Labor court ruled pay group based on actual tasks, not education, for ambulance workers performing higher-level duties.

Ensihoitajien palkkaryhmä määräytyi kanteessa tarkoitettuna aikana koulutuksen sijaan tosiasiallisten työtehtävien perusteella. Koska kanteessa tarkoitetut ensihoitajat olivat tehneet säännöllisesti myös ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 12 §:n palkkaryhmän II mukaisia hoitotason tehtäviä, heille tuli maksaa mainitun palkkaryhmän mukainen palkka.

KANTAJA

Tehy ry

VASTAAJA

Terveyspalvelualan Liitto ry

KUULTAVA

Suomen Punainen Risti Lapin Piiri

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.3.2016

Pääkäsittely 14.4.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ensihoitopalvelualan työehtosopimus (1.4.2012 – 30.4.2014) sisälsi muun ohella seuraavat määräykset:

12 § Palkkaus

Palkkaryhmä 1

1. Työssä toimitaan perustason tehtävissä, joissa edellytetään riittäviä valmiuksia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet.

Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 1.782,55 €,

Palkkaryhmä II

2. Työssä toimitaan hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata.

Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 1.959,40 €.

3. Työ molemmissa palkkaryhmissä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien

yleisten tenttien suorittamista.

Määräykset ovat olleet muuten samansisältöiset 1.3.2008 lukien, mutta vähimmäispalkat ovat olleet aiemmissa työehtosopimuksissa matalammat. Lisäksi aiemmissa työehtosopimuksissa vähimmäispalkat ovat määräytyneet paikkakuntakalleusluokittain.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille siten, että sairaanhoitopiirien tuli vastata ensihoitopalveluiden järjestämisestä viimeistään 1.1.2013. A, B ja C työskentelivät Suomen Punaisen Risti Lapin Piirin (työnantaja) Pellon toimipisteessä ja D Kemijärven toimipisteessä sairaankuljettajina. He siirtyivät Lapin sairaanhoitopiirin palvelukseen liikkeen luovutuksessa 1.9.2013.

A, B ja D ovat lähihoitajia ja C sairaanhoitaja. A:lle, B:lle ja D:lle on maksettu koko palvelussuhteen ajan perustason palkkaa. C:lle on maksettu hoitotason palkkaa silloin, kun hän on toiminut sairaanhoitajan sijaisena. Muilta vuoroilta myös C:lle on maksettu perustason palkkaa.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, olisiko A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle tullut maksaa hoitotason palkkaa. Vaaditut palkkasaatavat ovat määrältään riidattomia.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut A:n, C:n ja D:n osalta.

KANNE

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa että A:n, B:n, C:n ja D:n palkka on ajalla 1.3.2008 - 31.8.2013 tullut maksaa sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen 12 §:n palkkaryhmän II mukaisesti;

- velvoittaa Suomen Punainen Risti Lapin Piirin suorittamaan

a) A:lle 197,36 euroa vuodelta 2008 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2008 lukien, 98,48 euroa vuodelta 2009 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2009 lukien, 8,96 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 99,50 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien, 286,86 euroa vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2012 lukien ja 339,95 euroa vuodelta 2013 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien;

b) B:lle 1.836,78 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 2.333,44 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien, 1.409,71 euroa vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2012 lukien ja 1.064,05 euroa vuodelta 2013 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien;

c) C:lle 177,83 euroa vuodelta 2009 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2009 lukien, 925,04 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 2.421,23 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien ja 1.300,47 euroa vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2012 lukien;

d) D:lle 1.741,44 euroa vuodelta 2008 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2008 lukien, 1.983,89 euroa vuodelta 2009 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2009 lukien, 1.960,59 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 2.390,00 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien ja 3.735,63 euroa vuodelta 2013 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien ja

- tuomitsee Terveyspalvelualan Liitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä sekä

- velvoittaa Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Suomen Punainen Risti Lapin Piirin yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 7.844 eurolla korkoineen.

Mikäli kanne hylätään, Tehy ry:tä ei tule velvoittaa korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikuluja, koska Tehy ry:llä on asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin.

Perusteet

Palkkausjärjestelmästä

SPR Lapin Piirin Pellon ensihoitoyksikkö on Pellon kunnan ja SPR Lapin Piirin välisen sairaankuljetussopimuksen perusteella tuottanut vuoteen 2010 saakka perustason ensihoitoa, minkä jälkeen yksikkö on toiminut hoitotasolla. Kemijärvellä on ollut kaksi ensihoitoyksikköä, joista toinen on toiminut perustasolla ja toinen hoitotasolla. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon työntekijöiden tehtäviin on kuulunut työskentely-yksiköstä ja sen hoitovalmiustasosta riippumatta sellaisia lääkehoidollisia tehtäviä, jotka työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaan eivät kuulu perustasolle. Lääkärin konsultaation perusteella kaikki lähi- ja sairaanhoitajat ovat voineet antaa potilaille suonensisäisiä lääkkeitä.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä uudistettiin 1.3.2008 lukien. Osapuolten tarkoituksena oli, että perustason tehtäviä tekevän työntekijän palkka määräytyy ryhmän I mukaan ja hoitotason tehtäviä tekevän palkka ryhmän II mukaan. Palkkaryhmiä ei ole sidottu työntekijän koulutukseen siten, että hoitotason palkka edellyttäisi sairaanhoitajan tutkintoa.

