Labor court dismisses claim that employer violated public service agreement by offering lower-duty jobs with termination threat.

Kysymys siitä, oliko työnantaja rikkonut virka- ja työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän määräyksiä tarjotessaan yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä uutta tehtävänimikettä ja alempaa vaativuustasoa kuudelle virkamiehelle. Uuden tehtävän vastaanottamisen vaihtoehdoksi esitettiin virkasuhteen päättyminen. Koska virkamiehiltä oli puuttunut vapaan tahdonmuodostuksen edellytyksenä oleva mahdollisuus valita jatkaminen virkaehtosopimuksen mukaisesti uudessa tehtävässä entisellä palkalla 24 kuukauden ajan, heidän ei voitu katsoa antaneen suostumustaan tehtävämuutokseen sopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Työnantaja oli rikkonut virkaehtosopimuksen määräyksiä tältä osin.

Työnantaja velvoitettiin tarkistamaan virkamiesten palkkoja aiempien vaativuustasojen mukaisiksi 24 kuukauden ajan muutoksen voimaantulosta lukien. Työnantaja tuomittiin lisäksi hyvityssakkoon. Koska työnantaja ei ollut rikkonut muita virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä eikä asiassa ollut kysymys uusien vaativuustasojen oikeellisuuden arvioinnista, muut kannevaatimukset hylättiin.(Ään.)

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.8.2016

Pääkäsittely 12.9.2016

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virka- ja työehtosopimuksen (2014–2017) allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä tarkoitetussa liitteessä on muun ohella seuraavat määräykset.

1.2. Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen.

1.3. Henkilön tehtäväkohtaista palkanosaa ei 1.2. kohdassa tarkoitetun tehtävämuutoksen johdosta alenneta 24 kalenterikuukauden aikana tehtävien sanotusta muutoksesta. Työnantaja jatkaa entisen vaativuustason mukaisten tehtävien mahdollisuuden selvittämistä tämän ajan.

Sisäministeriön ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 29.1.2010 solmitussa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa (Haltik) on muun ohella seuraavat määräykset.

4 § Palkkauksen määräytymismenettely

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa sekä henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan virkamiehen ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa sekä muulloinkin, jos virkamiehen tehtävät muuttuvat olennaisesti. Viimeksi mainituissa tapauksissa aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös virkamies itse tai häntä edustava luottamusmies.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu virkamiehen tehtäväkuvaukseen.

Esimies tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa arvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan.

Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden toukokuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Palkkatason turvaaminen

Tarkoituksena on, ettei palkkaus alene uuden järjestelmän käyttöönottamisen johdosta. Tässä tarkoituksessa noudatetaan seuraavaa virkamiehen osalta, joka Haltikin uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana ja siitä alkaen keskeytyksettä on toistaiseksi Haltikin virkaan nimitettynä.

Tämän pykälän soveltaminen edellyttää, että virkamiehelle käyttöönottoajankohtana maksettu palkka (vanha palkka) on suurempi kuin uuden järjestelmän mukainen kuukausipalkka. Tätä pykälää sovelletaan vain siihen saakka, kunnes virkamiehen tämän järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jälkeisin yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan tai virkamiehen tehtävien vaativuustaso alenee. Soveltaminen ei kuitenkaan lakkaa, jos uuden järjestelmän mukaisen palkan nousu johtuu määräaikaisista tehtävistä.

Virkamiehellä on edellä sovituilla edellytyksillä ja perusteilla oikeus vanhaan palkkaan, jota tarkistetaan samassa suhteessa kuin virkamiehen tämän järjestelmän mukainen palkka muuttuu, kuitenkin enintään yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan määrään saakka. Virkamiehen vanha palkka säilyy kuitenkin vähintään käyttöönottoajankohdan ja sen jälkeisillä yleiskorotuksilla tarkistetun määrän mukaisena 30.6.2011 saakka.

