TT 2016:7 · Työtuomioistuin

Liikennelentäjillä oli työehtosopimuksen mukaan oikeus sopimuksessa ja yhtiön eläkesäätiön säännöissä tarkemmin määriteltyyn lisäeläketurvaan. Työehtosopimus oli päättymässä marraskuussa 2016. Vuoden 2017 alusta lukien oli tulossa voimaan eläkelainsäädännön uudistus, jossa muun muassa eläkekertymää pienennettiin ja eläkeikiä nostettiin. Jutussa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä työehtosopimuksen mukaan velvollisuus kompensoida uudistuksesta johtuva eläketurvan pienentyminen. Työnantajaliiton kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, ettei yhtiöllä ollut tällaista velvollisuutta.

Kanne hylättiin ennenaikaisena, koska tiedossa ei ollut, minkä sisältöiset liikennelentäjien eläketurvaa koskevat sopimusmääräykset ja säännöt tulivat koskemaan lentäjiä, jotka jäisivät eläkkeelle meneillään olevan sopimuskauden päätyttyä ja lainsäädäntöuudistuksen tultua voimaan.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Suomen Liikennelentäjäliitto - Finnish Air Line Pilots' Association ry

ASIA

Työeläke-etuudet

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto - Finnish Air Line Pilots' Association ry:n välisessä 8.9.2014-15.11.2016 voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 Eläke

26.1 Yhtiö maksaa liikennelentäjälle eläkettä tämän työehtosopimuksen sekä 1.1.2014 voimassa olleiden Finnairin eläkesäätiön sääntöjen määräysten mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Finnair Oyj:lla (jäljempänä Finnair) on vuonna 1963 perustettu eläkesäätiö, jonka nimi on ollut vuodesta 1999 alkaen Finnairin Eläkesäätiö (jäljempänä Eläkesäätiö). Eläkesäätiö toimii eläkesäätiölain 1 luvun 2 §:ssä ja 13 luvussa tarkoitettuna A-yhteiseläkesäätiönä, jonka tarkoituksena on myöntää yksinomaan vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja muita etuuksia.

Suomen hallitus on antanut 3.9.2015 esityksen eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2015). Ehdotus sisältää muutoksia muun muassa ikärajoihin ja eläkekarttumiin. Eläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Eduskunta hyväksyi 13.11.2015 ensimmäisessä käsittelyssä työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamisen. Tasavallan presidentti on vahvistanut uudistukseen liittyvät lait 29.1.2016.

Eläkeuudistus tulee siirtymäajan jälkeen myöhentämään alinta yleistä työeläkeikää portaittain kahdella vuodella 63 ikävuodesta vähintään 65 ikävuoteen. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan eräillä työntekijäryhmillä on oikeus saada eläkettä jo aiemmasta erityisestä eläkeiästä lukien. Nämä aikaistetut lisäeläkkeet alkavat eri ryhmillä eri aikoina. Lisäeläkettä maksetaan kuolemaan saakka.

Työntekijän eläkelain (jäljempänä TyEL) muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain 8 §:n (jäljempänä voimaanpanolaki) mukaan eläkesäätiössä järjestetyn lisäeläketurvan piiriin kuuluvan työntekijän työeläke olisi kuitenkin edelleen nostettavissa 63 vuoden iästä lukien, mutta tällöin sitä pienennettäisiin 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohden. Esimerkiksi kahden vuoden varhennusta vastaava vähennys olisi näin ollen 9,6 prosenttia.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko Finnair työehtosopimuksen 26 kohdan perusteella velvollinen kompensoimaan lentäjille lakisääteistä työeläkettä koskevan eläkeuudistuksen aiheuttaman eläkeoikeuden menetyksen lisäeläkkeillä.

Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, etteivät voimassaolevan työehtosopimuksen kohdassa 26 olevat kirjaukset estä Finnairia käyttämästä lakisääteistä oikeuttaan muuttaa eläkesäätiönsä sääntöjä silloin, kun muutostarve johtuu pakottavan työeläkelainsäädännön muutoksista.

Riidatonta on myös, että osapuolet käyvät edelleen neuvotteluja mahdollisesta kompromissiratkaisusta, mutta se ei osapuolten näkemyksen mukaan muodosta estettä asian käsittelylle työtuomioistuimessa.

