TT 2016:49 · Työtuomioistuin

Kysymys siitä, tuliko optikoiden työehtosopimuksen mukaiset esimieslisä, piilolasilisä ja lääkelisä maksaa osa-aikaisille työntekijöille täysimääräisenä vai työaikaan suhteutettuna. Lisien määräytymiseen sovellettiin pro rata temporis -periaatetta. (Ään.)

KANTAJA

Suomen Optometrian Ammattilaiset ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.2.2016

Pääkäsittely 12.4.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan liitto ry:n ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n välisessä optikoiden työehtosopimuksessa oli sopimuskaudella 1.12.2010 – 30.11.2013 muun ohella seuraavat määräykset:

4. Palkkaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Palkkaus

Esimieslisä

3. Työnantajan nimeämälle esimiesoptikolle maksetaan esimieslisää 150 euroa kuukaudessa.

Lääkelisä

4. Henkilölle, joka on suorittanut diagnostisten lääkkeiden määräämisen laillistavan lisäkoulutuksen ja joka työssään käyttää diagnostisia lääkkeitä, maksetaan lääkelisänä 150 euroa kuukaudessa. Lääkelisää ei makseta optikolle, joka on suorittanut diagnostisten lääkkeiden määräämisen laillistavan koulutuksen osana optometristin tutkintoa.

Piilolasilisä

5. Henkilölle, joka on suorittanut piilolasien sovittamiseen ja määräämiseen laillistavan lisäkoulutuksen 1.1.2011 jälkeen ja joka työssään sovittaa ja määrää asiakkaille piilolaseja, maksetaan piilolasilisänä 100 euroa kuukaudessa. Piilolasilisää ei makseta optikolle, joka on suorittanut piilolasien sovittamiseen ja määräämiseen laillistavan koulutuksen osana optometristin tutkintoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Alle 37,5 tuntia tekevät

11. Alle 37,5 tuntia tekevälle voidaan maksaa suhteutettu kuukausipalkka tai tuntipalkka.

12. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa.

Suhteutettua tuntipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy 13. kohdan mukaan.

13. Vähimmäistuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikatyöntekijän vähimmäispalkka luvulla 160.

14. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Optometrian Ammattilaiset ry vaatii, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että optikoiden työehtosopimuksen palkkausta koskevan 4 luvun 12 §:n 3 – 5 kohdan mukaisten lisien maksaminen ei riipu viikkotyöajasta ja

- velvoittaa Kaupan liitto ry:n korvaamaan Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n oikeudenkäyntikulut 11.257,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen palkkamääräysten rakenne ja tarkoitus sekä työehtosopimusneuvottelujen kulku

Työehtosopimuksen 4 luvun 12 §:n 3 – 5 kohdan mukaisissa lisissä on kyse tehtäväkohtaisista ja lisäkoulutukseen perustuvista tai työnteon ajankohtaan perustuvista lisistä, jotka eivät riipu tai joiden määrä ei riipu työntekijän viikkotyöajasta, eikä niitä voida maksaa suhteutettuna työntekijän työaikaan.

Työehtosopimuksen 4 luvun 12 §:n 11 – 14 kohdat koskevat alle 37,5 tuntia tekeviä työntekijöitä. Tällaisille työntekijöille voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa suhteutettuna vain kuukausipalkka. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu esimies-, lääke- ja piilolasilisän työaikaan suhteutetusta soveltamisesta alle 37,5 tuntia tekevien työntekijöiden osalta. Sillä, että alle 37,5 tuntia tekeville voidaan maksaa vähimmäispalkka suhteutettuna tai tuntipalkkana, ei ole merkitystä asiassa. Kun muuta ei ole sovittu, tulee alle 37,5 tuntia tekeville työntekijöille maksaa mainitut lisät työehtosopimuksessa mainitun suuruisina viikkotyöajasta riippumatta.

Myymälänhoitajalisä, jonka nimi muutettiin 1.10.2007 esimieslisäksi, määriteltiin ensimmäisen kerran työehtosopimuksessa jo vuonna 1975 ja sitä ennenkin oli ollut määräys palkan maksamisesta korotettuna esimiehelle. Työehtosopimuksia on neuvoteltu yli 40 vuoden ajan ja kertaakaan työehtosopimusta neuvoteltaessa ei ole ollut esillä esimieslisän maksaminen työajan suhteessa. Esimieslisää ei ole maksettu työaikaan suhteutettuna ennen eikä jälkeen osa-aikatyöntekijöitä koskevien määräysten siirtämisen työehtosopimuksen nimenomaisiin kohtiin. Esimieslisän maksaminen täysimääräisenä osa-aikatyötä tekevälle henkilölle on perusteltua muun muassa siksi, että hänen velvollisuutensa ulottuvat aina myös varsinainen työajan ulkopuolelle.