Lisäksi virkamiehellä, joka on käyttöönottoajankohtana nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen taikka määräaikaisesti korkeamman vaativuustason tehtävissä, on tämän määräajan oikeus niiden mukaisen vanhan palkan turvaamiseen 1-3 momentissa sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Näissä tapauksissa määräajan päätyttyä palkkataso turvataan 1-3 momentissa sanotulla tavalla, mutta sen viran, johon virkamies on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, silloisten varsinaisten tehtävien perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa (Haltik) käytiin keväällä 2014 yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämiseksi tuotannollis-taloudellisista syistä. Yhteistoimintaneuvottelujen perusteena olivat sisäministeriön hallinnonalan ICT-säästöt sekä Haltikin uudistettava organisaatio ja toiminnan tehostaminen. Muutosten kohteena oli 85 Haltikin virkamiestä, joista 41 otti vastaan uuden tehtävän uuden tehtävän mukaisin ehdoin. Uudet tehtävänimikkeet tulivat voimaan 1.7.2014 ja niiden mukaista palkkaa maksettiin pääsääntöisesti 1.9.2014 alkaen.

Haltik tarjosi uutta tehtävänimikettä ja vaativuustasoa muiden ohessa suunnittelupäällikkö A:lle, verkkoarkkitehti B:lle, projektipäällikkö C:lle, palvelupäällikkö D:lle, kehitysjohtaja E:lle ja tuotantopäällikkö F:lle.

A toimi aiemmin suunnittelupäällikkönä ja hänen tehtävänsä vaativuustaso oli 9. A:n tehtävä 1.7.2014 jälkeen on järjestelmäasiantuntija vaativuustasolla 7b. B toimi aiemmin verkkoarkkitehtina sekä palveluvastaavana ja hänen tehtävänsä vaativuustaso oli 10. B:n tehtävä 1.7.2014 jälkeen on palveluvastaava vaativuustasolla 9. C toimi aiemmin projektipäällikkönä ja hänen tehtävänsä vaativuustaso oli 9. C:n tehtävä 1.7.2014 jälkeen on erityisasiantuntija vaativuustasolla 8b.

D toimi aiemmin palvelupäällikkönä ja hänen tehtävänsä vaativuustaso oli 8. D:n tehtävä 1.7.2014 jälkeen on projektipäällikkö vaativuustasolla 7b. E toimi aiemmin osastonjohtajana ja hänen tehtävänsä vaativuustaso oli 11. E:n tehtävä 1.7.2014 jälkeen on erityisasiantuntija vaativuustasolla 10. F toimi aiemmin tuotantopäällikkönä ja hänen tehtävänsä vaativuustaso oli 10. F:n tehtävä 1.7.2014 jälkeen on erityisasiantuntija vaativuustasolla 8b.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Haltik rikkonut virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä tarkoitetun liitteen kohtien 1.2 ja 1.3 määräyksiä jättämällä noudattamatta 24 kuukauden määräaikaa ja tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Haltikissa 4 §:n määräystä palkkauksen määräytymistä koskevasta menettelystä sekä 8 §:n määräystä palkkauksen turvaamisesta.

Haltikin toiminta on siirtynyt osaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria 1.6.2016. Työnantajalle kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä tässä asiassa vastaa valtiovarainministeriö.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Haltikin rikkoneen valtion virka- ja työehtosopimuksen 2014–2017 allekirjoittamispöytäkirjan liitteen määräyksiä 1.2 ja 1.3 jättämällä noudattamatta 24 kuukauden määräaikaa;

- vahvistaa Haltikin rikkoneen palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Haltikissa solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n määräystä palkkauksen määräytymistä koskevasta menettelystä sekä 8 §:n määräystä palkkauksen turvaamisesta;

- velvoittaa Haltikin palauttamaan A:n vaativuusluokituksen 7b:stä 9:ään, C:n 8b:stä 9:ään, D:n 7b:stä 8:aan, E:n 10:stä 11:sta, F:n 8b:stä 10:een ja B:n 9:stä 10:een sekä tarkistaa heidän palkkansa vastaavasti;

- tuomitsee valtiovarainministeriön hyvityssakkoon edellä mainittujen sopimusten tieten rikkomisesta; ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 13.272 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja ilmoitti keväällä 2014 käydyissä muutoskeskusteluissa A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle, että heille Haltikin uudessa organisaatiossa tarjotusta uudesta tehtävästä kieltäytyminen todennäköisesti johtaa virkasuhteen päättymiseen. Edellä mainituille virkamiehille ei kuitenkaan esitetty virkasuhteen irtisanomisperusteita.

