantieteellistä tuntemusta. Lisäksi ajojärjestelijän on tunnettava esimerkiksi ajoneuvo, kuorman painot ja sidonta, asiakassuhteet ja kuljetukseen liittyvää lainsäädäntöä. Työssä pärjääminen edellyttää kunnollista perehdyttämistä kyseiseen tehtävään, jota A ei saanut. Kyseessä oli A:lle uusi työ, joka poikkesi merkittävästi A:n aiemmin yhtiössä hoitamista tehtävistä. Hänelle ei laadittu perehdytys- tai koulutussuunnitelmaa, vaikka suunnitelma laadittiin ainakin kahdelle A:n jälkeen ajojärjestelijän tehtävissä aloittaneelle työntekijälle.

Noin neljä kuukautta A:n ajojärjestelijän tehtävään siirtymisen jälkeen 3.6.2014 C ja D ilmoittivat A:lle, ettei hän soveltunut ajojärjestelijäksi. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen päättymään 3.7.2014. A:lle ei varattu mahdollisuutta tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta ennen irtisanomisen toimittamista. Yhtiö ei myöskään selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa A muuhun työhön.

A teki edelleen tietohallintotehtäviä ajojärjestelijän työnsä ohella ja myös työaikansa ulkopuolella. Hän hoiti tietohallintotehtäviä vielä työsuhteensa päättymisen jälkeenkin.

A sai kirjallisen irtisanomisilmoituksen vasta 13.6.2014. Kirjallisessa irtisanomisilmoituksessa irtisanomisen perusteiden pääkohdaksi on ilmoitettu "tavoitteita ei saavutettu/sopimaton työtehtävään." A ei ole saanut varoitusta ennen irtisanomista eikä häntä muutenkaan ole millään tavoin huomautettu työhön liittyvistä seikoista. A:n tiedossa ei ole, että asiakkailta olisi tullut häneen liittyvää kielteistä palautetta.

Työsuhteen päättymisen jälkeen A on ollut työttömänä noin kolme kuukautta, miltä ajalta hän ei saanut työttömyyspäivärahaa karenssin vuoksi. A:n kuukausiansiot uudessa työssä ovat noin 650-700 euroa pienemmät kuin hänen kuukausiansionsa Esa Kuokka Oy:ssä ovat olleet.

Oikeudelliset perustelut

Yhtiö on irtisanonut A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti ilman asiallista ja painavaa syytä. A:ta ei ole huomautettu hänen työstään tai sopimattomuudestaan työhön. Yhtiö on pyrkinyt menettelyllään kiertämään työntekijän työsuhdeturvan, koska A:sta on haluttu päästä eroon. Ensin työnantaja irtisanoi työsopimuksen vedoten A:n töiden loppumiseen. Kun A toi esiin näkemyksensä irtisanomisen perusteettomuudesta ja yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönneistä, työnantaja tarjosi yllättäen A:lle uutta tehtävää, johon häntä ei kuitenkaan perehdytetty kunnolla.

Työntekijälle on annettava asiallinen tilaisuus osoittaa pätevyytensä. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että ammattitaidon puutetta ei voida lukea sellaiseksi työntekijän viaksi, joka oikeuttaisi irtisanomaan työntekijän, jos työnantaja ei ole riittävällä tavalla huolehtinut työntekijän perehdytyksestä. A ei saanut uuteen tehtävään siirtyessään riittävää perehdytystä tehtävän vaativuus huomioon ottaen.

A:n suhtautumista työtehtäviinsä kuvaa se, että hän on ratkonut tietohallinnon ongelmia ajojärjestelijän työnsä ohella ja jopa työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Yhtiö ei ole selvittänyt, olisiko A:n irtisanominen ollut vältettävissä siirtämällä hänet toisiin tehtäviin. A:lle ei myöskään ollut annettu varoituksella mahdollisuutta korjata väitettyä puutteellista menettelyään.

Yhtiö ei ole varannut A:lle irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi.

