Labor court orders employer to pay severance damages for wrongful termination violating collective agreement terms.

Yhtiö oli irtisanonut kolme CNC-koneistajaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Irtisanomisia oli edeltänyt ja seurannut uusien työntekijöiden ottaminen samankaltaisiin työtehtäviin. Yhtiön toimintaedellytyksissä ei katsottu tapahtuneen kysymyksessä olevana aikana sellaisia muutoksia, joilla irtisanomiset olisi voitu perustella. Yhtiö oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä päättämällä perusteettomasti työsopimukset.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Konepaja Häkkinen Oy

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.1.2016

Pääkäsittely 11.2.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä on solmittu teknologiateollisuuden työehtosopimus aikavälille 24.10.2011 - 31.10.2013. Työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Irtisanomissuojasopimus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Irtisanomisen perusteet

Työsopimuksen irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A, B ja C ovat työskennelleet Konepaja Häkkinen Oy:ssä CNC-koneistajina toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa, A 2.1.2007 lukien, B 2.5.2000 lukien ja C 8.8.1994 lukien. Heidät irtisanottiin 14.3.2013 tuotannollisin ja taloudellisin perustein. A:n työsuhde päättyi 14.5.2013, ja B:n ja C:n työsuhteet päättyivät 14.9.2013.

A:n keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2012 on ollut 3 455,04 euroa. C:n keskimääräinen kuukausipalkka ajalla 1.1. -14.9.2013 kertyneiden tulojen perusteella laskien on ollut 2 585,82 euroa (21 979,43/8,5). B:n kuukausipalkan määrä on riidanalainen.

Konepaja Häkkinen Oy:ssä käytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut, ensimmäiset ajalla 6. - 20.11.2012 ja toiset 21.2.2013 alkaen. Molemmissa yhteistoimintaneuvotteluissa päätettiin useiden henkilöiden lomauttamisesta. Toisten yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi A:n, B:n ja C:n työsopimukset irtisanottiin.

Konepaja Häkkinen Oy palkkasi vuonna 2012 uusia koneistajia ennen A:n, B:n ja C:n lomautuksia sekä D:n nokkamieheksi 30.9.2013 ja E:n koneistajaksi 19.2.2014.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:n, B:n ja C:n tekemä työ taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, kun yhtiö on palkannut uusia työntekijöitä irtisanomisten aikoihin.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti 6.9.2013 ja liittotasolla 31.10.2014.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Konepaja Häkkinen Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti, kun se on irtisanonut A:n, B:n ja C:n työsopimukset,

- velvoittaa Konepaja Häkkinen Oy:n maksamaan korvauksena työsopimusten perusteettomista päättämisistä A:lle 10 kuukauden palkkaa vastaavat 34 550,40 euroa, B:lle 13 kuukauden palkkaa vastaavat 91 056,29 euroa ja C:lle 16 kuukauden palkkaa vastaavat 41 373,12 euroa, kukin vaatimus korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien,

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Konepaja Häkkinen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 21 438,84 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n, B:n tai C:n irtisanomiselle ei ole työsopimuslaissa tarkoitettua perustetta, koska työt eivät ole vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi.

Työnantaja on vuonna 2012 palkannut suuren määrän uusia työntekijöitä ja ensimmäisten yhteistoimintaneuvottelujen päätöksen mukaiset lomautukset ovat suurelta osin peruuntuneet.

Konepaja Häkkinen Oy on vuonna 2012 palkannut 13 uutta työntekijää, viimeiset 3.9.2012.

Yhtiössä on 6. - 20.11.2012 käyty yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteena oli tilauskannan heikkeneminen. Neuvottelujen tuloksena 23 työntekijää lomautettiin. Näitä lomautuksia ryhdyttiin kuitenkin perumaan heti ilmoitusten antamisen jälkeen. Toukokuuhun 2013 mennessä jo 10 näistä lomautuksista oli peruttu, koska työtilanne oli neuvottelujen jälkeen parantunut.