Palkkaryhmiin sijoittumisessa lähtökohtana on sairaankuljetusasetuksen (28.6.1994/565) jaottelu perus- ja hoitotason sairaankuljetukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2005 julkaiseman Turvallinen lääkehoito-oppaan mukaan lääkehoidon perustasolle kuuluu lääkehoidon avustava toiminta ja tarvittaessa välittömän yksinkertaisen lääkehoidon toteuttaminen ensihoidossa, mikäli vaativan tai ohjaavan tason suorittajaa ei ole käytettävissä. Vain erityistilanteessa perustasolle voi kuulua plasman korvausnesteen ja glukoosiliuoksen sekä adrenaliinin anto suonensisäisesti. Muiden suonensisäisten lääkkeiden antaminen ei kuulu perustasolle. A, B, C tai D eivät ole suorittaneet hoitotason tenttiä mutta heillä on ollut vastuulääkärin lupa antaa suonensisäisiä lääkkeitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalveluasetuksen (340/2011) 8 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan hoitotason ensihoidon yksikössä a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö.

Sanotun asetuksen 11 §:n 3 momentin mukaan tämän asetuksen 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin voidaan soveltaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun. Sanotun pykälän 5 momentin mukaan sen estämättä, mitä 8 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 §:n 2 momentissa säädetään, henkilöt jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä.

Sairaankuljetusasetuksessa (28.6.1994/565) ei ollut henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia.

Työntekijän sijoittuminen perus- tai hoitotasolle ei ole riippuvainen siitä, katsooko sairaanhoitopiiri tai kunta yksikön perus- vai hoitotason yksiköksi. Palkkaryhmiä koskeviin määräyksiin ei ole tehty muutoksia neuvottelujen jälkeen eivätkä osapuolet ole sopineet, että tulkintaa muutettaisiin.

A:n, B:n, C:n ja D:n tehtäviin on kuulunut suonensisäisten lääkkeiden antaminen itsenäisesti tai lääkärin konsultaation jälkeen. Suonensisäisten lääkkeiden antaminen kuuluu tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta hoitotasolle. A, B, C ja D ovat työskennelleet hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle olisi tullut maksaa hoitotason palkkaa.

C on sairaanhoitaja ja hän on tehnyt kaikissa vuoroissa samoja tehtäviä. C:n tehtävät ovat olleet hoitotason tehtäviä silloinkin, kun niistä on maksettu perustason palkka.

Palkkasaatavista

Palkkasaatavat on laskettu palkkajaksoittain siten, että hoitotason palkasta on vähennetty työntekijöille maksetut palkat.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

SPR Lapin Piiri ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta, koska se on toiminut liiton ohjeistuksen mukaan ja asia on muutenkin voinut olla epäselvä.

Keski-Karjalan Sairaankuljetus Oy:ssä ja Pyhäselän Sairaankuljetus Ay:ssä käytiin 6.3.2008 neuvottelut palkkausjärjestelmän mukaisesta perus- ja hoitotasosta. Erityisesti vuonna 2008 käytyjen neuvottelujen perusteella Terveyspalvelualan Liitto ry:n olisi pitänyt havaita, että työnantajan menettely poikkeaa työehtosopimusosapuolten yhteisestä tulkinnasta. Terveyspalvelualan Liitto ry on saanut kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot viimeistään keskusneuvottelujen kuluessa. Terveyspalveluajan Liitto ry ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn ja on tukenut SPR Lapin Piirin työehtosopimuksen vastaista menettelyä. Näin ollen Terveyspalvelualan Liitto ry tulee tuomita hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Terveyspalvelualan Liitto ry ja Suomen Punainen Risti Lapin Piiri ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 14.804,53 eurolla korkoineen.

Perusteet

Palkkausjärjestelmästä

Perustason tehtäviä tekevän työntekijän palkka määräytyy työehtosopimuksen 12 §:n perusteella ryhmän I mukaan ja hoitotason tehtäviä tekevän ryhmän II mukaan. Palkkaryhmittely on jätetty avoimeksi ja tulkintaohjeena voidaan käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito –oppaassa määriteltyjä ensihoidon lääkehoidon vaativuustasoja. Osapuolten tarkoituksena on ollut, että työntekijän palkkaryhmä määräytyy työtehtävän vaativuuden ja tehtävien tason perusteella. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä määrittelee ensihoidon yksiköiden henkilöstön koulutusvaatimukset. Kunnat ovat Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2004 ohjeistuksen myötä alkaneet vaatia hoitotasolla työskentelevältä työntekijältä sairaanhoitajan koulutusta.