Korvauksesta

Esa Kuokka Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n mukaisen korvauksen. Korvauksen suuruutta määrättäessä tulee ottaa huomioon työntekijän kuulemista koskevan menettelytapamääräyksen noudattamatta jättäminen. Työnantajan menettely joulukuusta 2013 alkaen on osoittanut merkittävää piittaamattomuutta työntekijän työsuhdeturvaa kohtaan. A ei antanut itse minkäänlaista aihetta työsopimuksen päättämiselle. A:lle on aiheutunut ansionmenetystä karenssista ja merkittävästi alhaisemmista kuukausiansioista uudessa työssä. Kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on 12 kuukauden palkka.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja kuultava Esa Kuokka Oy ovat vaatineet ensisijaisesti, että kanne hylätään. Toissijaisesti ne ovat vaatineet, että vaadittua korvausta alennetaan merkittävästi. Lisäksi vastaaja ja kuultava ovat vaatineet, että Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.023,36 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Esa Kuokka Oy:llä on ollut ensisijaisesti työntekijän henkilöön liittyvä ja toissijaisesti taloudelliset, tuotannolliset ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat perusteet irtisanoa A:n työsopimus. Irtisanominen ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen vastainen.

Työntekijän henkilöön liittyvät perusteet ovat olleet työtehtävien laiminlyönnit sekä osaamisen puutteet. A ei noudattanut työaikoja, hän kieltäytyi perehdytyksestä ja työhön opastuksesta. Lisäksi hän oli haluton oppimaan ajojärjestelijän työtä.

Tarjolla oleva työ yhtiössä on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn johdosta. Yhtiössä on otettu käyttöön uusi kattava tietohallintajärjestelmä, jonka ylläpito on ulkoistettu, minkä vuoksi tietohallintajärjestelmiin liittyvät työt yhtiössä ovat vähentyneet.

Tapahtumista

Ennen NaviTrans-toiminnanohjausjärjestelmää Esa Kuokka Oy:ssä on ollut käytössä useita eri tietohallinto-ohjelmia, myös niin sanottuja itse tehtyjä ohjelmia. Nämä ohjelmat oli tarkoitettu toisenlaiseen liiketoimintaan kuin millaiseksi yhtiön toiminta oli muodostunut vuonna 2013 ja millaiseksi sen haluttiin muodostuvan. A hoiti näihin tietohallinto-ohjelmiin liittyviä tehtäviä aluksi oman yrityksensä kautta ja 1.6.2011 alkaen Esa Kuokka Oy:n työntekijänä.

A oli käytännössä paljon tekemisissä ajojärjestelijöiden kanssa, koska useat tietohallinto-ohjelmat liittyivät ajojärjestelijöiden työhön. Näillä aiemmin käytössä olleilla järjestelmillä ei olisi voitu ottaa käyttöön uutta liiketoimintamallia, jolla tarjottiin lisäarvoa asiakkaille. Lisäarvolla tarkoitetaan sitä, että yhtiön haluttiin jatkossa huolehtivan laajemmin asiakkaiden tarpeista kuin vain kuljetuksia hoitamalla. Uuden toimintamallin käyttö edellytti niin laajojen tietoaineistojen siirtoa, ettei se olisi ollut mahdollista vanhalla järjestelmällä.

A oli alusta lähtien mukana NaviTrans-toiminnanohjausjärjestelmän hankintasuunnitelmissa ja hän kuului tämän hankkeen ohjausryhmään. Uuteen järjestelmään siirtymistä suunniteltiin jo vuonna 2012. A nimettiin järjestelmän pääkäyttäjäksi.

A:n roolia NaviTrans-projektissa ei ole kavennettu kesän ja syksyn 2013 aikana eikä häntä ole jätetty pois järjestelmää koskevista palavereista tai järjestelmän käyttöönottoon liittyvästä toiminnasta. A osallistui muun muassa yhtiön tiloissa 11.10.2013 ja 13.11.2013 pidettyihin ohjausryhmän kokouksiin. A oli myös mukana sähköpostikirjeenvaihdossa marraskuussa 2013, kun yhtiö suunnitteli yhtiön tietojärjestelmien ylläpidon ja valvonnan ulkoistamista. A oli siten täysin tietoinen NaviTrans-projektin eri vaiheista heti alusta lähtien ja hänen kanssaan sovittiin siihen liittyvistä työtehtävien muutoksista. Yhtiö olisi joka tapauksessa saanut työnantajana muuttaa A:n pääasiallisia työtehtäviä myös yksipuolisesti työnjohto-oikeuden perusteella, koska kysymyksessä olivat työsopimuksella sovitut toimihenkilötehtävät, joita ei ole rajattu.