Työnantaja oli päättänyt uuden vaativuustason ennen kuin uusi tehtävänkuvaus oli tehty ja sen vaativuustaso arvioitu. Työnantaja ei hyväksynyt muutoskeskustelulomakkeeseen virkamiehen esittämiä kirjauksia, vaan virkamiehen tuli hyväksyä tarjottu tehtävä työnantajan ehdoilla. Työnantaja alensi virkamiesten palkkaa ilman, että tehtävät olisi arvioitu tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti. Virkamiesten tehtäväkohtaista palkanosaa ei olisi saanut alentaa myöskään allekirjoituspöytäkirjan 1.3. kohdan perusteella kuin vasta 24 kuukauden kuluttua ja silloinkin vain mikäli muuta aiemman tasoista tehtävää ei olisi löytynyt.

Uusia tehtävänkuvia työstettiin jälkikäteen syksyllä 2014. Uusien tehtävänkuvien vaativuustason arviointi tehtiin palkkausjärjestelmän seuranta- ja arviointityöryhmässä talven 2014-2015 aikana.

A:lla ja D:llä oli tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukainen takuupalkka. Koska heidän palkkausjärjestelmän mukainen palkkansa ei ylittänyt takuupalkkaa, perusteita takuupalkan poistamiselle ei ollut. A:lle ja D:lle maksettiin takuupalkka syyskuussa 2014. Työnantaja ilmoitti 12.9.2014, että takuupalkka oli maksettu virheellisesti ja se poistetaan. Alemman vaativuustason mukainen palkkaus tuli voimaan 1.10.2014 alkaen. A:n kuukausipalkka aleni noin 1.000 euroa ja D:n noin 300 euroa.

B:n kuukausipalkka aleni noin 500 euroa, C:n noin 200 euroa, E:n noin 700 euroa ja F:n noin 850 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 1.920 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä ei ole rikottu.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan liitteen kohdissa 1.2. ja 1.3. tarkoitettua 24 kuukauden palkan alentamisen suojaa sovelletaan tilanteessa, jossa työnantaja tekee aloitteen tehtävien muuttamiseksi vähemmän vaativiksi eikä henkilö suostu tehtävien muuttamiseen. Kanteessa tarkoitetuille virkamiehille tarjottiin irtisanomisen vaihtoehtona uusia tehtäviä, joiden vaativuustaso oli aiempaa alempi. Virkamiehet ottivat tehtävät vastaan uuden tehtävän mukaisin ehdoin. Virkamiehet ovat näin ollen suostuneet tehtävien muuttamiseen, eikä 24 kuukauden palkan alentamisen suoja tule sovellettavaksi.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu virkamiehen tehtäväkuvaukseen. Viraston esimiehet arvioivat ennen muutoskeskustelua tarjottavien tehtävien vaativuuden suhteessa tehtävän sisältöön. Virkamiehille kerrottiin ennen muutoskeskustelua sen sisällöstä ja heillä oli keskustelun jälkeen halutessaan vähintään vuorokausi aikaa harkita kantaansa. Uuden tehtävän sisältö käytiin läpi muutoskeskustelussa ja kirjattiin muutoskeskustelulomakkeeseen ymmärrettävällä ja riittävällä tarkkuudella. Tehtävien vaativuutta arvioitiin palkkausjärjestelmän mukaisesti suhteessa viitetehtäviin ja kunkin tehtävän vaativuus vahvistettiin myöhemmin.

A, C, D, E, F ja B kukin kävivät muutoskeskustelun tuolloisen esimiehensä kanssa. Muutoskeskusteluissa käsiteltiin tehtävän yleiskuvaus, jossa uusi tehtävä kuvattiin sillä tarkkuudella kuin oli olosuhteisiin nähden mahdollista. Kaikki edellä mainitut virkamiehet ilmoittivat muutoskeskustelussa ottavansa vastaan uuden tehtävän ilmoitetuilla ehdoilla.

