TT 2016:48 · Työtuomioistuin

Yhtiö oli huonon taloudellisen tilanteensa takia alentanut toimihenkilöiden palkkoja määräajaksi. Kysymys siitä, oliko yhtiö näin menetellessään rikkonut työehtosopimusta. (Ään.)

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Autoalan Keskusliitto ry

Delta Auto Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.9.2015 ja 30.11.2015

Pääkäsittely 15.2.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Keskusliitto ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisessä 4.11.2013 allekirjoitetussa autoalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa 1.11.2013 - 31.10.2016 on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Muutokset toimihenkilön asemassa

Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on olemassa erityisen painava syy, jonka perusteella toimihenkilö voitaisiin irtisanoa työnantajansa palveluksesta ja mikäli noudatetaan tämän sopimuksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin siinä tapauksessa, että toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 § VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia edellä 2 kohdan mukaan lasketusta vuosilomapalkasta.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen tai maksuajankohdasta toisinkin. Mikäli paikallisesti ei ole muuta sovittu, tulee lomaraha maksaa niin kuin edellä tässä kappaleessa on määrätty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § PALKKA

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.

Kuukausipalkka on tätä sopimusta sovellettaessa rahapalkka luontoisetuineen, mutta ilman vuorolisiä ja sunnuntaityökorotusta.

Toimihenkilön, joka on suorittanut hänen ammatillista osaamistaan kohottavan ammatillisista tutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun työnjohdon erikoisammattitutkinnon, palkkaa korotetaan 120 eurolla kuukaudessa.

Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toimihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina palkanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä.

Palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa.

Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava viimeistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Jos palkanmaksupäivän muuttaminen on seurausta yritystoiminnassa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta kuten liikkeen luovutus, työnantaja voi toteuttaa palkanmaksupäivät yhtenäistävän muutoksen ilmoittamalla siitä vähintään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaan tulemista. Työnantaja neuvottelee yhdysmiehen kanssa muutoksesta ja sen perusteista ennen kuin toteuttaa muutoksen.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Delta Auto Oy on 27.3.2014 yhdessä samaan konserniin kuuluvan yhtiön Delta Motor Group Oy:n kanssa esittänyt yhtiöiden henkilöstölle konsernin toiminnan jatkumisen turvaamiseksi vapaaehtoista lomarahoista luopumista kesälomien 2014 osalta. Vastausta on edellytetty 2.4.2014 mennessä.

Konserniyhtiöissä on 8.4.2014 annetun ilmoituksen perusteella aloitettu yhteistoimintaneuvottelut 15.4.2014. Neuvottelut on kohdistettu siihen osaan yhtiöiden henkilöstöä, jotka eivät olleet tehneet sopimusta lomarahoista luopumisesta. Kutsun mukaan kyseessä ovat olleet mahdolliset määräaikaiset lomautukset tai muut vaihtoehtoiset henkilöstövaikutukset. Työsuhteiden irtisanomisista ei ole neuvoteltu.

Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 29.4.2014. Delta Auto Oy on 5.5.2014 tehnyt päätöksen määräaikaisesta palkanalennuksesta, jonka kokonaisvaikutus on ollut jokaisen kohdalla kesän 2014 lomarahaa vastaava määrä. Palkkalaskelmien mukaan lomarahat on kuitenkin maksettu. Lomautuksiin ei ole ryhdytty.

Palkanalennus on tullut voimaan 1.6.2014 ja kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ensimmäinen vähennys on kohdistunut kesäkuussa 2014 maksettuun palkkaan. Kuukausitasoisia vähennyksiä on tehty kolmesta neljään ja niiden suuruus on ollut keskimäärin 15 – 20 prosenttia kuukauden bruttoansiosta.

Asiassa on riidatonta, että yhtiön taloudellinen tilanne sinänsä on edellyttänyt säästötoimia, mutta yhtiössä ei ole noudatettu työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan mukaista menettelyä toimihenkilön työsuhteen ehtojen muuttamisesta.