Eläkesäätiölain soveltamista koskevat asiat eivät kuulu työtuomioistuimen lausuttavaksi tai käsiteltäväksi.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry (jäljempänä PALTA) on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Finnairin liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus ei velvoita yhtiötä kompensoimaan eläkeuudistuksesta johtuvaa eläketurvan vajetta, ja

- velvoittaa vastaajan korvaamaan PALTA:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut asiassa 111.470 eurolla korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Työtuomioistuimen toimivallasta

Asiassa on kysymys Finnairin liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n perusteella toimivaltainen tutkimaan asian.

Kantaja pyytää työtuomioistuimelta vahvistusta sille, että työehtosopimuksen määräykset eivät estä sitä käyttämästä lakisääteistä oikeuttaan muuttaa eläkesäätiön sääntöjä. Asiassa ei ole kysymys eläkesäätiön sääntöjen ja eläkesäätiölain soveltamisesta. Vaikka on selvää, että Finnairilla on oikeus muuttaa sen eläkesäätiön sääntöjä siinä järjestyksessä ja niillä edellytyksillä kuin säännöissä ja eläkesäätiölaissa säädetään, kantaja haluaa vahvistettavaksi, sisältävätkö työehtosopimusmääräykset jotakin sellaista, jotka ovat esteenä tämän oikeuden toteutumiselle.

Kiirehtimispyyntö

PALTA ja Finnair ovat pyytäneet asian kiireellistä käsittelyä, koska asialla on merkittävä taloudellinen vaikutus Finnairille. Lisäksi asialla on merkittävä vaikutus yksittäistä liikennelentäjää koskevien linjausten ja toimintatapojen kannalta hänen ilmoittaessaan eläköitymisaikeestaan.

Finanssivalvonta (jäljempänä Fiva) edellyttää, että eläkelainsäädännön muutokset tulee ottaa huomioon vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Koska Finnair on listattu yritys, sen tulee laatia konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten kirjanpitostandardien (IFRS) mukaisesti. Standardien tarkoituksena on antaa osakkeenomistajille oikeaa informaatiota yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 19 koskee työsuhde-etuuksia. Sen 4.a-kohdan mukaan työsuhde-etuuksiin, joihin sovelletaan kyseessä olevaa standardia, kuuluvat etuudet, jotka järjestetään yhteisön ja yksittäisten työntekijöiden, henkilöstöryhmien tai näiden edustajien välisten virallisten järjestelyjen tai muiden virallisten sopimusten mukaisesti.

Työeläkejärjestelmän uudistusta koskevat lakiesitykset hyväksyttiin eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 51/2015) mukaisena 13.11.2015. Eduskunta hyväksyi lainsäädännön muuttamisen myös 20.11.2015 toisessa käsittelyssä. Tasavallan presidentti on vahvistanut lakimuutokset tammikuussa 2016. Se, että laki tulee voimaan vasta 1.1.2017, ei ole merkityksellinen seikka eläkevastuiden ja yhtiön taloudellisten velvoitteiden näkökulmasta. Kansainväliset kirjanpitostandardit ja Fiva edellyttävät, että mahdollinen lisääntynyt eläkevastuu kirjataan jo yhtiön tilinpäätökseen 31.12.2015.

Liikennelentäjien on mahdollista jäädä varhaiseläkkeelle jo 55 vuoden iässä. Työehtosopimuksen 26.6.1 kohdan mukaan liikennelentäjän täytyy ilmoittaa aikeestaan eläköityä viimeistään 10 kuukautta ennen eläketapahtumaa. Eläköitymällä ennen lain voimaantuloa liikennelentäjä saattaa halutessaan pyrkiä suojautumaan eläkeuudistuksen vaikutukselta. Tämän takia työehtosopimuksen oikean tulkinnan on oltava selvillä viipymättä niin, että tiedetään eläkeuudistuksen todelliset vaikutukset sekä Finnairin että yksittäisen liikennelentäjän kannalta heti alkuvuodesta 2016. Siten tältäkin osin kyse on jo voimassa olevan työehtosopimuksen tulkinnasta ja tämän tulkinnan vaikutuksesta Finnairin eläkevastuisiin.

