TT 2016:22 · Työtuomioistuin

Kysymys Maanmittauslaitoksen kirjaamisasiantuntijan toimessa edellytetyn vuorovaikutuksen laajuuden arvioinnista.

KANTAJA

Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.11.2015

Pääkäsittely 19.1.2016

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maanmittauslaitoksen, Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 6.5.2009 solmitussa hallinnonalakohtaisessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 § Palkkausperusteet

Toimen haltijan palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta vaativuusosasta, henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta osasta sekä tässä sopimuksessa sanotuista lisistä. Uuden toimen haltijan palkka voi muodostua enintään kuusi kuukautta vähintään toimen vaativuuteen perustuvasta vaativuusosasta.

Maanmittauslaitoksen palkkausjärjestelmän sisällöstä on sovittu PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Maanmittauslaitos huolehtii muun muassa kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitämisestä. Maanmittauslaitos muuttui vuonna 2014 valtakunnalliseksi virastoksi, jolloin myös tehtävät muuttuivat valtakunnallisiksi. Kirjaamisasioissa tämä tarkoitti nimettyjen tehtävien hoidon keskittämistä vain tietyille paikkakunnille ja kirjaamisasioiden järjestämistä valtakunnallisiin työjonoihin. Nykyisessä organisaatiossa ratkaisijatasoja ovat:

- toimistosihteeri, rajattu ratkaisuoikeus (yksinkertaiset kiinnitysasiat), toimiluokka 5, lukumäärä 6

- kirjaamissihteeri, tavanomaiset kirjaamisasiat, toimiluokka 7, lukumäärä 160

- kirjaamisasiantuntija, toimiluokka 8, lukumäärä 22

- kirjaamislakimies, toimiluokka 11, lukumäärä 9.

Toimistosihteerit käsittelevät asioita perus- ja normaalitason työjonoista. He kirjaavat asioita vireille, tekevät skannausta ja ratkaisevat ulosmittausilmoituksia ja yksinkertaisia kiinnitysasioita. Kirjaamissihteerit taas käsittelevät asioita perus-, normaali- ja vaativan tason työjonoista.

Kirjaamisasiantuntijat ratkaisevat asiantuntijataso-työjonon asioita, jotka ovat tavanomaista laajempia, tulkinnanvaraisia tai muuten tavanomaista vaikeampia, mutta jotka eivät edellytä asian siirtämistä lakimiehen ratkaistavaksi. Tehtävässä hoidetaan tietojen kirjaaminen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin reaaliajassa. Kirjaamisprosessi on pääosin kirjallinen prosessi. Yhteistyö liittyy pääasiassa omaan tehtävään eli kirjaamisratkaisujen tekemiseen. Se ei edellytä kokous- tai muuta istuntomenettelyä. Toimessa esiintyvät ulkopuoliset kontaktit ovat pääosin täydennyspyyntöjen esittämistä asiakkaille, lähinnä pankeille ja yksityishenkilöille.

Kirjaamislakimiehille siirretään tapauksia kaikista jonoista siinä vaiheessa, kun asianomainen henkilö on arvioinut sen kuuluvan lakimiehen ratkaistavaksi. Kirjaamislakimiehen toimessa ratkaistaan kaikista vaativimmat kirjaamisasiat, joita ovat käytännössä muiden muassa hylkäävät päätökset, tapaukset, joissa ratkaisu joudutaan tekemään vastoin hakemusta ja tapaukset, joissa kuullaan asianosaista. Kirjaamislakimiehen toimeen kuuluu niin kutsuttu ratkaisupakko.

Maanmittauslaitoksessa on sovellettu PALMA-palkkausjärjestelmää vuodesta 2002 lähtien. PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjan mukaan toimen vaativuuden arvioinnin pohjana on toimenkuvaus. Käytännössä yksilöllisten toimien toimenkuvausten arvioinnissa käytetään apuna malli- ja runkotoimenkuvauksien vaativuuksien arviointeja, koska Maanmittauslaitoksessa on paljon samankaltaisia toimia. Toimen vaativuutta arvioidaan seuraavilla tekijöillä: toimen luonne (toimialue ja vaikuttavuus), ammattitaito (vaadittava koulutustaso ja minimityökokemus), ongelmanratkaisutaito (ratkaisujen luonne ja harkintavalta päätöksenteossa), sekä vuorovaikutustaidot (yhteistyön laatu ja laajuus).

Vuorovaikutustaitoja koskevan vaativuustekijän avulla arvioidaan millaisia kontakteja, suhdeverkostoja, yhteistyötä ja viestintää toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Tässä yhteydessä määritellään, minkä tyyppisiä ja tasoisia kontakteja toimi edellyttää ja onko ulkopuolisia yhteyksiä ja kuinka paljon. Yhteistyön tasot jaetaan viiteen eri tasoon (A, A/B, B, B/C ja C) sen mukaan, kuinka paljon toimen hoitamiseen arvioidaan edellyttävän sisäisiä ja/tai ulkopuolisia yhteyksiä. Vuorovaikutustaidoissa on kyse toisiin ihmisiin vaikuttamisesta neuvottelun, motivoinnin, kirjallisen tuotteen, opetuksen tai vastaavan keinon avulla. Se voi olla vaikuttamista tiimissä, opastamista tai asiakkaiden palvelua.

