Labor court refused advisory opinion on collective agreement interpretation as it is a binding dispute between parties.

Käräjäoikeus oli pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa työehtosopimuksen soveltamisesta asiassa, jossa asianosaiset olivat työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottuja. Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ei katsottu soveltuvan tällaiseen asiaan lain 1 §:ssä säädetyn käsittelyjärjestyksen vaihtoehtona.

Ks. myös TT 2012:56.

ASIA

Vantaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö palkkasaatavia koskevassa asiassa

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityöväen liitto ry:n välillä vuosiksi 2007-2010 solmittu auto- ja konekaupan työehtosopimus on sisältänyt muun muassa varasto- ja varaosatehtävissä toimiviin työntekijöihin sovellettavat työehdot. Työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

22 § Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen

1. Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen työsuhteen alkaessa

1.1. Kuuden kuukauden kuluessa uuden työsuhteen alkamisesta tulee työnantajan ja työntekijän yhdessä todeta vaativuusryhmän ja vuosiportaan oikeellisuus. Siihen saakka noudatetaan arvioitua vaativuusryhmää ja vuosiporrasta. Työnantajan tulee välittömästi arvioida vaativuusryhmän ja vuosiportaan oikeellisuus työntekijän esitettyä asian.

1.2. Siirtyminen autoalalla yrityksestä toiseen

Työntekijän siirtyessä auto- ja konekaupan piirissä yrityksestä toiseen otetaan palkkataulukon mukaista palveluaikaa määrättäessä huomioon samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.

1.3. Siirtyminen autoalalle

Työntekijän siirtyessä autokaupan sopimuksen piiriin alalta, jossa hänen aikaisemman työnsä voidaan katsoa osittain vastaavan työskentelyä uudella alalla, otetaan vastaava määrä aikaisemmasta palveluajasta huomioon hänen palkkaansa määriteltäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

27 § Työkohtaisuuslisä/henkilökohtainen lisä

1. Jos työntekijän työtaito, työteho ja kokemus tai hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset poikkeavat kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 15 % vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Varasto- ja varaosamyyjien vähimmäispalkkataulukot ovat olleet työehtosopimuksen liitteessä B. Siinä palkat on jaettu viiteen vaatimusryhmään, joiden kunkin sisällä palkka on noussut portaittain palveluajan 1., 2., 3., 5., 8. ja 11. vuotena.

ASIAN TAUSTA

A työskenteli Bilia Oy Ab:n (yhtiö) palveluksessa Herttoniemen toimipisteessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 2.1.2002 alkaen. A työskenteli ensin varastotehtävissä ja siirtyi 1.6.2006 varaosamyyjäksi. A:n kuukausipalkaksi sovittiin työsuhteen alussa 8.900 markkaa (1.497 euroa).A:lla oli ennen työsuhdetta 7 vuoden 8 kuukauden työkokemus varastotyöstä. A:n työsuhteeseen sovellettiin Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välistä auto- ja konealojen työehtosopimusta.

A irtisanottiin taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 12.5.2014 ja hänen työsuhteensa päättyi 12.11.2014.

Asiassa on erimielisyyttä muun ohella siitä, mille työehtosopimusten mukaisten vähimmäispalkkataulukoiden vuosiportaille A olisi työsuhteensa aikana tullut sijoittaa.

Asiassa vuodesta 2007 lähtien sovellettavat työehtosopimusmääräykset on jäljennetty edelle. Työehtosopimuksia tätä edeltävältä ajalta ei ole ollut työtuomioistuimen käytettävissä, mutta asiakirjoista päätellen sopimusmääräykset ovat olleet samansisältöiset koko kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona.

KÄSITTELY VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen olisi tullut sijoittaa Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n Auto- ja konekorjaamoalan (vuodet 2002-2007) ja Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan (vuodesta 2007 lähtien) työehtosopimuksen vuosiportaille ja vaativuustasoille seuraavasti:

- työsuhteensa alkaessa 2.1.2002 vuosiportaalle 8;

- 2.1.2005 lukien vuosiportaalle 11;

- 2.6.2006 lukien vaativuustasolle III ja vuosiportaalle 8; ja

- 2.6.2009 lukien vaativuustasolle III ja vuosiportaalle 11.

Lisäksi A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle saamatta olevaa peruspalkkaa, vuosilomapalkkaa ja lomarahaa.

Perusteet

A:lla oli yhtiön palveluksessa aloittaessaan yhteensä 7 vuoden 8 kuukauden työkokemus varastotyöstä muiden alojen yrityksissä. A:n aiempaa työkokemusta ei otettu lainkaan huomioon hänen aloittaessaan työskentelyn yhtiön palveluksessa, vaan hänet sijoitettiin vuosiportaalle 1. A olisi kuitenkin tullut työkokemuksensa perusteella tullut sijoittaa vuosiportaalle 8. A:n palkkaus on ollut virheellinen myös tammikuusta 2005 alkaen, jolloin hänet olisi tullut siirtää vuosiportaalle 11. Yhtiön mukaan A:lla ei ollut oikeutta korotukseen, koska hänelle maksettiin taulukkopalkkaa suurempaa palkkaa.