Kanteen vaatimuskohdan 1 ennenaikaisuudesta

PALTA:n kanne ei ole ennenaikainen. Kantaja on vaatimuskohdassa 1 pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että Finnairin liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus ei velvoita yhtiötä kompensoimaan eläkeuudistuksesta johtuvaa eläketurvan vajetta. Vaatimus liittyy tällä hetkellä voimassa olevan liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen tulkintaan. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 8.9.2014 - 15.11.2016.

Asiasta on neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ensin Finnairin ja liikennelentäjien kesken ja sitten PALTA:n ja SLL:n välillä. Koska asiassa ei ole saavutettu yksimielisyyttä, PALTA on päättänyt saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Vaikka osapuolet ovat jatkaneet "epävirallisia" sovintoneuvotteluja asiasta tähän päivään saakka muun prosessin taustalla, asian saattaminen työtuomioistuimen ratkaistavaksi ole ennenaikaista tai perusteetonta.

Eläke-etuuksien luonne

Eläke-etuus on luonteeltaan erilainen etuus kuin esimerkiksi palkka. Palkkaa maksetaan tyypillisesti lyhyen ajan kuluessa siitä kun työntekijä on suorittanut sitä vastaavan työn. Eläke sen sijaan maksetaan vasta pitkän aikavälin kuluessa sen ansaitsemisesta. Tästä johtuen taloudellista tarkastelua tehtäessä eläke-etuuden kannalta merkityksellistä ei ole sen maksamishetki, joka saattaa työntekijästä riippuen olla jopa usean vuosikymmenen päässä, vaan sen ansaintahetki. Ansaintahetki synnyttää eläkevastuun.

Nyt käsillä olevassa tilanteessa on kyse siitä, että jos Finnairin katsottaisiin olevan velvollinen kompensoimaan lisäeläkkeestä pakottavan eläkelainsäädännön muutoksesta johtuvan eläketurvan vajauksen, eläkevastuuta olisi kerrytetty liian vähän menneistä työsuorituksista.

Eläkesäätiölaki

Lakimuutokset, kuten työeläkelainsäädännön uudistaminen, antavat aiheen eläkesäätiön sääntöjen muuttamiseen. Eläkesäätiön sääntöjen muuttamisesta säädetään eläkesäätiölain 11 §:ssä.

Eläkesäätiölain 11 §:n 6 momentin mukaan, mikäli lakisääteisen eläketurvan mukaisia eläkkeitä ja muita etuuksia vähennetään tai rajoitetaan, eläkesäätiön vapaaehtoisen lisäeläketurvan mukaisia eläkkeitä ja muita etuuksia voidaan sen estämättä, mitä 2, 3 ja 5 momentissa säädetään, vastaavasti vähentää tai rajoittaa muuttamalla eläkesäätiön sääntöjä.

Eläkesäätiön myöntämillä vapaaehtoisilla lisäeläkkeillä ja muilla etuuksilla ei siten tarvitse kompensoida lakisääteisiin eläkkeisiin ja muihin etuuksiin tehtyjä vähennyksiä ja rajoituksia. Päätös voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.

Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki

Voimaanpanolain 8 §:n ("Oikeus eläkkeeseen lisäeläkejärjestelyn eläkeiässä") mukaan jos työnantaja ennen tämän lain voimaantuloa on järjestänyt työntekijöilleen eläketurvan, jossa eläkkeen määrä on suurempi kuin työntekijän eläkelain mukainen eläke, ei lisäeläketurva korotu sen johdosta, että työntekijän eläkelain mukainen eläke alenee työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain säännösten perusteella.

Työnantajille ei siten ole asetettu velvollisuutta kompensoida uudistuksesta johtuvaa

eläketurvan vajausta myöskään edellä mainittua uutta TyEL:ia koskevassa voimaanpanolaissa

Työehtosopimuksen viittaus eläkesäätiön vuoden 2014 sääntöihin

Liikennelentäjien työehtosopimuksen kohdan 26 mukaan Finnair on sitoutunut maksamaan eläkkeitä työehtosopimuksen ja 1.1.2014 voimassa olleiden Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. Työehtosopimuksessa viitataan vuonna 2014 voimassa olleisiin sääntöihin, joissa on puolestaan tarkoitettu viitata tuolloin voimassa olleeseen TyEL:iin.

