TT 2016:46 · Työtuomioistuin

Yhtiön kahdella tehtaalla järjestettiin lakko, jonka syynä olivat yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämiseksi. Työtaistelut kohdistuivat siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosastojen edustajia oli osallistunut työtaisteluihin. Ammattiosastot vastaavat lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ne tuomittiin työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Ammattiliiton tai sen edustajien ei selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaisteluiden päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliitto tuomittiin valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

KANTAJA

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

VASTAAJA

Rakennusliitto ry

KUULTAVAT

Rakennusliiton osasto n:o 150 ry (R 18/16)

Rakennusliiton osasto n:o 236 ry (R 19/16)

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:n nojalla käsitellyt Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kanteet R 18/16 ja R 19/16 samassa oikeudenkäynnissä.

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

R 18/16

Rakennusliiton osasto n:o 150 ry järjesti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksen

Parma Oy:n Forssan tehtaalla työtaistelun perjantaina 19.2.2016 kello 6 alkaen. Lakko jatkui kello 22 saakka. Työtaistelun syyksi ilmoitettiin yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 105 työntekijää. Pääluottamusmies ja kaikki osaston luottamusmiehet osallistuivat lakkoon.

Rakennusliiton osasto n:o 150 ry:n jäsenmäärä on 778. Jäsenistä täyttä jäsenmaksua maksaa noin 430. Lisäksi on joitain oppilasjäseniä, jotka maksavat jäsenmaksua vain ollessaan työssä.

R 19/16

Rakennusliiton osasto n:o 236 ry järjesti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyrityksen

Parma Oy:n Kangasalan tehtaalla työtaistelun perjantaina 19.2.2016 kello 6 alkaen. Lakko jatkui kello 22 saakka. Työtaistelun syyksi ilmoitettiin yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut.

Tehtaalla järjestettiin työntekijöiden toimesta työmaakokous torstai-iltapäivänä 18.2.2016. Kokouksen jälkeen työntekijöiden pääluottamusmies A ilmoitti tehdaspäällikkö B:lle, että työntekijät eivät tule töihin perjantaina 19.2.2016.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 58 työntekijää. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet osallistuivat lakkoon. Tehtaassa on pääluottamusmiehen lisäksi neljä osastojen luottamusmiestä.

Osasto nro 236 ry:n jäsenmäärä on 550. Jäsenistä täyttä jäsenmaksua maksaa noin 340. Lisäksi on joitain oppilasjäseniä, jotka maksavat jäsenmaksua vain ollessaan työssä.

KANNE

Vaatimukset

Asiassa R 18/16 Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

- tuomitsee Rakennusliiton osasto n:o 150 ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 150 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla korkoineen.

Asiassa R 19/16 Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

- tuomitsee Rakennusliiton osasto n:o 236 ry työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 236 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla korkoineen.

Perusteet

R 18/16

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syyksi ilmoitettiin yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut. Pääluottamusmies C vaati, että yhteistoimintaneuvottelut tulee keskeyttää tai niissä tulee ainakin luopua irtisanomisuhasta. Yhtiötä on näin yritetty painostaa luopumaan yhteistoimintaneuvotteluista.

Lakko on kohdistunut rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Pääluottamusmies, joka on myös ammattiosaston hallituksen jäsen, sekä kaikki osastojen

luottamusmiehet osallistuivat lakkoon. Koska ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Pääluottamusmies tai tehtaan muut luottamusmiehet eivät ryhtyneet toimenpiteisiin työntekijöiden työstä poissaolon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Tehtaan johtaja D soitti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n (RTT) asiamiehelle E:lle 16.2.2016 noin kello 17 iltapäivällä ja ilmoitti saaneensa tiedon, että Forssan tehtaan työntekijät ovat lakossa perjantaina 19.2.2016. RTT:n asiamies E ilmoitti kello 17.06 tekstiviestillä Rakennusliitto ry:n työehtotoimitsija F:lle saaneensa tiedon työtaistelutoimenpiteellä uhkaamisesta ja suunnitellusta lakosta. Työehtotoimitsija F ilmoitti illalla kello 21.12 tekstiviestillä olevansa sairauslomalla ja pyysi ottamaan yhteyttä asiasta neuvottelupäällikkö G:hen, joka vastasi tuoteteollisuuden asioista hänen sairauslomansa ajan. F lupasi olla myös itse yhteydessä G:hen.