PALMA -käsikirjan 2.3. kohdan mukaan toimien vaativuuden arviointi tapahtuu seurantaryhmässä, mikäli kysymyksessä on toimi, jonka kaltaista ei ole aikaisemmin arvioitu. Käytännön menettelytavaksi on vakiintunut, että työnantajapuoli valmistelee mallitoimenkuvauksen, jota luonnospohjaa käsitellään yhdessä seurantaryhmässä.

Kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuuden arviointia on käsitelty 27.1.2014 ja uudelleen 20.2.2014 PALMA-seurantaryhmän kokouksessa. Seurantaryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä asiassa, sillä Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry oli eri mieltä muun muassa riidan kohteena olevasta kohdasta. Työnantaja oli muuttanut mallitoimenkuvauslomakkeen vuorovaikutusta koskevaa osaa siten, että yhteistyön laajuutta koskevassa 5b kohdassa tasoa oli laskettu B/C -tasolta B-tasolle. Vielä 27.1.2014 pidetyssä kokouksessa yhteistyön laajuus oli luonnoksessa rastitettuna tasolle B/C. Maanmittauslaitoksen henkilöstöä edustava toinen henkilöstöjärjestö, Julkisalan koulutettujen järjestö JUKO ry, oli samaa mieltä arvioinnista vastaajan kanssa ja katsoi, että kirjaamisasiantuntijan toimen arviointi vastaa laitoksen yleistä linjaa. Maanmittauslaitos vahvisti kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuuden arvioinnin toimiluokkaan TL8.

Osapuolet ovat eri mieltä kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuuteen perustuvan palkanosan arvioinnista. Riitaa on toimen edellyttämän yhteistyön laajuudesta. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että silloin kun kirjaamisasiantuntijan pohjakoulutuksena on keskiasteen tutkinto, edellytetään lisäksi 3 – 6 vuoden työkokemusta.

KANNE

Vaatimukset

Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että 6.5.2009 allekirjoitettua Maanmittauslaitoksen sekä Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välistä virkaehtosopimusta on tulkittava niin, että kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuuteen perustuvaa palkanosaa arvioitaessa tämän toimen edellyttämien vuorovaikutustaitojen yhteistyön tasoksi on arvioitava sovellettavan arviointijärjestelmän taso B/C eli tasojen B ja C välimuoto, ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n oikeudenkäyntikulut 1.826 eurolla korkoineen.

Perusteet

PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjassa on toimen vaativuuden arvioinnissa huomioon otettavan yhteistyön taso tasolla B määritelty seuraavasti: "Jonkin verran sisäisiä ja/tai ulkopuolisia yhteyksiä." Tähän luokkaan kuuluviksi katsotaan säännöllinen tiimi- tai yksikkötason tavoitteellisen asiantuntijatason vuorovaikutus, johon kuuluu säännöllistä ulkoista vaikuttamista ja yhteydenpitoa.

Käsikirjassa taso C on puolestaan määritelty seuraavasti: "Runsaasti ulkopuolisia yhteyksiä." Tähän luokkaan kuuluviksi katsotaan jatkuvat ja säännölliset asiakaspalvelutehtävät sekä tehtävät, joihin sisältyy runsaasti ulkoisia yhteyksiä.

Kirjaamisprosessin muissa toimenkuvauksissa on sekä kirjaamissihteerin mallitoimenkuvauksen että kirjaamislakimiehen toimenkuvan yhteistyön laajuus arvioitu tasolle B/C, mutta mitään esimerkkiä tai selvennystä ei ole kirjoitettu. Kirjaamisasiantuntijan yhteistyön taso on kuitenkin mallitoimenkuvauslomakkeessa virheellisesti rastitettu vain tasolle B, esimerkkinä on kirjoitettu: "Ei päivittäisiä yhteyksiä. Kirjaamisprosessi on kirjallinen prosessi."

Kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvauslomakkeessa oleva esimerkki on osittain virheellinen ottaen huomioon kirjaamisasiantuntijan toimen tosiasialliset tehtävät ja vaatimukset. Kirjaamisprosessi tosin on sikäli kirjallinen prosessi, ettei ratkaisun tekeminen edellytä kokous- tai muuta istuntomenettelyä. Useita päivittäisiä yhteydenottoja Maanmittauslaitoksen ulkopuolisiin tahoihin eli kirjaamisasian hakijatahoihin, luottolaitoksiin, veroviranomaisiin, kuntiin ynnä muihin tahoihin tapahtuu kuitenkin useimmiten puhelimitse, sähköpostilla, kirjeitse ja toisinaan myös henkilökohtaisesti. Kirjaamisasiantuntijalle tulevat ratkaistavat asiat vaativat pääsääntöisesti hakemuksen täydennyksiä, joita hakijalta pyydetään eri tavoin.