A:n työtehtäviin kuuluivat muun muassa palvelun tarjoajien yhteyshenkilönä toimiminen ja työntekijöiden kouluttaminen NaviTrans-järjestelmän käyttöönotossa. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen joulukuussa 2013, koska A on vakavalla tavalla laiminlyönyt työtehtäviään, erityisesti kouluttamistehtävän. Esimerkiksi ohjausryhmän kokouksessa 30.10.2012 todettiin, että A on jättänyt tekemättä työnantajan edustajan D:n häneltä edellyttämän koulutussuunnitelman. A ei hoitanut sovittuja kouluttamisia, vaan toinen henkilö joutui hoitamaan ne. Yhtiön toimitusjohtaja C antoi A:lle useita huomautuksia kouluttamistehtävien laiminlyömisestä. A:lla ei ollut mitään hyväksyttävää selitystä sille, miksi hän jätti työtehtäviään hoitamatta. Vaikka A lupasi kokouksissa hoitaa erilaisia tehtäviä, eikä mitenkään ilmaissut haluttomuutta niihin, hän jätti kuitenkin tehtäviä hoitamatta siitä mitään ilmoittamatta.

NaviTrans-järjestelmän ylläpidon ulkoistamista ei ole suunniteltu syksyllä 2013 vaan A:n on ajateltu ottavan vastuun uuden järjestelmän käyttöönotosta ja ylläpidosta. Järjestelmän käyttöönoton edetessä on käynyt ilmi se, ettei A ole halunnut ottaa vastuulleen järjestelmän ylläpitoa ja siihen liittyviä välttämättömiä henkilöstön kouluttamisia.

Yhtiö päätyi myöhemmin ulkoistamaan yhtiön tietojärjestelmien ylläpitopalvelun Nebula -nimiselle yhtiölle, jolla oli riittävä osaaminen ja riittävät resurssit siihen. A tiesi ulkoistamissuunnitelmista. Ulkoistamisen myötä tietohallintojärjestelmiin liittyvien töiden määrä väheni oleellisesti ja pysyvästi. Ulkoistamisella yhtiö sai ympärivuorokautisen palvelun, jonka ylläpidosta A ei olisi pystynyt suoriutumaan.

NaviTrans-järjestelmä oli Esa Kuokka Oy:n liiketoiminnan kannalta aivan keskeisessä asemassa. Yhtiön liiketoiminta oli käytännössä täysin sidoksissa tähän järjestelmään. Järjestelmään liittyvät ongelmat oli välttämätöntä saada nopeasti korjattua milloin tahansa niitä ilmenee. Ongelmat heijastuivat nopeasti asiakkaille ja aiheuttivat ongelmia kuljetuksissa. Kysymyksessä olivat viileä- ja kylmäkuljetukset, joissa sovituissa kuljetusajoissa pysyminen oli erityisen tärkeää. Ongelmat kuljetuksissa vaaransivat yhtiön asiakkuuksia, koska alalla oli erittäin kova kilpailu ja hyvä maine oli erittäin tärkeä.

A on ilmaissut kiinnostuksensa ajojärjestelijän työhön sen jälkeen, kun yhdessä työnantajan kanssa on todettu, ettei hän voinut jatkaa NaviTrans-järjestelmän pääkäyttäjän tehtävässä. Joulukuussa 2013 ei yhtiössä kuitenkaan ole ollut tarjolla ajojärjestelijän työtä.

A:n työsopimuksen mukainen irtisanomisaika olisi ollut yksi kuukausi, mutta hänelle annettiin aikaa uuden työpaikan hankkimiseen pidentämällä irtisanomisaikaa lähes neljään kuukauteen. Yhtiö halusi näin tukea A:ta uuden hänelle sopivan tietotekniikkaan liittyvän työpaikan saannissa.