Tarkoitus on ollut menetellä tuolloin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Asiaa on tulkittava kokonaisuutena. Tuolloin voimassa olleissa eläkesäätiön säännöissä viitataan kyseisenä ajankohtana voimassa olleeseen TyEL:iin, kuten sanamuodon mukainen tulkinta johdonmukaisesti osoittaa. Erotuksena vanhaan työntekijäin eläkelakiin eli TEL:iin eläkesäätiön säännöissä käytetään uudesta, tuolloin voimassa olleesta laista lyhennettä TyEL.

Työehtosopimuksen eläkekirjaus on tehty suhteessa sen hetkiseen työeläkelainsäädäntöön, eikä Finnair ole sitoutunut korottamaan lisäeläketurvaa sen johdosta, että TyEL:n mukainen eläke-etu heikkenee eläkeuudistuksen takia.

Finnairin toiminta aikaisempien eläkeuudistusten yhteydessä ja voimaantulosäännösten määräykset

Pakottavaa eläkelainsäädäntöä on muutettu useaan otteeseen Finnairin Eläkesäätiön perustamisen jälkeen. Myös näissä yhteyksissä Eläkesäätiön sääntöjä on pitänyt mukauttaa muutoksia vastaavasti. Merkittävimpiä eläke-etuuksia heikentäviä muutoksia on toteutettu 1.1.1994, 1.1.1996 ja 1.1.2005 voimaan tulleiden TEL:ia ja TyEL:ia koskeneiden lakimuutosten

yhteydessä.

SLL on kieltäytynyt hyväksymästä lakimuutoksista johtuvien heikennysten viemistä Finnairin Eläkesäätiön sääntöihin työehtosopimuskirjauksiin vedoten myös aiemmin. Esimerkiksi SLL:n hallituksen jäsen H on jättänyt Finnairin Eläkesäätiön pöytäkirjaan 2.12.2004 (10/2004) eriävän mielipiteen vuonna 2005 voimaan tulleita sääntömuutoksia koskien. Hänen mukaansa eläkesäätiön hallituksen ei tulisi käsitellä sääntömuutoksia, vaan asiasta tulisi neuvotella ja sopia liikennelentäjien osalta työehtosopimusmenettelyä noudattaen. Tästä huolimatta muutokset on toteutettu lainsäädäntöä vastaavasti ilman, että Finnair olisi kompensoinut muutosten aiheuttamia heikennyksiä. Toteutettuja muutoksia ei ole myöskään riitautettu.

Aikaisempia eläkeuudistuksia vastaavasti voimaanpanolakiesitykseen ei sisälly kompensointivelvollisuutta. Näin ollen nyt käsillä oleva tilanne vastaa edellisiä eläkeuudistustilanteita, jolloin Finnair on voinut muuttaa Eläkesäätiön sääntöjä ilman työehtosopimuskirjauksesta johtuvaa velvollisuutta korvata menetettyjä etuuksia, vaikka lisäeläkkeitä koskeva maininta ja viittaus Finnairin Eläkesäätiön sääntöihin on sisältynyt työehtosopimukseen jo tuolloin. Vakiintunutta tulkintaa ei ole syytä muuttaa myöskään nyt käsillä olevan eläkeuudistuksen yhteydessä.

PALTA:n ja Finnairin tiedossa on, että muutkaan yhtiöt, joilla on oma eläkesäätiö, eivät aio tai ole velvoitettuja kompensoimaan pakottavan eläkelainsäädännön muutoksista johtuvaa eläketurvan heikennystä.

Eläkejärjestelmän muutoksia koskeva oikeuskäytäntö

Korkein oikeus on ottanut kantaa työsopimuksen eläkeikää koskevan ehdon sitovuuteen ennakkoratkaisussa KKO 1999:67. Työntekijän vahvistuskanne hylättiin kaikissa oikeusasteissa. KKO ei katsonut näytetyksi, että kantajan kanssa olisi tarkoitettu yksilöllisesti sopia eläke-ehdoista. Ne koskivat kollektiivisesti ja samanlaisina kaikkia kaupungin linja-autonkuljettajia.

KKO:n mukaan kantajan olisi pitänyt sopimuksessa olevan maininnan perusteella ymmärtää, että eläkeoikeus määräytyi KVTEL-järjestelmän mukaisesti. Maininta 55 vuoden eläkeiästä on johtunut työsopimuksen solmimisaikana voimassa olleista KVTEL-säännöistä. Siten myös järjestelmän muutoksen mahdollisuus on ollut työsopimuksen ehtona. Näin ollen kaupungilla katsottiin olleen KVTEL:n muuttamisen johdosta oikeus yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen eläkeikää koskevaa ehtoa. KKO on hyväksynyt työsuhteessa noudatetun tai noudatettavaksi viitatun lakisääteisen eläkeoikeuden heikennyksen myös ratkaisussaan KKO 1999:68.

