TT 2016:19 · Työtuomioistuin

Työtaistelun syynä oli vastustaa suunnitelmaa lakkauttaa Kellokosken psykiatrinen sairaala ja siirtää sen toiminnot Helsinkiin. Toimenpiteen tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, että sairaalan toiminta jatkuisi. Työtaistelu ei ollut siten poliittinen vaan kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Työntekijöiden paikallisyhdistysten yhteisjärjestö oli työtaistelun toimeenpanemalla rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Työntekijäliittojen katsottiin olleen tietoisia ulosmarssista hyvissä ajoin ennen sen toteutumista eikä niiden ollut selvitetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJA

Kunta-alan unioni ry

KUULTAVAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

HUS:n Kellokosken sairaalassa on tapahtunut ulosmarssi 7.10.2015 kello 14-15 välisenä aikana. Ulosmarssiin osallistui yhteensä 38 henkilöä.

Kellokosken sairaala-alue muodostuu HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueesta ja HYKS Psykiatriasta. Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvasta tehostetun avohoidon yksiköstä sekä osastoilta 1-2 ulosmarssiin osallistui yhteensä yhdeksän henkilöä. HYKS Psykiatrian psykoosi- ja oikeuspsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian linjoilta ulosmarssiin osallistui yhteensä 29 henkilöä.

HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry:n (jäljempänä HUS-yhteisjärjestö) jäseninä on 11 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (jäljempänä JHL ry) paikallisyhdistystä. Näissä paikallisyhdistyksissä on yhteensä noin 3.800 henkilöjäsentä. Mielenosoitukseen osallistuneet JHL ry:hyn kuuluneet työntekijät ovat Keski-Uudenmaan sairaalahenkilökunta JHL ry:n jäseniä. Noin kolmannes osallistujista, eli noin 12-15 henkilöä oli JHL ry:n jäseniä. Kaikki osallistujat olivat työsuhteisia.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Kunta-alan unioni ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta, ja

- velvoittaa vastaajan ja kuultavat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 825 eurolla korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta. Kantajan oikeudenkäyntikulut ovat olleet yhteensä 1.350 euroa laillisine korkoineen, joka on jaettu ulosmarssin järjestäneiden järjestöjen kesken.

Perusteet

Ulosmarssi on ollut laiton. HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen henkilöstöpäällikkö A sai tiedon ulosmarssista 7.10.2015 kello 10.00 HUS:n palvelussuhdejohtaja B:ltä. Palvelussuhdejohtaja oli saanut tiedon aiemmin samana aamuna Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta. HYKS psykiatrian ylihoitaja C oli saanut tiedon edellisenä päivänä 6.10.2015 kello 19.44 JHL ry:n pääluottamusmiehen D:n lähettämällä tekstiviestillä. Tehyn ja JHL ry:n edustajat olivat edellisenä päivänä käyneet myös osastoilla kertomassa mielenilmauksesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on välittömästi saatuaan tiedon lakosta pyytänyt kirjallisesti Kunta-alan unionia ja JHL ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi.

JHL ry on ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin, mutta tällä ei ole ollut mitään vaikutusta, vaan ulosmarssi on tapahtunut ennakkoilmoituksen mukaisesti. JHL ry ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Kunta-alan unioni ja JHL ry ovat siten laiminlyöneet virkaehtosopimuslain ja työehtosopimuslain mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen, työehtosopimuslain ja virkaehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakko kohdistui työnantajan toimintojen mahdollisia uudelleenjärjestelyjä vastaan. HUS-yhteisjärjestö osoitti mieltään HUS:n johdon suunnitelmille lakkauttaa Kellokosken psykiatrinen sairaala sekä siirtää sen toiminnot Helsinkiin viimeistään vuoden 2019 aikana. Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan (esim. TT 2004:97 ja TT 2003:48). Lakko kohdistui siten noudatettavan työehtosopimuksen määräyksiin koskien työnjohto- ja valvontaoikeutta (KVTES 2014 – 2016 1 luku 5 §).

Vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. Siten esimerkiksi ulosmarssi jonka aiheena on tehdasyksikön lakkauttaminen, kohdistuu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen (TT 2008:10). Ulosmarssin kautta henkilökunta halusi osoittaa mieltään HUS:n johdon suunnitelmille lakkauttaa Kellokosken psykiatrinen sairaala sekä siirtää sen toiminnot Helsinkiin viimeistään vuoden 2019 aikana. Kellokosken ulosmarssi on kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen koskien työntekopaikkaa eikä näin ollen ole ollut vastaajan väittämä poliittinen mielenilmaus.

Kunta-alan unioni on viitannut työtuomioistuimen aikaisempiin ratkaisuihin TT 2014:184, TT 2013:169 ja 2012:76, joissa vastaajina ovat olleet Kunta-alan unioni ry sekä JHL ry. Viimeksi mainitun ratkaisun perusteluissa on todettu, että lailliselta poliittiselta työtaistelulta on oikeuskäytännössä (ks. TT 2008:32) edellytetty muun muassa, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen.

Ammattiosaston vastuu

HUS-yhteisjärjestön varapuheenjohtaja, JHL ry:n pääluottamusmies D ilmoitti ulosmarssista työnantajalle edellisenä iltana puhelimitse ja viestissä 6.10.2015 yhdessä Tehyn ammattiosaston 319 kanssa. Järjestö vastaa siitä, että sen edustajat ovat olleet järjestämässä toimenpidettä tai esittäneet työnantajalle työntekijäpuolen vaatimuksia työtaistelun syynä olevan riidan johdosta. Täten myös HUS-yhteisjärjestö on vastuussa ulosmarssista ja se on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon, että järjestöt ovat toteuttaneet työtaistelun tietoisina sen laittomuudesta. Lisäksi huomioon tulee ottaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on hiljattain hävinnyt oikeudenkäynnit ulkoistamiseen ja yksiköiden lakkauttamisiin liittyvissä tapauksissa TT 2014:184, TT 2013:169 ja TT 2012:76.

Kunta-alan unioni ry on oikeuskäytännön perusteella tuomittu vastaavissa tapauksissa hyvityssakkoihin.

JHL ry:n neuvottelupäällikkö J sai tiedon ulosmarssista Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö E:ltä henkilökohtaisesti heidän ollessaan yhteisessä kokouksessa 7.10.2015 kello 11.30, eli ennen ulosmarssin toteutumista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunta-alan unioni ry on vastannut kanteeseen omasta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry:n puolesta ja vaatinut, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kunta-alan unioni ry ja JHL ry eivät ole syyllistyneet valvontavelvollisuuden rikkomiseen.

HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry ei ole syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on lisälausuman myötä noussut noin 60 prosenttia. Vaatimuksen määrää on kohtuullistettava.

Taustaa

Kellokosken sairaalan lopettamista koskeva suunnitelma liittyi HUS:n hallituksen tekemään linjaukseen koskien psykiatristen sairaansijojen vähentämistä, hoidon keskittämistä ja avohoidon palvelujen lisäämistä.

HUS:n toimitusjohtaja asetti 17.2.2015 työryhmän selvittämään Kellokosken, Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Kellokoski-työryhmä jätti raporttinsa 28.5.2015. Työryhmä esitti Kellokosken sairaalan tulevaisuudesta kaksi eri toimintasuunnitelmaa, joissa vaihtoehtoina olivat psykiatrisen sairaanhoidon jatkaminen tai lopettaminen Kellokoskella.

Työryhmä ei asettanut kumpaakaan vaihtoehtoa ensisijaiseksi, mutta HUS:n hallituksen kokouksessa 7.9.2015 HYKS:n toimialajohtaja F esitteli omana kannanottonaan sen vetäytymisen Kellokoskelta vuonna 2019. Kellokoski-työryhmän henkilöstön edustajat (pääluottamusmies D, apulaisosastonhoitaja G ja pääluottamusmies H) pitivät perusteltuna, että Kellokosken sairaalan toimintaa jatkettaisiin myös pitkällä aikavälillä. Henkilöstön edustajien mielestä psykiatrisen hoidon ja hoitopaikkojen liiallista keskittämistä tulee välttää. Henkilöstön edustajat totesivat, että Kellokosken kulttuurihistoriallisesti merkittävä sairaala ja sen ympäristö tarjoavat psykiatrista hoitoa tukevan miljöön. Lisäksi henkilöstön edustajat painottivat, että nimenomaan Kellokosken sairaalaan on keskitetty viime vuosina kuntouttavaa psykiatrista osaamista ja vaikeahoitoisten oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoa. Kellokosken sairaalan laadukas hoito pohjautuu sairaalan ammatillisesti osaavaan ja työhönsä sitoutuvaan henkilöstöön.