Asiamies E soitti G:lle aamulla 17.2.2016 ja pyysi Rakennusliitto ry:tä ryhtymään

toimenpiteisiin laittoman lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. E oli edelleen yhteydessä G:hen puhelimitse 18.2.2016 aamupäivällä. E ilmoitti vielä erikseen 18.2.2016 kirjallisesti sähköpostilla Rakennusliittto ry:n puheenjohtajille H:lle ja I:lle sekä työehtotoimitsija F:lle ja G:lle saaneensa tiedon työtaistelutoimenpiteellä uhkaamisesta ja suunnitellusta lakosta. E vaati liittoa täyttämään valvontavelvollisuutensa ja estämään laittoman lakon. Tästä huolimatta työntekijät olivat lakossa koko päivän 19.2.2016.

Rakennusliitto ry:llä on ollut tieto lakon laittomuudesta jo 16.2.2016 ennen lakon alkamista. Rakennusliitto ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisia velvollisuuksiaan, kun se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Rakennusliitto ry ei vastannut laitonta lakkoa koskevaan viestiin eikä tehnyt mitään toimenpiteitä lakon estämiseksi. Tämä osoittaa liiton hyväksyneen lakon. Työehtosopimuksen

3 §:ssä korostetaan työtaistelujen estämisen merkitystä ja sen vuoksi se on otettava huomioon hyvityssakon määrässä korottavana tekijänä sekä Rakennusliitto ry:n että ammattiosaston osalta.

Työntekijöiden ja ammattiliiton toiminta osoittaa, ettei yrityksessä ole kunnioitettu työrauhajärjestelmää ja työehtosopimuksen voimassaoloa ja sen määräyksiä. Sen jälkeen kun RTT ry:n asiamies on pyrkinyt estämään Parman Forssan tehdasta uhkaavan työnseisauksen, on työtaistelutoimenpide toteutettu samana päivänä myös Parman Kangasalan tehtaassa. Yritys on huomattavan vaikeassa tilanteessa, mitä osoittaa sen jo aiemmin suorittamien irtisanomisten määrä ja se, että yrityksessä käydään toistuvasti yhteistoimintaneuvotteluja. Tästä huolimatta yritykselle aiheutetaan huomattavia lisätappioita laittomilla lakoilla. Yritys on ollut aiemminkin laittomien työtaistelutoimenpiteiden kohteena.

Aiheutunut vahinko

Tuotannollisen toiminnan keskeyttäminen aiheutti yrityksessä merkittävät tappiot, mikä on otettava huomioon hyvityssakon suuruutta määrättäessä. Taloudellinen menetys on 90.000 euroa päivässä. Tähän määrään ei ole laskettu kolmansille osapuolille aiheutuneita kustannuksia, kuten myöhästymisen tai siirtymisen kustannuksia sekä liiketoiminnalle muutoin aiheutuvia kuluja, joiden arvioiminen on vaikeaa. Tehtaan tiloissa toimiva Parma Rail Oy menetti päivän aikana noin 25.000 euron liikevaihdon, koska se ei pystynyt toimittamaan betonia.

R 19/16

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syyksi ilmoitettiin yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut. Luottamusmies vaati, että yhteistoimintaneuvottelut tulee keskeyttää tai niissä tulee ainakin luopua irtisanomisuhasta. Pääluottamusmiehen mielestä neuvottelut olisi tullut lopettaa viimeistään kun kuuden viikon neuvotteluaika täyttyy. Yhtiötä on näin yritetty painostaa luopumaan yhteistoimintaneuvotteluista.

