TT 2016:83 · Työtuomioistuin

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli päätöksellään vahvistanut, ettei konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus ole yleissitova.

Hylätty valitus, jossa oli vaadittu päätöksen kumoamista ja työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

Suomen Konepäällystöliitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 4.1.2016 nro 3/2016 Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välisen Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä

Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry on ilmoittanut, että sopimuksen piirissä on yksi jäsenyritys, Arctia Icebreaking Oy, jossa on 34 sopimuksen piirissä olevaa työntekijää.

Suomen Konepäällystöliitto ry on ilmoittanut, että sillä on perinteisillä jäänmurtajilla ja monitoimimurtajilla yhteensä 45 työssä olevaa jäsentä.

Arctia Shipping -konserni on liittynyt Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoksi 1.4.2015 alkaen. Liittymisellä ei ole vaikutusta sovellettavaan työehtosopimukseen.

Sopimuksen soveltamisala

Sopimusta sovelletaan Arctia Shipping -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten jäänmurtajilla työskentelevään konepäällystöön. Työehtosopimus on sanamuodoltaan valtakunnallinen. Tosiasiassa sopimus koskee vain yhtä yritystä, Arctia Icebreaking Oy:tä, koska Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:llä ei ole muita jäseniä kuin Arctia -konsernin kaksi tytäryhtiötä.

Perinteisiä jäänmurtajia edustavat esimerkiksi Voima, Sisu ja Urho, jotka ovat kotimaassa väyläjäänmurrossa. Toinen perinteinen jäänmurtajajoukko koostuu jäänmurtajista Otso ja Kontio, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen. Näistä Otso osallistuu offshore -toimintaan ulkomailla, johon myös Kontio voi osallistua. Lisäksi Kontio osallistuu öljyntorjuntapäivystykseen, jota tehdään myös Suomen aluevesien ulkopuolella.

Työehtosopimusta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi satamajäänmurtajilla tai muun pääasiallisen toimintansa lisäksi jäänmurtoon osallistuvilla hinaajilla, vaikka sopimuksen soveltamisalamääräyksessä puhutaan jäänmurrosta.

Varustamon ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n kesken voidaan myös sopia alusten liikennöintialueesta ja liikenneprofiilista johtuvista poikkeuksista kyseiseen työehtosopimukseen. Poikkeamista neuvoteltaessa huomioon voidaan myös ottaa se kansainvälinen kilpailutilanne, jossa alukset joutuvat toimimaan.

Offshore-tehtävien hoito ei ole merkinnyt ulkomaanliikennettä koskevien työaikasäännösten soveltamista, koska asia perustuu työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön.

Muita työehtosopimuksia samalla alalla

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on katsonut asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että osa työehtosopimuksen piirissä olevista aluksista on viime vuosina toiminut myös ulkomaanliikenteessä. Konepäällystön työskentely on kuulunut Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalle.

Lautakunta on todennut, ettei sillä, mitä työaikalakia asianomaisissa töissä noudatetaan, ole ratkaisevaa merkitystä työehtosopimuksen yleissitovuuden harkinnassa. Selvityksen mukaan kotimaanliikenteen työaikalain soveltaminen perustuu ilmeisesti työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön.

Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on noin 34 työntekijää. Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen piirissä on yli 1.500 työntekijää sen tarkoittaman alan yli 1.700 työntekijästä. Tällä kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevalla työehtosopimuksella on siten laajempi merkitys alan vähimmäisehtojen turvaajana.

JOHTOPÄÄTÖS

Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen kanssa osittain samalla soveltamisalalla on yleissitovaksi vahvistettu Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus.

Tämä työehtosopimus turvaa asianomaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtoja laajemmin kuin Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välinen Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus. Koska alalla voi olla vain yksi yleissitova työehtosopimus, ei viimeksi mainittua voida pitää merityösopimuslain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välinen Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan merityösopimuslain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suomen Konepäällystöliitto ry:n valitus

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan, ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välinen Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi.

Perustelut

Valituksen kohteena olevan työehtosopimuksen ja Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykset eivät ole osittainkaan päällekkäisiä.

Suomen Varustamot ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 20.4.2015 päivätyllä työehtosopimuspöytäkirjalla sopineet, että se, mitä työehtosopimuksessa määrätään Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:stä koskee myös Suomen Varustamot ry:tä.