Kirjaamisasiantuntijat työskentelevät useissa Maanmittauslaitoksen toimipisteissä ympäri Suomea. Kirjaamisprosessin toimintaan kuuluu, että kirjaamisasiantuntija neuvoo, perehdyttää ja opastaa kirjaamissihteereitä sekä aloittelevia toimistosihteereitä ja muita aloittelevia rajoitetun ratkaisuoikeuden omaavia. Näitä Maanmittauslaitoksen sisäisiä kontakteja on päivittäin.

Kirjaamisasiantuntijan tehtävässä yhteistyön laajuus on vähintäänkin samaa tasoa kuin kirjaamissihteerin ja kirjaamislakimiehen tehtävissä. Kirjaamisasiantuntijat ovat käytännössä kaikki entisiä kirjaamissihteereitä, joilla siirtyminen kirjaamisasiantuntijaksi merkitsee normaalia, työkokemuksen myötä tapahtuvaa etenemistä työuralla. Tehtävässä edellytettävä vuorovaikutuksen ja yhteistyön määrä ei työkokemuksen karttumisen myötä millään muotoa vähene, vaan pikemminkin lisääntyy kokemuksen mukanaan tuoman lisääntyneen verkostoitumisen myötä.

Kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvauksen kohdan 5b "rastitus" on sitä paitsi työnantajan yksipuolisesti muuttama siitä, mitä oli ollut aikaisemmin esillä. Asiaa on käsitelty osapuolten kesken Maanmittauslaitoksessa toimivassa VES-TES-ryhmän kokouksissa 27.1.2014 ja 20.2.2014. Pöytäkirjasta ilmenee, että työnantaja on muuttanut lomakkeen 5 b kohdan "ruksin" paikkaa ilman, että tästä olisi sovittu henkilöstöjärjestöjen kanssa. Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry on tässä yhteydessä esittänyt, että kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvauksen kohdan 5 b "ruksin" tulee olla samassa kohdassa kuin kirjaamissihteerin mallitoimenkuvauksessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.700 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Maanmittauslaitos on toiminut kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuuden arvioinnissa PALMA-käsikirjan mukaan. Asian ratkaisemisessa tulee ottaa huomioon virkaehtosopimuksen sanamuodon mukaisen tulkinnan lisäksi Maanmittauslaitoksen vakiintunut käytäntö virkaehtosopimuksen soveltamisessa. Asian oikeudellisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös JUKO ry:n kanta.

Uuden toimen arvioinnista PALMA -seurantaryhmässä

Kirjaamisasiantuntijan toimen arviointi käsiteltiin vakiintuneen menettelytavan mukaan. Aluksi työnantaja laati mallitoimenkuvauksen luonnoksen, minkä jälkeen arviointia käsiteltiin PALMA -seurantaryhmässä 20.2.2014. Asiasta ei ollut lainkaan sovittu ennen mainittua kokousta. Asiaa oli käsitelty yhteisesti jo aiemmin 27.1.2014, mutta asian käsittely oli jäänyt kesken. Varsinainen kokous oli 20.2.2014. Vaikka yhteistyön laajuutta koskevassa 5b kohdassa tasoa oli laskettu tasolle B, vuorovaikutusta koskevat 5a ja 5b kohdat tuottivat nyt yhteensä 110 pistettä, kun ne vielä luonnoksessa tuottivat 105 pistettä. Kohtia on arvioitava kokonaisuutena.

Kirjaamisasiantuntija oli uusi asiantuntijatehtävä, joka arvioitiin vaativuudeltaan palkkausjärjestelmän toimiluokkaan TL8. Kirjaamisasiantuntijan toimenkuva laadittiin vastaamaan uusia tehtäviä ja toimintatapoja, perusteena vuoden 2014 tilanne. Kirjaamissihteerin toimi on arvioitu toimiluokkaan TL7. Kirjaamisasiantuntijan toimi on arvioitu vaativammaksi kuin kirjaamissihteerin. Tällä on selvä palkkavaikutus. Mitä korkeampi on toimiluokka, sitä korkeampi on tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvä palkanosa. Näin ollen uusi kirjaamisasiantuntijan toimi toi korkeamman VAATI-palkan tehtävään siirtyneille henkilöille. Palkkausjärjestelmän mukaan tämän VAATI-palkan lisäksi palkkaus perustuu henkilökohtaisen suoriutuvuuden mukaan maksettavaan HENKI-palkanosaan.

Kirjaamisasiantuntijan toimessa vaadittavat vuorovaikutustaidot

PALMA-käsikirjan mukaan toimen vuorovaikutustaidot (5. kohta) arvioidaan kahden vaikuttavan tekijän mukaan, jotka ovat yhteistyön luonne ja yhteistyön taso.

Kirjaamisasiantuntijan vuorovaikutustaidot eroavat kirjaamissihteerin toimesta siinä, että kirjaamisasiantuntijan toimeen kuuluu neuvonta- ja opastava rooli oman yksikön sisällä. Tämä on otettu huomioon arvioinnin kohdassa 5a. Yhteistyön luonne on arvioitu olevan "tavoitteellista asiantuntijatason vuorovaikutusta". Kirjaamisasiantuntija vaikuttaa oman yksikön sisällä työskentelevien henkilöiden mielipiteisiin ja toimintaan. Kirjaamisasiantuntijan toimeen ei liity vaikuttamista ulkopuolisiin sidosryhmiin eikä siinä käydä neuvotteluita asiakkaiden tai heidän asiamiestensä kanssa.