Käräjäoikeus on asiassa toimivaltainen, koska vaatimukset eivät perustu työehtosopimuksen sisältöön tai tulkintaan, vaan kysymys on tapauskohtaisesta arvioinnista.

VASTAUS

Vaatimukset

Yhtiö on muun muassa ensisijaisesti vaatinut, että kannevaatimukset jätetään tutkimatta ainakin siltä osin kuin kyse on työehtosopimukseen perustuvia palkkasaatavia koskevista vaatimuksista, koska käräjäoikeus ei ole asiassa toimivaltainen (ensisijainen vaatimus), ja että muut kannevaatimukset hylätään.

Yhtiö on toissijaisesti vaatinut, että mikäli käräjäoikeus tutkii kannevaatimukset kokonaisuudessaan, käräjäoikeus pyytää työtuomioistuimelta lausuntoa työehtosopimuksen kokemus- ja koulutustekijöiden huomioon ottamista koskevien määräysten tulkinnasta ja soveltamisesta ja hylkää kannevaatimukset.

Perusteet

Koska A:n ensisijaiset vaatimukset perustuvat työehtosopimuksen tulkintaan, kysymys on työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitetusta asiasta, joka kuuluu työtuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

Eri alalla hankitun työkokemuksen huomioimisessa on kysymys tapauskohtaisesta harkinnasta, jossa tarkastelun keskiössä on aikaisemman työn vastaavuus autoalan työn kanssa. Aikaisemman työkokemuksen huomioiminen ei ole automaattista. Mikään A:n aiemmasta työkokemuksesta ei ole sellaista työkokemusta, joka antaisi hänelle valmiudet suoriutua auto- ja varaosaliikkeen varastotyöntekijän tehtävistä ja olisi siten autoalalla työskentelyä vastaavaa. Lisäksi A:n aiemmasta työkokemuksesta on kulunut niin pitkä aika, että se huomiotta jättäminen on tästäkin syystä perusteltua.

A:n vaatimukset ovat joka tapauksessa kaikilta osin perusteettomia. A:n palkka ylitti työehtosopimuksen vähimmäispalkan hänen työsuhteensa alusta lukien. A:n työsuhteen alkaessa hänen kuukausipalkkansa oli 1.497 euroa, kun työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka oli 1.102,30 euroa. Vuosiportaan 8. vähimmäispalkka oli 1.460,38 euroa eli 36,62 euroa A:n aloituspalkkaa pienempi.

A:n siirtyessä varaosamyyjäksi 1.6.2006 hänen kuukausipalkkansa oli 1.866 euroa. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäiskuukausipalkka vaativuusryhmässä III vuosiportaalla 8. oli tuolloin 1.836 euroa eli 30 euroa A:n kuukausipalkkaa vähemmän. A:n palkkakehitys seurasi alan ja yhtiön yleistä palkkakehitystä ja hän sai työsuhteensa aikana useita palkankorotuksia.

A:lla ei ollut sellaista aiempaa työkokemusta, joka olisi tullut ottaa huomioon. A:n aiemmasta työkokemuksesta oli myös kulunut runsaasti aikaa hänen aloittaessaan yhtiön palveluksessa.

Työehtosopimuksen vähimmäispalkkataulukosta ilmenee vähimmäispalkka, joka määräytyy työntekijän kokemusvuosien ja työtehtävien perusteella. Vähimmäispalkkataulukon on tarkoitus turvata, että tietyn kokemuksen omaavalle työntekijälle maksetaan työstään vähintään taulukon mukainen palkka. Vähimmäispalkkataulukko ei kuitenkaan oikeuta työntekijää palkankorotukseen silloin, kun hänen palkkansa on suurempi kuin hänelle taulukon perusteella kuuluva vähimmäispalkka.

A:n ensisijainen kannevaatimus on lisäksi vanhentunut 11.7.2009 edeltävältä ajalta ja toissijainen vaatimus 2.11.2009 edeltävältä ajalta.

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN VÄLITUOMIO

Vantaan käräjäoikeus on antanut yhtiön oikeudenkäyntiväitteen johdosta oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla välituomion 19.2.2016.

Käräjäoikeuden mukaan kanteessa on kyse siitä, että A olisi pitänyt sijoittaa aikaisemman työkokemuksensa perusteella palkkataulukossa ylemmälle vuosiportaalle kuin mihin hänet oli sijoitettu. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan yksittäistapausta koskeva aiemman työkokemuksen arviointi tehdään vertaamalla A:n nykyistä työtä hänen aiempaan työkokemukseensa. Riidanalainen kysymys on ratkaistavissa työehtosopimuksen sanamuodon mukaan. Kanteesta tai vastauksesta ei ilmene sellaista erimielisyyttä, jossa olisi kysymys työehtosopimusmääräyksen sisällöstä tai tulkinnasta.