Virkamiehen ratkaisuehdotuksia ei kirjattu muutoskeskustelulomakkeisiin, koska työnantajalla on ollut tarjottavana vain tietyt tehtävät sijoitettuna asianmukaisiin palkkausjärjestelmän vaativuusluokkiin. Jos muutoskeskustelulomakkeisiin olisi kirjattu virkamiesten omia ehtoja, virkamiesten yhdenvertainen kohtelu olisi vaarantunut. Tästä olisi myös saattanut syntyä virheellinen käsitys siitä, että esimerkiksi palkasta voidaan sopia virkaehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n määräyksiä ei ole rikottu, koska uudet tehtävät kuvattiin riittävällä tarkkuudella muutoskeskusteluissa. Elo-syyskuussa 2014 laadittiin yksityiskohtaisemmat tehtäväkuvaukset, joiden mukaan tehtävänkuvaukset vahvistettiin. Kukaan kanteessa tarkoitetuista virkamiehistä tai heidän edustajansa ei vaatinut uuden tehtävän vaativuustason käsittelyä palkkausjärjestelmän arviointiryhmässä. Työnantaja vahvisti myöhemmin uusien tehtävien vaativuustasot tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n määräykset palkkatason turvaamisesta liittyvät viraston uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. A:lla ja D:llä oli takuupalkka, jotka on määritelty sopimusmääräyksen mukaisesti. Sopimusmääräykset on tältä osin tarkoitettu sovellettavaksi uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Sopimusmääräystä sovelletaan vain siihen saakka, kunnes virkamiehen järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jälkeisin yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan tai virkamiehen tehtävien vaativuustaso alenee. A:lle ja D:lle on muutoskeskustelujen yhteydessä tarjottu uusia tehtäviä, joiden vaativuustaso on ollut aiempaa alempi ja jotka he ottivat vastaan uuden tehtävän mukaisin ehdoin. Näin ollen edellä mainitun sopimusmääräyksen soveltaminen on lakannut, eikä A:lla tai D:llä ole oikeutta 8 §:n mukaiseen palkkaturvaan.

Työnantaja tarjosi A:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle ja B:lle kullekin uutta tehtävää, jonka vaativuustaso oli alempi kuin heidän aiempien tehtäviensä. Kaikki ottivat uuden tehtävän vastaan uuden tehtävän mukaisin ehdoin. Työnantaja ei rikkonut asiassa tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksiä. Näin ollen kantajan vaatimukselle aiemman vaativuustason palauttamisesta ja palkkojen tarkistamisesta ei ole perusteita.

Työnantajan on toiminut sopimusmääräysten mukaisesti eikä ole ainakaan tietoisesti rikkonut sopimusmääräyksiä. Hyvityssakkoon tuomitsemiselle ei ole perusteita.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muutosprosessikaavio (paikallisneuvottelujen pöytäkirjan 25.9.2015 liite 1)

2. Muutoskeskustelulomakkeet 6 kpl

3. Työnantajan ohjeistus muutoskeskustelulomakkeen täyttämiseen

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Haltikin organisaatio ennen ja jälkeen 1.7.2014

2. Haltikin ohje esimiehille ja henkilöstölle sekä muutoskeskustelumallit 1a ja 1b

3. Kanteessa tarkoitettujen virkamiesten tehtävänkuvaukset

4. Arviointiryhmän pöytäkirjat A:n ja F:n osalta 29.8. ja 18.9.2014

5. Päätös tehtävien vaativuustasojen vahvistamisesta 28.8.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

2. B todistelutarkoituksessa

3. C todistelutarkoituksessa

4. D todistelutarkoituksessa

5. E todistelutarkoituksessa

6. F todistelutarkoituksessa

7. Entinen Haltikin pääluottamusmies G

8. Entinen Haltikin luottamusmies H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Entinen Haltikin johtaja I

2. Entinen Haltikin hallintolakimies J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Haltikissa käytiin keväällä 2014 henkilöstön vähentämiseksi 85 virkamiestä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena muun muassa A, B, C, D, E ja F ottivat vastaan uudet tehtävät alemmilla vaativuustasoilla 1.7.2014 alkaen siten, että heille maksettiin uuden vaativuustason mukaista palkkaa 1.9.2014 lukien.

Kantajan mukaan Haltik menetteli alussa mainittujen virka- ja työehtosopimuksen ja tarkentavan virkaehtosopimuksen määräysten vastaisesti jättäessään noudattamatta vaativuustason alentamiseen liittyvää 24 kuukauden määräaikaa, alentaessaan kanteessa tarkoitettujen virkamiesten palkkaa ilman, että uudet tehtävät olisi arvioitu tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti ja jättäessään turvaamatta A:lle ja D:lle tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitetun takuupalkan.