Edellä mainituissa ennakkoratkaisuissa annettuja oikeusohjeita voidaan soveltaa myös nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa tosin eläkeikään liittyvä sitoumus ei johdu yksittäisten työsopimusten ehdoista, vaan työehtosopimusmääräyksistä.

Tässä tapauksessa vastaajan on myös täytynyt ymmärtää, että lisäeläkkeen ja lakisääteisen työeläkkeen yhteensovitus tehdään sääntöjen laadintahetkellä voimassa olleen TyEL:n mukaisesti ja työehtosopimuksen maininnat tietyistä eläkei'istä johtuvat sen solmimisaikana voimassa olleista TyEL-määräyksistä. Näin ollen työehtosopimusehtoihin sisältyy myös oikeus muuttaa eläke-etuja lakisääteisiä heikennyksiä vastaavalla tavalla. Työehtosopimuksen viittaus tiettynä ajankohtana voimassa olleisiin sääntöihin ei voi pitää sisällään sitä, että Finnairilla katsottaisiin olevan velvollisuus kompensoida pakottavan eläkelainsäädännön muutoksesta johtuva menetys. Muutos ei voi johtaa siihen kohtuuttomaan lopputulokseen, että työnantajan eläkevastuut lisääntyisivät merkittävällä tavalla pakottavan eläkelainsäädännön muutosten johdosta vastoin lainsäätäjän tarkoitusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Liikennelentäjäliitto - Finnish Air Line Pilots' Association ry on vastustanut kanteen vahvistusvaatimusta ensisijaisesti ennenaikaisena ja toissijaisesti perusteettomana.

Lisäksi vastaaja on vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.625 eurolla korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteen ennenaikaisuus

Kanteessa esitetty vaatimus ei voi koskea voimassaolevan työehtosopimuksen aikakautta. PALTA:n ja SLL:n välinen, Finnairin liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus on voimassa 16.11.2016 saakka. TyEL-uudistus tulee voimaan 1.1.2017. Kantaja kiirehtii asiaa sillä perusteella, että TyEL-muutokset vaikuttavat Finnairin tilinpäätökseen jo työehtosopimuskauden aikana. Kolmannen tahon tilinpäätös on PALTA:n ja SLL:n väliseen työehtosopimussuhteeseen nähden ulkopuolinen seikka. Kantajalla ei ole oikeussuojan tarvetta työehtosopimuskauden aikana.

Erimielisyysasian saattaminen työtuomioistuimeen on ollut ennenaikaista. Finnairin ja SLLn väliset eläkeneuvottelut ovat edelleen käynnissä eikä asiassa vallitse konkreettista erimielisyyttä. Yhteinen tavoite on vahvistettu Finnairin ja SLL:n välillä 9.11.2015 sovitussa "Työhyvinvointisopimuksessa".

Eläkesäätiön sääntöjen muuttaminen ja työehtosopimus

Eläkesäätiölain 2 §:n määritelmissä A-osaston lisäeläkejärjestelyllä viitataan työnantajan eläkelupauksen toteuttamiseen. Lähtökohtaisesti etuus perustuu työnantajan aloitteeseen. Sen ehdot muuttuvat työnantajan ratkaisujen mukaan. Järjestely on vapaaehtoinen, erotuksena lakisääteisistä eläke-etuuksista. Finnairin eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lisäeläke määräytyy Eläkesäätiön sääntöjen mukaan.

Liikennelentäjien lisäeläke ei perustu Finnairin antamaan eläkelupaukseen vaan työehtosopimukseen. Liikennelentäjät ovat ainoa henkilöstöryhmä yhtiössä, jonka lisäeläkkeistä on sovittu työehtosopimuksessa.

Eläkesäätiölain 11 §:ssä ei oteta kantaa työehtosopimuksen sitovuuteen. Siitä ei voi suoraan hakea tukea yksipuolisille muutoksille tilanteessa, jossa työnantajan valtaa on työehtosopimuksella nimenomaisesti kavennettu. Eläkesäätiölain 11 § ei sellaisenaan perusta oikeutta voimassa olevan työehtosopimuksen murtamiseen.