Pellon yksikkö täytti hoitotason vaatimukset vuonna 2008. Kemijärven yksikön toiminta alkoi hoitotasolla vuonna 2008. Työnantaja on hoitotasolle siirtymisen myötä järjestänyt työntekijöille koulutuspäiviä, joissa on käyty läpi sairaanhoitopiirin ohjeistus, siihen liittyvät henkilöstövaatimukset ja tehtäväjaottelut. Työntekijöille on lisäksi selvitetty perus- ja hoitotason työtehtävien erot sekä se, että hoitotasolla toimiminen edellyttää sairaanhoitajan koulutusta.

Hoitotasolle siirtyminen on vaikuttanut siten, että jotkut työntekijät eivät ole enää voineet suorittaa tiettyjä toimenpiteitä tai antaa tiettyjä suonensisäisiä lääkkeitä. Lapin ammattikorkeakoulu ja sairaanhoitopiiri järjestivät vuonna 2007 erityisesti sairaankuljettajille räätälöidyn muuntokoulutuksen, jossa perustason työntekijä on voinut pätevöityä sairaanhoitajaksi. Työnantaja kannusti työntekijöitä osallistumaan koulutukseen. Koulutukseen osallistui noin 20 työntekijää mukaan lukien B. B kuitenkin keskeytti koulutuksen.

Hoitotasolla työskenteleville alettiin maksaa kuukausittainen 100,80 euron hoitolisä. Hoitolisän edellytyksenä oli hoitotason tentin läpäiseminen hyväksytysti, ensihoitajan ja sairaanhoitajan tutkinto, terveyskeskus- tai sairaanhoitopiirin vastuulääkärin ja työnantajan järjestämään koulutukseen osallistuminen, tieto/taito –testien suorittaminen sekä terveyskeskus- tai sairaanhoitopiirin vastuulääkärin kirjallinen lupa toimia hoitotasolla tai rajoitetulla hoitotasolla.

Siirtymä hoitotasolle toteutettiin joustavasti ja tarvittava määrä ensihoitajia ehti pätevöityä hoitotasolle siten, että työnantajan jokaisen sopimuskunnan yksikössä oli riittävä määrä hoito- ja perustason ensihoitajia.

Perus- ja hoitotason tehtävistä

Koska Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2012 ohjeistus on osittain ristiriidassa Turvallinen lääkehoito –oppaan kanssa, Suomen Punaisen Risti Lapin Piirin ensihoitopäällikkö ja vastuulääkäri ovat sopineet, että vuoden 2012 ohjeistuksen sijaan noudatetaan joiltakin osin vuoden 2004 ohjeistusta. Tämän vuoksi vuoden 2012 ohjeistuksesta ei voi päätellä, mitä lääkkeitä perustason työntekijä on voinut antaa ja mihin toimenpiteisiin hän on voinut itsenäisesti ryhtyä.

Perustason tehtävissä edellytetään riittäviä valmiuksia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Hoitotason työntekijän edellytetään kykenevän hoitamaan potilasta tehostetun hoidon tasolla.

Perustason työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi:

- potilaan tutkiminen, tilan arviointi ja johtopäätösten teko;

- elvytyslääkkeiden anto itsenäisesti (adrenaliini);

- tapaturmapotilaan tutkiminen, murtumien tukeminen käyttäen asianmukaista niskatukea, tyhjiöpatjaa ja lastoitusta ja

- lääkkeellisen hapen anto

Hoitotason työtehtäviin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi:

- potilaan tilan arviointi, tutkiminen ja työdiagnoosin määrittäminen erityisesti tilanteissa, joissa kyseessä on rintakipu, hengenahdistus, tajuttomuus tai kouristelu;

- elvytyksestä pidättyminen ja sen lopettaminen tuloksettomana;

- elossa olevan potilaan intubaatio tarvittaessa, jos ensihoitajalla on tähän lisäkoulutus ja erityislupa lääkkeistä;

- ambulanssin lääkevalikoimasuosituksessa mainittujen lääkkeiden käyttö, joko itsenäisesti tai lääkärin konsultaation perusteella ja

- lääkinnällisen pelastustoiminnan kenttäjohtajana toimiminen esim. monipotilas- ja ruuhkatilanteissa, ellei lääkäriä ole saatavilla

Vaikka perustason työntekijä antaisi potilaalle hoitotasolle kuuluvia suonensisäisiä lääkkeitä, hän ei pelkästään tällä perusteella tee hoitotason tehtäviä. Hoitotason tehtävät eroavat perustason tehtävistä muutoinkin kuin lääkkeidenanto-oikeuden osalta. Hoitotason työntekijä toimii yksikön johtajana ja vastaa esimerkiksi operatiivisesta toiminnasta sekä toimii työvuorojen vastaavana. Perustason työntekijät toimivat hoitotason työntekijän alaisuudessa. Ensihoitokohteessa hoitotason työntekijä toimii tilannejohtajana.