Yhtiössä aloitettiin 21.2.2013 uudet yhteistoimintaneuvottelut samoilla perusteilla kuin edelliset. Lomautettuja on kutsuttu takaisin töihin uuden neuvottelukutsun jälkeen ja myös neuvotteluiden aikana. Alustavan arvion mukaan irtisanomiset koskivat enintään viittä työntekijää ja lomautukset koko henkilökuntaa. Neuvottelujen tuloksena päätettiin irtisanoa kolme koneistajaa ja lomauttaa enintään 28. Lomautuksia päätettiin tarkistaa työtilanteen mukaan. Tarkastelujaksoksi sovittuna aikana maaliskuun ja kesäkuun välillä yhtään lomautusta ei toteutettu. Työnantaja on palkannut uudet työntekijät, D:n 30.9.2013 ja E:n 19.2.2014, ilman että näitä työpaikkoja olisi tarjottu A:lle, B:lle tai C:lle.

Korvauksen määrä

Työsopimuksen perusteettoman päättämisen vuoksi tuomittavasta korvauksesta on määrättävä aineettomana vahinkona A:lle viiden kuukauden, B:lle kahdeksan kuukauden ja C:lle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava osuus.

Työnantajan on täytynyt ymmärtää, ettei perusteita työsuhteen päättämiselle ollut. Työnantajan menettely on ollut loukkaavaa ja aiheuttanut A:lle, B:lle ja C:lle taloudellista vahinkoa.

A on työllistynyt uudelleen 19.10.2013.

B:n korvausmäärä on laskettu käyttäen vuoden 2012 kahden ensimmäisen kuukauden keskimääräistä palkkaa, joka on ollut 7 004,33 euroa kuukaudessa. Loppuvuoden 2012 ja vuoden 2013 tulot eivät kuvaa B:n todellista ansiotasoa pitkän sairasloman ja irtisanomisajan palkan takia, jolloin B:lle ei ole kertynyt ylitöitä. Ylityöt ovat aiemmin muodostaneet merkittävän osan B:n kuukausipalkasta.

Hyvityssakko

A:n, B:n ja C:n työsopimusten irtisanomista koskevissa paikallistason ja liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa Metallityöväen Liitto ry:n edustajat ovat ilmoittaneet, että Konepaja Häkkinen Oy on irtisanonut heidän työsopimuksensa työehtosopimuksen vastaisesti. Teknologiateollisuus ry:n olisi tullut havaita Konepaja Häkkinen Oy:n ilmoittamien perusteiden riittämättömyys ja huolehtia siitä, että yritys menettelee asiassa työehtosopimuksen mukaisesti. Koska näin ei ole tapahtunut, Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se on velvoitettava suorittamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Konepaja Häkkinen Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 6 282,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Konepaja Häkkinen Oy:llä on ollut laillinen peruste päättää A:n, B:n ja C:n työsopimukset. Heidän työsopimustensa mukainen työ tai muu työ, jota he olisivat voineet tehdä heti tai kohtuullisen koulutuksen jälkeen, on taloudellisista syistä johtuen vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yrityksellä ei ole ollut tarjolla muutakaan työtä, johon A, B tai C olisi voitu sijoittaa tai kouluttaa tavalla, jota olisi voitu pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Konepaja Häkkinen Oy:llä oli tarve vähentää työvoimaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Vuoden 2013 kesäkuussa yhtiön tulos oli -690 000 euroa. Yhtiön merkittävä asiakas Metso vähensi tilauksia siten, että vuonna 2014 laskutus oli 127 339 euroa, kun se vuonna 2011 oli ollut 1 108 635 euroa. Lisäksi Sultzer-yhtiön tilaukset supistuivat siten, että laskutus oli vuonna 2014 noin 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. C: on työskennellyt juuri niillä työstökoneilla, joilla on tehty pääasiassa Metson ja Sultzerin tilaamia tuotteita. Myös ABB:n tilaukset vähentyivät noin 5 000 porakäyttötunnin verran vuosina 2012- 2014. Näin myös B:n tekemä työ vähentyi merkittävästi, koska hän työskenteli pääasiassa kahdella Skoda -merkkisellä aarporakoneella, joilla tehtiin paljon ABB:n tilaamia tuotteita.