Lakko kohdistui rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet osallistuivat lakkoon. Pääluottamusmies on itse ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja. Koska ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Pääluottamusmies tai tehtaan muut luottamusmiehet eivät ryhtyneet toimenpiteisiin työntekijöiden työstä poissaolon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Tehdaspäällikkö B ilmoitti torstai-iltapäivänä 18.2.2016 uhkaavasta lakosta Rakennustuoteteollisuus RTT:n asiamies E:lle. E oli yhteydessä Rakennusliitto ry:n neuvottelupäällikkö G:jen. G ilmoitti soittavansa pääluottamusmies A:lle. G ei ollut tämän jälkeen enää yhteydessä E:hen.

E ilmoitti vielä erikseen 18.2.2016 kirjallisesti sähköpostilla Rakennusliitto ry:n puheenjohtajille H:lle ja I:lle sekä työehtotoimitsija F:lle ja G:lle saaneensa tiedon työtaistelutoimenpiteellä uhkaamisesta ja suunnitellusta lakosta. E vaati liittoa täyttämään valvontavelvollisuutensa ja estämään laittoman lakon. Rakennusliitto ry:stä ei kuitenkaan enää 18.2. oltu millään tavalla yhteydessä E:hen. Työntekijät olivat lakossa koko päivän 19.2.2016.

Rakennusliitto ry:llä on ollut tieto lakon laittomuudesta jo 18.2.2016 ennen lakon alkamista. Rakennusliitto ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisia velvollisuuksiaan, kun se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Rakennusliitto ry ei ole vastannut laitonta lakkoa koskevaan viestiin, eikä se ole tehnyt mitään toimenpiteitä lakon estämiseksi. Tämä osoittaa liiton hyväksyneen lakon. Työehtosopimuksen 3 § korostaa työtaistelujen estämisen merkitystä ja sen vuoksi se on otettava huomioon hyvityssakon määrässä korottavana tekijänä sekä Rakennusliitto ry:n että Rakennusliitto ry:n osaston osalta.

Työntekijöiden ja ammattiliiton toiminta osoittaa, ettei yrityksessä ole kunnioitettu työrauhajärjestelmää ja työehtosopimuksen voimassaoloa ja sen määräyksiä. Sen jälkeen kun RTT ry:n asiamies on pyrkinyt estämään Parman Forssan tehdasta uhkaavan työnseisauksen, on työtaistelutoimenpide toteutettu myös Parman Kangasalan tehtaassa. Yritys on huomattavan vaikeassa tilanteessa, mitä osoittaa sen jo aiemmin suorittamien irtisanomisten määrä ja se, että yrityksessä käydään toistuvasti yhteistoimintaneuvotteluja. Tästä huolimatta yritykselle aiheutetaan huomattavia lisätappioita laittomilla lakoilla. Yritys on ollut aiemminkin laittomien työtaistelutoimenpiteiden kohteena.

Aiheutunut vahinko

Tuotannollisen toiminnan keskeyttäminen aiheutti yrityksessä merkittävät tappiot, mikä on otettava huomioon hyvityssakon suuruutta määrättäessä. Suora tuotannon menetys on 45.000 euroa päivässä. Tähän määrään ei ole laskettu kolmansille osapuolille aiheutuneita kustannuksia, kuten myöhästymisen tai siirtymisen kustannuksia sekä liiketoiminnalle muutoin aiheutuvia kuluja, joiden arvioiminen on vaikeaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusliitto ry on vastauksissaan, johon Rakennusliiton osasto n:o 150 ry (R18/16) ja Rakennusliiton osasto n:o 236 ry (R 19/16) ovat yhtyneet, vaatinut, että kanteet hylätään ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry velvoitetaan korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 960 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

R 18/16

Ulosmarssin kohdistuminen työehtosopimukseen

Työntekijät eivät ole painostaneet työnantajaa luopumaan yhteistoimintaneuvotteluista tai vaatineet, että ne lopetettaisiin.