Hoitotason työntekijän koulutus on laajamittaista ja jatkuvaa. Työnantaja järjestää uusista toimenpiteistä koulutusta. Varsinaisia koulutuspäiviä hoitotason työntekijöille on noin kolme vuodessa. Hoitotason työntekijät tekevät vaativia toimenpiteitä kuten intubaatioita (joka sittemmin on poistunut hoitotason tehtävistä), jänniteilmarinnan purkua ja sydäninfarktin liuotushoitoja. Lisäksi hoitotasolla työskentelevät johtavat monipotilas- ja suuronnettomuustilanteita.

Hoitotasolla työskentelevällä tulee olla sairaanhoitajan koulutus, koska lääkkeidenanto edellyttää farmakologista osaamista. Hoitotason työntekijän koulutus on laajamittaista ja jatkuvaa ja hoitotasolle vaaditaan sairaanhoitajan tutkinnon lisäksi sairaanhoitopiirin hoitotason tentin läpäiseminen. C:tä lukuun ottamatta kanteessa tarkoitetut henkilöt eivät ole suorittanut hoitotason tenttiä. A ei läpäissyt perustason tenttiä.

Mikäli kunta on tilannut perustason hoitoa, työntekijä on palkattu perustasolle. C on tehnyt sijaisuuksia hoitotasolla yksikössä, jolta kunta on ostanut hoitotason ensihoitoa. C ei kuitenkaan enää perustason yksikköön palattuaan ole työskennellyt hoitotasolla.

Perustason työtehtäviin ei ole kuulunut hoitotasolle kuuluvia ensi- ja lääkehoidollisia tehtäviä. Perustason työntekijöillä on ollut lupa antaa suonensisäisesti ainoastaan perustasolle kuuluvia lääkkeitä. Mikäli työntekijä on menetellyt toisin, hän on rikkonut työnantajan ohjeistusta. Perustason työntekijä on voinut poikkeustilanteessa antaa potilaalle hoitotasolle kuuluvaa suonensisäistä lääkettä, mutta tällöin vastuussa on ollut hoitotason työntekijä.

Työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksena ei ole ollut, että pelkkä tiettyjen suonensisäisten lääkkeiden antaminen aiheuttaisi perustason työntekijän kuulumisen hoitotason palkkausryhmään. Vakiintunut soveltamiskäytäntö on ollut, että työntekijä palkataan sille tasolle, josta kuntayhtymän ja työnantajan välisessä sopimuksessa on sovittu. Nykyisessä terveydenhuoltolaissa ja ensihoitoasetuksessa hoitotason työntekijältä edellytetään sairaanhoitajan koulutusta, joten kantajan tulkinta on lainsäädännön vastainen.

Työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräystä.

Hyvityssakosta

Koska Suomen Punaisen Risti Lapin Piiri ei ole rikkonut työehtosopimusta, ei Terveyspalvelualan Liitto ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan eikä sitä tule tuomita hyvityssakkoon.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet 9.1.2008, sivu 2 Tehtäväkohtainen palkka

2. Palkkausjärjestelmän perus- ja hoitotaso -ohje 2008

3. Perustason hoito-ohjeet Kemijärvi, päivitetty 27.5.2009 sivut 1 ja 2

4. A:n neste- ja lääkehoidon lupatodistukset, todistus perustason tentin suorittamisesta

5. B:n neste- ja lääkehoidon lupatodistukset

6. C:n neste- ja lääkehoidon lupatodistukset

7. Pellon kunnan sairaanhoitokuljetusjärjestelmä ja selvitys sairaankuljetuksesta

8. Pellon yksikön lääkelista

9. Tehy ry:n E:n sähköpostiviesti 19.3.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Turvallinen lääkehoito -oppaan (STM 2005:32) kansilehti ja sivu 94

2. Lapin sairaanhoitopiirin lääkinnällisen pelastustoimen ja ensihoidon suunnitelman 2004 kansilehti, sivut 13-15 ja liite 6 - suositus ambulanssin lääkevalikoimaksi

3. F:n sähköpostitiedote työntekijöille 17.5.2013

4. Perustason hoito-ohjeet Kemijärvi, päivitetty 27.5.2009 sivut 1 ja 2

Kantajan henkilötodistelu

1. Tehy ry:n lakimies E

2. Tehy ry:n lakimies G

3. Lähihoitaja D

4. Sairaanhoitaja C

5. Lähihoitaja B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n puheenjohtaja H

2. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen (1.4.2012 – 30.4.2014) 12 §:n 1. kohdan mukaan palkkaryhmän I työssä toimitaan perustason tehtävissä, joissa edellytetään riittäviä valmiuksia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Sanotun pykälän 2. kohdan mukaan palkkaryhmän II työssä toimitaan hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. Molemmissa palkkaryhmissä edellytetään 3. kohdan mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien yleisten tenttien suorittamista.

Määräykset ovat olleet muuten samansisältöiset 1.3.2008 lukien, mutta vähimmäispalkat olivat aiemmissa työehtosopimuksissa matalammat. Lisäksi aiemmissa työehtosopimuksissa vähimmäispalkat määräytyivät paikkakuntakalleusluokittain.