Käräjäoikeus on välituomiollaan hylännyt yhtiön oikeudenkäyntiväitteen ja ottanut kanteen tutkittavakseen.

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Vantaan käräjäoikeus on 8.6.2016 pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä.

1. Onko varastotyökokemus muulla kuin nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla sellaista aiempaa työkokemusta, jonka voidaan katsoa vastaavan työskentelyä autoalalla? Olisiko tällainen kokemus tullut työehtosopimuksen 22 §:n nojalla huomioida kokonaan tai osittain määritettäessä A:n sijoittamista työehtosopimuksen liitteenä olevan vähimmäispalkkataulukon vuosiportaille?

2. Tuleeko aikaisempi työkokemus työehtosopimuksen 22 §:n mukaan huomioida automaattisesti henkilön siirtyessä autoalalle määritettäessä hänen sijoittumistaan vähimmäispalkkataulukossa, vai perustuuko määrittäminen tapauskohtaiseen ja tehtäväkohtaiseen harkintaan?

3. Onko aikaisemmasta työkokemuksesta kuluneen ajan pituudella merkitystä arvioitaessa sitä, tulisiko työkokemus huomioida määritettäessä työntekijän kokemusvuosia ja työntekijän sijoittumista vähimmäispalkkataulukon vuosiportaikossa?

4. Tuleeko varastotyökokemus huomioida työehtosopimuksen 22 §:n 1.3. kohdan mukaisena osittain vastaavana työnä varaosamyyjäksi siirtyvän työntekijän kokemusvuosia laskettaessa?

5. Tuleeko työntekijän henkilökohtaiset palkanlisät jättää huomioimatta määritettäessä työntekijän työehtosopimuksen liitteenä D olevan vähimmäispalkkataulukon mukaista vähimmäispalkkaa? Toisin sanoen, tulevatko työntekijän henkilökohtaiset palkanlisät aina hänen työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkansa lisäksi?

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Asiakirjojen mukaan käräjäoikeudessa vireillä olevan jutun kantaja ja vastaaja ovat olleet työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sidottuja kanteen perusteena oleviin auto- ja konealan työehtosopimuksiin. Asiassa on vuonna 2012 käyty paikalliset erimielisyysneuvottelut. Liittojen väliset neuvottelut ovat maaliskuussa 2013 päättyneet erimielisinä.

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa erimielisyyden aiheuttaneiden palkkamääräysten soveltamisesta. Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuimen lausuntoa voidaan pyytää muun tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta.

Työtuomioistuimen lausuntoa pyydetään tyypillisesti silloin, kun joko työnantaja tai työntekijä ei ole sidottu kanteen perusteena olevaan työehtosopimukseen, jolloin käräjäoikeus on asiassa toimivaltainen. Jos sen sijaan molemmat asianosaiset ovat työehtosopimukseen sidottuja ja erimielisyyttä on työehtosopimuksen tulkinnasta, työtuomioistuin on katsonut, ettei lausuntomenettely ole käytettävissä (TT 2012:56). Tällöin nimittäin sama asia voisi olla pääasiana tutkittavana vaihtoehtoisesti työtuomioistuimessa taikka käräjäoikeudessa, joka sitten pyytäisi asiasta työtuomioistuimen lausunnon. Tällainen ei olisi sopusoinnussa työtuomioistuimesta annetun lain 1 ja 12 §:n kanssa, joissa työehtosopimuksen oikeaa sisältöä ja tulkintaa koskevat, sopimukseen sidottujen osapuolten väliset riidat on säädetty yksinomaisesti työtuomioistuimen käsiteltäviksi.

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esittämät kysymykset osoittavat jo sellaisenaan, että työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltaminen A:n asiassa on epäselvää. Lausuntopyynnön 5. kysymys henkilökohtaisen palkanlisän ja vähimmäispalkan suhteesta on selkeästi ja ensisijaisesti työehtosopimuksen palkkarakennetta koskeva tulkintaongelma, jollainen ratkaistaan ilman yhteyttä minkään yksittäisen tapauksen tosiasioihin.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, etteivät käräjäoikeuden esittämät, työehtosopimukseen sidottujen osapuolten välillä riitaiset kysymykset kuulu työtuomioistuimesta annetun 39 §:ssä säädetyn lausuntomenettelyn piiriin. Sikäli kuin käräjäoikeus on välituomiossaan katsonut, että asia koskee vain tapauskohtaisten olosuhteiden arviointia, niin työtuomioistuin ei tällöinkään voisi antaa pyydettyä lausuntoa, koska näin ajatellen kysymys ei olisi edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta asiasta, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Pärssinen, Schön ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Lausunto on yksimielinen.