D:n työtehtävät eroavat oleellisesti A:n, B:n ja C:n työtehtävistä. D palkattiin niin sanotuksi nokkamieheksi, jonka tehtävät ja vastuut ovat huomattavasti laajemmat kuin pelkästään koneistajana toimivan työntekijän tehtävät ja vastuut. Nokkamiehen tehtäviin kuuluu muun muassa itsenäistä suunnittelua, testausta ja järjestelyä. A:lla, B:llä ja C:llä ei ole pätevyyttä, koulutusta tai kokemusta sellaisista töistä, joita D tekee. Tämän vuoksi heitä ei olisi voitu sijoittaa näihin tehtäviin heti eikä kohtuullisena pidettävän koulutuksen jälkeenkään. Työtehtävän nimikkeellä (esim. koneistaja), ei liene merkitystä sen kannalta, voitaisiinko toinen työntekijä siirtää tekemään hänen tehtäviään. Samalla nimikkeellä työskentelevät työntekijät voivat tosiasiassa tehdä hyvin erilaisia töitä, eivätkä siten ole siirrettävissä toisen tehtäviin.

D on ollut aikaisemminkin Konepaja Häkkinen Oy:ssä töissä, joten yhtiöllä on välitöntä tietoa hänen osaamisestaan työntekijänä. Hänen ensimmäinen työsuhteensa yhtiössä alkoi 2.1.1997 ja toinen 30.9.2013. D:n työsopimus päätettiin 10.9.2012 usean kirjallisen varoituksen jälkeen. Syynä oli päihtyneenä esiintyminen työpaikalla ja jatkuvat luvattomat poissaolot. D:n työsuhteen päättyessä hänelle luvattiin mahdollisuus palata töihin, jos hän selvittää ongelmansa.

E palkattiin 19.2.2014, eli yli viisi kuukautta A:n, B:n ja C:n työsuhteiden päättymisen jälkeen. E:llä on erittäin korkeatasoista eritysosaamista NC-ohjelmoinnista. Hänellä on merkittäviä saavutuksia myös alan kilpailuissa aina maailmanmestaruustasolla asti. Konepaja Häkkinen Oy tarvitsi töihin E:n tasoisen työntekijän. A:lla, B:llä ja C:llä ei ollut vastaavaa osaamista, eivätkä he olisi sitä pystyneet hankkimaan kohtuullisena pidettävän koulutuksen avullakaan.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on otettava huomioon, että Konepaja Häkkinen Oy on viime vuosina panostanut merkittävästi öljy- ja kaasutoimialan komponenttien valmistamiseen. Tämän vuoksi yhtiö on vaihtanut työstökoneitaan vastaamaan näiden tuotteiden valmistusvaatimuksia. Yhtiöstä on poistettu 12 näihin tehtäviin soveltumatonta työstökonetta, joista neljä on poistettu nyt kysymyksessä olevan kanteen vireillä ollessa. A, B ja C työskentelivät tällaisella poistetulla koneella, eikä heidän pätevyytensä olisi riittänyt kohtuullisena pidettävän koulutuksenkaan jälkeen uusilla koneilla työskentelemiseen. E:llä oli koulutusta ja osaamista näillä uusilla koneilla työskentelyyn. Myös D:llä oli uusien koneiden osalta sellaista tietämystä, jota nokkamiehenä työskentelyssä vaaditaan.

Toisin kuin kanteessa väitetään, Konepaja Häkkinen Oy:n työntekijöitä on ollut lomautettuna kanteessa mainitun tarkastelujakson aikana. Raision toimipaikassa on ollut lomautettuna kahdeksan työntekijää ja Turun toimipaikassa 38 työntekijää. Lomautukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti, eikä niitä ole peruttu.

Vastaajan maksettavaksi vaadittu hyvityssakko

Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, eikä sitä voida tuomita maksamaan hyvityssakkoa. Konepaja Häkkinen Oy oli päättänyt A:n, B:n ja C:n työsopimukset ennen kuin Teknologiateollisuus ry sai tiedon tapahtuneesta. Näin ollen kantajan väittämät rikkomukset olivat jo tapahtuneet. A, B tai C eivät ole pyytäneet työsopimustensa päättämisen peruuttamista.

Korvausvaatimusten määrät ovat ylimitoitetut.

