TT 2016:17 · Työtuomioistuin

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja irtisanoessaan työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanonut työntekijän työehtosopimuksen vähentämisjärjestyksen vastaisesti.

Irtisanottu työntekijä oli saman työnantajan työssä menettänyt osan työkyvystään, minkä johdosta hän työehtosopimuksen mukaan rinnastui yrityksen toiminnalle tärkeään ammattityöntekijään. Irtisanottu työntekijä oli ollut huomattavasti pidempään yhtiön palveluksessa kuin työpaikkansa säilyttäneet työntekijät eikä näitä verrokkityöntekijöitä voitu pitää ammattitaitonsa puolesta yhtiölle tärkeämpinä työntekijöinä. Yhtiön katsottiin menetelleen työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestyksen vastaisesti. Yhtiö oli työntekijän irtisanoessaan rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä tietensä. Työnantajaliitto oli myös laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

Metso Minerals Oy

ASIA

Irtisanomisjärjestys

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmisteluistunto 23.11.2015

Pääkäsittely 12.1.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä 1.11.2013-31.10.2016 solmitussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys

Työnantajan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava niitä työntekijöitä, jotka ovat yrityksen toiminnalle ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta tärkeitä ja saman työnantajan työssä osan työ kyvystään menettäneitä. Lisäksi työnantajan tulee kiinnittää huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Metso Minerals Oy:n Tampereen toimipaikan palveluksessa on tällä hetkellä 735 henkilöä, joista 282 toimii työntekijätehtävissä ja 453 toimihenkilötehtävissä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 400 miljoonaa euroa. Tampereen toimipaikassa on useita eri toimintoja, joista yksi on valimo. Valimon liikevaihto ennen sen uudelleenorganisointia oli noin 30 miljoonaa euroa.

A tuli Metso Minerals Oy:n palvelukseen 23.10.1972 toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen lähetin tehtäviin. Työsuhteensa aikana hän teki useampia eri työtehtäviä. A:lla todettiin työterveyslaitoksen tutkimuksissa 27.3.2002 työperäinen astma, jonka johdosta hän siirtyi työskentelemään ulkotöihin. Hänen viimeisin työtehtävänsä oli valimon sulaton romumiehenä toimiminen. A:n työsopimus irtisanottiin tuotannollisista, taloudellista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä 20.2.2014 päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 20.8.2014. A:lla ei ollut työvelvoitetta irtisanomisaikana.

Valimoa koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen johdosta sen henkilöstömäärä laski 193 henkilöstä 125 henkilöön. Tuotannollisista, taloudellista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä päätettiin yhteensä 40 henkilön työsuhde. Näistä 36 toimi työntekijätehtävissä ja neljä toimihenkilötehtävissä. Muut vähennykset toteutettiin uudelleenjärjestelyin. Osa henkilöstöstä ryhtyi yhteistoimintaneuvottelun aikana hakemaan työtä muualta ja työllistyi Metso Minerals Oy:n ulkopuolelle.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko A:n työsuhde päätetty työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan työehtosopimusmääräyksen vastaisesti. Erimielisyys koskee myös sitä, onko A tehnyt myös sisätöitä sulatossa ja toimistossa.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Metso Minerals Oy on menetellyt vastoin Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa kohtaa 35.2 irtisanoessaan A:n työsopimuksen,

- tuomitsee Metso Minerals Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa vastaajat Metso Minerals Oy:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.081,82 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n työsuhde on päätetty työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan sopimusmääräyksen vastaisesti. A:ta ei olisi tullut valikoida irtisanottavaksi.