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana noudatettiin sairaankuljetusasetusta (28.6.1994/565), jossa ei ollut määritelty perus- tai hoitotason henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Perus- ja hoitotason työtehtävät on määritelty vastaavasti kuin työehtosopimuksessa.

Ensihoitopalveluasetus (340/2011) tuli voimaan 1.5. 2011. Sen 8 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan hoitotason ensihoidon yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Sanotun asetuksen 11 §:n 3 momentin mukaan asetuksen 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin voidaan soveltaa asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun.

A, B ja D ovat lähihoitajia ja C sairaanhoitaja, eli he kaikki ovat työehtosopimuksessa tarkoitettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, edellyttikö työehtosopimuksen palkkaryhmän II:n mukainen palkka kannevaatimuksissa mainittuina aikoina sairaanhoitajan tai muuta ammattikorkeakoulututkintoa, vai määräytyikö palkkaryhmä tosiasiallisten työtehtävien perusteella.

Mikäli palkkaryhmä määräytyi tosiasiallisten työtehtävien perusteella, on lisäksi on ratkaistava, tekivätkö A, B, C ja D kannevaatimuksessa tarkoitettuina aikoina hoitotason tehtäviä ja mikäli tekivät, onko heille tullut maksaa perustason palkan asemesta hoitotason palkkaa.

Palkkaryhmän määräytyminen

Työehtosopimuksen mukaan palkkaryhmässä I toimitaan perustason ja palkkaryhmässä II hoitotason tehtävissä. Työ molemmissa palkkaryhmissä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien yleisten tenttien suorittamista. Työehtosopimusmääräyksen sanamuodosta ei näin ollen voida suoraan päätellä, määräytyykö palkkaryhmä koulutuksen perusteella.

Työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007 osallistuneet Tehy ry:n lakimiehet E ja G sekä Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n puheenjohtaja H ovat työtuomioistuimessa kertoneet yhdensuuntaisesti, että työehtosopimusta neuvoteltaessa tarkoituksena oli, että palkkaryhmä määräytyy työntekijän työtehtävien mukaan. E ja G ovat lisäksi kertoneet, että hoitotason tehtäviä tekivät tuolloin myös esimerkiksi silloiset lääkintävahtimestarit eikä palkkausjärjestelmällä ollut tarkoitus poistaa heidän oikeuttaan hoitotason palkkaan. E on vielä kertonut, että sairaankuljetuksen järjestäminen oli tuolloin vielä kuntien vastuulla ja kunnat myös määrittelivät, kuuluuko hoito perus- vai hoitotasolle. Koska kuntien käytännöt vaihtelivat ja palkkausjärjestelmästä tuli valtakunnallinen, palkkausryhmää ei haluttu sitoa myöskään siihen, minkä tason palvelua kunta osti.

Uuden palkkausjärjestelmän soveltamisohjeiden 9.1.2008 (K1, s. 2) mukaan työntekijä kuuluu työtehtäviensä perusteella joko perustason (palkkaryhmä I) tai hoitotason (palkkaryhmä II) palkkaryhmään. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä hoitotason valmiuksia työssä taikka hakiessaan tai palkatessaan työntekijää, maksetaan työntekijälle palkkaryhmä II:n mukainen palkka. E:n sähköpostiviestistä 19.3.2008 (K9) ilmenee, että työntekijä- ja työnantajaliitto neuvottelivat 6.3.2008 siitä, että työntekijät ovat oikeutettuja hoitotason palkkaan silloin, kun heidän tehtäviensä vaativuus vastaa hoitotasoa. Palkkausjärjestelmän perus- ja hoitotason palkkaryhmiin sijoittumisessa määräävänä tekijänä ovat sähköpostiviestin mukaan työtehtävät, ei kunnan ja yrityksen välinen sairaankuljetussopimus tai niiden väliset neuvottelut.

Esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että työehtosopimuksessa palkkaryhmittelyä ei ole sidottu koulutukseen, vaan palkkaryhmä määräytyy työntekijän tosiasiallisten työtehtävien perusteella.

Perus- ja hoitotason työtehtävistä esitetty selvitys

Palkkausjärjestelmän perus- ja hoitotaso -ohjeen 2008 (K2) mukaan arvioitaessa työtehtävän sijoittumista perus- / hoitotasolle voidaan yhtenä tulkintaohjeena käyttää Turvallinen lääkehoito -oppaassa määriteltyjä ensihoidon lääkehoidon vaativuustasoja.