B toimi yhtiössä aluksi konsultin roolissa. B:llä on osaamista NaviTrans-järjestelmästä. Lisäksi hän tuntee kuljetusalan toimittuaan aiemmin usean vuoden ajan kuljetusalan yrittäjänä. B ei ole tullut järjestelmähankkeeseen mukaan korvatakseen A:n, vaan B toimi asiantuntijana järjestelmän toimittajan edustajana. Vasta myöhemmin, kun A:n työsopimus on irtisanottu työtehtävien laiminlyömisen vuoksi, hänen tehtäviään on siirtynyt B:lle. B on joutunut hoitamaan myös A:lle kuuluneita koulutustehtäviä tämän jätettyä ne tekemättä. B:n palkkaamista yhtiöön työsuhteeseen ei ole alun perin lainkaan suunniteltu eikä hän ole itsekään suunnitellut sellaista.

Ajojärjestelijän työ

Yhtiö ja A ovat sopineet helmikuussa 2014, että irtisanominen perutaan, ja A aloittaa ajojärjestelijän työssä entisellä palkallaan. A:n palkka on ollut suurempi kuin aloittelevan ajojärjestelijän palkka. Irtisanomista ei ole peruttu kirjallisesti, koska A:n työsuhde on jatkunut entisellä palkalla, mutta uusissa tehtävissä. A on hyväksynyt perumisen vähintäänkin hiljaisesti.

A:lle on tarjottu riittävä ja asianmukainen perehdytys sekä opastus ajojärjestelijän työhön. Ongelmaksi on muodostunut se, että A on ollut täysin passiivinen eikä hän ole halunnut oppia uutta työtään. A ei ole noudattanut työaikoja ja hän on poistunut usein työpaikalta kesken työvuoroaan ilman lupaa. Perehdyttäminen ei ole onnistunut A:n kielteisen ja passiivisen asenteen vuoksi. A onkin kertonut perehdyttäjälleen, ettei hän ollut kiinnostunut työstä. Lisäksi hän on kertonut käyneensä työhaastattelussa kesken työvuoron. A on siten jo keväällä 2014 suunnitellut siirtyvänsä muualle töihin.

Työnantaja on puhutellut A:ta useamman kerran tämän passiivisen asenteen ja työaikojen noudattamatta jättämisen vuoksi. A:lle on tehty selväksi, ettei hän voinut jatkaa menettelyään.

A on pyytänyt kesäkuun alussa 2014, että yhtiö irtisanoisi hänen työsopimuksensa, ja hän on tehnyt selväksi lähtevänsä yhtiöstä joka tapauksessa. A:n työsopimus on irtisanottu hänen omasta pyynnöstään.

Korvauksesta

Irtisanomissopimuksen perusteella mahdollisesti tuomittavan korvauksen määrän tulee olla enintään A:n kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvausta alentavina seikkoina tulee ottaa huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen eli hänen passiivisuutensa ja työtehtävien laiminlyönnit sekä niistä annetut huomautukset. Lisäksi huomioon on otettava hänen hyvät mahdollisuutensa uudelleen työllistymiseen, työnantajan tarjoama uusi työsuhde palkkaa alentamatta ajojärjestelijän työssä, työnantajan yhdestä kuukaudesta lähes neljään kuukauteen pidentämä irtisanomisaika sekä A:n lyhyt, noin neljä kuukautta kestänyt työsuhde ajojärjestelijän tehtävässä. Lisäksi huomioon tulee ottaa A:n oma pyyntö tulla irtisanotuksi sekä hänen kokonaisuudessaan kohtuullisen, lyhyt neljä vuotta kestänyt työsuhde.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työsopimus 8.6.2011

2. Ote internetsivuilta 12.6.2015

3. Sähköpostiviesti 17.1.2014

4. Sähköpostiviesti 21.1.2014

5. Sähköpostiviesti 24.1.2014

6. Irtisanomisilmoitus 13.6.2014

7. Työtodistus 8.7.2014

8. Palkkalaskelma A:n kuukausiansioista hänen uudessa työpaikassaan

(Salassapidettävä A:n henkilötunnuksen ja tilinumeron osalta)

9. Tuloste Esa Kuokka Oy:n internetsivuilta 15.8.2016

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. A:n työsopimus 8.6.2011

2. Ote toiminnanohjausjärjestelmän johtoryhmän kokousmuistiosta 28.11.2012

(muistiosta on peitetty asiakkuuksiin liittyviä kirjauksia)