Osa-aikapöytäkirjan määräykset eivät vuonna 2007 siirtyneet työehtosopimusosapuolten yhteisessä neuvottelussa vain työehtosopimuksen 12 §:n 11 – 14 kohdan määräyksiin vaan jokainen osa-aikapöytäkirjan kohta siirrettiin nimenomaisiin työehtosopimuksen kohtiin. Sopijapuolten tarkoitus oli, että alle 37,5 tuntia tekeviin sovellettiin vain työehtosopimuksessa nimenomaan mainittuja heitä koskevia erityismääräyksiä.

Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ei ole nostanut työehtosopimusneuvotteluissa esille pätevyys- ja myöhemmin lääke- ja piilolasilisien suhteuttamista työaikaan, koska on ollut selvää, että lisät maksetaan aina täysimääräisinä. Myöskään työnantajaliitto ei tuonut neuvotteluissa esille lisien suhteuttamista työaikaan. Tämä johtui siitä, että osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että lääke- ja piilolasilisää ei suhteuteta työaikaan.

Esimieslisän määrä lyhennettyä työaikaa tekevälle on ollut esillä työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n neuvottelija A on esittänyt, että lyhennettyä työaikaa tekevälle myymälänhoitajalle tulisi maksaa korkeampaa myymälänhoitajalisää kuin täyttä työaikaa tekevälle, koska ensin mainittu joutuu tekemään kaikki myymälänhoitajan tehtävät lyhyemmässä ajassa kuin kokoaikainen myymälänhoitaja. Työnantajapuoli ei ole hyväksynyt ehdotusta, muttei myöskään ilmoittanut kantanaan, että lyhennettyä työaikaa tekevä saisi päinvastoin pienempää myymälänhoitajalisää kuin täyttä työaikaa tekevä myymälänhoitaja. Työntekijäpuolen ehdotus osoittaa, että neuvottelijat eivät mieltäneet, että osa-aikaisen myymälänhoitajan lisä suhteutettaisiin. Työnantajapuolen neuvottelijoidenkin on täytynyt tämä käsittää. Osapuolten kesken säilyi näin tulkinta, että lisää ei suhteuteta.

Optikon vähimmäiskuukausipalkka on määritelty työehtosopimuksen 12 §:n 1 kohdassa ja vähimmäistuntipalkka alle 37,5 tuntia tekevien kohdalla 12 §:n 13 kohdassa. Vähimmäispalkkaan ei lasketa mukaan lisiä.

Riidanalaisille lisille ei ole laskettu sovittuja palkankorotuksia. Jos ne olisi tarkoitettu suhteutettaviksi ja osaksi henkilön kuukausipalkkaa, tulisi niille myös laskea ja maksaa palkkojen yleiskorotukset.

Pro rata temporis-periaate ei sovellu tähän asiaan

Kyse ei ole sellaisista palkanlisistä, jotka voidaan suhteuttaa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n nojalla.

Työehtosopimuksen mukaisen lääkelisän tai piilolasilisän saaminen edellyttää paitsi lisäkoulutuksen suorittamista myös sitä, että henkilö lääkelisän osalta käyttää diagnostisia lääkkeitä tai piilolasien kohdalla sovittaa ja määrää piilolaseja. Kyse on ammattipätevyyslisistä, joita käytetään tehtävästä työajasta riippumatta täysimääräisesti. Ylipäätään lääke- tai piilolasilisää saavan työntekijän työajan lyhentyminen ei vaikuta hänen mahdollisuuksiinsa suorittaa työt, joista hän saa mainitun lisän.

Esimieslisä perustuu tehtäviin, joista esimiehen on suoriuduttava työajasta riippumatta. Vastuu ja tehtävien hoito on riippumaton tehdystä työajasta. Esimies joutuu tekemään kaikki myymäläpäällikön tai myymälänhoitajan tehtävät, vaikka hänen työaikansa olisi lyhennetty. Tällöin optikkotehtäviä on vähemmän kuin täyttä työaikaa tekevillä.