Merityösopimuslain 2 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu työnantajan noudatettavan yleissitovan työehtosopimuksen ala määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan. Valituksenalaista sopimusta sovelletaan Arctia Shipping -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten jäänmurtajilla työskentelevään konepäällystöön. Jäänmurtajilla tarkoitetaan konventionaalisia eli perinteisiä jäänmurtajia, kuten työehtosopimuksen nimestäkin ilmenee.

Perinteiset jäänmurtajat huolehtivat avomeri- eli väyläjäänmurrosta, johon niiden koko ja varustelu on suunniteltu ja joka on niiden pääasiallinen varsinainen tehtävä. Perinteisiä jäänmurtajia ovat tällä hetkellä Kontio, Sisu, Otso, Urho ja Voima. Perinteisten jäänmurtajien jäänmurtokausi kestää 1.11.-31.5., jolloin niiden on oltava Arctia Shipping -konsernin ja liikenneviraston välisen vuosia voimassa olleen sopimuksen mukaan käytännössä välittömässä lähtövalmiudessa. Otso on ensimmäisen kerran heinä- marraskuussa 2015 ollut rahdattuna muualle kuin jäänmurtoon. Kontio -jäänmurtaja on puolestaan ollut jäänmurtotehtävien ohella öljyntorjuntavalmiudessa (EMSA-päivystys) Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Aluksella ei ole kuitenkaan ollut lainkaan öljyntorjuntatehtäviä ja sopimus on päättynyt. Toiminta on muutenkin ollut jäänmurron lisäksi tapahtuvaa ylimääräistä, alusten käyttöasteen korottamiseksi luotua toimintaa sinä aikana, kun tarvetta jäänmurrolle ei ole.

Tämä ilmenee myös valituksenalaisen työehtosopimuksen 9 §:n määräyksestä, jossa todetaan, että työaika järjestetään työajasta kotimaanliikenteen aluksista annetun lain mukaan, ellei kyseisessä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

Offshore -tehtävien hoito ei perustu työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön, vaan kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain 1 §:n soveltamisalaan ja 2 §:stä ilmenevään kotimaanliikenteen määritelmään. Tämä on pakottavaa oikeutta eikä siitä voida toisin sopia. Työehtosopimusmääräyksen kirjaus on osallisten yhteinen toteamus siitä, että työehtosopimuksessa säännelty perinteisillä jäänmurtajilla tehtävä työ kuuluu kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain alaisuuteen. Lain yksittäisistä muista pykälistä voidaan työehtosopimuksella poiketa siten kuin lain 22 §:ssä on säädetty. Tämä osoittaa osallisten ymmärtäneen, että jäänmurtajien käyttötarkoitus liittyy jäänmurron ja talvimerenkulun turvaamiseen. Kanta on sopusoinnussa kotimaanliikenteen aluksia koskevan työaikalain lainvalmisteluasiakirjoista (HE 257/1981 vp s. 3) ilmenevien perusteluiden kanssa. Lakia on sovellettava, vaikka aluksella liikennöitäisiin "tilapäisesti Suomen rajojen ulkopuolella".

Ulkomaanliikenteen aluksissa palvelevien päällystöliittojen jäsenten palkkaus- ja työehtoja koskeva runkosopimus

Työehtosopimuksessa ei ole erikseen määritelty ulkomaanliikenteen -käsitettä. Suomalaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa on merityöaikalain 1 §:n pakottavan soveltamisalasäännöksen nojalla sovellettava mainittua lakia. Merityöaikalain 3 §:n 1 momentin 11 kohdassa todetaan ulkomaanliikenteellä tarkoitettavan liikennettä Suomen ja ulkomaan sataman tai satamien välillä. Kyseisessä työehtosopimuksessa on ulkomaanliikenteen-käsitteellä tarkoitettu samaa kuin merityöaikalain 3 §:ssä. Vaikka merityöaikalain 20b §:n 1 momentin nojalla tästä määrittelystä voitaisiin valtakunnallisella työehtosopimuksella poiketa, tässä työehtosopimuksessa näin ei ole tehty. Kyseisen työehtosopimuksen työaikaa säännöstävissä pykälissä on osittain poikettu merityöaikalain 20b §:n valtuutussäännöksen nojalla merityöaikalain säännöksistä.