Henkilöstön edustajat eivät pitäneet järkevänä psykiatrisen sairaanhoidon keskittämistä mammuttimaiseksi suunniteltuun Kivelän sairaalaan, jossa sairaansijoja tulisi olemaan 260 - 280.

Kellokosken sairaalan lakkauttamista oli määrä käsitellä HUS:n hallituksessa 12.10.2015. Tämän vuoksi järjestettiin henkilöstön mielenosoitus, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa hallituksessa tapahtuvaan poliittiseen päätöksentekoon. Hallituksen kokouksessa asia jäi pöydälle. Kellokosken sairaalan lakkauttamista koskeva päätös tehtiin HUS:n hallituksen kokouksessa 2.11.2015.

Työnseisaus ja työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvoite

HUS-yhteisjärjestö on päättänyt JHL ry:n jäsenten ulosmarssista. Kellokosken sairaalassa tapahtuneessa työnseisauksessa ei ollut kuitenkaan kyse työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesta työtaistelusta. Työnseisaus oli mielenosoitustyyppinen tapahtuma, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa HUS:n poliittisiin päättäjiin. Työnseisaus ei ole kohdistunut kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeutta koskeviin määräyksiin.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014-2016) 1 luvun 5 §:n mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Nyt kysymyksessä olevalla työnseisauksella ei kuitenkaan pyritty millään tavoin vaikuttamaan siihen, miten työnantaja Kellokoskella johtaa ja valvoo työntekijöidensä työntekoa. Työnseisauksella ei myöskään pyritty muuttamaan tai kumoamaan mitään työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus tarkoittaa työnantajan oikeutta johtaa työntekijöiden työntekoa ja valvoa työntekijän ajankäyttöä ja työnteon laatua. Direktio-oikeus jakautuu työsuhteen olemassaoloa määrittävään niin sanottuun tunnusmerkistödirektioon ja työn tekemistä koskevaan tekniseen direktioon (Kari-Pekka Tiitinen- Tarja Kröger, Työsopimusoikeus, 2012, 5.18). Työnjohto-oikeus koskee siis työntekijän työn tekemiseen liittyvää työnantajan toimivaltaa. Sen sijaan työnantajan oikeudessa perustaa ja lakkauttaa tuotantolaitoksia tai muita toimintayksiköitä tai muuttaa työnantajan harjoittamaa toimintaa, ei ole kyse työsopimuslain 1 luvun 1 §:n tai 3 luvun 1 §:n tarkoittamasta työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeudesta.

Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimuksessa ei voida edes sopia muista asioista kuin työsuhteen ehdoista tai ehdoista, joita työsuhteessa muuten on noudatettava. Työehtosopimuksessa ei siten voida ainakaan periaatteessa sopia työnantajan oikeudesta käynnistää tai lopettaa toimintoja tai toimipaikkoja.

HUS:n työntekijöiden työnseisauksen tarkoituksena oli ilmaista työntekijöiden kanta Kellokosken sairaalan lopettamista koskevaan HUS:n johdon esitykseen. Kannanotollaan työntekijät pyrkivät vaikuttamaan HUS:n hallitukseen siinä tarkoituksessa, että hallitus päättäisi Kellokosken sairaalan toiminnan jatkamisesta vielä vuoden 2019 jälkeenkin. Kellokosken sairaalan toiminnan lopettamista tai jatkamista koskevassa päätöksenteossa ei ole ollut kyse työehtosopimuksessa sovitusta asiasta, joten ulosmarssi ei ole voinut kohdistua kunnalliseen yleiseen työ- ja virkaehtosopimukseen.