B:n keskimääräinen kuukausipalkka vuodesta 2010 työsuhteen päättymiseen asti on ollut 3 536 euroa. Vuonna 2012 B:lle on maksettu palkkaa yhteensä 30 417,15 euroa. Näin ollen hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa vuonna 2012 on ollut 2 534,76 euroa. Siten 13 kuukauden palkkaa vastaava määrä on 32 951,88 euroa eikä 91 056,29 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta

2. Yhteistoimintaneuvotteluesitys 21.2.2013

3. Yhteistoimintaneuvottelupöytäkirja 8.3.2013

4. Ryhmälomautusilmoitus

5. B:n palkkaerittely 7.3.2012

6. B:n palkkatodistus 24.1.2013

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Koneistajan ja nokkamiehen vastuut ja valtuudet

2. E:n saamia voittoja ja tunnustuksia alallaan sekä todistuksia hänen koulutus- ja työhistoriastaan

3. Lomautukset Raision toimipaikassa

4. Lomautukset Turun toimipaikassa

5. Tietoja 2012 - 2014 palkatuista työntekijöistä

6. Tiedot Konepaja Häkkinen Oy:n laskutuksesta Metsolta vuosina 2011 - 2015

7. Tiedot Konepaja Häkkinen Oy:n laskutuksesta Sulzerilta vuosina 2011 - 2015

8. B:n palkkakuitit vuodesta 2010 työsuhteen päättymiseen asti

Kantajan henkilötodistelu

1. A, todistelutarkoituksessa

2. B, todistelutarkoituksessa

3. C, todistelutarkoituksessa

4. F, luottamusmies (eläkkeellä)

Vastaajan henkilötodistelu

1. G, Konepaja Häkkinen Oy:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Konepaja Häkkinen Oy:ssä on käyty yhteistoimintaneuvottelut 6. - 20.11.2012 ja 21.2.2013 alkaen. Viimeksi mainittujen neuvottelujen perusteella A, B ja C on irtisanottu 14.3.2013. A:n työsuhde on päättynyt 14.5.2013. B:n ja C:n työsuhteet ovat päättyneet 14.9.2013. A, B ja C ovat olleet lomautettuina, kun heidät on irtisanottu.

Ennen lomautuksia yhtiö oli vuonna 2012 palkannut 13 uutta työntekijää, joista 12 on ollut koneistajia ja yksi hitsaaja. Heistä ensimmäiset on palkattu 2.1.2012 ja viimeiset 3.9.2012.

Irtisanomisten jälkeen Konepaja Häkkinen Oy on palkannut D:n nokkamieheksi 30.9.2013 ja E:n koneistajaksi 19.2.2014.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Konepaja Häkkinen Oy:n tarjottavana ollut työ taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi yhtiön irtisanoessa A:n, B:n ja C:n työsopimukset.

Yhtiön taloudellisesta tilasta esitetty selvitys

Vastaajan kirjallisina todisteina esittämien asiakirjojen (V6 ja V7) mukaan Konepaja Häkkinen Oy:n laskutus Metso konserniyhtiöiltä on ollut vuonna 2011 noin 1 108 600 euroa, vuonna 2012 noin 976 000 euroa ja vuonna 2013 noin 830 000 euroa. Yhtiön laskutus Sultzer Pumps Oy:ltä on ollut vuonna 2011 noin 330 000 euroa, vuonna 2012 noin 299 000 euroa ja vuonna 2013 noin 280 000 euroa.

G:n mukaan yhtiöstä on poistettu yhteensä 12 konetta, joita vastaavan tyyppisillä koneilla irtisanotut A, B ja C:kin ovat työskennelleet. Näistä neljä on poistettu vasta nyt kysymyksessä olevan kanteen vireillä ollessa. Poistot on tehty vuosina 2014 ja 2015. A:n, B:n ja C:n käyttämät koneet olivat aiemmin käytössä kahdessa vuorossa, mutta nykyään vain yhdessä vuorossa. Uusia koneita on hankittu kuusi. Näistä ensimmäinen on hankittu vuonna 2011 ja koneita on tullut vuosittain lisää.