Vastaaja on katsonut, että koska A, B, C, D, E ja F ottivat vastaan uudet tehtävät, joiden vaativuustaso oli heidän aiempia tehtäviään alhaisempi, he suostuivat tehtävien muuttamiseen, eikä 24 kuukauden palkan alentamisen suoja-aika tule sovellettavaksi. Koska uudet tehtävä kuvattiin riittävällä tarkkuudella muutoskeskustelulomakkeessa, Haltik ei rikkonut myöskään tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n määräyksiä.

Tehtävien muuttaminen ja vaativuustason alentaminen

Virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen kohdan 1.3. mukaisen 24 kuukauden määräajan soveltaminen edellyttää, ettei henkilö suostu työnantajan esittämään tehtävien muutokseen. Asiassa on siten ensin ratkaistava, antoivatko kanteessa tarkoitetut henkilöt sopimuksessa tarkoitetulla tavalla suostumuksensa tehtäviensä muuttamiseksi ja vaativuustason alentamiseksi.

Haltikin muutosprosessikaaviosta (K1) ilmenee, että Haltikissa järjestettiin 23.4.2014 alkaen muutoskeskustelu 1 irtisanomisuhan alla olevien henkilöiden kanssa. Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden kohdalla oli kysymys muutosprosessikaaviossa kuvatusta vaihtoehdosta A, jossa työntekijälle oli tarjolla uusia työtehtäviä. Kaavion mukaan vaihtoehtoina olivat, että työntekijä ottaa työtehtävän vastaan tai ei ota tehtävää vastaan, jolloin hän irtisanoutuu tai tulee irtisanotuksi.

Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden kohdalla käytettiin muutoskeskustelulomaketta 1a (K2 ja V2), jossa työnantaja tarjosi heille uutta tehtävää uusin ehdoin. Lomakkeesta ilmenee, että muutoskeskustelussa virkamies ja esimies käsittelivät muutoksen ja sen aikataulun Haltikin muutosprosessikaavion (K1) mukaan. Lomakkeen 3. kohdan mukaan työntekijän kanssa keskusteltiin tehtävästä kieltäytymisen vaikutukset, jotka ovat mahdollisuus irtisanoutua itse tai tulla irtisanotuksi. Lomakkeen mukaan henkilö ilmoittaa sitovasti, ottaako hän tarjotun tehtävän vastaan uuden tehtävän mukaisin ehdoin tai ettei hän ota tarjottua tehtävää vastaan.

A, B, C, E ja F ovat työtuomioistuimessa kertoneet yhdensuuntaisesti, että muutoskeskusteluissa käytiin läpi ainoastaan muutoskeskustelulomakkeesta (K2, V2) ilmenevät asiat ja että tarjotusta tehtävästä kieltäytyminen olisi käytännössä johtanut irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. E on lisäksi kertonut olleensa aiemmin esimiesasemassa ja että vastaavissa tilanteissa oli aiemmin sovellettu virkaehtosopimuksen mukaista 24 kuukauden takuupalkkausta. E:n itsensä kanssa käydyssä keskustelussa takuupalkka ei ollut esillä.

Haltikin entinen pääluottamusmies G ja entinen luottamusmies H ovat kertoneet yhdenmukaisesti työntekijöiden kokeneen, että heidät painostettiin ottamaan uudet tehtävät vastaan. He eivät saaneet lisätä omia kommenttejaan muutoskeskustelulomakkeisiin (K3), kuten JUKO ry oli ohjeistanut menettelemään, vaan Haltikin johtaja kielsi tällaiset kommentit. H on lisäksi kertonut, että entinen luottamusmies, jolle työnantaja tarjosi alemman vaativuustason mukaista uutta tehtävää, ilmoitti olevansa kiinnostunut tehtävästä mutta ei hyväksynyt palkan alentamista. Työnantaja tarjosi luottamusmiehelle irtisanomispakettia, jonka tämä otti vastaan.