3. Ote ohjausryhmän kokousmuistiosta 11.10.2013

4. Esityslista ohjausryhmän kokoukseen 13.11.2013

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. F, ajojärjestelijä, Esa Kuokka Oy

3. G, ajojärjestelijä, Esa Kuokka Oy

4. H, ajojärjestelijä, Esa Kuokka Oy

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, toimitusjohtaja, Esa Kuokka Oy

2. D, hallituksen puheenjohtaja, Esa Kuokka Oy

3. B, Esa Kuokka Oy

4. F, ajojärjestelijä, Esa Kuokka Oy

5. I, ajojärjestelijä, Esa Kuokka Oy

6. J, yrittäjä ja Tampereen teknillisen yliopiston palveluksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

Esa Kuokka Oy on siirtänyt palveluksessaan 1.6.2011 alkaen olleen A:n ajojärjestelijän tehtäviin tämän suostumuksella helmikuussa 2014. Tätä ennen A on tehnyt yhtiössä tietohallintotehtäviä. Yhtiö on 3.6.2014 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 3.7.2014. Irtisanomisen syyksi on ilmoitettu, ettei tavoitteita saavutettu, sekä sopimattomuus työtehtävään.

Vastaaja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja kuultava Esa Kuokka Oy ovat vedonneet ensisijaisesti irtisanomisen syynä työtehtävien laiminlyönteihin sekä osaamisen puutteisiin. A ei vastaajan ja kuultavan mukaan noudattanut työaikoja, hän kieltäytyi perehdytyksestä ja hän oli haluton oppimaan ajojärjestelijän työtä.

Selvitys A:n irtisanomista edeltäneistä tapahtumista

A irtisanottiin kesäkuussa 2014, mikä tuli hänelle yllätyksenä, koska kesälomavuoroja oli jo suunniteltu, ja A:lle oli kaavailtu myös lisäkoulutusta tehtävässään. A ei ole laiminlyönyt työtehtäviään tai saanut huomautuksia niiden hoitamisesta. A:n arvion mukaan ajojärjestelijän työ edellytti pitempiaikaista perehdytystä. A:lla meni 4-5 kuukautta yhden asiakkaan opetteluun. Useamman asiakkaan mukaan ottaminen veisi A:n arvion mukaan vuosia. A ei itse pyytänyt irtisanomista ajojärjestelijän työstä, vaan hän oli valmis jatkamaan. A teki työsuhteen päättymisen jälkeen yhtiölle vielä tietohallintoon liittyviä töitä oman yrityksensä kautta. A ei tehnyt oman yrityksen töitä työsuhteessa ollessaan, vaikka yritys oli koko ajan toiminnassa.

Esa Kuokka Oy:n toimitusjohtaja C on kertonut, että A ei suoriutunut ajojärjestelijän työstä tehtävän edellyttämällä tavalla. Perehdyttämistä vaikeutti se, että A halusi tehdä työvuoronsa kello 8 ja 16 välisenä aikana, vaikka hänen perehdyttäjänsä I teki myöhempää työvuoroa, eikä I:llä ollut sen vuoksi tarpeeksi aikaa A:n perehdyttämiseen. C teki selväksi A:lle, että tämän piti parantaa suoritustaan. A ei kuitenkaan muuttanut toimintatapojaan.

Esa Kuokka Oy:n hallituksen puheenjohtaja D on kertonut, että vuonna 2011 yhtiössä päätettiin ottaa käyttöön NaviTrans-tietohallintajärjestelmä. A:n vastuulla oli järjestelmän pääkäyttäjänä toimiminen ja B palkattiin projektiin lähinnä tukihenkilöksi. Pääkäyttäjän rooli oli koulutuspainotteinen. A kuitenkin laiminlöi koulutukseen liittyviä velvoitteitaan, jotka jäivät tämän vuoksi B:n vastuulle. Kun tietohallintotehtäviä alettiin ulkoistaa Nebulalle, A:n tehtävät vähenivät ja hänet irtisanottiin. A:lle tarjottiin ajojärjestelytehtäviä, koska hänen osaamisensa tietotekniikkapuolella katsottiin olevan hyödyksi myös ajojärjestelyissä. Työ ei kuitenkaan sujunut ja A:lle annettiin palautetta asiasta. Puutteita oli oppimisen hitaudessa ja motivaatiossa. A ei useasti ollut paikalla kun I:llä olisi ollut mahdollisuus opettaa häntä.