Oikeuskäytäntö

Oikeuskäytännöstä ei löydy tukea kantajan vaatimukselle tilanteessa, jossa lisäeläkejärjestely on liikennelentäjien tavoin työehtosopimuksella vahvistettu.

Vapaaehtoisia lisä̈elä̈kejärjestelyitä on käsitelty melko runsaasti korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä. Tätä oikeuskäytäntöä on käsitelty kirjallisuudessa. Tapauksissa on ollut kysymys työsuhteen tai työsopimuksen osaksi mielletyn lisäeläke-etuuden muutoksesta. Lisäeläkkeen asemaa työehtosopimustasoisena etuutena ei näissä tapauksissa ole punnittu.

Liikennelentäjien lisäeläke on sidottu työehtosopimuksessa Eläkesäätiön 1.1.2014 voimassa oleviin sääntöihin. Viittausta ei ole kirjattu työehtosopimukseen pelkästään informointitarkoituksessa. Sillä on varmistettu, että liikennelentäjien lisäeläkkeitä voidaan muuttaa ainoastaan työehtosopimuksella. Kirjauksella on haettu suojaa yhtiön yksipuolisia toimia vastaan. Liikennelentäjien lisäeläkkeen perustana on työehtosopimus, eivät Eläkesäätiön säännöt. Eläkesäätiö on tekninen tapa kollektiivisesti sovitun eläke-etuuden toteuttamiseen. Eläkesäätiö on työehtosopimussuhteen ulkopuolinen taho.

Eläkesäätiön sääntömuutokset ovat työehtosopimukseen nähden ulkopuolinen seikka. Sääntöjen muutos ei suoraan vaikuta työehtosopimuksen sisältöön. Mikäli lisäeläkkeitä halutaan muuttaa, siitä on sovittava kollektiivisesti. Kantajan on täytynyt ymmärtää, että sitoutuminen työehtosopimuksessa tiettyyn päivämäärään tarkoittaa juuri tätä.

Liikennelentäjien lisäeläkettä ei ole sidottu työntekijän eläkelakiin. Eläkesäätiön säännöt määrittelevät ainoastaan miten lisäeläkettä kertyy. Yksittäisen liikennelentäjän työsuhteen tausta, työsuhteen kesto, palkkaluokkakehitys, lisäeläkekertymä sekä mahdolliset muut eläke-etuudet muodostavat yksilöllisen kokonaisuuden.

Vaikka työeläke edellä mainituista syistä muodostuu erisuuruiseksi, kokonaiseläkkeen määrä voi olla yksilöillä saman suuruinen. Kyseessä on työehtosopimuksella sovittu lisäeläke, jossa tapauskohtaisesti vaihteleva työeläkeosuus pienentää Eläkesäätiön maksuosuutta.

Liikennelentäjien lisäeläkkeistä on aina sovittu työehtosopimuksella. Liikennelentäjien lisäeläkkeistä määrätään Eläkesäätiön säännöissä erillisessä kohdassa. Kohdan 15 § otsikkona on “Liikennelentäjiä koskevat erityismääräykset". Sen mukaan liikennelentäjiä käsitellään omana ryhmänään. Liikennelentäjien erityismääräykset osoittavat, että muuta henkilöstöä parempi lisäeläke on saavutettu sopimalla eikä yhtiön tekemänä ratkaisuna.

Liikennelentäjien lisäeläkkeiden taustalla on vuosikymmenten sopimuskulttuuri, jota ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa. Kohta 15 § on sisältynyt Eläkesäätiön sääntöihin kauan. Siinä liikennelentäjät jaotellaan kolmeen eläkeryhmään. Eläkeryhmä I koskee liikennelentäjiä, jotka ovat syntyneet ennen 1.4.1934 tai tulleet työnantajan palvelukseen liikennelentäjänä ensi kerran ennen 1.1.1960.