Entinen Haltikin johtaja I on kertonut, että esimiehiä ohjeistettiin käymään muutoskeskustelut siten, ettei työntekijälle jää sellaista kuvaa, että heitä painostetaan ottamaan uusi tehtävä vastaan. Muutoskeskustelulomakkeisiin (K1) ei voitu kirjata työntekijöiden omia ehtoja tai kommentteja, koska kaikkien tuli toimia sovitun mukaisesti. Mikäli työntekijät eivät olisi ottaneet uutta tehtävää vastaan, vaihtoehdoiksi olisivat käytännössä jääneet työntekijän oma irtisanoutuminen tai irtisanominen työnantajan toimesta tulevaisuudessa. Periaatteessa uudesta työtehtävästä kieltäytyneelle työntekijälle olisi voinut löytyä muutosprosessin aikana jokin toinen uusi tehtävä.

Entinen Haltikin hallintolakimies J on kertonut, että muutosprosessia valmisteltaessa keskusteltiin 24 kuukauden palkkatakuun soveltamisesta niihin henkilöihin, joille tarjottiin uusia tehtäviä. Kokonaisarvioinnissa päätettiin kuitenkin tasapuolisuussyistä, ettei palkkatakuuta sovelleta.

A, B, C, E ja F ovat kertoneet muutoskeskusteluista ja työntekijöille tarjotuista vaihtoehdoista yhdenmukaisesti ja uskottavasti. Heidän kertomuksiaan tukevat G:n ja H:n kertomukset sekä kirjallisina todisteina esitetyt muutosprosessikaavio (K1) ja muutoskeskustelulomake (K2 ja V2), joiden mukaan muutoskeskusteluryhmään 1a kuulunut työntekijä olisi tarjotuista uusista tehtävistä kieltäydyttyään joutunut irtisanoutumaan tai tullut irtisanotuksi. Myös I on kertonut, että uusista työtehtävistä kieltäytyminen olisi käytännössä johtanut irtisanoutumiseen tai irtisanomiseen.

Työtuomioistuin katsoo edellä kerrotuilla perusteilla selvitetyksi, etteivät A, B, C, E, D ja F antaneet suostumustaan tehtävän muutokseen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen 1.2. kohdassa tarkoitetulla tavalla. Heiltä on muutoskeskusteluissa puuttunut vapaan tahdonmuodostuksen edellytyksenä oleva mahdollisuus valita jatkaminen virkaehtosopimuksen mukaisesti uudessa tehtävässä entisellä palkalla 24 kuukauden ajan. Sen sijaan vaihtoehtona on ollut palvelussuhteen päättyminen. Haltik on näin ollen rikkonut virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen määräyksiä 1.2 ja 1.3 jättämällä noudattamatta 24 kalenterikuukauden palkkatakuuta A:n, B:n, C:n, E:n, D:n ja F:n vaativuustasoja alentaessaan.

Palkkauksen määräytymismenettely ja palkkatason turvaaminen

Asiassa on lisäksi ratkaistava, alensiko Haltik A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n palkkaa ilman, että heidän tehtävänsä olisi arvioitu tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:ssä määrätään palkantarkistuksista, jotka toteutetaan vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella sekä muulloinkin, jos virkamiehen tehtävät muuttuvat olennaisesti. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu virkamiehen tehtäväkuvaukseen, jonka perusteella esimies tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa nämä sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan. Kehityskeskustelujen edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden toukokuun alusta. Muiden palkantarkistusten toteutukselle ei ole asetettu määräaikaa.

A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n tehtävien muutos ja vaativuustasojen alentaminen johtui Haltikin laajasta muutosprosessista ja yhteistoimintaneuvotteluissa päätetyistä henkilöstön vähentämistarpeista. Kevään 2014 muutoskeskusteluissa virkamiehille esitettiin uusien tehtävien pääasiallinen sisältö ja tehtävien vaativuustaso. Vastaajan kirjallisista todisteista (V3–V5) ilmenee, että virkamiesten yksityiskohtaiset tehtäväkuvaukset ja vaativuustasot on vahvistettu elo-syyskuussa 2014. A:n ja F:n kohdalla asia on käsitelty myös palkkausjärjestelmän seuranta- ja arviointiryhmässä. Muut virkamiehet eivät ole vaatineet uusien tehtävien käsittelemistä arviointiryhmässä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan arvioinnit on tehty asianmukaisesti siinä vaiheessa, kun tehtävien sisältö ja viraston uusi toimintamalli ovat riittävästi täsmentyneet. Näin ollen Haltik ei ole rikkonut tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n määräyksiä, ja kanne on tältä osin hylättävä.