Asianosaiset ovat erimielisiä sen suhteen, onko Delta Auto Oy jättänyt maksamatta nimenomaisesti lomarahat ja onko yhtiö siten rikkonut työehtosopimuksen 24 §:n 3 kohdan määräystä. Erimielisyys koskee myös sitä, onko asiassa rikottu työehtosopimuksen palkkaa koskevaa 31 §:ää ja onko työnantaja voinut alentaa palkkoja väliaikaisesti noudattamatta kuitenkaan työehtosopimuksen 3 §:n mukaista työehtojen muuttamista koskevaa menettelyä.

KANNE

Kantajan vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Delta Auto Oy on rikkonut autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohtaa sekä ensisijaisesti lomarahaa koskevaa 24 §:n 3 kohtaa ja toissijaisesti palkkaa koskevaa 31 §:ää, kun yhtiö on yksipuolisesti alentanut ja jättänyt maksamatta niiden toimihenkilöiden palkkaa lomarahaa vastaavan määrän, jotka eivät ole sopimalla luopuneet lomarahasta,

- tuomitsee Delta Auto Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

- tuomitsee Autoalan Keskusliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 5.461,60 eurolla korkoineen.

Kanteen perusteet

Autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 24 §:n mukaan paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen sekä lomarahan maksuajankohdasta. Jos asiasta ei työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sovita joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai yhdysmiehen ja työnantajan kesken, lomaraha on maksettava. Työnantajan toteuttama yksipuolinen palkanalennus on käytännössä tarkoittanut sitä, että lomaraha on jätetty maksamatta. Yksipuolisen palkan alennuksen laskennallisena perusteena on ollut yksittäisen toimihenkilön kesäloman 2014 lomaraha. Toissijaisesti työnantaja on rikkonut palkkaa koskevaa 31 §:ää, kun toimihenkilöiden palkka ei ollut palkanmaksupäivänä täysimääräisesti nostettavissa. Työnantajalla ei ole ollut työehtosopimuksen eikä lain mukaisia perusteita toiminnalleen.

Mainitut palkanmaksumääräykset ovat siirtyneet nykyiseen työehtosopimukseen vanhoista runkosopimusten aikaisista alakohtaisista palkkasopimuksista sanamuodoltaan lähes ja tarkoitukseltaan ja soveltamiskäytännöltään muuttumattomassa muodossa. Määräys oli runkosopimusaikaan eri alakohtaisissa palkkasopimuksissa saman sisältöinen ja sen tulkinta on eri aloilla ollut kantajapuolen tässä esittämä.

Palkanmaksu on työnantajan päävelvoite, jonka laiminlyönti oikeuttaa työntekijän purkamaan työsopimuksen. Yhtiö ei ole suostunut sopimaan palkkavelkansa tai lomarahavelkansa takaisinmaksusta. Työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaan palkan määrä ja määräytymisperuste ovat työsuhteen keskeisiä ja olennaisia ehtoja. Edellä mainitun pakottavan lainsäädännön nojalla määräytyvän palkan tulee olla täysimääräisenä työsopimuslain 16 §:n ja työehtosopimuksen 31 §:n mukaisesti toimihenkilön käytettävissä. Asiassa on riidatonta, että toimihenkilöiden palkka ei ole ollut työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisesti heidän palkanmääräytymisperusteidensa mukaisesti täysimääräisenä nostettavissa toimihenkilöiden määräämässä rahalaitoksessa. Näiltä osin yhtiön muutti yksipuolisesti toimihenkilöiden työsuhteiden olennaisia ja keskeisiä ehtoja yksipuolisesti ja noudattamatta irtisanomisaikaa.

Työehtosopimuksen 3 §:n mukaan toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan yksipuolisesti muuttaa vain, mikäli siihen on irtisanomisperuste, ja mikäli noudatetaan irtisanomisaikaa. Yhtiöllä ei ole ollut perustetta kysymyksessä olevien toimihenkilöiden työsuhteiden irtisanomiseen, eikä se ole palkan alennuksen toteuttaessaan noudattanut irtisanomisaikaa. Delta Auto Oy on tieten rikkonut työehtosopimusta.