SLL vastusti Eläkesäätiön yksipuolisia sääntömuutoksia 2005, koska lisäeläkkeistä on aina sovittu työehtosopimuksella. Sääntömuutoksia 2005 ei ollut tarvetta riitauttaa. Ne todettiin kokonaisuutena liikennelentäjille edullisiksi ja laillistettiin seuraavassa työehtosopimuksessa 1.5.2005. Allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 5 (eläkkeet) todettiin, että lentäjien eläke-etuuksiin ei tehty sopimuskauden aikana heikennyksiä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Finnairin Eläkesäätiön säännöt (voimassa 1.1.2014 alkaen)

2. Finnairin Eläkesäätiön pöytäkirja 2.12.2004 (10/2004), sivu 1

3. Finnairin Eläkesäätiön hakemus 16.12.2004 Vakuutusvalvontavirastolle vuoden 2005 sääntömuutosta koskien

4. Vakuutusvalvontaviraston päätös 23.12.2004 vuoden 2005 sääntömuutokseen liittyen

5. Työoikeuden professori A:n lausunto 22.9.1980 (vastaajan kirjallinen todiste 2)

6. Fivan esitysmateriaali, sivu 12

7. Tilintarkastajien lausunto 30.12.2015

8. Kokousmuistio 21.9.2015 Finnair-SLL, sivu 9

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Palvelualojen toimialaliiton ja ja SLL:n välinen liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus 1.5.2005 – 30.4.2008, luku 24) Eläkkeet sekä allekirjoituspöytäkirja, kohta 5) Eläkkeet

2. Työoikeuden professori A:n lausunto 22.9.1980

3. Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Suomen Liikennelentäjäliiton välinen liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus 1.2.2001 – 31.1.2005, Luku 21 Eläkkeet

4. Finnairin eläkesäätiön säännöt 1.1.2014 (kantajan kirjallinen todiste 1)

Kantajan henkilötodistelu

1. Finnair Oyj:n Head of Performance & Rewards B

2. Finnairin Eläkesäätiön asiamies C

3. Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry:n lakimies D

4. Finnairin Eläkesäätiön puheenjohtaja E

5. Finnair Oyj:n henkilöstöjohtaja F

Vastaajan henkilötodistelu

1. SLL ry:n varapuheenjohtaja G

2. SLL ry:n entinen puheenjohtaja H

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Työntekijäin eläkelaki muuttuu vuoden 2017 alusta lukien muun muassa siten, että lakisääteinen eläkeikä nousee 63 vuodesta asteittain vähintään 65 vuoteen. Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen mukaan liikennelentäjät voivat jäädä eläkkeelle viimeistään 60 vuoden iässä ja saavat lakisääteisen eläkeiän täytettyäänkin säätiöstä lisäeläkettä. Lainsäädäntömuutoksen mukaan tällaisen järjestelyn piiriin kuuluva työntekijä voi edelleen jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä, mutta lakisääteiseen eläkkeeseen tehdään tällöin tietyn suuruinen pysyvä varhennusvähennys.

Kantaja on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Finnairin liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus, jossa viitataan Eläkesäätiön sääntöihin, ei velvoita yhtiötä kompensoimaan eläkeuudistuksesta johtuvaa eläketurvan pienentymistä. Vastaajan mukaan kanne on ennenaikainen, koska voimassa oleva työehtosopimus päättyy 16.11.2016 eli ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa. Asiassa on ensin ratkaistava, onko vahvistusvaatimus ennenaikainen.

Työehtosopimuksen asema liikennelentäjien eläketurvan määräytymisessä

Voimassa olevan liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 26 luvussa on joukko lentäjien eläketurvaa koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen 26.1 kohdan mukaan yhtiö maksaa liikennelentäjälle eläkettä tämän työehtosopimuksen sekä 1.1.2014 voimassa olleiden Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti.

Kantajan mukaan viimeksi mainittu sopimuskohta päivämäärineen on luonteeltaan tekninen viittaus kulloinkin voimassa oleviin Eläkesäätiön sääntöihin. Samanlaisen käsityksen ovat ilmaisseet Eläkesäätiön asiamies C ja Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:n lakimies D, joita työtuomioistuin on kuullut todistajina.