Kanteen mukaan A:lta ja D:ltä on evätty heidän oikeutensa tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaiseen takuupalkkaan, jota on tullut maksaa, jos uusi palkkausjärjestelmä muutoin olisi johtanut palkkauksen alentumiseen. Mainittua määräystä on kuitenkin tullut soveltaa vain uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, eikä oikeutta vanhaan palkkaukseen ole ollut tapauksissa, joissa virkamiehen tehtävän vaativuus alenee. Koska takuupalkan piirissä jo entuudestaan olleiden A:n ja D:n tehtävien vaativuus aleni Haltikin muutosprosessin yhteydessä, palkkatason turvaamista koskeva määräys ei tule heidän kohdallaan sovellettavaksi. Siten Haltik ei ole rikkonut tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n määräystä palkkatason turvaamisesta. Kanne on tältä osin hylättävä.

Vaativuusluokitusten palauttaminen ja palkkojen tarkistaminen

Asiassa on vielä ratkaistava, onko Haltik velvollinen palauttamaan A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n vaativuusluokitukset niille tasoille, joilla ne olivat ennen muutosprosessia.

Työtuomioistuin on edellä todennut, että Haltikin olisi tullut noudattaa virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen määräysten mukaista 24 kalenterikuukauden palkkatakuuta A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n tehtävämuutosten yhteydessä. Siten heillä on kullakin oikeus aiemman tehtävänsä vaativuustason mukaiseen palkkaan 24 kalenterikuukauden ajan muutoksen voimaantulosta 1.7.2014 lukien. Uusien tehtävien mukaiset, alempien vaativuustasojen mukaiset palkat tulivat voimaan 1.9.2014. Valtiovarainministeriö työnantajana on siten velvoitettava tarkistamaan A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n palkkoja aiempien vaativuustasojen mukaisiksi 1.9.2014 alkaen 30.6.2016 saakka.

Ajallisesti rajoittamaton vaativuustasojen palauttamisvaatimus on sen sijaan hylättävä. Kanteessa ei ole edes väitetty, että uudet vaativuusluokitukset olisivat virheellisiä, eikä asiassa siten ole ollut kysymys muutosprosessissa vahvistettujen uusien vaativuustasojen oikeellisuudesta. Haltik ei ole myöskään rikkonut allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n määräyksiä palkantarkistusmenettelystä. Muutakaan perustetta vaativuustasojen palauttamiseksi edellä esitettyä pidemmäksi ajaksi ei ole esitetty.

Hyvityssakko

Haltikin on edellä todettu rikkoneen valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen kohtia 1.2. ja 1.3, kun se ei noudattanut 24 kuukauden määräaikaa kanteessa tarkoitettujen virkamiesten vaativuustasoja alentaessaan. Virheellinen tulkinta ilmenee jo organisaatiomuutosta varten laaditusta prosessikaaviosta ja työnantajan muusta ohjeistuksesta. Haltikin on siten katsottava rikkoneen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla tietensä. Tästä rikkomuksesta on valtiotyönantajaa edustava valtiovarainministeriö siten tuomittava maksamaan kantajalle hyvityssakkoa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian pääasiallisesti hävitessään valtiovarainministeriö on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriö on paljoksunut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n asiamiehen tuntiveloitusta. Työtuomioistuin toteaa, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n asiamiehen laskutuksen perusteena käytetty tuntiveloitusperuste 200 euroa on yleisesti käytetty ja työtuomioistuimen käytännössä kohtuulliseksi katsottu. Näin ollen valtiovarainministeriö on velvoitettava korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hyväksyy kanteen osittain ja

- vahvistaa Haltikin rikkoneen valtion virka- ja työehtosopimuksen 2014–2017 allekirjoittamispöytäkirjan liitteen määräyksiä 1.2 ja 1.3 jättämällä noudattamatta 24 kuukauden määräaikaa;

- velvoittaa valtiovarainministeriön tarkistamaan 1.9.2014 lukien 30.6.2016 saakka A:n palkan vaativuustason 9 mukaiseksi, B:n palkan vaativuustason 10 mukaiseksi, C:n palkan vaativuustason 9 mukaiseksi, D:n palkan vaativuustason 8 mukaiseksi, E:n palkan vaativuustason 11 mukaiseksi ja F:n palkan vaativuustason 10 mukaiseksi;