Turvallinen lääkehoito -oppaan (V1) mukaan vaativalla tasolla (hoitotasolla) lääkkeenanto on rajoitettu ensihoidossa tarvittavien lääkkeiden antoon perustuen sairaanhoitopiirin ja kunnan ensihoidosta tai sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin ohjeisiin. Lääkkeenanto edellyttää lääkehoidon osaamisen varmistamista säännöllisesti ja lupaa. Perustasolle kuuluu lääkehoidon avustava toiminta ja tarvittaessa välittömän yksinkertaisen lääkehoidon toteuttaminen ensihoidossa, mikäli vaativan tai ohjaavan tason suorittajaa ei ole käytettävissä. Perustasolle kuuluu lisäksi luonnollista tietä annettavien lääkkeiden anto, mutta erityistilanteissa perustasolla voidaan antaa plasman korvausnestettä, glukoosiliuosta ja adrenaliinia suonensisäisesti sydänpysähdyksessä. Muiden suonensisäisten lääkkeiden anto ei kuulu perustasolle. Lääkkeiden anto perustuu sairaanhoitopiirin hyväksymiin ja kunnan ensihoidosta tai sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin varmentamiin ohjeisiin, osaamisen säännöllisen varmistamiseen ja lupaan.

Kemijärven perustason hoito-ohjeessa (K3, V4) on mainittu perustason lääkevalikoimassa suonensisäisesti annettavina lääkkeinä glukoosiliuoksen ja adrenaliinin lisäksi muun muassa Alfentaniili-Rapifen, Amiodaroni-Cordarone, Atropiini-Atropin, Naloksoni-Nalone, Oksikoni-Oxanest ja Metoklopramidi-Primperan, joista osa on voimakkaita kipulääkkeitä tai huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä.

Pellon kunnan sairaanhoitokuljetusjärjestelmän (K7, s. 5) mukaan Pellossa työskentelee kokeneita ensihoitajia, joilla on käytännössä kaikilla lähes samat lääke- ja hoito-oikeudet. Hoitotason toimenpiteistä puuttuu sydäninfarktin liuotushoito kohteessa. Sairaankuljetusselvityksen (K7, liite 3) mukaan yksikkö toimii rajoitetulla hoitotasolla (REHY). Pellon yksikön lääkelistassa (K8) suonensisäisesti annettavina lääkkeinä glukoosiliuoksen ja adrenaliinin lisäksi myös voimakkaita kipulääkkeitä.

E on kertonut, että työehtosopimuksen tultua voimaan 1.3.2008 liitoille tuli tiedusteluja palkkaryhmän määräytymisestä. Koska kunnat määrittelivät tuolloin perus- ja hoitotason ensihoidon itse, käytännöt vaihtelivat kunnittain. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa perustasolla oli laajemmat työtehtävät kuin muualla Suomessa. Työntekijä- ja työnantajaliittojen edustajat käsittelivät maaliskuussa 2008 H johdolla kahden Itä-Suomen ensihoitoyksikön lääkelistoja ja sitä, ovatko yksiköiden työntekijät oikeutettuja hoitotason palkkaan. Neuvotteluissa todettiin yhteisesti, että vaikka kunta osti noissa tapauksissa perustason palvelua ja yksikkö oli virallisesti perustason yksikkö, työntekijöille tuli maksaa hoitotason palkkaa, koska he muun muassa antoivat suonensisäisesti vahvoja kipulääkkeitä. Neuvottelujen tuloksena laadittiin Palkkausjärjestelmän perus- ja hoitotaso -ohje 2008 (K2). Neuvotteluihin osallistuivat E:n ja G:n lisäksi työnantajapuolelta H ja I.

G on kertonut neuvotteluista 6.3.2008 ja niiden sisällöstä pääosin kuten E. H ei ole työtuomioistuimessa kuultaessa muistanut, että neuvotteluja olisi käyty tai että hän olisi niihin osallistunut. H on kertonut, että muutosvaiheessa myös lähihoitaja saattoi päästä hoitotasolle, jos hänellä oli riittävä kokemus ja hän oli suorittanut vaaditut tentit. Pelkkä tiettyjen suonensisäisten lääkkeiden antaminen ei kuitenkaan aiheuttanut siirtymistä perustasolta hoitotasolle.

E lähetti neuvottelujen jälkeen 19.3.2008 sähköpostiviestin (K9), jonka mukaan tapaamisessa käytiin läpi Keski-Karjalan Sairaankuljetuksessa käytössä olevat perustason lääkkeet ja perustasolla suoritettavat hoitotoimenpiteet. Tehy ja SSK päätyivät neuvotteluissa siihen, että työntekijöiden tehtävien vaativuus vastaa palkkausjärjestelmän mukaista hoitotasoa, jolloin työntekijät ovat oikeutettuja hoitotason palkkaan 1.3.2008 lukien.

D on lisäksi kertonut, että vuonna 2013 sairaankuljetus siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle ja hoito-ohjeistukset muuttuivat olennaisesti. Muutoksen jälkeen jako perus- ja hoitotason tehtäviin on ollut selkeä eikä D ole enää muutoksen jälkeen saanut esimerkiksi antaa suonensisäisiä kipulääkkeitä.