Kyseisessä työehtosopimuksessa on maininta myös siitä, että aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloinkin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Työehtosopimuksen määräyksen tarkoituksena on kattaa tilanne, jossa alus hakee lastin ulkomailta ja purkaa sen Suomen eri satamissa liikkuen Suomen satamien välillä. Määritelmä on yhteneväinen merityöaikalain 1 §:n soveltamisalaa koskevan määräyksen kanssa. Sillä estetään se, että alukseen sovellettava työaikalaki ja työehtosopimus vaihtuisivat pelkästään sen vuoksi, että alus liikennöi tilapäisesti Suomen satamien välillä.

Ulkomaanliikenteeseen katsastaminen tarkoittaa sitä, että alus voi teknisiltä ominaisuuksiltaan, varustuksiltaan ja merikelpoisuudeltaan olla ulkomaanliikenteessä. Ulkomaanliikenteeseen katsastettu alus voi kuitenkin olla myös kokonaisuudessaan kotimaanliikenteessä, jolloin siihen sovelletaan työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettua lakia ja asianomaista kotimaanliikennettä koskevaa työehtosopimusta.

Merityöaikalakia koskevien lainvalmisteluasiakirjojen (HE 15/1975 II vp s. 2) mukaan lain soveltamisala määräytyy alusten käyttötarkoituksen mukaan eikä lain soveltamiseen vaikuta se seikka, että alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Kyseistä työehtosopimusta on tarkoitettu sovellettavan samalla tavalla.

Edellä esitetty ulkomaanliikenteen määritelmä osoittaa, ettei jäänmurtajilla tehtävä konepäällystön työ voi olla tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä. Jäänmurtajien pääasiallinen käyttötarkoitus on jäänmurto ja alusten avustaminen Suomen satamiin.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunto

Vahvistamislautakunta on todennut, että Arctia Icebreaking Oy:n perinteisistä jäänmurtajista ulkomaanliikenteeseen katsastettu Otso osallistuu offshore-toimintaan ulkomailla. Ulkomaanliikenteeseen katsastettu Kontio osallistuu myös öljyntorjuntapäivystykseen Suomen aluevesien ulkopuolella. Osa työehtosopimuksen piirissä olevista aluksista on viime vuosina toiminut myös ulkomaanliikenteessä.

Offshore- tai muussa ulkomaanliikenteessä toimivia jäänmurtajia ei ole suljettu Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Viimeksi mainitun ulkomaanliikennettä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalasta ei ole perinteisiä jäänmurtajia koskien sopijapuolten yksimielistä kantaa. Osittainkin samalla alalla voi olla vain yksi yleissitova työehtosopimus.

Merenkulussa sovellettava työaikalaki määräytyy merityöaikalain ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain soveltamisalaa koskevien määräysten mukaan.

Vahvistamislautakunta on esittänyt valituksen hylkäämistä.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n vastaselitys

Suomen Konepäällystöliitto ry on vastaselityksessään toistanut valituksessaan esittämiä perusteita sekä lisäksi todennut seuraavaa.

Jäänmurtajat Otso ja Kontio eivät ole viime vuosina toimineet ulkomaanliikenteessä lautakunnan esittämällä tavalla.

Suomella ja Ruotsilla on jo pitkään ollut sopimus jäänmurron yhteistyöstä ja tämä on vaikuttanut siihen, että mainitut jäänmurtajat on katsastettu ulkomaanliikenteeseen. Mikäli näin ei olisi, murtaja ei voisi suorittaa jäänmurtotehtäviä Ruotsin aluevesillä ilman Trafilta saatua erillislupaa, joka olisi hankittava joka kerta erikseen. Kun alukset on katsastettu ulkomaan liikenteeseen, ne voivat mennä Ruotsiin ilman poikkeuslupia.

Lautakunnan toteamus siitä, että Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalasta ei ole perinteisiä jäänmurtajia koskien sopijapuolten yksimielistä kantaa, on virheellinen.

Lautakunnan lausunto on poikennut asian valmisteluaineistosta (Ari Pulkkisen muistio 1.12.2015), jossa on todettu, että kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi vahvistamislautakunnan päätöksellä numero 3/2013, ja tuolloin Suomen Varustamot ry:ltä saadun tiedon mukaan jäänmurtajat eivät kuuluneet työehtosopimuksen soveltamisalalle. Ne vähennettiin Merimieseläkekassan luvuista alan kokonaistyöntekijämäärää määritettäessä.