Soveltamiskäytännöstä yrityksissä

Silmäasema Fennica Oy ja Instru optiikka Oy eivät noudata mitenkään johdonmukaisesti vastaajan esittämää tulkintaa. Specsavers Finland Oy:llä on vain muutama oma myymälä Suomessa.

Yhteisesti hyväksytty tulkintalinja on ollut selvä ja soveltamiskäytäntö sen mukainen. Työntekijäpuolen ei ole tarvinnut puuttua asiaan ennen kuin nyt, kun työnantajapuoli on ryhtynyt tulkitsemaan työehtosopimuksen määräyksiä uudella tavalla.

Instru optiikka Oy:ssä esimieslisän suuruus on aikaisemmin pysynyt samana työajasta riippumatta. Lisien maksaminen suhteutettuna aloitettiin vuonna 2014, mutta senkin jälkeen esimerkiksi esimieslisää on maksettu saman suuruisena osa-aikaisillekin. On myös tapauksia, joissa esimieslisä on suhteutettu alaspäin, muttei toiseen suuntaan, kun työntekijä on palannut tekemään täyttä työaikaa.

Silmäasema, Instru ja Specsavers ovat vain kolme yritystä, jotka eivät edusta koko alaa. Suurin osa alan toimipisteistä on yksityisiä terveydenhuollon yksiköitä ja ne toimivat edellä mainittujen ketjujen ulkopuolella.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.040 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen palkkamääräysten rakenne ja tarkoitus sekä työehtosopimusneuvottelujen kulku

Työehtosopimuksen 4 luvun 12 §:n 1 – 9 kohdan palkkamääräykset on tarkoitettu koskemaan palkan sisältöä ja pykälän 11 – 14 kohdat palkan maksutapaa. Maksutavassa on kyse ennen kaikkea teknisistä palkanmaksun määräyksistä. Työehtosopimuksen 12 §:n 11 – 14 kohdat viittaavat myös riidanalaisiin lisiin. Suhteellisuusperiaate edellyttää joka tapauksessa, että lisät voidaan maksaa suhteutettuna riippumatta siitä, miten 12 §:n 11 – 14 kohtien viittaus ymmärretään.

Lainsäädännön ja työehtosopimuksen sanamuodon mukainen lähtökohta on lisien suhteuttaminen. Kun muuta ei ole sovittu eikä asiaa ole käsitelty työehtosopimusneuvotteluissa, poikkeaminen tästä pääsäännöstä edellyttäisi nimenomaista mainintaa sopimuksessa.

Myymälänhoitajalisä on otettu työehtosopimukseen viimeistään vuonna 1993, ja se on muuttunut esimieslisäksi 1.10.2007. Pätevyyslisä on otettu työehtosopimukseen 1.10.2007 ja se on korvattu lääkelisällä sekä piilolasilisällä 1.12.2010 alkaen Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n esityksestä. Työntekijäliitto ei ole käsitellyt kysymystä lisien suhteuttamisesta työaikaan missään työehtosopimusneuvotteluissa.

Osa‐aikatyöntekijöitä koskevat määräykset sisältyivät työehtosopimuksen osa-aikapöytäkirjaan 30.9.2007 saakka. Määräykset viittasivat myös esimieslisän maksamiseen suhteutettuna, ja se olisi voitu maksaa tällä tavoin ilman näitä määräyksiäkin. Osa-aikapöytäkirja siirtyi työehtosopimuksen määräyksen osaksi 1.10.2007 alkaen siten, että sisältö otettiin 12 §:n 11 ‐ 14 kohdan määräyksiin. Tällä ei ollut tarkoitus muuttaa tuohon saakka noudatettua palkanmaksutapaa. Osa-aikapöytäkirjan siirtäminen osaksi työehtosopimusta oli pelkkä tekninen toimenpide, jolla osa-aikaisia työntekijöitä koskevat määräykset vietiin suoraan työehtosopimukseen. Sisältöä ei ollut tarkoitus muuttaa. Osapuolten tarkoitus määräysten soveltamisesta on ollut se, että lisät voidaan maksaa työaikaan suhteutettuna.

Työehtosopimuksen 12 §:n 11-14 määräyksissä on kyse ennen kaikkea teknisestä tavasta määrittää alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden palkka. Palkka voidaan maksaa tuntipalkkana tai suhteutettuna kuukausipalkkana. Tällaiset määräykset ovat tavallisia työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksen 4 luvun 12 §:n 11 - 14 kohdissa ei ole viitattu mihinkään tiettyihin palkkamääräyksiin, vaan ne koskevat kaikkia palkkamääräyksiä, jotka voidaan lain mukaan suhteuttaa. Suhteutettu maksutapa on työehtosopimuksen sanamuodon mukainen tulkinta.