Autoalan Keskusliitto ry on ollut tietoinen jäsentyönantajansa menettelystä. Ammattiliitto Pro ry:n asiamies on ottanut yhteyttä työnantajaliittoon jo huhtikuussa 2014, ja vaatinut työnantajaliittoa puuttumaan asiaan, jotta toimihenkilöt, jotka eivät ole luopuneet lomarahoistaan, eivät joudu siitä johtuvien toimenpiteiden kohteeksi. Työnantajaliitto on jättänyt valvomatta, että työehtosopimukseen sidottu jäsentyönantajansa noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä.

VASTAUS

Vastaajien vaatimukset

Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 13.301,37 eurolla korkoineen.

Vastauksen perusteet

Delta Auto Oy:n ja Delta Motor Group Oy:n muodostaman Delta-konsernin taloudellinen tilanne maalis-huhtikuussa 2014 on ollut sellainen, että rahoitussopimusten voimassa pitämiseksi ja konkurssin välttämiseksi konsernin on tullut saada aikaan välitön tulosparannus. Lomarahoista luopuminen kesälomien 2014 osalta on nähty ainoana toimenpiteenä, joka synnyttäisi riittävän nopeasti rahoittajien edellyttämän välittömän positiivisen muutoksen omavaraisuusasteeseen.

Osa henkilöstöstä luopui vapaaehtoisesti lomarahoistaan työnantajan esityksen mukaisesti. Vapaaehtoiset lomarahoista luopumiset eivät kuitenkaan riittäneet nostamaan konsernin omavaraisuusastetta vaaditulle vähimmäistasolle, minkä vuoksi konsernin oli saatava aikaan lisää välittömiä kustannussäästöjä. Tämän vuoksi konsernissa oli välttämätöntä käynnistää sekä Delta Auto Oy:n että Delta Motor Group Oy:n henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut säästöjen aikaansaamiseksi. Neuvottelut koskivat kaikkia muita yhtiöiden työntekijöitä paitsi niitä, jotka ovat lomarahoista luopumalla saaneet omalta osaltaan aikaan tarvittavia kustannussäästöjä.

Palkkojen määräaikainen alentaminen oli kokonaistaloudellisesti ainoa mahdollinen toteutettavissa oleva vaihtoehto konsernin pelastamiseksi. Henkilöstön vähentäminen ei ollut vaihtoehtona, sillä henkilöstövähennyksiä on jouduttu tekemään jo edellisissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Konsernilla on myös oltava tulosta saadakseen ja kasvattaakseen riittävästi tulosta tekevää työvoimaa. Samasta syystä työnantaja katsoi työntekijöiden lomauttamisen toteuttamiskelvottomaksi vaihtoehdoksi. Mikäli työntekijät olisi päätetty lomauttaa, olisi kustannussäästöjä syntynyt, mutta samalla konsernin tulos olisi kääntynyt laskuun, eikä mainitulla toimenpiteellä olisi saavutettu rahoittajien edellyttämää vähintään 25 prosentin pysyvää omavaraisuusastetta.

Kyse ei ollut lomarahan maksamatta jättämisestä, sillä lomaraha voidaan jättää maksamatta vain asiasta sopimalla eikä tällaista sopimusta ollut kanteessa mainittujen toimihenkilöiden kanssa tehty. Lomarahat on maksettu heille palkkalaskelmista ilmenevin tavoin.

Asian oikeudellinen arviointi

Autoalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole määräystä, jonka mukaan lomarahan maksamatta jättäminen ei voisi olla missään tilanteessa mahdollista. Tällaista tulkintaa ei voida tehdä myöskään työehtosopimuksen 24 §:n sanamuodon perusteella. Määräyksestä on todettavissa ainoastaan se, että mikäli maksuajankohdasta tai lomarahan vaihtamisesta vapaaseen ei ole sovittu toisin, tulee lomaraha suorittaa rahana ja maksuajankohdan tulee vastata työehtosopimuksessa säädettyjä ajankohtia. Määräystä ei voida tulkita siten, että työnantajan toteuttama palkkojen väliaikainen leikkaaminen olisi työehtosopimuksen vastaista. Työehtosopimuksen 24 §:ssä on kysymys toimihenkilöille maksettavasta lomarahasta, ja niille toimihenkilöille, jotka eivät ole vapaaehtoisesti luopuneet lomarahasta, on lomaraha maksettu työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Delta Auto Oy ei ole näin ollen menetellyt kyseisen työehtosopimusmääräyksen vastaisesti.