B on kertonut tehneensä kuljetukseen liittyviä ohjelmistoja ja niiden käyttöönottoja eri kuljetusalan yrityksissä ennen siirtymistään Esa Kuokka Oy:n palvelukseen. Hänellä oli myös ollut oma kuljetusalan yritys. B tuli mukaan NaviTrans-projektiin oltuaan ensin järjestelmän toimittajan palveluksessa. Kesäkuussa B palkattiin Esa Kuokka Oy:hyn määräaikaisesti ja tammikuusta 2014 lukien vakinaisesti. B toimi ensin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa ja kouluttajana ja sittemmin ajojärjestelyssä. Työnantaja toi useasti esille tyytymättömyytensä A:n työhön johtuen aikataulujen laiminlyönneistä sekä työsuorituksen puutteista. B siirtyi kesällä 2015 ajojärjestelijöiden esimieheksi tehden lähinnä suunnittelutyötä. Yhtiön tietohallintojärjestelmän ulkoistaminen aloitettiin toiminnanohjausjärjestelmää käyttöön otettaessa ja se on pääosin ulkoistettu.

Yrittäjä J on kertonut tekevänsä yritysten kanssa kehitysyhteistyötä konsulttina. J oli mukana Esa Kuokka Oy:n NaviTrans-ohjausjärjestelmän käyttöönotossa ja hankkeen ohjausryhmässä, johon myös A Esa Kuokka Oy:ssä järjestelmän pääkäyttäjänä osallistui. A:n asenne oli kielteinen ja passiivinen. Hän laiminlöi järjestelmän käyttöönottamiseen liittyvien koulutusten pitämisen. Työnantaja toi esille tyytymättömyytensä A:n toimintaan.

Selvitys A:n perehdyttämisestä ja hänen työsuorituksestaan

Esa Kuokka Oy:n ajojärjestelijä F on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa noin 16 vuotta, joista yli 10 vuotta ajojärjestelijänä. F oli päivittäin tekemisissä A:n kanssa. Tietohallinnollisissa asioissa A oli aina tavoitettavissa ja päivysti tarvittaessa keskellä yötäkin. Sekä A että B kouluttivat työntekijöitä NaviTrans-järjestelmään liittyvissä asioissa. Ajojärjestelijän työssä A:n asenteessa oli parantamisen varaa, koska hän ei suostunut joustamaan työvuoroissa, minkä vuoksi hänen kouluttamisensa jäi välillä kesken. Muut ajojärjestelijät kiinnittivät esimiehen huomiota asiaan. Ajojärjestelijät sopivat keskenään työvuoronsa. Työn opettelu oli suhteellisen haastavaa ja aikaa vievää. A etsi samanaikaisesti uutta työtä.

Esa Kuokka Oy:n ajojärjestelijä G on kertonut olleensa yhtiössä töissä noin 14 vuotta. G sai A:lta aina tarvittaessa apua kaikissa tietohallinnollisissa ongelmatilanteissa.

Esa Kuokka Oy:n ajojärjestelijä H on kertonut olleensa yhtiössä vuodesta 2004 lukien ja noin 10 vuotta ajojärjestelijänä. H sai A:lta apua kaikissa tietohallinnollisissa ongelmatilanteissa. Lisäksi A koulutti H:ta NaviTrans-järjestelmän käyttöönottovaiheessa. H on kertonut, että hän ei muistanut tarkasti sitä, kauanko A oli ajojärjestelijänä, ehkä muutaman vuoden ajan. A:n työsuhde päättyi pari vuotta sitten. Ajojärjestelijän töiden ohella A samalla hoiti myös muita, tietohallinnollisia asioita. Ajojärjestelijän työn opettelu vie kuukausia.