G on lisäksi kertonut, että lentäjien eläkkeet ovat alusta asti olleet työehtosopimusasia. Muutoksista eläkeikiin samoin kuin eläkkeiden määrään on sovittu silloinkin kun ne on kirjattu Eläkesäätiön sääntöihin. Laajaa eläkesääntelyä ei ole ollut tarkoituksenmukaista sisällyttää työehtosopimukseen, vaan välineenä ja maksuinstrumenttina on käytetty Eläkesäätiötä. Myös Finnairin henkilöstöjohtaja F on kertonut, että Eläkesäätiön sääntömuutoksista pyritään pitkän perinteen mukaisesti yksituumaiseen ratkaisuun ja sopimukseen. F:n ja G:n kertomusten mukaan myös tässä asiassa on käyty oikeudenkäynnin vireillä ollessakin neuvotteluja kompromissin löytämiseksi. G:n mukaan keskusteluja tullaan jatkamaan siinä yhteydessä kun seuraavan työehtosopimuksen sisällöstä muutenkin neuvotellaan.

Johtopäätöksenä edellä selostetusta todistelusta työtuomioistuin katsoo, että voimassa olevan työehtosopimuksen 26.1 kohdassa mainitulla päivämäärällä liikennelentäjien eläkkeiden määräytyminen on sidottu meneillään olevan sopimuskauden ajaksi nyt voimassa oleviin Eläkesäätiön sääntöihin. Tätä tulkintaa tukee myös sopimusmääräyksen hyvin selvä sanamuoto. Seuraavan työehtosopimuksen aikana myönnettävän eläketurvan sisältö on sen sijaan keskeneräinen, neuvottelujen alainen asia.

Eläkkeen suuruuden kannalta määräävä ajankohta

Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain 1 §:n mukaan työntekijän eläkelain muuttamisesta annettu laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Sitä sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2017 tai sen jälkeen, sekä työntekijän eläkelain (395/2006) soveltamisalaan kuuluvassa työsuhteessa tehtyyn työhön 1 päivästä tammikuuta 2017 lukien.

Todistajien C, H ja E kertomuksista on ilmennyt, että liikennelentäjien eläkkeen määräytymisen kannalta ratkaisevaa on eläketapahtuman eli eläkkeelle jäämisen ajankohta.

Edellä esitetyn mukaan eläkelainsäädännössä omaksuttua voimaantulosääntöä sovelletaan myös Eläkesäätiön sääntöihin ja työehtosopimukseen perustuviin eläkkeisiin. Tältä kannalta merkityksellistä ei ole, että työehtosopimuksen 26.6.1 kohdan mukaan liikennelentäjän täytyy ilmoittaa aikeestaan eläköityä viimeistään 10 kuukautta ennen eläketapahtumaa. Jos siis liikennelentäjä ehtii jäädä eläkkeelle nykyisen työehtosopimuksen voimassaoloaikana, hänen eläkkeensä määräytyy eläkeuudistusta edeltävien ja uudistusta edullisempien sääntöjen mukaan. Ajankohtana 1.1.2017 tai sen jälkeen eläkkeelle jäävän liikennelentäjän eläke määräytyy uuden lain sekä tuolloin voimassa olevien Eläkesäätiön sääntöjen ja työehtosopimuksen mukaan.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Kantaja on esittänyt, etteivät eläkesäätiölaki tai työntekijäin eläkelain muuttamisesta annettu laki velvoita työnantajaa kompensoimaan lakisääteisen eläketurvan rajoittamisesta johtuvaa eläketurvan vajausta. Työtuomioistuin yhtyy tähän käsitykseen mutta toteaa, ettei lainsäädäntö myöskään estä järjestämästä työntekijöille lakisääteistä eläketurvaa parempia etuja vapaaehtoisesti, kuten työehtosopimuksella sopien.

Työtuomioistuin on kantajan kanssa samaa mieltä siitä, ettei 16.11.2016 päättyvä liikennelentäjiä koskeva työehtosopimus velvoita kattamaan tulossa olevaa lentäjien lakisääteisen eläketurvan pienentymistä. Mitään tällaista määräystä työehtosopimuksessa ei ole. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan kysymyksenalaista on, olisiko edes mahdollista työehtosopimuksella määrätä sellaisiin eläketapahtumiin liittyvistä velvoitteista, jotka osuvat työehtosopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan. Työtuomioistuimella ei myöskään ole aihetta epäillä sitä, mitä kantajan puolelta on esitetty yhtiön kirjanpidollisten velvoitteiden kytkeytymisestä voimassa olevan työehtosopimuksen sisältöön.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto - Finnish Air Line Pilots' Association ry:n oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto - Finnish Air Line Pilots' Association ry:n oikeudenkäyntikulut 8.625 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.