Työnantajan toteuttamassa palkkojen määräaikaisessa alentamisessa ei ole ollut kyse toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen muuttamisesta työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Määräys koskee vain tilanteita, joissa työsuhteen ehtoja muutetaan pysyvästi. Tässä tapauksessa kyse ei ole työsuhteen ehtojen pysyvästä muutoksesta vaan väliaikaisesta palkanalennuksesta. Kenellekään ei ole tarjottu irtisanomisen vaihtoehtona uutta työsopimusta uusin ehdoin, vaan kaikkien toimihenkilöiden työsopimusten ehdot ovat pysyneet koko ajan ennallaan. Koska kysymys ei ole ollut työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetusta työsuhteen ehdon pysyvästä muuttamisesta, on työnantaja voinut alentaa palkkoja taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla määräaikaisesti, ja panna suunnitellut toimenpiteet täytäntöön noudattamatta irtisanomisaikaa.

Jos tuomioistuin katsoisi, että väliaikaisessa palkkojen alentamisessa on ollut kyse työehtosopimuksessa tarkoitetusta työsuhteen ehtojen muuttamisesta, menettelylle on joka tapauksessa ollut irtisanomiseen oikeuttava erityisen painava syy. Asiassa on riidatonta, että yhtiön taloudellinen tilanne on edellyttänyt välittömiä säästötoimia, mikä jo sellaisenaan osoittaa taloudellis-tuotannollisen irtisanomisperusteen olemassa olon. Irtisanomisoikeuden arviointiin ei vaikuta se, että työnantaja voisi mahdollisesti saavuttaa säästöt muutoinkin kuin vähentämällä tai lomauttamalla henkilöstöä. Työnantaja voi lain tarkoittamien riittävien säästöjen saavuttamiseksi irtisanoa myös esimerkiksi säästösopimuksesta kieltäytyneen työntekijän.

Tilanteessa, jossa yhtiötä uhkaa konkurssi, ellei se saavuta välittömästi huomattavia kustannussäästöjä, olisi ilmeisen kohtuutonta ja epäloogista vaatia työnantajaa noudattamaan väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamisessa jopa puolen vuoden pituisia irtisanomisaikoja.

Mikäli näin olisi menetelty, olisi yhtiön toiminta ehtinyt ajautua ennen tarvittavien säästöjen saavuttamista sellaiseen tilanteeseen, että konkurssi olisi ollut väistämätön. Delta Auto Oy:n kaikkien toimenpiteiden taustalla on ollut vain ja ainoastaan tavoite turvata toiminnan jatkuvuus ja sitä kautta työpaikkojen säilyminen. Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että palkkojen määräaikaisessa alentamisessa on ollut kyse työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta irtisanomisajan noudattamista edellyttävästä työsuhteen ehtojen muuttamisesta, on Delta Auto Oy joka tapauksessa menetellyt asiassa ainoastaan edellä mainitun työehtosopimusmääräyksen mukaisten menettelytapojen vastaisesti siltä osin, että irtisanomisaikaa ei ole noudatettu. Yksin irtisanomisajan noudattamatta jättäminen ei tee toteutetuista toimenpiteistä lain tai työehtosopimuksen vastaisia.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

Koska Delta Auto Oy ei ole syyllistynyt asiassa työehtosopimuksen tieten rikkomiseen, ei vaadittua hyvityssakkoa tule tuomita maksettavaksi.