Uusien työntekijöiden palkkaamisesta esitetty selvitys

Konepaja Häkkinen Oy:ssä luottamusmiehenä vuosina 1987-1996 ja 2011-2015 toiminut F on kertonut työskennelleensä yhtiössä vuodesta 1986 lukien eläkkeelle jäämiseensä 1.8.2015 saakka. F:n näkemyksen mukaan vuonna 2012 yhtiön työtilanteessa oli normaalia vaihtelua. Tuolloin palkattiin 12 uutta koneistajaa, joista ainakin 8-9 teki vastaavaa työtä kuin A, B ja C. F oli mukana 6.11.2012 alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa, joiden perusteella Raision toimipisteessä päätettiin lomauttaa 23 työntekijää, mukaan lukien A, B ja C. Näistä lomautuksista yksi peruutettiin kuitenkin jo seuraavana päivänä ja useita lomautuksia keskeytettiin myöhemmin. Uudet yhteistoimintaneuvottelut alkoivat helmikuussa 2013, jolloin päätettiin lomauttaa enintään 28 henkilöä ja irtisanoa viisi. Ketään ei kuitenkaan käytännössä lomautettu ja aikaisempia lomautuksia peruutettiin. F ilmaisi työnantajalle eriävän mielipiteensä A:n, B:n ja C:n irtisanomisten vuoksi, koska yhtiöön oli otettu uusia työntekijöitä.

Toimitusjohtaja G on kertonut, että yhtiössä nokkamiehenä toimineen D:n työsuhde oli päätetty vuonna 2012 hänen henkilökohtaisten ongelmiensa vuoksi. Koska D oli ollut erittäin pätevä työssään, hänet otettiin syyskuussa 2013 takaisin työhön yhtiöön. D:n tehtäviin nokkamiehenä kuuluu muun muassa työntekijöiden kouluttaminen, töiden järjesteleminen, koneistajien avustaminen ja sijaistaminen sekä koneiden ohjelmoiminen. Muut koneistajat eivät hallitse kaikkia D:n työtehtäviä.

F ei ollut kertomansa mukaan havainnut erityistä työn vähenemistä irtisanomisten ajankohtana. E:n mukaan A ja B olivat tehneet Metson ja Sultzerin töitä vain satunnaisesti. A oli tehnyt Metson töiden ohella myös Aker Solutionsin töitä. Myös C oli tehnyt muidenkin yhtiöiden töitä. Irtisanomisten jälkeen A:n, B:n ja C:n käyttämille koneille siirrettiin uudet työntekijät ja koneet olivat C:n koneen huoltoa lukuun ottamatta koko ajan käytössä. Irtisanomisten takia F vastusti D:n palkkaamista. D toimi aluksi rivikoneistajana ennen siirtymistään nokkamieheksi. Nokkamiehen työnkuvaan ei E:n arvion mukaan kuulu mitään tavallisen koneistajan työstä poikkeavaa. Tehtävään ei ole koulutusta, vaan se opetellaan käytännössä. A, B ja C olisivat E:n arvion mukaan kyenneet nokkamiehen työhön ainakin perehdytyksen jälkeen. E on edelleen kertonut, että A:n, B:n ja C:n käyttämiä koneita vastaavat koneet poistettiin yhtiöstä vasta vuonna 2015.

Irtisanottujen työntekijöiden työtehtävistä esitetty selvitys

A on kertonut työskennelleensä Konepaja Häkkinen Oy:ssä aarporaajana noin kuusi vuotta. Loppuvuodesta 2012 työt vähenivät jonkin verran Metson tilauskannan pienentyessä. A teki Metson tilausten ohessa myös Aker Solutionsin töitä. A lomautettiin vuonna 2012. A:n tietojen mukaan hänen tilalleen tuli henkilöitä tekemään samoja töitä, joita hänkin oli tehnyt. Hänelle ei ole tarjottu nokkamiehen tehtävää. A:n arvion mukaan nokkamiehen työtehtävät eivät erityisesti poikkea muiden koneistajien töistä. A:lla on kokemusta nokkamiehen tehtäviin kuuluvasta menetelmäsuunnittelusta, ja hän on myös perehdyttänyt uusia työntekijöitä. Nokkamiehen työssä työkokemus on tärkeintä. A oli irtisanomiseen saakka lomautettuna. Irtisanomisen vaihtoehdoista ei keskusteltu. A on työllistynyt koneistajana viiden kuukauden työttömyyden jälkeen.