Kirjaamisasiantuntijan yhteistyön taso (kohta 5b) on arvioitu tasolle, jossa toimi edellyttää jonkin verran sisäisiä ja/tai ulkopuolisia yhteyksiä (taso B). PALMA-käsikirjan mukaan B-taso on kuvattu seuraavasti: "Tähän luokkaan kuuluviksi katsotaan säännöllinen tiimi- tai yksikkötason tavoitteellisen asiantuntijatason vuorovaikutus, johon kuuluu säännöllistä ulkoista vaikuttamista ja yhteydenpitoa."

Kirjaamisasiantuntijan toimen yhteistyön taso vastaa tosiasiassa B-tason sanamuotoa. Kirjaamisasiantuntijan ulkoinen yhteydenpito on tosiasiassa täydennyspyyntöjen esittämistä asiakkaille, kuten pankeille ja yksityishenkilöille. Täydennyspyyntöjen tekeminen kuuluu työtehtävään ja se on säännöllistä. Kirjaamisasiantuntijan tavoitteellinen asiantuntijatason vuorovaikutus liittyy edellä kerrottuun ohjaus- ja neuvontarooliin oman yksikön sisällä.

Kirjaamisasiantuntijan toimen vuorovaikutustaitojen arviointi on linjassa Maanmittauslaitoksen PALMA-soveltamiskäytännön kanssa.

Kirjaamissihteerin toimen vuorovaikutustaitojen kohta 5b ei vastaa enää toimen tosiasiallista tilannetta ja se on väärin arvioitu tasolle B/C, vaikka tason pitäisi olla taso B. Kirjaamissihteerin toimenkuvaus laadittiin vuonna 2009 tilanteessa, jossa kirjaamissihteerit eivät vielä olleet siirtyneet käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen. Toimi arvioitiin sillä hetkellä käräjäoikeuksista saatujen tietojen perusteella, mikä vastasi kirjaamisasioiden hoitoa käräjäoikeuksissa. Toimen tosiasiallinen luonne ja erityisesti siihen liittyvä vuorovaikutus selvisi työnantajalle vasta kirjaamissihteereiden siirryttyä Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitoksessa toimintatavat ja sitä kautta tehtävien sisältö ovat merkittävästi muuttuneet vuoden 2010 jälkeen. Edelleen organisaatio ja toimintatavat muuttuivat merkittävästi vuoden 2014 organisaatiomuutoksessa.

Maanmittauslaitos on PALMA-seurantaryhmässä useasti tuonut esiin kirjaamissihteerin toimenkuvan arviointivirheen liittyen nimenomaan toimen edellyttämiin vuorovaikutustaitoihin (kohta 5b). Kirjaamissihteerin vuorovaikutus on pääosin rutiiniluonteisten täydennyspyyntöjen esittämistä asiakkaille. Täydennyspyynnöistä kaksi kolmasosaa esitetään pankeille ja kolmasosa yksityisille henkilöille. Maanmittauslaitos ei ole muuttanut kirjaamissihteerin toimenkuvauksiin arviointia. Eräs syy toimenkuvan päivittämisen laiminlyöntiin on se, että kohdan muuttamisella ei ole vaikutusta toimen vaativuusarviointiin, eikä sitä ole sen johdosta pidetty merkittävänä eikä tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan ehdottoman välttämättömänä.

PALMA:n vakiintunut soveltamiskäytäntö

Maanmittauslaitoksen tehtävät arvioidaan PALMA -palkkausjärjestelmän käsikirjan mukaan. Valtaosa Maanmittauslaitoksen tehtävistä liittyy maanmittausalan toimintoihin, sillä laitoksen noin 1900 henkilöstä noin 1400 henkilöä työskentelee tuotannon toimintayksikön tehtävissä. Maanmittauksen perustoimituksiin (PETO) liittyvä toimitusinsinöörin tehtävä on yksi keskeisimmistä tehtävistä. Toimitusinsinöörin toimi on tärkeässä asemassa palkkausjärjestelmän soveltamiskysymyksissä, sillä uusia toimia arvioitaessa seurantaryhmä vertaa uutta toimea toimitusinsinööriin, jotta laitoksen yleinen tulkintalinja pysyy yhtenäisenä ja palkkausjärjestelmä oikeudenmukaisena.

Toimitusinsinöörin kelpoisuusedellytyksistä on säädetty kiinteistönmuodostamislain 5 §:ssä. Pykälässä on säädetty toimituksista, joissa Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva insinööri tai teknikko voi olla toimitusinsinöörinä. Luettelossa on mainittu muiden muassa yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisessa tietoimitukset ja rasitetoimitukset, jotka saattavat olla erittäin riitaisia toimituksia. Läsnä kokouksessa voi olla suuri määrä keskenään hyvinkin riitaisia asianomistajia, joiden väliset naapuruussuhteet ovat tulehtuneet.