Palkkamääräykset on kirjoitettu kokoaikaisen työntekijän näkökulmasta, mikä on tavallinen toimintatapa. Osa-aikaisuuteen ei tarvitse ottaa erikseen kantaa eikä syntyhistoria osoita, että lisät pitäisi maksaa täysimääräisinä. Mikään työehtosopimuksessa tai sen rakenteessa ei viittaa siihen, että suhteuttamisesta poikettaisiin joiltakin osin. Ratkaisevaa ei ylipäätään ole työehtosopimuksen systematiikka vain suhteellisuusperiaatteen mukainen soveltamistapa (TT 2015:48).

Työehtosopimuksen 12 §:n 13 kohdalla tarkoitetaan vähimmäispalkkaa, joka työntekijälle vähintään on maksettava. Esimerkiksi esimiehenä toimivalla ja lääkelisään sekä piilolasilisään oikeutetulla työntekijällä tämä vähimmäispalkka muodostuu 12 §:n 1, 3, 4 ja 5 kohdista. Työehtosopimukset nimenomaan säätävät vähimmäispalkasta, joka työntekijälle on työehtosopimuksen soveltamisalalla vähintään maksettava. Siten myös lisät kuuluvat tähän. Määräysten tekninen luonne (esim. tuntipalkan / suhteutetun kuukausipalkan soveltaminen) korostaa tätä tarkoitusta.

Jos työehtosopimusneuvotteluissa on lyhyesti keskusteltu lyhennettyä työaikaa tekevälle esimiehelle maksettavasta korotetusta lisästä, tämä ei muuta sitä lähtökohtaa, että määräystä on tulkittava sanamuodon mukaisesti. Kantajalla on näyttötaakka siitä, että osapuolilla olisi ollut jokin muu tarkoitus, kuin mitä sopimuksen sanamuoto ja määräysten syntyhistoria sekä soveltamiskäytäntö ilmentävät.

Lisien maksaminen työaikaan suhteutettuna noudattaa pro rata temporis ‐periaatetta ja työtuomioistuimen aiempaa linjaa

Työlainsäädännössä osa‐aikatyöntekijöiden palkkauksen lähtökohtana on työsopimuslain 2 luvun 2 §:n sekä osa‐aikatyödirektiivin 97/81/EY mukaisesti niin sanottu pro rata temporis ‐periaate. Tämä merkitsee sitä, että osa‐aikatyöntekijän palkka ja muut työehdot tulee määritellä työtuntimäärän mukaisena osuutena kokoaikatyöntekijän palkasta (TT 2015:48 ja TT 2001:3).

Tässä asiassa on kyse korkeammasta ammattitaidosta sekä vastuullisemmasta tehtävästä maksettavista lisistä. Työntekijä käyttää tätä ammattitaitoa tai hoitaa vastuullisempaa tehtävää työajan suhteessa. Työnantaja saa toisin sanoen osa‐aikatyöntekijän tapauksessa tätä korkeampaa osaamista tai työpanosta hyödykseen pienemmän määrän. Palkkaa maksetaan vain tehdyn työajan osalta, samalla tavoin kuin niin sanottua pohjapalkkaakin maksetaan vain tehdyn työajan osalta.

Soveltamiskäytäntö yrityksissä

Työehtosopimuksen soveltamisalan kaksi suurinta yritystä, Silmäasema Fennica Oy ja Instru optiikka Oy ovat johdonmukaisesti noudattaneet tulkintaa, jonka mukaan riidanalaiset lisät maksetaan työaikaan suhteutettuna. Alan kolmanneksi suurin toimija Specsavers Finland Oy noudattaa tällaista tulkintaa omissa myymälöissään ja ohjeistaa näin franchising-mallilla liiketoimintaa harjoittavia Specsavers-myymälöitä. Tulkintaa on noudatettu riidanalaisia lisiä koskevien määräysten voimassaolon ajan. Työnantajapuolen tietojen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun työntekijäpuoli riitauttaa tämän tulkinnan. Työntekijäpuolen käyttäytyminen osoittaa, että työnantajapuolen kannan mukainen soveltamiskäytäntö on ollut yhteisesti hyväksyttyä.