Sairaanhoitaja C on kertonut työskennelleensä Pellon yksikössä vuodesta 2005 lähtien. C on kertonut työtehtävistä ja niiden jaosta pääosin kuten D. C on lisäksi kertonut, että hänelle maksettiin hoitotason palkkaa ainoastaan niiltä vuoroilta, joina hän toimi sairaanhoitajan sijaisena, vaikka hänen työtehtävänsä olivat samat vuorosta riippumatta. C:n työtehtävät tai ambulanssien lääkelistat eivät muuttuneet, kun Pellon yksikkö siirtyi hoitotasolle vuonna 2010. Työnantaja toi esille perus- ja hoitotason tehtävien erot ensimmäistä kertaa esille F:n sähköpostiviestillä (V3).

Lähihoitaja B on kertonut työskennelleensä Pellon yksikössä vuodesta 2005 lähtien. B on kertonut työtehtävistä ja niiden jaosta pääosin kuten D ja C. B on lisäksi kertonut työskennelleensä säännöllisesti työparina muiden lähihoitajien ja myös A:n kanssa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö F on kertonut työskennelleensä Suomen Punainen Risti Lapin piirin sairaankuljetusesimiehenä vuosina 2008-2012. Pellon ja Kemijärven kunnat kuuluivat F:n toimialueeseen. Lapin sairaanhoitopiirissä sovittiin vuonna 2006, että Lääkinnällisen pelastustoimen ja ensihoidon suunnitelman (V2) mukaan vuodesta 2007 lähtien jokaisessa yksikössä työparista toinen on perus- ja toinen hoitotason työntekijä. Hoitotasolla toimimisen edellytyksenä oli sairaanhoitajan koulutus ja tiettyjen tenttien suorittaminen. Perus- ja hoitotason työtehtävät eroavat toisistaan muutoinkin kuin suonensisäisten lääkkeiden antamisen osalta. Hoitotason työntekijä johtaa yksikköä, vastaa hoitoprotokollien noudattamisesta ja potilaan lääkinnästä. Hoitotason työntekijä vastaa yksikön toiminnasta siinäkin tapauksessa, että perustason työntekijä käytännössä tekee hoitotasolle kuuluvan toimenpiteen.

Lisäksi F on kertonut, että työnantaja kertoi työntekijöille jo vuonna 2006, mitkä työtehtävät kuuluvat perus- ja mitkä hoitotasolle ja järjesti aiheesta usean päivän koulutuksen joulukuussa 2007. Jotkut perustason työntekijät vastustivat muutosta ja ilmoittivat tekevänsä jatkossakin kaikkia työtehtäviä. Ohjeiden vastaisesti toimineille annettiin vuosina 2007-2012 useita huomautuksia, mutta ei varoituksia. F lähetti työntekijöille sähköpostitse tiedotteen 17.5.2013 (V3). Tiedotteen mukaan työntekijä työskentelee sillä tasolla, jolle hänet on palkattu eikä työntekijä voi itse päättää työskentelevänsä hoitotasolla. Perustason työntekijöiden valtuuksien ylittämisiä seurataan ja varoituksen antamista harkitaan tilanteissa, joissa perustason ensihoitaja suorittaa toimenpiteitä tai antaa lääkkeitä, mihin hänellä ei ole oikeutta.

F on vielä kertonut, että D:n työsuhde alkoi vuonna 2008, jolloin jaottelu perus- ja hoitotason tehtäviin oli jo tehty. C:llä olisi ollut sairaanhoitajan koulutuksensa puolesta mahdollista toimia hoitotasolla, mutta hänet oli palkattu perustasolle ja hän työskenteli hoitotasolla ainoastaan toimiessaan sairaanhoitajan sijaisena. B ja A oli palkattu sairaankuljettajiksi mutta he tekivät vuoteen 2007 saakka myös hoitotason tehtäviä. Työnantaja järjesti kaikille perustason työntekijöille mahdollisuuden kouluttautua hoitotasolle, mutta D tai A eivät osallistuneet koulutukseen ja B jätti koulutuksen kesken.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Asiassa on edellä kerrotuilla perusteilla selvitetty, että ensihoitajan palkkaryhmä määräytyy tosiasiallisten työtehtävien perusteella, mutta perus- ja hoitotason tehtäviä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty työehtosopimuksessa. Perus- ja hoitotason tehtävät on karkeasti jaoteltu tuolloin voimassa olleessa sairaankuljetusasetuksessa ja tarkemmin Lapin sairaanhoitopiirin lääkinnällisen pelastustoimen ja ensihoidon suunnitelmassa 1.4.2004 (V2). E ja G ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että työntekijä- ja työnantajaliitto neuvottelivat perus- ja hoitotason työtehtävien rajanvedosta keväällä 2008, koska palkkausjärjestelmän soveltamiskäytäntö oli epäselvä ja vaihteli paikkakunnittain.

Työtuomioistuin pitää E:n ja G:n johdonmukaisia kertomuksia neuvotteluista ja niiden sisällöstä uskottavina, vaikka H ei olekaan työtuomioistuimessa kuultaessa muistanut neuvotteluja tai osallistumistaan niihin. E:n ja G:n kertomuksia tukee kirjallisena todisteena esitetty E:n sähköpostiviesti (K9) ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeeksi laadittu perus- ja hoitotaso -ohje 2008 (K2). Asiassa on näin ollen selvitetty työntekijä- ja työnantajaliiton sopineen, että työntekijät ovat oikeutettuja hoitotason palkkaan silloin, kun he antavat lääkkeitä ja tekevät toimenpiteitä, jotka eivät kuulu perustasolle.