Toimitusinsinöörin toimen vaativamman vuorovaikutuksen tulee näkyä pisteytyksessä toimitusinsinöörin eduksi. Kirjaamisasiantuntijan ja PETO-toimitusinsinöörin toimissa vuorovaikutus on "tavoitteellista asiantuntijatasoista" (3. taso). Toimitusinsinöörin vuorovaikutus on tosiasiassa merkittävästi vaativampaa, sillä toimitusinsinööri joutuu pitämään toimituskokouksia ja niissä vaikuttamaan ulkopuolisiin, asiakkaiden mielipiteisiin. Vuorovaikutus on konkreettista, välitöntä kohtaamista asiakkaiden kanssa ja se vaatii välitöntä reagointia vaihteleviin tilanteisiin. Toimitusinsinöörillä nämä vuorovaikutustilanteet toistuvat useammin kuin kirjaamisasiantuntijalla. Toimitusinsinöörin yhteistyön taso (kohta 5b) on arvioitu B:n ja C:n väliin. Kirjaamisasiantuntijan yhteistyön tasoa ei voida arvioida samalle tasolle toimitusinsinöörin kanssa rikkomatta yhteistä soveltamislinjaa.

Kirjaamisasiantuntijan toimessa edellytettävät vuorovaikutustaidot on arvioitu laitoksen noudattaman soveltamiskäytännön mukaisesti. Kirjaamisasiantuntijan vuorovaikutustaitojen pisteytys (110 pistettä) on oikeassa linjassa, kun sitä verrataan PETO-toimitusinsinöörin toimeen, jossa edellytetään tosiasiassa merkittävästi vaativampia vuorovaikutustaitoja (130 pistettä).

Kirjaamislakimiehen vuorovaikutus on arvioitu tasolle B/C, sillä toimessa vuorovaikutus on huomattavasti vaativampaa kuin kirjaamissihteerin tai -asiantuntijan toimessa. Lakimiehen vuorovaikutustilanteet ovat vaativampia, sillä toimessa joudutaan tekemään kielteisiä ratkaisuja ja kirjallisesti perustelemaan näitä asiakkaille. Lisäksi lakimiehelle kuuluu asiantuntijoiden ja sihteerien opastaminen, vastuu henkilöstön koulutuksesta kirjaamisasioissa sekä mahdolliset sidosryhmätilaisuudet.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. KIRsihteeri rajoitetuin ratkaisuoikeuksin –tehtävän toimenkuvauslomake

2. Kirjaamissihteerin mallitoimenkuvaus –lomake

3. Kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvaus –lomake

4. Kirjaamislakimiehen toimenkuvaus –lomake

5. Ote Maanmittauslaitoksen 31.10.2013 pidetyssä tilaisuudessa esitetystä diaesityksestä "Ratkaisuoikeuksista" (Henrik Ungern)

6. Kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvauksen luonnos

7. Maanmittausinsinöörin AMK toimenkuvaus -lomake 20.2.2014

8. Muistio asiantuntijakirjaamissihteerin työtehtävien muutoksista vuoden 2014 alusta lähtien

9. MML2014 Tiimisopimus/KIR VAA ASIANTUNTIJAT ITÄ sekä MML2015 TIIMISOPIMUSRUNKO

10. Muistio KIR-Johtotiimin kokouksesta 28.3.2014

11. Muistio KIR-Johtotiimin kokouksesta 5.9.2014

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Muistio Maanmittauslaitoksen VES-TES -työryhmän kokouksesta 20.2.2014, kohta 3

2. PETO -toimitusinsinöörin toimenkuvaus

3. KIRsihteeri rajoitetuin ratkaisuoikeuksin –tehtävän toimenkuvauslomake (= K1)

4. Kirjaamissihteerin mallitoimenkuvaus –lomake (= K2)

5. Kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvaus –lomake (= K3)

6. Kirjaamislakimiehen toimenkuvaus –lomake (= K4)

7. Maanmittausinsinöörin AMK toimenkuvaus -lomake 20.2.2014 (= K7)

8. Kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvauksen luonnos (= K6)

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Kirjaamisasiantuntija B

3. Kirjaamisasiantuntija C

Vastaajan henkilötodistelu

1. D, tietotekniikan palvelukeskuksen johtaja

2. E, kirjaamisasioiden tulosyksikön johtaja

3. F, arviointitoimitusten tulosyksikön johtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Maanmittauslaitoksen, Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 6.5.2009 solmitun hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 §:n mukaan Maanmittauslaitoksen palkkausjärjestelmän sisällöstä on sovittu PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjassa.

PALMA- palkkausjärjestelmäkäsikirjan vuorovaikutustaitoja koskevan 5. kohdan mukaan vuorovaikutustaidoissa on kyse toisiin ihmisiin vaikuttamisesta vaikkapa neuvottelun, motivoinnin, kirjallisen tuotteen, opetuksen tai vastaavan keinon avulla. Se voi olla vaikuttamista tiimissä, opastamista tai asiakkaiden palvelua. Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan millaisia kontakteja, suhdeverkostoja, yhteistyötä ja viestintää toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Tässä yhteydessä määritellään yhtäältä minkä tyyppisiä ja tasoisia kontakteja toimi edellyttää, ja toisaalta, onko tehtävässä ulkopuolisia yhteyksiä ja kuinka paljon. Vuorovaikutustaitoja arvioidaan yhteistyön luonteen (5a kohta) ja yhteistyön tason (5b kohta) mukaan.