Koska Delta Auto Oy ei ole toiminut työehtosopimusmääräysten vastaisesti alentamalla työntekijöiden palkkoja määräaikaisesti, ei myöskään Autoalan Keskusliitto ry ole laiminlyönyt asiassa työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan. Vastaajaliittoa ei siten tule tuomita maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tiedote työnantajan päätöksistä

2. Palkkalaskelmat

3. Autoalan palkkasopimus 1988 – 1990, allekirjoitettu 9.5.1988

4. Metallialan palkkasopimus 1988 – 1990, allekirjoitettu 9.5.1988

5. Paperi- ja puumassateollisuuden palkkasopimus 1988 – 1990, allekirjoitettu 9.5.1988

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Palkkalaskelma

2. Delta palaveri, maaliskuu 2014 (salainen)

3. Delta-konsernin yhteistoimintaneuvottelut, huhtikuu 2015 (salainen)

4. Autoalan palkkasopimus 1988 – 1990, allekirjoitettu 9.5.1988 (= K3)

5. Rakennusalan palkkasopimus 1988 – 1990, allekirjoitettu 9.5.1988

Kantajan henkilötodistelu

1. A, yhdysmies, Delta Auto Oy

2. B, Ammattiliitto Pro ry:n entinen työmarkkinapäällikkö ja lakiasianpäällikkö

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, Delta-konsernin toimitusjohtaja

2. D, Autoalan Keskusliitto ry:n työmarkkinajohtaja

3. E, Autoalan Keskusliitto ry:n entinen varatoimitusjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Delta Auto Oy on keväällä 2014 tehnyt päätöksen määräaikaisesta palkanalennuksesta, joka on määrältään vastannut kesän 2014 lomarahaa. Asiassa on kyse ensinnäkin siitä, onko yhtiö näin menetellessään toiminut autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen lomarahaa koskevan 24 §:n 3 kohdan vastaisesti. Määräyksen mukaan lomaraha tulee maksaa niin kuin määräyksessä on määrätty ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

Työehtosopimuksen palkkaa koskevan 31 §:n mukaan palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa. Asiassa on toiseksi kyse siitä, onko yhtiö toiminut määräyksen vastaisesti alentaessaan palkkoja määräaikaisesti.

Työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan mukaan toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan määräyksessä tarkemmin kerrotuin tavoin muuttaa. Asiassa on vielä kyse siitä, onko yhtiö kanteessa väitetyin tavoin menettelyllään rikkonut tätä määräystä.

Delta Auto Oy:n taloudellisesta tilanteesta esitetty näyttö

Työtuomioistuin katsoo toimitusjohtaja C:n ja työtuomioistuimelle annettujen yhtiön taloudellista tilaa koskevien kirjallisten todisteiden (V2 ja V3) perusteella selvitetyksi, että taloudellisissa vaikeuksissa olleen Delta Auto Oy:n toimintaedellytysten turvaamiseksi on ollut välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin yhtiön omavaraisuusasteen kohottamiseksi ja yhtiön solmimien rahoitussopimusten voimassa pysymiseksi. Työtuomioistuin harkitsee jäljempänä muun ohella kysymystä siitä, onko yhtiön toimihenkilöiden palkan yksipuolisesti toimitettuun alentamiseen ollut olemassa edellytykset työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan nojalla.

Työehtosopimuksen määräysten soveltuminen yhtiön menettelyyn

Ammattiliitto Pro ry on ensisijaisesti katsonut, että yhtiö on tosiasiallisesti jättänyt lomarahat maksamatta myös niiltä työntekijöiltä, jotka eivät olleet vapaaehtoisesti luopuneet lomarahoista ja että yhtiö on näin menetellessään rikkonut työehtosopimuksen lomarahaa koskevaa 24 §:n 3 kohtaa. Toissijaisesti kantaja on katsonut, että yhtiö on rikkonut työehtosopimuksen 31 §:ää, kun toimihenkilöiden palkka ei ole ollut palkanmaksupäivänä täysimääräisesti toimihenkilöiden nostettavissa.