Instru optiikka Oy:ssä esimieslisä vaihtelee muun muassa henkilöstön määrän ja myynnin mukaan ja on siten monella tapaa erilainen kuin työehtosopimuksen määräys. Tällaiset erilaiset toimintatavat eivät voi johtaa siihen, että työehtosopimuksen sanamuodon mukainen tulkinta muuttuisi. Toisaalta esimerkiksi Specsavers Finland Oy:n pääluottamusmiehelle on aikanaan maksettu lisät suhteutettuna, eikä Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ole reagoinut tähän.

Silmäaseman ja Instrun markkinaosuus koko toimialasta oli viime vuonna 59,7 prosenttia ja kaikkien kolmen mainitun yrityksen markkinaosuus 71,5 prosenttia. Tämä on katsottava riittäväksi selvitykseksi alalla noudatetusta yhtenäisestä käytännöstä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Osa-aikapöytäkirja

2. Työehtosopimukseen sisältyvät alle 37,5 tuntia tekeviä koskevat erityismääräykset

3. Selvitys esimieslisän maksamisesta työajan muuttuessa (osa laajempaa yhdistyksen jäsenkyselyä)

4. Myymälänhoitaja- ja esimieslisän historia

5. Myymäläpäällikön toimenkuva

6. Selvitys Instru optiikka Oy:n esimieslisäkäytännöstä

7. Myymäläpäällikkö B:n palkkalaskelmat 11 ja 12/2015

8. Pääluottamusmies C:n ja Instru Optiikka Oy:n henkilöstöpäällikön kirjeenvaihto henkilöstöedustajien provisioista

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Silmäasema Fennica Oy:n "Toimintaohje optikoiden lääkelisän ja piilolasilisän osalta" 17.10.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Erto ry:n asiantuntija

2. C, pääluottamusmies, Instru optiikka Oy

Vastaajan henkilötodistelu

1. D, henkilöstöjohtaja, Instru optiikka Oy

2. E, henkilöstöjohtaja, Silmäasema Fennica Oy:n

3. F, Head of Retail, Specsavers Finland Oy

4. G, Finance Controller, Specsavers Finland Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kyse siitä, tuleeko osa-aikaiselle työntekijälle maksaa optikoiden työehtosopimuksen mukaiset esimieslisä, lääkelisä ja piilolasilisä täysimääräisinä vai työaikaan suhteutettuina.

Työehtosopimuksen riidanalaisia lisiä koskevassa 4 luvun 12 §:n 3-5 kohdassa ei erikseen määrätä siitä, kuinka lisät maksetaan osa-aikaisille työntekijöille. Työehtosopimuksen 4 luvun 12 §:n 11 kohdan mukaan alle 37,5 tuntia tekevälle voidaan maksaa suhteutettu kuukausipalkka tai tuntipalkka. Kantaja on katsonut, että määräysten sanamuodon mukaisesti vain kuukausi- tai tuntipalkka voidaan suhteuttaa. Vastaaja taas on katsonut, että suhteellisuusperiaate edellyttää joka tapauksessa, että lisät on mahdollista suhteuttaa työaikaan. Kun muuta ei ole sovittu, poikkeaminen tästä pääsäännöstä edellyttäisi vastaajan mukaan nimenomaista mainintaa sopimuksessa.

Työtuomioistuin katsoo, että yksinomaan määräysten sanamuodosta tai työehtosopimuksen systematiikasta ei ole pääteltävissä, tuleeko lisät suhteuttaa työaikaan vai ei. Asiassa on sen sijaan ensin arvioitava sitä, millaista näyttöä on esitetty työehtosopimukseen osallisten yhteisestä tarkoituksesta.

Asiassa on Erto ry:n asiantuntija A:n kertomuksella tullut selvitetyksi, että kysymys riidanalaisten lisien suhteuttamisesta työaikaan ei varsinaisesti ole missään vaiheessa noussut työehtosopimusneuvottelujen kohteeksi. A on kertonut tuoneensa neuvotteluissa esiin sen, että hänen näkemyksensä mukaan esimieslisä tulisi maksaa osa-aikaisille työntekijöille korotettuna, koska he joutuvat tekemään saman työn lyhyemmässä ajassa kuin kokoaikaiset. Työnantajapuoli ei hyväksynyt A:n ajatusta, muttei A:n mukaan myöskään esittänyt kantanaan, että osa-aikaisille lisä suhteutettaisiin työajan pituuteen. Työtuomioistuin katsoo, että A:n työehtosopimusneuvotteluita koskevalla kertomuksella ei ole osoitettu työehtosopimusosapuolilla olleen yhteistä tarkoitusta sen suhteen, miten lisiä koskevia määräyksiä tulisi soveltaa osa-aikaisiin.