PALMA-käsikirjan sanamuodosta on pääteltävissä, että vuorovaikutusta koskevassa 5a kohdassa arvioidaan vuorovaikutuksen laatua ja 5b kohdassa sen laajuutta eli määrää. Myös mallitoimenkuvauksissa 5b kohta on otsikoitu yhteistyön laajuudeksi.

Yhteistyön tasoa määrittävässä 5b kohdassa tasolle A sijoittuvat tehtävät, joissa on harvoja sisäisiä ja/tai ulkoisia yhteyksiä. Harvoiksi yhteyksiksi katsotaan lähinnä tiimi- tai yksikkötason tavanomaista ammatillista vuorovaikutusta ja omaan työhön liittyviä yhteyksiä tai harvoja lähinnä saman tasoisia ulkoisia yhteyksiä. Tasolle B sijoittuvat tehtävät, joissa on jonkin verran sisäisiä ja/tai ulkopuolisia yhteyksiä. Tähän luokkaan kuuluviksi katsotaan säännöllinen tiimi- tai yksikkötason tavoitteellisen asiantuntijatason vuorovaikutus, johon kuuluu säännöllistä ulkoista vaikuttamista ja yhteydenpitoa. Tasolle C sijoittuvat tehtävät, joissa on runsaasti ulkopuolisia yhteyksiä. Tähän luokkaan kuuluviksi katsotaan jatkuvat ja säännölliset asiakaspalvelutehtävät sekä tehtävät, joihin sisältyy runsaasti ulkoisia yhteyksiä. Tasojen A ja B välissä on taso A/B eli A:n ja B:n välimuoto ja tasojen B ja C välissä on taso B/C eli B:n ja C:n välimuoto.

Kirjaamisasiantuntijan tehtävässä yhteistyön luonteen (5a kohta) on arvioitu olevan tavoitteellista asiantuntijatason vuorovaikutusta (taso 3). Yhteistyön taso (5b kohta) on arvioitu tasolle B, jossa sisäisiä ja/tai ulkopuolisia yhteyksiä on jonkin verran.

Asiassa on kyse siitä, tuleeko kirjaamisasiantuntijan tehtävässä yhteistyön taso (5b kohta) arvioida tasolle B vai B/C. Edellä todetuin tavoin työtuomioistuin tarkastelee tätä kysymystä siitä PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjan sanamuodon mukaisesta lähtökohdasta, että 5b kohdassa kyse on toimen edellyttämän vuorovaikutuksen laajuudesta eli määrästä.

Vertailu perustoimitusten toimitusinsinööriin

Kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuusarviointi käsiteltiin Maanmittauslaitoksen PALMA-seurantaryhmässä keväällä 2014. Työtuomioistuimessa on kuultu tietotekniikan palvelukeskuksen johtajaa D:tä, kirjaamisasioiden tulosyksikön johtajaa E:tä ja arviointitoimitusten tulosyksikön johtajaa F:ää, jotka ovat seurantaryhmän jäseninä olleet arvioimassa kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuutta.

D, E ja F ovat kertoneet, että vuorovaikutusta arvioitaessa korostettiin sitä, että kokonaisuus muodostui johdonmukaiseksi ja että eri henkilöstöryhmiä kohdeltiin oikeudenmukaisesti. Yhtenäisyys varmistettiin käyttämällä verrokkeja. Kirjaamisasiantuntijan tehtävää arvioitaessa verrokkina käytettiin etenkin perustoimitusten toimitusinsinöörejä ja kirjaamissihteereitä.

F:n mukaan vaativuusarvioinnin yhtenäinen soveltamiskäytäntö on turvattu siten, että uusi toimenkuva rinnastetaan aina perustoimitusten toimitusinsinöörin toimenkuvaan, joka on yleisin toimenkuva Maanmittauslaitoksessa ja lisäksi hyvin vakiintunut. Kirjaamisasiantuntijan tehtäviin verrattuna keskeisin ero on siinä, että toimitusinsinöörit tekevät ratkaisunsa toimituskokouksissa. Tällöin vuorovaikutus on huomattavasti vaativampaa kuin kirjaamisasiantuntijoilla, koska ratkaisu joudutaan tekemään vuorovaikutustilanteessa. Toimitusinsinöörillä on noin sata toimituskokousta vuosittain. Toimitusinsinööri pitää yhteyttä asiakkaisiin myös ennen toimituskokousta. Kirjaamisasiantuntija tekee ratkaisunsa kirjallisesti eikä menettely ole suullista. Vuorovaikutus ei ole heillä yhtä vaativaa. Kun toimitusinsinöörin toimi oli arvioitu tasolle B/C, oli perusteltua sijoittaa kirjaamisasiantuntija tasolle B.

Toimitusinsinöörin toimenkuvauksesta (V2) ilmenee lisäksi (kohdassa 5b), että toimeen liittyy tavanomaista suurempi kuormittavuus: ammattitaitoon liittyviä erikoisvaatimuksia muun muassa kielitaidon osalta sekä ongelmanratkaisuun liittyviä tilanteita, jotka edellyttävät uusien menettelytapojen hahmottamista.