C on kertonut työskennelleensä Konepaja Häkkinen Oy:ssä aarporaajana 8.8.1994 lukien noin 19 vuoden ajan. C:n työmäärä väheni huomattavasti vuonna 2012 Metson tilauskannan pienentyessä. Asiaan vaikutti myös konekannan kasvu, koska samoja kappaleita tehtiin muillakin koneilla. Metson töitä oli enää vain satunnaisesti. Sultzerilta tilauksia tuli kausiluonteisesti, mutta yhtiön tilaamia tuotteita ei tehty pääasiallisesti C:n käyttämällä koneella. C:n koneella ei ollut erikseen nokkamiestä, vaan hän hoiti työnsä pääosin itsenäisesti. Nokkamiehelle kuuluvat tehtävät olivat tämän vuoksi tuttuja C:lle. D:n käyttämä kone oli toiminnaltaan jonkin verran erilainen, mutta siinä oli sama ohjaus. C:lle ei tarjottu nokkamiehen työtä tai mitään koulutusta. C lomautettiin vuonna 2012 toistaiseksi. Lomautuksen syitä ei käyty läpi. Myöskään irtisanomiselle ei annettu vaihtoehtoja. C on 8.8.2014 lukien työllistynyt linja-autonkuljettajana. Hän oli irtisanomisen jälkeen noin kuusi kuukautta työttömänä.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Asiassa on selvitetty, että Konepaja Häkkinen Oy on vuonna 2012 palkannut 13 uutta työntekijää, joista 12 on palkattu koneistajiksi. Uusista työntekijöistä viimeisimmät on palkattu syyskuussa eli muutama kuukausi ennen A:n, B:n ja C:n lomauttamisia. A, B ja C on ensin lomautettu ja noin 3-4 kuukautta sen jälkeen irtisanottu.

Asiassa on ollut epäselvyyttä siitä, ovatko uudet työntekijät tehneet koneistajina vastaavaa työtä kuin A, B ja C. Toimitusjohtaja G:n mukaan työntekijät on palkattu pääasiallisesti erityisosaamista vaativien komponenttien valmistukseen, kun taas luottamusmies E on arvioinut, että ainakin 8-9 heistä on tehnyt vastaavaa työtä kuin A, B ja C. E:n kertomuksesta on ilmennyt, että A:n, B:n ja C:n käyttämät koneet ovat olleet koko ajan käytössä. E:n kertomuksesta on edelleen ilmennyt, että ainakin A:n käyttämälle koneelle on siirtynyt työskentelemään uutena yhtiöön palkattu työntekijä.

G:n kertomuksesta on ilmennyt, että yhtiö on vuodesta 2011 alkaen ottanut käyttöön kuusi uutta konetta. Asiassa on esitetty erisuuntaista henkilötodistelua siitä, minkälaista osaamista uusien koneiden käyttö on edellyttänyt. G:n mukaan uusien koneiden käyttöön on tarvittu sellaista ohjelmointiin liittyvää erityisosaamista, jota A, B ja C eivät olisi kohtuullisella koulutuksella voineet hankkia. E on kuitenkin arvioinut, että A, B ja C olisivat kyenneet opettelemaan uusien koneiden käytön. Perusohjelmoinnit ovat E:n mukaan olleet niissä samat kuin A:n ja C:n käyttämissä koneissa. Myös B:llä on E:n arvion mukaan ollut opetteluun tarvittavat valmiudet. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että uusien koneiden käyttö olisi edellyttänyt sellaista erityisosaamista, jota A, B ja C eivät olisi kyenneet kohtuullisella perehdytyksellä hankkimaan.

Työtuomioistuin katsoo edellä esitetyn perusteella, että uusista työntekijöistä suurin osa on tehnyt vastaavaa työtä kuin A, B ja C. Koska A, B ja C on lomautettu ja sitten irtisanottu vain lyhyen aikaa sen jälkeen kun yhtiö on palkannut uusia työntekijöitä vastaaviin tehtäviin, asiassa on seuraavaksi tarkasteltava, onko yhtiön toimintaedellytyksissä tapahtunut muutosta kysymyksessä olevana aikana.

E on arvioinut, että vuonna 2012 tapahtuneet muutokset työmäärissä ovat johtuneet normaalista kausivaihtelusta. E ei ole havainnut tuolloin erityistä töiden vähenemistä. E:n arviota tukee se, että asiassa esitettyjen taloudellisten tunnuslukujen mukaan Konepaja Häkkinen Oy:n laskutus Metsolta ja Sultzerilta ei ole vähentynyt merkittävästi vuosien 2012 ja 2013 välillä. Mainittujen yhtiöiden tilausten osuutta Konepaja Häkkinen Oy:n noin 20 miljoonan euron kokonaisliikevaihdosta ei myöskään voida pitää erityisen suurena. Kaiken kaikkiaan asiassa esitetystä näytöstä ei siis ilmene, että yhtiön taloudellinen tilanne olisi erityisesti huonontunut aikavälillä, jona yhtiö on palkannut uusia koneistajia ja ensin lomauttanut ja tämän jälkeen irtisanonut A:n, B:n ja C:n.