Työntekijöiden mielenosoitus oli osa laajaa paikallista kansalaisliikettä Kellokosken sairaalan puolesta. Tuusulan asukkaat olivat kesäkuusta 2015 lähtien keränneet yli 5.000 nimeä sairaalan lakkauttamista vastustavaan adressiin. Kansalaisaktivistit järjestivät keskustelutilaisuuksia, kampanjoita sosiaalisessa mediassa, rintamerkkijakelua, tukikonsertin Järvenpää-talolla ja muita tapahtumia. Kaikella tällä toiminnalla pyrittiin vaikuttamaan siihen, että HUS:n hallitus tekisi päätöksen Kellokosken sairaalan toiminnan jatkamisesta. Mielenosoitus liittyi tähän yleiseen kansalaisaktiivisuuteen ja siinä oli kyse samanlaisesta poliittisesta vaikuttamisesta kuin muissakin Kellokosken sairaalan toimintaa puoltavissa kansalaistapahtumissa.

Vastaaja ja kuultavat myöntävät, että työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä työrauhavelvollisuuden vastaisiksi on katsottu myös sellaisia työnseisauksia, joissa on ollut kyse tuotantolaitoksen tai julkisyhteisön toiminnan lakkauttamiseen eli työnantajan niin sanottuun liikkeenjohtovaltaan kohdistuneesta mielenosoituksesta. Tämä oikeuskäytännön linjaus voidaan sinänsä perustellusti kyseenalaistaa. Nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa on joka tapauksessa perusteita poiketa tästä työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta laventavasta tulkinnasta. Mielenosoitus kesti vain tunnin, työnseisaus ajoittui työpäivän päättymisajankohtaan ja siihen osallistui varsin harvalukuinen joukko työntekijöitä. Toisaalta työnseisauksen kohteena oli työntekijöiden ja Kellokosken sairaalan potilaiden kannalta äärimmäisen merkittävä poliittinen ratkaisu.

Ammattiliiton vastuu

Kunta-alan unioni ry on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n muodostama muodollinen neuvottelujärjestö ja kunnallisen pääsopimuksen tarkoittama kunta-alan pääsopijajärjestö.

Kunta-alan unioni ry:llä ei ole erillistä omaa organisaatiota eikä henkilöstöä. Unionin toimielimiä ovat pelkästään hallitus ja kerran vuodessa pidetty yhdistyksen vuosikokous. Muodollisena neuvotteluorganisaationa toimivalla Kunta-alan unioni ry:llä ei ole mitään asiallista määräys- tai toimivaltaa sen jäsenliittojen JHL ry:n ja Jyty ry:n alayhdistysten toimintaan.

Kunta-alan unioni ry:llä ei ole ollut tietoa mielenosoituksen järjestämisestä eikä mitään käytännön mahdollisuutta estää mielenosoituksen järjestämistä.

Työnseisauksen kestolla on oikeuskäytännössä katsottu olevan merkitystä valvontavelvollisuuden kannalta. Kantajan vetoamassa tapauksessa TT 2004:97 liiton katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa sillä perusteella, että yhtiön toiminnan lopettamiseen kohdistunut työnseisaus oli kestänyt neljä päivää. Työtuomioistuin totesi, että lakon kestoaika huomioon ottaen liiton yhteydenottoa pääluottamusmieheen ei voitu pitää riittävänä toimenpiteen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Mielenilmauksen lyhyt kesto huomioon ottaen Kunta-alan unionin ry:n ja JHL ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan, vaikka valvontatoimet ovat rajoittuneet yhteydenottamiseen pääluottamusmieheen.

Työnseisaukset TT 2014:184, TT 2013:169 ja TT 2012:76 eivät olleet samanlaisia kuin nyt kysymyksessä oleva työnseisaus. Tapauksessa TT 2014:184 liitto oli päättänyt työnseisauksen järjestämisestä. Tapauksessa TT 2013:169 JHL ry:n edustajisto oli ilmaissut julkisen tukensa työnseisaukselle. Tapauksessa TT 2012:76 katsottiin, että työnseisauksen järjestämistä oli työntekijöiden puolelta perusteltu työehtojen mahdollisella heikkenemisellä, minkä vuoksi työtuomioistuin ei pitänyt työnseisausta poliittisena. Kellokosken mielenilmaus on sen sijaan ollut JHL ry:n organisoima tai tunnustama eikä sen yhteydessä esitetty työehtoihin kohdistuvia vaatimuksia.