Kirjaamisasiantuntijan toimenkuvauksesta (K3) ilmenee lisäksi (kohdassa 5a), että toimi edellyttää yhteydenpitoa asiakkaisiin kuten yksityishenkilöihin, yrityksiin, pankkeihin, asianajotoimistoihin, kiinteistönvälittäjiin, kuntiin, seurakuntiin, valtion laitoksiin ja virastoihin toimistossa ja puhelimitse. Lisäksi toimi edellyttää osallistumista sidosryhmäyhteistyöhön ja kehittämisprojekteihin. Edelleen toimenkuvauksessa todetaan (kohdassa 5b), että toimi ei edellytä päivittäisiä yhteyksiä ja että kirjaamisprosessi on kirjallinen prosessi.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Vaikka toimitusinsinöörin toimessa edellytetty vuorovaikutus on suullisesta menettelystä johtuen katsottavissa laadultaan vaativammaksi kuin vuorovaikutuksen laatu kirjaamisasiantuntijan toimessa, tämä ei vielä tarkoita sitä, että vuorovaikutuksen laajuudessa eli määrässä olisi merkittäviä eroja. Toimitusinsinööreillä on noin sata vuosittaista toimituskokousta ja tämän lisäksi yhteydenpitoa eri viranomaisiin sekä asiakkaisiin ennen toimituskokouksen järjestämistä. Myös kirjaamisasiantuntija pitää päivittäin yhteyttä asiakkaisiin ja sidosryhmiin ja käsittelee noin sata asiaa vuodessa. Tämän lisäksi kirjaamisasiantuntijan työ sisältää runsaasti hallinnon sisäistä neuvontaa ja opastusta. Tältä osin kirjaamisasiantuntijan mallitoimenkuvaukseen sisältyvä kirjaus, jonka mukaan toimeen ei sisältyisi päivittäisiä yhteyksiä, on katsottava virheelliseksi.

Työtehtävien kokonaisuus huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi, että toimitusinsinöörin ja kirjaamisasiantuntijan työt sisältävät laadullisesti osin erilaista vuorovaikutusta, mutta määrällisesti yhteistyötä on osapuilleen yhtä paljon. Tähän nähden toimitusinsinöörin ja kirjaamisasiantuntijan yhteistyön laajuuden arvioinnissa esiintyvää eroa, jota tulosyksikön johtaja F on puoltanut vuorovaikutustilanteiden vaativuudella, ei voida pitää perusteltuna.

Vertailu muihin kirjaamisasioiden toimiin

Työtuomioistuimessa kuullut PALMA-seurantaryhmän jäsenet ovat korostaneet sitä, että uusien toimien arviointi tulee olla linjassa erityisesti toimitusinsinöörin toimenkuvan kanssa. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kuitenkin tehtävän vaativuuden oikeudenmukaista arviointia myös laajempi kokonaisuus ja koko henkilöstön yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen.

Toisena verrokkiryhmänä PALMA-seurantaryhmässä oli käytetty kirjaamissihteereitä. Kirjaamissihteereiden osalta vuorovaikutuksen taso kohdassa 5b oli arvioitu D:n ja E:n mukaan virheellisesti liian korkeaksi tasolle B/C, sillä arviointi tehtiin jo ennen kuin sihteerit siirtyivät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen eikä sihteereiden tehtävien todellinen vuorovaikutuksen taso ollut tuolloin vielä työnantajan tiedossa. Virhettä ei myöskään ole sittemmin haluttu korjata. Kirjaamissihteereiden ja kirjaamisasiantuntijoiden tehtävissä on vuorovaikutusta määrällisesti sinänsä yhtä paljon. Tehtävät eroavat toisistaan siinä, että kirjaamisasiantuntijat käsittelevät vaativampia asioita.

Kirjaamislakimiehen toimessa vaadittavan yhteistyön laajuus on toimenkuvauslomakkeesta ilmenevästi arvioitu tasolle B/C. E:n mukaan tämä on perusteltua, koska lakimiehen tehtävässä vuorovaikutus on vaativampaa kuin kirjaamisasiantuntijan tehtävässä.

Työtuomioistuin katsoo, että kirjaamissihteereiden ja kirjaamisasiantuntijoiden yhteistyön laajuuden arvioinnissa ilmenevää eroa ei voida perustella sillä, että kirjaamissihteereiden tehtävien vaativuus olisi alun perin arvioitu virheellisesti. Kirjaamislakimiehen osalta taas työtuomioistuin voi yhtyä Maanmittauslaitoksen kantaan siltä osin kuin se on katsonut lakimiestehtävässä edellytetyn vuorovaikutuksen olevan laadultaan vaativampaa kuin kirjaamisasiantuntijan tehtävässä. Kirjaamislakimiehellä ei kuitenkaan voida esitetyn selvityksen perusteella katsoa olevan vuorovaikutusta määrällisesti enempää kuin kirjaamisasiantuntijalla. Näissä toimissa edellytetyn vuorovaikutuksen välinen ero tulisikin työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ilmetä pikemminkin vain 5a kohdassa.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että kirjaamisasiantuntijan toimessa vaadittavaa vuorovaikutuksen laajuutta ei ole arvioitu johdonmukaisesti suhteessa muihin kirjaamisasioiden toimiin.