Kanteessa on vielä vedottu siihen, että työnantaja on palkannut uudet työntekijät, D:n 30.9.2013 ja E:n 19.2.2014, ilman että näitä työpaikkoja olisi tarjottu A:lle, B:lle tai C:lle.

G on kertonut, että D on palkattu yhtiöön nokkamieheksi, eivätkä muut koneistajat hallitse kaikkia tähän työhön kuuluvia tehtäviä. E on puolestaan arvioinut, että myös A, B ja C olisivat kyenneet nokkamiehen työhön ainakin perehdytyksen jälkeen. Nokkamiehen työnkuvaan ei E:n arvion mukaan kuulu tavallisen koneistajan työstä erityisesti poikkeavia tehtäviä. D:kin on aluksi toiminut rivikoneistajana. Myös A, B ja C ovat arvioineet kyenneensä nokkamiehen tehtävään. A on kertonut, että hänellä on kokemusta nokkamiehen tehtäviin kuuluvasta menetelmäsuunnittelusta ja että hän on myös perehdyttänyt uusia työntekijöitä. B on kertomansa mukaan toiminut aiemmassa työpaikassaan nokkamiehenä ja tehnyt Konepaja Häkkinen Oy:ssäkin samoja työtehtäviä. C on puolestaan kertonut tehneensä käytännössä samoja tehtäviä kuin nokkamies, koska hänen käyttämällään koneella ei ole ollut erikseen nokkamiestä.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että D:n työtehtävät olisivat poikenneet olennaisesti A:n, B:n tai C:n työtehtävistä. Ottaen huomioon, että A:lla, B:llä ja C:llä on kaikilla ollut työkokemusta nokkamiehen työhön kuuluvista tehtävistä, työnantajalla ei ole ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle, B:lle tai C:lle edes tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisestä tehtävästä.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että A:n, B:n ja C:n irtisanomisia on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla edeltänyt ja seurannut uusien työntekijöiden ottaminen samankaltaisiin työtehtäviin. Yhtiön toimintaedellytyksissä ei ole näytetty tapahtuneen tarkasteltavana ajanjaksona sellaisia muutoksia, joilla voitaisiin perustella A:n, B:n tai C:n irtisanomisia.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei A:n, B:n tai C:n tekemä työ ole vähentynyt työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Konepaja Häkkinen Oy:llä ole ollut työehtosopimuksessa edellytettyä perustetta irtisanoa heidän työsopimuksiaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Kanne on siten hyväksyttävä.

Päätyessään tähän arvioon työtuomioistuin ei pidä tarpeellisena ottaa kantaa siihen, onko yhtiöön myöhemmin otetun E:n palkkaamisella enää merkitystä A:n, B:n ja C:n irtisanomisten laillisuuden kannalta.

Korvausvelvollisuus

Päätettyään A:n, B:n ja C:n työsopimukset irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti Konepaja Häkkinen Oy on velvollinen suorittamaan heille irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin kuusi vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana viisi kuukautta. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin viiden kuukauden palkkaa vastaavat 17 250 euroa.

B:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 13 vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana ja työllistynyt 28.6.2015 lukien neljäksi kuukaudeksi. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon B:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa ja hänen työttömyytensä pituus.

B:n kuukausipalkan määrä on riidanalainen. Kanteessa on vaadittu korvausta käyttäen perusteena vuoden 2012 kahden ensimmäisen kuukauden keskimääräistä palkkaa, joka on ollut 7 004,33 euroa kuukaudessa. B:n mukaan hänen palkkaansa ovat vaikuttaneet korottavasti yölisät ja ylityötunnit, jotka ovat muodostaneet merkittävän osan palkasta. Loppuvuoden 2012 ja vuoden 2013 tulot eivät B:n mukaan kuvaa hänen todellista ansiotasoaan pitkän sairasloman ja irtisanomisajan palkan takia. Vastauksessa on vedottu siihen, että B:n keskimääräinen kuukausipalkka vuodesta 2010 työsuhteen päättymiseen asti on ollut 3 536 euroa ja vuonna 2012 noin 2 535 euroa.