Työehtosopimuksen 24 §:n 3 kohta

Kirjallisina todisteina esitetyistä palkkalaskelmista ilmenevästi yhtiö on maksanut työntekijöille lomarahan, mutta tehnyt palkasta lomarahan määrää vastaavan vähennyksen. Yhtiön toimitusjohtaja C:n mukaan vähennys palkasta tehtiin lomarahan suuruisena, koska työntekijöitä on haluttu kohdella tasapuolisesti tilanteessa, jossa osa työntekijöistä oli luopunut lomarahoista vapaaehtoisesti. Työtuomioistuin katsoo, ettei sillä ole asiassa esitetyn näytön valossa perusteita katsoa yhtiön rikkoneen lomarahaa koskevaa työehtosopimuksen määräystä kanteessa katsotulla tavalla.

Työehtosopimuksen 31 §

Työehtosopimuksen 31 §:n tulkinnasta on työtuomioistuimessa kuultu Ammattiliitto Pro ry:n edeltäjien Teknisten Liiton ja Toimihenkilöunionin entistä työsuhdeasiainjohtajaa B:tä, Autoalan Keskusliitto ry:n entistä varatoimitusjohtajaa E:tä sekä työmarkkinajohtaja D:tä. Näiden todistajien kertomusten perusteella asiassa on selvitetty, että toimihenkilöiden kuukausipalkan lähtötaso on työsopimuksessa vapaasti sovittavissa. Työehtosopimuksessa ei ole vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä. Palkkakehitystä sen sijaan ohjaavat työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevat määräykset. Työehtosopimuksessa on käytössä vanha ohjelukujärjestelmä siihen liittyvine puolitusvertailuineen ja puolituskorotuksineen. Jos puolitusvertailussa ilmenee, että toimihenkilölle maksettu palkka on ohjelukujen alapuolella, maksetaan puolituskorotukset työehtosopimuksen perusteella. Näin työehtosopimus vaikuttaa palkan kehittymiseen.

Työehtosopimuksen 31 § on palkan rakennetta ja palkan maksamisen ajankohtaa ja tapaa koskeva määräys, jossa määrätään esimerkiksi siitä, että toimihenkilön palkkausmuoto on kuukausipalkka ja että palkka on maksettava säännöllisesti tiettyinä palkanmaksupäivinä. B on korostanut sitä, että vaikka kokonaispalkka määräytyy jonkin muun lähteen perusteella kuten työsopimuksessa, tulee työehtosopimuksen 31 §:n perusteella tuo palkka olla maksettuna määrättynä päivänä. Myös E on todennut, että työsopimuksessa sovitun palkan tulee olla nostettavissa 31 §:ssä määritellyllä tavalla.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että yhtiö on kanteessa kerrotuin tavoin laiminlyönyt maksaa toimihenkilöiden palkkoja ajallaan. Yhtiö on siten menetellyt työehtosopimuksen 31 §:n vastaisesti. Yhtiön esittämät selvitykset taloudellisista vaikeuksistaan eivät vaikuta asian arviointiin. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan perustetta poiketa yleisestä oikeusohjeesta, jonka mukaan sopimukset on pidettävä. Työtuomioistuin on soveltanut vastaavalla tavalla lomapalkan maksamista koskevaa työehtosopimusmääräystä ratkaisussaan TT 1992:5.

Työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohta

Nyt esillä olevassa asiassa työnantajalla ei ole ollut muuta tarkoitustakaan kuin väliaikaisesti jättää työsuhteiden palkkaehtoja noudattamatta. Tämä ei anna aihetta edellä selostetun vakiintuneen käytännön uudelleen arviointiin. Kanne on siten tältä osin hylättävä.

Johtopäätökset ja hyvityssakot

Edellä selostetuin perustein työtuomioistuin katsoo, että Delta Auto Oy on tietensä rikkonut autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 31 §:ää, kun se on kesällä 2014 alentanut määräajaksi toimihenkilöiden palkkoja. Yhtiö on näin ollen tuomittava hyvityssakkoon. Asiassa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuksen 10 §:n nojalla tuomitsematta. Sen suuruutta harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja yrityksen koko.