Neuvotteluesitys yhteistoimintamenettelyyn ryhtymisestä on annettu 28.12.2016 ja ensimmäinen neuvottelutilaisuus on ollut 8.1.2016. Esityksen mukaan enintään 90 työntekijää tai toimihenkilöä tullaan irtisanomaan. Myöhemmin toimenpiteen kohteeksi on arvioitu 40 työntekijää. Yhtiön tilauskanta olisi kuitenkin riittänyt kesäkuun alkuun saakka. Työntekijät reagoivat tähän marssimalla ulos 19.2.2016, koska heidän käsityksensä mukaan yhteistoimintamenettelyyn työvoiman vähentämisestä oli ryhdytty liian aikaisin ja he olisivat joutuneet elämään epävarmuudessa työpaikkojen säilymisestä hyvin pitkään. Tämä ei ole ollut yhteistoimintalain hengen mukaista.

Työnantajan oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä ei voi tulla tässä tapauksessa sovellettavaksi, koska nyt ei ole siitä kyse. Työnantaja vain yhteistoimintalain mukaan harkitsee työvoiman vähentämistä. Harkitseminen kohdistuu koko työyhteisöön, joten ei vielä tässä vaiheessa voida tietää, ketä ollaan erottamassa vai tuleeko kukaan lainkaan erotetuksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Ulosmarssi on kohdistunut yhteistoimintamenettelyn menettelytapaan, sen liian aikaiseen aloittamisaikaan.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Koska ulosmarssi ei ole kohdistunut mihinkään työehtosopimuksen määräykseen eikä painostustoimenpiteitä ole ollut, ammattiosaston ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta eikä laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Rakennusliitto ry:n varapuheenjohtaja I on vastannut sähköpostilla 18.2.2016 eli päivää ennen ulosmarssia kantajan asiamiehelle tämän sähköpostiviestiin valvontavelvollisuuden täyttämisestä ja uhkaavan työnseisauksen estämisestä. I on kertonut irtisanomisten olevan tarpeettomia, koska akuuttia tarvetta työvoiman vähentämiseen ei ole. Irtisanomisista voitaisiin neuvotella silloin, kun niiden ajankohta ja tarve ilmaantuu.

Edellä mainituilla perusteilla Rakennusliitto ry ei myöskään ole laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Aiheutunut vahinko

Ulosmarssista on väitetty aiheutuneen taloudellista vahinkoa 90.000 euroa. Toteutumaton päivän tuotanto ei ole aiheutunutta vahinkoa, koska se on vain tuotannon myyntiarvo. Säästöä on syntynyt muun muassa palkkakustannuksissa. Mainittu määrä ei kuitenkaan yksilöimättömänä perustu mihinkään muuhun kuin arvailuun eikä sitä tule ottaa huomioon arvioitaessa mahdollista hyvityssakon määrää.

R 19/16

Ulosmarssin kohdistuminen työehtosopimukseen

Työntekijät eivät ole painostaneet työnantajaa luopumaan yhteistoimintaneuvotteluista tai vaatineet, että ne lopetettaisiin.

Neuvotteluesitys yhteistoimintamenettelyyn ryhtymisestä on annettu 28.12.2016 ja ensimmäinen neuvottelutilaisuus on ollut 8.1.2016. Esityksen mukaan enintään 90 työntekijää tai toimihenkilöä tullaan irtisanomaan. Myöhemmin toimenpiteen kohteeksi on arvioitu 40 työntekijää. Yhtiön tilauskanta olisi kuitenkin riittänyt neuvotteluesityksen antamisen aikaan toukokuun loppuun. Pääluottamusmies A:n mukaan tilauskanta oli kasvanut jo elokuun loppuun 2016. Työntekijät reagoivat tilanteeseen marssimalla ulos 19.2.2016, koska heidän käsityksensä mukaan yhteistoimintamenettelyyn työvoiman vähentämisestä oli ryhdytty liian aikaisin ja he olisivat joutuneet elämään epävarmuudessa työpaikkojen säilymisestä hyvin pitkään. Tämä ei ole ollut yhteistoimintalain hengen mukaista.