- tuomitsee valtionvarainministeriön maksamaan valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan liitteen määräysten tietensä rikkomisesta; ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 13.272 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Muut kannevaatimukset hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Niittylä, Ruohoniemi, Koskinen ja Tanska jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Niittylä, jonka lausuntoon jäsen Ruohoniemi yhtyi, lausui:

Olen tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja 8 §:n rikkomista koskevien vaatimusten hylkäämisen osalta samaa mieltä kuin enemmistö.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen (2014-2017) allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen kohdan 1.3 mukaan henkilön tehtäväkohtaista palkkaa ei 1.2 kohdassa tarkoitetun tehtävämuutoksen johdosta alenneta 24 kalenterikuukauden aikana tehtävien sanotusta muutoksesta. Kohdan 1.2 perusteella kohtaa 1.3 ei sovelleta, mikäli henkilö antaa suostumuksensa muutokseen.

Tehtävien muuttaminen on perustunut Haltikissa käytyihin henkilöstön vähentämistä koskeneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka koskivat 85 virkamiestä. Neuvotteluiden perusteella muiden ohessa kanteessa tarkoitetuilta henkilöiltä on muutoskeskusteluissa tiedusteltu suostumusta ottaa vastaan muita tehtäviä irtisanomisen vaihtoehtona. Työnantajan on tarjottava irtisanomisuhan alaisella henkilölle muuta työtä sikäli kuin sellaista on tarjolla. Henkilö itse ratkaisee, ottaako hän tarjotun työn vastaan.

Kaikki kanteessa tarkoitetut henkilöt ovat muutoskeskusteluissa allekirjoittaneet muutoskeskustelulomakkeen (K2), jossa he ovat kirjallisesti ilmoittaneet suostumuksensa uuden tehtävän vastaanottamiseen uuden tehtävän mukaisin ehdoin. Näistä henkilöistä työtuomioistuimessa kuullut ovat kertoneet tienneensä, mitä muutoskeskustelulomakkeessa tarkoitetaan. Luottamusmies H on lisäksi kertonut, että muutosprosessia koskeva kaavio (K1) oli henkilöstön tiedossa. E, joka on itse ollut muutoskeskusteluissa sekä esimiehenä että virkamiehenä, on kertonut, ettei muutoskeskusteluissa esiintynyt painostusta.

Katson, että työnantaja on asianmukaisesti tarjonnut kanteessa tarkoitetuille virkamiehille uusia tehtäviä irtisanomisen vaihtoehtona eikä työn tarjoamista voida pitää painostuksena. Sillä, että virkamiehen kieltäytymisestä olisi seurannut irtisanominen tai irtisanoutuminen, ei ole asiassa merkitystä. Tilanteessa, jossa työnantajan on tarjottava muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona, muun työn vastaanottamisesta kieltäytyminen johtaa viime kädessä irtisanomiseen. Kanteessa ei ole edes väitetty, että kanteessa tarkoitetut henkilöt olisi painostettu allekirjoittamaan suostumus. Kanteessa ei ole myöskään vedottu oikeustoimen pätemättömyyteen.

Katson, että virkamiehellä on ollut vapaaseen tahdonmuodostukseen perustuva mahdollisuus joko ottaa vastaan tarjottu työ tai kieltäytyä siitä. Kanteessa tarkoitetut henkilöt ovat suostuneet heille tarjottuihin uusiin tehtäviin näiden tehtävien mukaisin ehdoin, joten heillä ei ole oikeutta valtion virka- ja työehtosopimuksen (2014-2017) allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä tarkoitetun liitteen määräyksen 1.3 mukaiseen 24 kuukauden suoja-aikaan.

Edellä olevan perusteella hylkään vaatimuksen, joka koskee virka- ja työehtosopimuksen 2014-2017 allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n liitteen määräysten 1.2 ja 1.3 rikkomista. Näin ollen hylkään myös vaatimuksen kanteessa tarkoitettujen henkilöiden vaativuusluokituksen palauttamisesta ja palkkojen tarkistamisesta.

Kanteen tultua kokonaisuudessaan hylätyksi, velvoitan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n korvamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.920 eurolla korkoineen.

Asian lopputulos huomion ottaen velvoitettuna lausumaan hyvityssakon määrästä, olen hyvityssakon määrästä samaa mieltä kuin enemmistö.