Vertailu muihin henkilöstöryhmiin

Työtuomioistuimessa on kuultu pääluottamusmies A:ta, joka oli Maanmittauslaitoksen tyyppitoimenkuvia tarkastellessaan todennut, että tuotantotoimintayksikössä alle tason B/C oli sijoitettu kirjaamisasiantuntijoiden lisäksi pääasiassa avustavissa tehtävissä toimivia kuten toimistosihteereitä ja rekisterisihteereitä tai sellaisia kartoitustehtävissä toimivia kuin maastokartoittajat ja kartastoinsinöörit. Tietotekniikan palvelukeskuksessa alimman toimiluokan tehtävät oli arvioitu vuorovaikutuksen laajuuden osalta alle tason B/C, muut olivat tasolla B/C tai korkeampia. Paikkatietokeskuksessa tutkijan tehtävät olivat tyypillisesti alle tason B/C. Yleishallinnossa yhtään tehtävää ei ollut arvioitu alle tason B/C. A:n mukaan kirjaamisasiantuntijan tehtävä erottuu näistä tehtävistä sikäli, että vuorovaikutus on heillä laajempaa. Kirjaamisasiantuntijat hoitavat asiakaskontakteja usein puhelimitse eli yhteyksiä on tiheään etenkin talon ulkopuolelle, mutta myös neuvontaa talon sisällä on runsaasti.

Tietotekniikan palvelukeskuksen johtaja D on kertonut, että tasolla C ovat selvinä tapauksina johtajat tai asiakaspalvelutehtävissä toimivat, jotka ovat työssään säännöllisesti vuorovaikutuksessa. Taso B/C on haasteellisempi sovellettava, mutta tähän tasolle sijoittuvat esimerkiksi sellaiset tehtävät, joissa päätöksiä tehdään vuorovaikutuksessa. Tälle tasolle kuuluu myös projektipäällikön tehtävä, jossa vastataan ryhmän toiminnasta. D:n mukaan yleishallinnossa tehtävien vaativuuden arviointeja ei ole tehty pitkään aikaan, ja siksi tasolle B/C on edelleen sijoitettu muun muassa sellaisia toimia kuin taloussihteeri ja henkilöstösihteeri. Tasolla B taas on tehtäviä, jossa on paljon kirjallista valmistelua ja jossa vuorovaikutus ei ole jatkuvaa. Myös ict-asiantuntijat ja tutkijat sijoittuvat tasolle B. D:n mukaan kirjaamisasiantuntijoiden toimessa vuorovaikutuksen laajuuden osalta prosessi on pikemminkin kirjallista. Tämän vuoksi päädyttiin kirjaamisasiantuntijoiden osalta B-tasoon.

A:n ja D:n edellä selostettujen kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo johtopäätöksenään, että kirjaamisasiantuntijan tehtävässä edellytetyn yhteistyön laajuuden arviointia ei ole tehty johdonmukaisesti ainakaan suhteessa kaikkiin yleishallinnon tehtäviin. Lisäksi työtuomioistuin katsoo, että vaikka kirjaamisasiantuntija tekee varsinaiset päätökset kirjallisesti, yksin tätä seikkaa ei esitetyn näytön perusteella voida pitää perusteena arvioida yhteistyön laajuutta tasolle B tason B/C sijaan. Tasolle B/C on A:n kertomuksesta ilmenevästi sijoitettu monia muitakin sellaisia toimia, jotka eivät sisällä päätöksentekoa suullisessa menettelyssä.

Johtopäätökset

Kun otetaan huomioon tehtävien vaativuuden arvioinnissa edellytetty yhdenmukaisuus ja se seikka, että kirjaamisasiantuntijan tehtäviin on osoitettu kuuluvan pikemminkin runsaasti kuin vain jonkin verran sisäisiä ja ulkopuolisia yhteyksiä, työtuomioistuin katsoo, että kirjaamisasiantuntijan toimen edellyttämien vuorovaikutustaitojen yhteistyön taso on arvioitava kanteessa vaaditun mukaisesti tasolle B/C eli tasojen B ja C välimuotoon.

Oikeudenkäyntikulut

Maanmittaushallinnon tehtävät ovat organisaatiouudistuksissa muuttuneet, mikä on vaikeuttanut tehtävien vaativuuden johdonmukaista arviointia. Asia on muutoinkin ollut siinä määrin epäselvä, että työtuomioistuin siitä annetun lain 33 a §:n 1 momentin oikeusohje huomioon ottaen katsoo, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että 6.5.2009 allekirjoitettua Maanmittauslaitoksen sekä Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välistä virkaehtosopimusta on tulkittava niin, että kirjaamisasiantuntijan toimen vaativuuteen perustuvaa palkanosaa arvioitaessa tämän toimen edellyttämien vuorovaikutustaitojen yhteistyön tasoksi on arvioitava sovellettavan arviointijärjestelmän taso B/C eli tasojen B ja C välimuoto.

Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Laurila, Hotti, Ojanen, Schön ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.