Työnantajan oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä ei voi tulla tässä tapauksessa sovellettavaksi, koska nyt ei ole siitä kyse. Työnantaja vain yhteistoimintalain mukaan harkitsee työvoiman vähentämistä. Harkitseminen kohdistuu koko työyhteisöön, joten ei vielä tässä vaiheessa voida tietää ketä ollaan erottamassa vai tuleeko kukaan lainkaan erotetuksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Ulosmarssi on kohdistunut yhteistoimintamenettelyn menettelytapaan, sen liian aikaiseen aloittamisaikaan.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Koska ulosmarssi ei ole kohdistunut mihinkään työehtosopimuksen määräykseen eikä painostustarkoitusta ole ollut, ammattiosaston ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimuslain

8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta eikä laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Rakennusliitto ry:n varapuheenjohtaja I on vastannut sähköpostilla 18.2.2016 eli päivää ennen ulosmarssia kantajan asiamiehelle tämän sähköpostiviestiin valvontavelvollisuuden täyttämisestä ja uhkaavan työnseisauksen estämisestä. I on kertonut irtisanomisten olevan tarpeettomia, koska akuuttia tarvetta työvoiman vähentämiseen ei ole. Irtisanomisista voitaisiin neuvotella silloin, kun niiden ajankohta ja tarve ilmaantuu.

Edellä mainituilla perusteilla Rakennusliitto ry ei myöskään ole laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Aiheutunut vahinko

Ulosmarssista on väitetty aiheutuneen taloudellista vahinkoa 45.000 euroa. Toteutumaton päivän tuotanto ei ole aiheutunutta vahinkoa, koska se on vain tuotannon myyntiarvo. Säästöä on syntynyt muun muassa palkkakustannuksissa. Mainittu määrä ei kuitenkaan yksilöimättömänä perustu mihinkään muuhun kuin arvailuun eikä sitä tule ottaa huomioon arvioitaessa mahdollista hyvityssakon määrää.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

R 18/16

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Parma Oy:n Forssan tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi perjantaina 19.2.2016 kello 6 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 105 työntekijää.

Työtaistelun syynä oli yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämiseksi. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet osallistuivat lakkoon. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Rakennusliitto ry on saanut tiedon työtaistelusta jo tiistai-iltana 16.2.2016. Ammattiliiton tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin on hyvityssakkojen määrää harkitessaan ottanut huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 150 ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei ole määrältään kiistetty.

R 19/16

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Parma Oy:n Kangasalan tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi perjantaina 19.2.2016 kello 6 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 58 työntekijää.

Työtaistelun syynä oli yhtiössä käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämiseksi. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet osallistuivat lakkoon. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Rakennusliitto ry on saanut tiedon työtaistelusta lakkoa edeltävänä päivänä. Ammattiliiton tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin on hyvityssakkojen määrää harkitessaan ottanut huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 236 ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei ole määrältään kiistetty.

R 18/16 ja R 19/16

Asiat R 18/16 ja R 19/16 on käsitelty samassa oikeudenkäynnissä ja asioissa annetaan yhteinen tuomio. Koska asioissa annetaan yksi yhteinen toimituskirja, on tuomioistuinmaksulain 1 §:n 2 momentin ja 6 §:n 3 momentin e contrario -tulkinnan mukaisesti asioissa perittävä tuomioistuinmaksulain 2 §:n mukainen oikeudenkäyntimaksu yhteen kertaan.

Työtuomioistuin harkitsee sen vuoksi oikeaksi velvoittaa vastaajan ja kuultavat korvaamaan kummassakin asiassa erikseen kantajalle puolet oikeudenkäyntimaksun määrästä.

Tuomiolauselma

R 18/16

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto n:o 150 ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.800 euroa ja Rakennusliitto ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 150 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

R 19/16

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto n:o 236 ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa ja Rakennusliitto ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 236 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Ruohoniemi, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.