Edellä selostetun näytön perusteella mitään yhteisesti hyväksyttyä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä lisien maksamisesta osa-aikaisille työntekijöille ei ole syntynyt. Kun osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty muutakaan näyttöä, asia on ratkaistava työoikeudessa noudatettavien yleisten periaatteiden mukaisesti.

Osa-aikaisissa työsuhteissa sovelletaan yleisesti suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan osa-aikaisen työntekijän työsuhde-edut suhteutetaan työajan pituuteen silloin kun se on tarkoituksenmukaista (pro rata temporis). Suhteellisuusperiaatetta on työsopimuslain 2 luvun 2 §:n nojalla ja osa-aikatyötä koskevan direktiivin 97/81/EY mukaan sovellettava vähimmäisehtona osa-aikatyöntekijän työsuhteessa.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on siten lähtökohtana, että osa-aikaisen työntekijän palkkaehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän ehdot. Aiemmassa oikeuskäytännössä suhteellisuusperiaatetta on sovellettu muun muassa leipomoalan työehtosopimuksen mukaiseen ammattitutkintolisään (TT 2015:48) ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen mukaiseen kerran vuodessa erääntyvään palvelusvuosilisään (TT 2001:3). Ratkaisussa TT 2009:30 sen sijaan katsottiin tuomion perusteluissa lausutuista erityisistä syistä, että osa-aikaisen työntekijän palvelusvuodet oli laskettava kalenteriajan mukaan suhteuttamatta työskentelyä kokoaikaisen työntekijän työaikaan.

Myös unionin tuomioistuin on asiassa C-476/12 antamassaan tuomiossa (EU:C:2014:2332) katsonut, että työehtosopimuksen mukainen lapsesta maksettava lisä voitiin pro rata temporis -periaatteen mukaisesti suhteuttaa työntekijän työaikaan. Koska lapsesta maksettava lisä oli osa työntekijän palkkaa, se määritettiin työntekijän ja työnantajan välillä sovittujen työsuhteen ehtojen perusteella. Tästä unionin tuomioistuimen mukaan seuraa, että jos työntekijä työskentelee osa-aikaisesti, lisän laskeminen pro rata temporis -periaatteen mukaisesti on asiallisesti perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Tuomioistuin totesi vielä, että etuuden luonnekaan ei ollut esteenä pro rata temporis -periaatteen soveltamiselle, koska lisä on jakokelpoinen (tuomion 19-21 kohdat).

Työtuomioistuin katsoo, että tässä asiassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aiheen poiketa tästä aiemmasta oikeuskäytännöstä ilmenevästä pääsäännöstä riidanalaisten lisien suhteen.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen esimieslisää, lääkelisää ja piilolasilisää koskevia määräyksiä on tulkittava siten, että osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisän suuruus määräytyy hänen työskentelemänsä työajan ja täyden työajan suhteessa. Kanne on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Kaupan liitto ry:n on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja Kaupan liitto ry saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Aaltonen, Hotti, Kari, Koskinen ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Koskisen lausunto, johon jäsen Suokas yhtyi:

Olen enemmistön kanssa muutoin samaa mieltä, mutta katson, että osa-aikaiselle työntekijälle tulee maksaa optikoiden työehtosopimuksen mukainen esimieslisä täysimääräisenä eikä sen määrää tule suhteuttaa työaikaan.

Työehtosopimuksessa on määrätty esimieslisän maksamisesta esimiehille eikä sopimusmääräyksessä ole todettu mainitun lisän suhteuttamisesta työajan mukaisesti. Lisäksi esitetystä todistelusta ilmeni, että kaikki esimiestehtävät on pitänyt hoitaa tehdystä työajasta riippumatta. Todistelussa esille tulleella tavalla osa-aikaisuus ei ole vaikuttanut esimieslisän määrään kuin ainoastaan yhdessä tapauksessa.

Edellä lausutuilla perusteilla katson, että työehtosopimuksen esimieslisää koskevaa määräystä on tulkittava siten, että osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisän suuruus määräytyy työehtosopimuksessa määrätyn suuruisena.