Ammattiliitto Pro ry:n asiamies on huhtikuussa 2014 ottanut yhteyttä työnantajaliittoon ja vaatinut tätä puuttumaan asiaan, jotta toimihenkilöt, jotka eivät ole luopuneet lomarahoistaan, eivät tämän vuoksi joudu toimenpiteiden kohteeksi. Yhtiö on 5.5.2014 tehnyt päätöksen määräaikaisesta palkanalennuksesta, joka on toteutettu kesällä 2014. Kun Autoalan Keskusliitto ry ei ole pyrkinyt oikaisemaan yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä, se on tuomittava valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Ammattiliitto Pro ry, Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Delta Auto Oy on rikkonut autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaa koskevaa 31 §:ää, kun yhtiö on yksipuolisesti alentanut ja jättänyt maksamatta niiden toimihenkilöiden palkkaa lomarahaa vastaavan määrän, jotka eivät ole sopimalla luopuneet lomarahasta,

- tuomitsee Delta Auto Oy:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta 3.000 euroa,

- tuomitsee Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 4.000 euroa ja

- hylkää kanteen enemmälti.

Ammattiliitto Pro ry, Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Lallo, Koskinen ja Tähkäpää jäseninä. Sihteerinä on ollut Anttila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Tähkäpään lausunto, johon jäsen Koskinen yhtyi:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että Delta Auto Oy on menettelyllään rikkonut autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 31 §:n määräystä laiminlyömällä sovitun suuruisen palkan maksamisen ajallaan.

Toisin kuin enemmistö, katson, että yhtiö on rikkonut myös työehtosopimuksen 24 §:n 3 kohtaa sekä 3 §:n 2 kohtaa.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työehtosopimusmääräyksiä on lähtökohtaisesti tulkittu niiden sanamuodon perusteella. Oikeuskäytännössä määräyksen sanamuoto on voitu sivuuttaa, jos osapuolten toisenlaisesta tarkoituksesta on esitetty vahvaa näyttöä. Osapuolten yhteisen tarkoituksen on katsottu ilmenevän sopimuksen solmimisen jälkeen sopijapuolten yhteisesti hyväksytystä vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä tai esimerkiksi sopijapuolten edustajien nimenomaisista kannanotoista ilmenevästä yhteisestä tulkinnasta.

Tässä asiassa oman käsityksensä työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan tulkinnasta ovat esittäneet vain työnantajaliiton edustajat E ja D. Hekään eivät ole perustelleet näkemystään sillä, että kyseessä olisi ollut yhteisesti hyväksytty vakiintunut soveltamiskäytäntö tai muutoin ilmennyt sopimusosapuolten yhteinen tulkinta. Sitä vastoin he ovat todenneet, että vastaavaa erimielisyyttä ei ole aiemmin käsitelty liittojen välillä eikä asiasta ole muutoinkaan käyty keskusteluja. Näillä perusteilla yhteistä tulkintalinjaa liittojen välillä ei ole. Sen vuoksi katson, että työtuomioistuimen on tulkittava työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan määräystä sen sanamuodon ja työoikeudessa yleisesti noudatettavien periaatteiden mukaisesti.

Työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan sanamuoto ei rajaa määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle sellaisia tilanteita, joissa kyse on tilapäisistä muutoksista. Katson, että määräyksen sanamuoto puoltaa tulkintaa, jonka mukaan määräys koskee kaikkia tilanteita, joissa toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja muutetaan. Sanamuotonsa mukaan määräys ei koske ainoastaan pysyviä työsuhteen ehtojen muutoksia.