Arctia Shipping -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n lausunto

Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan kanta on oikea. Jäänmurtajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovuutta ei ole voitu vahvistaa. Ulkomaanliikenteen yleissitovan työehtosopimuksen ja jäänmurtajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalat ovat päällekkäiset.

Varsinaista jäänmurtotyötä on kaikille toimijoille tarjolla 3-4 kuukautta vuodesta. Kaikkia Arctia Shipping -konsernin aluksia käytetään mahdollisimman paljon muina aikoina muussa työssä. Perinteisille murtajille pyritään hankkimaan työtä jäänmurtokauden ulkopuolella esimerkiksi offshore -työstä.

Arctia Shipping -konsernin työehtosopimuksissa on sovittu kotimaanliikenteen työaikalain noudattamisesta. Noudatettavasta työaikalaista ei voi tehdä päätelmiä työehtosopimuksen soveltamisalasta. Suomalaisessa merenkulussa on esimerkkejä suomalaisista aluksista, joilla noudatetaan merityöaikalakia, vaikka alukset ovatkin vain kotimaanliikenteessä. Työehtosopimuksissa sovittu noudatettava työaikalaki ei osoita alusten toiminta-aluetta vaan merkityksellistä on se, että jäänmurtajat ja monitoimimurtajat tosiasiassa toimivat ulkomaanliikenteessä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS

Perustelut

Vahvistamislautakunta on valituksenalaisessa päätöksessä katsonut Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välisen Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen sekä Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalat osittain päällekkäisiksi. Vahvistamislautakunnan ratkaisu perustuu siihen, ettei jäänmurtajia ole suljettu Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisen työehtosopimuksen ulkopuolelle. Toisaalta osa Arctia Shipping -konsernia koskevan työehtosopimuksen piirissä olevista aluksista on viime vuosina toiminut myös ulkomaanliikenteessä, joka puolestaan on Suomen Varustamot ry:n kanssa tehdyn työehtosopimuksenkin piirissä.

Suomen Konepäällystöliitto ry on valituksessaan vedonnut siihen, etteivät nyt kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalat ole päällekkäisiä. Perinteisten jäänmurtajien pääasiallinen tehtävä on huolehtia avomeri- eli väyläjäänmurrosta. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo asiassa selvitetyksi, että Arctia Shipping -konsernin perinteiset jäänmurtajat toimivat perinteisen jäänmurron lisäksi myös offshore- tai muussa ulkomaanliikenteessä tapahtuvassa työssä. Asian kannalta ratkaisevaa on alusten tosiasiallinen käyttö eikä se, mihin tarkoitukseen ne on alun perin rakennettu. Valittajan esittämällä kotimaanliikenteen työaikalain soveltamisella ei ole asiassa merkitystä.

Työtuomioistuin katsoo lautakunnan tavoin, ettei jäänmurtajia ole suljettu Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisen työehtosopimuksen ulkopuolelle. Kysymyksessä olevat työehtosopimukset ovat soveltamisalojensa perusteella osittain päällekkäisiä. Koska edustavuuden edellytystä ei voi täyttää kuin yksi työehtosopimus tietyllä alalla, yleissitovan työehtosopimuksen vahvistaminen edellyttää valinnan tekemistä mainittujen työehtosopimusten kesken.

Työtuomioistuin toteaa, että Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus on Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välistä työehtosopimusta huomattavasti laajempi. Ensin mainitulla työehtosopimuksella on siten merkittävämpi asema oman alansa työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana (ks. TT 2003:101, 2003:16, TT 2011:70). Koska Suomen Varustamot ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kansi- ja konepäällystöä sekä sairaanhoitajia koskeva työehtosopimus turvaa sen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden vähimmäistyöehtoja laajemmin kuin Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n ja Konepäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus, viimeksi mainittua työehtosopimusta ei voida pitää soveltamisalallaan edustavana. Valituksen hyväksymiselle ei siten ole perustetta.

Päätöslauselma

Suomen Konepäällystöliitto ry:n valitus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana sekä Wirén, Siitonen, Pärssinen ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.