Asiassa on kirjallisella todistelulla (K3, V4 ja K7, s. 5 ja liite 3) selvitetty, että Pellon ja Kemijärven yksiköt toimivat hoitotasolla. B, C ja D ovat kertoneet, että kaikki kanteessa tarkoitetut henkilöt hoitivat itsenäisesti potilaita ja esimerkiksi antoivat säännöllisesti sellaisia lääkkeitä (K2, V3), jotka Turvallinen lääkehoito -oppaan (V1) mukaan eivät kuulu perustasolle. Myös F on kertonut työnantajan tienneen, että Pellon ja Kemijärven yksiköiden perustason työntekijät tekivät vuosina 2007-2012 myös hoitotason työtehtäviä. Esitetystä selvityksestä on näin ollen pääteltävissä, että A, B, C ja D tekivät säännöllisesti myös hoitotason tehtäviä.

B, C ja D ovat lisäksi kertoneet, ettei Pellon tai Kemijärven yksiköissä eroteltu perus- ja hoitotason tehtäviä ja työnantaja hyväksyi sen, että työtehtävät jaettiin työparin kesken tasapuolisesti. F on kertonut antaneensa useita huomautuksia hoitotason tehtäviä tehneille perustason työntekijöille. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty tarkempaa selvitystä huomautuksista tai niiden sisällöstä ja F on itsekin kertonut, ettei työnantaja käyttänyt huomautuksia tehokkaampia keinoja, kuten varoituksia tai irtisanomisia. F:n sähköpostitiedote (V3) työntekijöille on lähetetty vasta 17.5.2013. B, C ja D ovat kertoneet saaneensa tiedon perus- ja hoitotason tehtävien eroista vasta F:n sähköpostitiedotteesta. Asiassa on lisäksi huomioitava, että kanteessa tarkoitettu menettely on jatkunut yli viiden vuoden ajan.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on työparien keskinäisestä työnjaosta ja työskentelytavasta tietoisena siihen huomautuksia vakavammin puuttumatta sallinut A:n, B:n, C:n ja D:n säännöllisen työskentelyn myös hoitotason tehtävissä useiden vuosien ajan. Näin ollen A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle olisi tullut 1.3.2008 - 31.8.2013 maksaa sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen 12 §:n palkkaryhmän II mukainen palkka. Palkkasaatavat ovat määriltään riidattomia.

Terveyspalvelualan Liitto ry:n valvontavelvollisuus

Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset työnantajat, joita sopimus koskee, eivät riko työehtosopimuksen määräyksiä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.

Suomen Punainen Risti Lapin Piiri on maksanut A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle perustason palkkaa, vaikka heille olisi edellä kerrotuilla perusteilla tullut maksaa hoitotason palkkaa. Terveyspalvelualan Liitto ry on tullut tietoiseksi Suomen Punainen Risti Lapin Piirin menettelystä viimeistään elokuussa 2014 käydyissä keskusneuvotteluissa, jolloin Suomen Punainen Risti Lapin Piirin menettely oli jo päättynyt.

Työtuomioistuin katsoo, että asia on ollut tulkinnanvarainen, kuten kantajakin on myöntänyt. Siten Terveyspalvelualan Liitto ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta, ja liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Terveyspalvelualan Liitto ry ja Suomen Punainen Risti Lapin Piiri ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut. Tehy ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa että A:n, B:n, C:n ja D:n palkka on ajalla 1.3.2008 - 31.8.2013 tullut maksaa sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen 12 §:n palkkaryhmän II mukaisesti;

- velvoittaa Suomen Punainen Risti Lapin Piirin suorittamaan

a) A:lle 197,36 euroa vuodelta 2008 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2008 lukien, 98,48 euroa vuodelta 2009 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2009 lukien, 8,96 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 99,50 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien, 286,86 euroa vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2012 lukien ja 339,95 euroa vuodelta 2013 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien;

b) B:lle 1.836,78 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 2.333,44 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien, 1.409,71 euroa vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2012 lukien ja 1.064,05 euroa vuodelta 2013 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien;

c) C:lle 177,83 euroa vuodelta 2009 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2009 lukien, 925,04 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 2.421,23 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien ja 1.300,47 euroa vuodelta 2012 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2012 lukien;

d) D:lle 1.741,44 euroa vuodelta 2008 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2008 lukien, 1.983,89 euroa vuodelta 2009 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2009 lukien, 1.960,59 euroa vuodelta 2010 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2010 lukien, 2.390,00 euroa vuodelta 2011 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2011 lukien ja 3.735,63 euroa vuodelta 2013 laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien; ja

- velvoittaa Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Suomen Punainen Risti Lapin Piirin yhteisvastuullisesti korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 7.844 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Terveyspalvelualan Liitto ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Nybondas, Reinamo ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.