Eri alojen työehtosopimuksiin sisältyy varsin usein autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohtaa vastaavia työsuhteen ehtojen muuttamista koskevia määräyksiä. Myös työtuomioistuimessa on käsitelty näiden, usein saman sisältöisten määräysten tulkintaa koskevia erimielisyyksiä. Tapaukset ovat pääosin koskeneet työntekijän siirtämistä toiseen työhön (ks. TT 1979:49, 1980:47, 1981:19, 1986:76, 1987:92). Tuomiossaan TT 2011:135 työtuomioistuin katsoi, että yhtiö oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen työehtojen muuttamista koskevan määräyksen mukaisesti, kun se oli irtisanomisen asemesta alentanut toimihenkilön kuukausipalkkaa irtisanomisaikaa noudattaen. Asianosaiset olivat tuossa asiassa yhtä mieltä siitä, että palkan alentaminen edellytti irtisanomisperustetta. Tiettävästi työtuomioistuimessa ei ole käsitelty tapauksia, joissa olisi ollut kysymys määräaikaisista työehtojen muutoksista.

Työsopimuslaissa ei ole yleistä säännöstä kummankaan sopijapuolen oikeudesta muuttaa yksipuolisesti työsopimuksen ehtoja. Työsopimusoikeudessa on siten noudatettava yleisen sopimusoikeuden pacta sunt servanda -periaatetta. Palkka on työsopimuksen olennainen ehto eikä palkkaa voida alentaa oikeuskäytännössä vakiintuneiden periaatteiden mukaan pelkällä työnantajan yksipuolisella määräyksellä edes irtisanomisaikaa noudattaen. Tämä periaate on johdettavissa jo vanhemmasta korkeimman oikeuden oikeuskäytännöstä (KKO 1980 II 119). Oikeuskäytännössä on katsottu työnantajan voivan muuttaa yksipuolisesti työsopimuksen palkkausta koskevaa ehtoa, jos työntekijään nähden on olemassa irtisanomisperuste ja muutos toteutetaan irtisanomisajan kuluttua. Tämä periaate on ollut johdettavissa jo korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1991:187, jossa on ollut kysymys palkkausjärjestelmän muuttamisesta. (Ks. Mika Valkonen, Työsuhteen ehdon yksipuolinen muuttaminen. Defensor Legis n:o 1/1997, s. 52 – 61.)

Ratkaisussaan KKO 1996:89 korkein oikeus on katsonut, että yhtiön taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin olivat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi silloin irtisanomisen sijaan irtisanomisaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa heidän palkkojaan, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäispalkkatason ja toimenpide yhdessä muiden käytettävissä olevien saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Edelleen ratkaisussaan KKO 1997:83 korkein oikeus katsoi, että yhtiöllä oli toimintaedellytysten turvaamiseksi oikeus työsopimusten irtisanomisten sijasta alentaa palkkoja, kun työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet ja työntekijöiden määrää oli jo vähennetty niin paljon, ettei toimintaa enää voinut pienemmällä työntekijämäärällä jatkaa. Tuomiossa KKO 2005:29 korkein oikeus katsoi, että yhtiön toimintaedellytysten turvaaminen ja samalla kilpailukyvyn parantaminen olivat edellyttäneet tervehdyttämistoimenpiteitä, jolloin työntekijöiden palkkojen alentaminen oli voinut olla osa yhtiön toteuttamia säästötoimenpiteitä. Ratkaisussa oli kysymys linja-autoliikennettä harjoittavasta yhtiöstä, joka oli joukkoliikenteen kilpailuttamisen alettua hävinnyt tarjouskilpailussa ja tämän vuoksi alentanut korjaamotyöntekijöiden palkkoja.

Kantajan ensisijaisen vaatimuksen hyväksyen olen sitä mieltä, että Delta Auto Oy on menettelyllään tieten rikkonut työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan sekä 24 §:n 3 kohdan määräyksiä ja se on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa Ammattiliitto Pro ry:lle. Autoalan Keskusliitto ry on myös tuomittava maksamaan hyvityssakkoa tältä osin Ammattiliitto Pro ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Ottaen huomioon vastaajien menettely määrään Delta Auto Oy:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa 7.000 euroa ja Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa 8.000 euroa. Hyväksyessäni Ammattiliitto Pro ry:n ensisijaisen vaatimuksen katson, että Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n tulee yhteisvastuullisesti korvata Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 5.461,60 eurolla korkoineen.