Esa Kuokka Oy:n ajojärjestelijä I on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 2005 lukien. Hän toimi A:n perehdyttäjänä, kun tämä aloitti työt ajojärjestelijänä. Työn oppii kokemuksen kautta. A ei ollut kovin nopea omaksumaan asioita eikä hän suostunut joustamaan työvuoroissa. A:n asenne oli kielteinen. Hän etsi samanaikaisesti muualta töitä. Tietohallintotehtävissä hän oli kuitenkin aina tavoitettavissa. A teki ajojärjestelijänä myös tietohallintoon liittyviä töitä. B tuli ajojärjestelijäksi vasta lokakuussa 2015, koska hän hoiti tätä ennen NaviTrans-järjestelmään liittyviä tehtäviä. B ei oppinut ajojärjestelijän työtä erityisen hyvin. Ajojärjestelijän työtä tehtiin paljon etätyönä eikä työaikaa mitenkään seurattu. Yli- tai viikonlopputöistä ei maksettu mitään lisiä.

Irtisanomisperusteen olemassaoloa koskeva arviointi

Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n 1 momentin perusteella irtisanominen edellyttää työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n

2 momentin mukaan asiallisina ja painavina syinä pidetään sellaisia syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työsopimuslain

7 luvun 2 §:n 3 momentissa on lisäksi säädetty, että työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin esitöissä (HE 157/2000 vp) on todettu, että säännöksen tarkoituksena ei ole luoda määrämuotoihin sidottua varoitusmenettelyä kaikkia irtisanomistapauksia varten. Varoituksen antamisen merkitys on siinä, että työntekijä saa tiedon siitä, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään. Varoitus on ennakkomuistutus siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan varoituksessa tarkoitetun sopimusrikkomuksen tai laiminlyönnin toistuessa. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja osoittaa siten, että edellytykset sopimussuhteen jatkamiselle ovat olemassa. Jos työntekijän rikkomus on niin vakava, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus, varoituksen antaminen ei olisi irtisanomisen edellytyksenä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun varoituksen antamisen perusteena ovat puutteet työsuorituksissa, työntekijälle on annettava varoituksen antamisen jälkeen riittävästi aikaa korjata menettelyään. (Kari-Pekka Tiitinen – Tarja Kröger, Työsopimusoikeus, 2012 s. 555).

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että vähäisempien rikkeiden osalta irtisanomisen edellytyksenä on se, että työntekijää on aiemmin varoitettu tai huomautettu samasta tai samankaltaisesta rikkeestä (esimerkiksi TT 1991:4 ja TT 2004:7).

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Esa Kuokka Oy:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Korvausvelvollisuus

Esa Kuokka Oy on päättänyt A:n työsopimuksen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti. Näin ollen yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle kyseisen sopimuksen mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksen määrää arvioitaessa on alentavina tekijöinä otettava huomioon se, että A:n työsuhde on ollut suhteellisen lyhyt, että hän on ollut työttömänä vain kolme kuukautta ja että hän on työllistynyt ammattiaan vastaavaan työhön. Korvausta korottavina tekijöinä on otettava huomioon se, että Esa Kuokka Oy on irtisanonut A:n antamatta tälle varoituksella mahdollisuutta korjata menettelyään, että A on saanut työsuhteensa päättymisen jälkeen heikommin palkatun työn eikä hän ole saanut työttömyysetuuksia ennen työllistymistään karenssista johtuen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on seitsemän kuukauden palkkaa vastaavat 29.271,27 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Esa Kuokka Oy:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaajan ja kuultavan asiamies on paljoksunut kantajan asiamiehen laskua tämän avustajana pääkäsittelyssä 6.9.2016 toimineen lakimiehen palkkion osalta. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei kahden lakimiehen työpanos pääkäsittelyssä ole ollut tarpeen. Verrattuna kantajan esittämään oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimukseen oikeudenkäyntikulujen määrää on siten alennettava (5,5 tuntia x 180 euroa + arvonlisävero) 1.227,60 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Esa Kuokka Oy on menetellyt autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen, ja

- velvoittaa Esa Kuokka Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n mukaisena korvauksena 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 29.271,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 21.4.2016 lukien.

Esa Kuokka Oy:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry :n oikeudenkäyntikulut 11.656,19 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Aaltonen, Ojanen, Nybondas, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.