Edellä mainituista syistä ei ole perusteltua, että Kunta-alan unioni ry tuomittaisiin maksamaan hyvityssakkoa siinä tapauksessa, että työtuomioistuin vastaajien ja kuultavien kiistämisestä huolimatta katsoisi mielenosoituksen työehtosopimuslain vastaiseksi.

Koska mielenilmaus ei täytä kielletyn työtaistelun tunnusmerkkejä, myöskään HUS-Yhteisjärjestön ei voida katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.

Hyvityssakoista

Tuomiossaan TT 2014:184 työtuomioistuin velvoitti Kunta-alan unionin ry:n, JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoja yhteensä 67.500 euroa yhden päivän työnseisauksesta. Kun otetaan huomioon, että työnseisauksesta huolimatta kaikki välttämättömät palvelut jätettiin tietoisesti kyseisen työnseisauksen ulkopuolelle, olivat JHL ry:lle yhden päivän työnseisauksesta tuomitut hyvityssakot enemmän kuin tuntuvia. Lakiin perustuvaa mahdollisuutta ottaa toiseen asiaan liittyvän työnseisauksen johdosta tuomittuja hyvityssakkoja huomioon korottavana tekijänä ei ole.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

HUS:n Kellokosken sairaalassa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 7.10.2015 kello 14 ja päättyi kello 15. Työtaisteluun osallistui 38 työntekijää, joista noin 12-15 henkilöä on kuulunut ammattiosastoon.

Vastaajien mukaan työtaistelu oli poliittinen, eikä se siten kohdistunut voimassa olevaan virka- ja työehtosopimukseen. Lailliselta poliittiselta työtaistelulta on oikeuskäytännössä (esim. TT 2012:76 ja TT 2008:32) edellytetty muun muassa, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen. Nyt kysymyksessä olevan työtaistelun syynä ovat olleet HUS:n johdon suunnitelma lakkauttaa Kellokosken psykiatrinen sairaala sekä siirtää sen toiminnot Helsinkiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vaikuttaa siihen, että Kellokosken sairaalan toiminta jatkuisi. Lakko on siten työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. Siten esimerkiksi ulosmarssi, jonka aiheena on tehdasyksikön lakkauttaminen, kohdistuu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen (esim. TT 2008:10).

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Vastauksessa on myönnetty, että HUS-yhteisjärjestö on päättänyt JHL ry:n jäsenten ulosmarssista. Työtuomioistuin katsoo, että HUS-yhteisjärjestö on lakon toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ry on kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen sopijaosapuolena valvontavastuussa sen alaisten järjestöjen järjestämistä työtaistelutoimenpiteistä (esim. TT 2014:137, TT 2014:184).

JHL ry:n pääluottamusmies D on ilmoittanut mielenilmauksesta sitä edeltävänä päivänä lähettämällään tekstiviestillä. Tehyn ja JHL ry:n edustajat ovat kyseisenä päivänä käyneet osastoilla kertomassa mielenilmauksesta. Myös JHL ry:n ja Kunta-alan unioni ry:n edustajat neuvottelupäällikkö J ja puheenjohtaja I ovat saaneet tiedon mielenilmauksesta ennen sen toteutumista. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Kunta-alan unioni ry ovat olleet tietoisia ulosmarssista hyvissä ajoin ennen sen toteutumista. Tähän nähden järjestöjen toimia ei voida pitää riittävinä niille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Kunta-alan unioni ry ovat siten laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Kunta-alan unioni ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Vastauksessa on paljoksuttu oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrää siltä osin kuin vaatimuksen määrä on lisälausuman johdosta noussut 300 eurolla. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi vaaditut 825 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa ja Kunta-alan unioni ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.000 euroa

HUS-yhteisjärjestö – HNS-samorganisation JHL ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Kunta-alan unioni ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 825 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Kari, Aarto, Ahokas ja Jokinen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.