Oikeuskäytännössä (KKO 2006:42) on katsottu, että irtisanomiskorvauksen perusteena olevan palkan suuruutta vahvistettaessa on pyrittävä määrittämään kuukausipalkka, jota työntekijä olisi todennäköisesti ansainnut, jos hänen työsuhteensa olisi jatkunut. Palkan määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttavia alentavia tai korottavia tekijöitä ei tällöin yleensä ole perusteltua ottaa huomioon.

Koska B on ollut vuonna 2012 vain noin kaksi kuukautta töissä ennen sairaslomaa, B:n säännönmukaisen palkan määrää arvioitaessa on vertailun pohjaksi otettava tätä edeltävän vuoden ansiot.

B:n palkkatodistuksesta 14.10.2015 (V8) ilmenee, että B:n ansiot vuonna 2011 ovat olleet yhteensä noin 66 990 euroa. B on ollut mainittuna ajanjaksona palkattomasti lomautettuna noin viiden viikon ajan. Kun B:n vuoden 2011 ansioista vähennetään hänelle ylitöistä maksetut palkat ja korvaukset, B:n kuukausiansioiden määräksi mainittuna vuotena saadaan noin 5 700 euroa. Tätä summaa on pidettävä kuukausipalkan määränä, jonka B olisi todennäköisesti työsuhteensa jatkuessa ansainnut. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kymmenen kuukauden palkkaa vastaavat 57 000 euroa.

C:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 19 vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana kuusi kuukautta. Korvauksen määrää korottavina seikkoina on otettava huomioon C:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa ja se, ettei hän ole työllistynyt ammattiaan vastaavaan työhön, vaan hän on joutunut kouluttautumaan uuteen ammattiin linja-autonkuljettajaksi. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 15 500 euroa.

A:n, B:n ja C:n irtisanomiset on pantu toimeen taloudellis-tuotannollisista syistä, joihin ei ole näytetty liittyneen työntekijöitä loukkaavia piirteitä. Asiassa ei ole esitetty muutakaan perustetta määrätä heille erikseen korvausta aineettomasta vahingosta, kuten kanteessa on vaadittu.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä noin viiden kuukauden ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 8 828,40 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 17 250 euroa on vähennettävä 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 6 621,30 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 10 628,70 euroa. Konepaja Häkkinen Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän työttömyysvakuutusrahastolle.

B:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kymmenen kuukauden ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä noin 25 444 euroa. B:lle tuomittavasta korvauksesta 57 000 euroa on vähennettävä 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 19 083 euroa. Näin ollen B:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 37 917 euroa. Konepaja Häkkinen Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän työttömyysvakuutusrahastolle.

C:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kuuden kuukauden ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä noin 14 086 euroa. C:lle tuomittavasta korvauksesta 15 500 euroa on vähennettävä 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 10 564,50 euroa. Näin ollen C:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 4 935,50 euroa. Konepaja Häkkinen Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän työttömyysvakuutusrahastolle.

Teknologiateollisuus ry:n valvontavelvollisuus

Konepaja Häkkinen Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n, B:n ja C:n työsopimukset. Asia on kuitenkin ollut tulkinnanvarainen, eikä Teknologiateollisuus ry:n ole selvitetty olleen etukäteen tietoinen yhtiön päätöksestä irtisanoa työsopimukset. Siten Teknologiateollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Konepaja Häkkinen Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 21 438,84 euroa. Teknologiateollisuus ry ja Konepaja Häkkinen Oy ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Konepaja Häkkinen Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n, B:n ja C:n työsopimukset.

Työtuomioistuin velvoittaa Konepaja Häkkinen Oy:n irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla suorittamaan korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:lle 10 628,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.6.2015 lukien.

Konepaja Häkkinen Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetty rahamäärä 6 621,30 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Työtuomioistuin velvoittaa Konepaja Häkkinen Oy:n irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla suorittamaan korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä B:lle 37 917 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 21.9.2015 lukien.

Konepaja Häkkinen Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetty rahamäärä 19 083 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Työtuomioistuin velvoittaa Konepaja Häkkinen Oy:n irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla suorittamaan korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä C:lle 4 935,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 21.9.2015 lukien.

Konepaja Häkkinen Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetty rahamäärä 10 564,50 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry ja Konepaja Häkkinen Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 21 438,84 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.