A:n työsuhde työnantajan palveluksessa on ollut poikkeuksellisen pitkä. Hän on kokenut, monipuolinen ja ammattitaitoinen metallityöntekijä. Hän on toiminut muun muassa kaavaajana, puhdistamon tarkastajana, tyhjentäjänä täryllä, hiomakoneen käyttäjänä, trukkikuskina sekä varaosavaraston työntekijänä. Viimeksi A on työskennellyt yhdessä kahden muun henkilön kanssa Metso Minerals Oy:n Tampereen valimon romualueella kierrätysmetallin käsittelyssä. A on tehnyt tätä työtä noin 10 vuotta ennen irtisanomistaan. Työtodistuksen mukaan A:n tehtävänimike on vaihdellut materiaalimiehestä valimotyöntekijään, mutta tosiasiallinen työtehtävä on ollut romumiehenä. Vaikka A on pääasiallisesti työskennellyt ulkotöissä, hän on tehnyt töitä myös sulatossa muun muassa käyttäen kraanaa, kaivuria ja trukkia erilaisissa kuljetuksissa. Lisäksi hän on suunnitellut ja laskenut romupanoksia toimistossa.

A on menettänyt osan työkyvystään työssään työnantajan palveluksessa. A:lla on ollut ensimmäinen astmakohtaus vuonna 2001 ja hänellä on todettu työperäinen astma työterveyslaitoksen tutkimuksissa 27.3.2002, minkä vuoksi hänet on siirretty työskentelemään ulkotöissä romumetallin kierrätyksessä ja erilaisissa kuljetustöissä. Vastaavasti A:n sisätöistä valimohallissa on luovuttu. A on siirtynyt työperäisen ammattitaudin vuoksi valimohallin kaavaajan työstä romumieheksi. Työhön romumiehenä on koko ajan kuulunut ulkotyön lisäksi myös toimisto- ja sisätyötä. Työnantaja olisi työjärjestelyillä voinut turvata A:n työsuhteen jatkumisen.

Kolmesta kierrätysmetallin käsittelyssä romualueella työskennelleestä henkilöstä A valikoitiin irtisanottavaksi. Työpaikkansa saivat säilyttää työntekijät B ja C. B:n työsuhde oli alkanut vuonna 2007 ja hän oli toiminut romualueella kierrätysmetallin käsittelyssä noin kaksi vuotta. C:n työsuhde oli alkanut vuonna 1990 ja hän oli työskennellyt romualueella kierrätysmetallin käsittelyssä noin kuusi kuukautta.

Työvoiman vähentämisjärjestyksen rikkomista koskeva oikeudellinen arvio tehdään vertailemalla niitä henkilöitä, jotka on valikoitu irtisanottavaksi ja toisaalta niitä, joiden työsuhde on jäänyt voimaan. Mikäli työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä olisi noudatettu, olisi irtisanottavaksi valikoitu jompikumpi työpaikkansa säilyttäneistä työntekijöistä.

Hyvityssakko

Metso Minerals Oy on tieten rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä irtisanoessaan A:n ja se on tuomittava tuntuvaan hyvityssakkoon. Metso Minerals Oy on ollut tietoinen kaikista asianmukaisen irtisanomisjärjestyksen muodostamiseen vaikuttavista seikoista.

Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan ja se on tuomittava tuntuvaan hyvityssakkoon. Teknologiateollisuus ry:n tietoon on tullut A:n valikoituminen irtisanottavaksi pian irtisanomistoimen jälkeen vielä A:n työsuhteen voimassa ollessa. Teknologiateollisuus ry ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimiin työnantajan virheellisen menettelyn oikaisemiseksi vaan se on tukenut työnantajan menettelyä.

Näyttötaakasta

Työnantajalla on työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa riidassa näyttövelvollisuus siitä, että työvoiman vähentämisjärjestystä on asianmukaisesti noudatettu. Siinä tapauksessa, että työnantajan palvelukseen on jäänyt työntekijöitä, joiden ei voida arvioida olevan irtisanotuksi valittuja työntekijöitä tärkeämpiä, on työnantaja menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajan työehtosopimuksen vastaisen menettelyn toteamiseen riittää, että yhdenkin henkilön irtisanominen katsotaan virheellisesti kohdistetuksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Metso Minerals Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.460,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tapahtumainkulusta

Yhteistoimintaneuvottelut

Metso Minerals Oy antoi 21.10.2013 henkilöstön edustajille kutsun yhteistoimintalain

8 luvun mukaisiin neuvotteluihin. Neuvotteluesityksessä todettiin, että yhtiön Tampereen valimotoimintoja on yritetty sopeuttaa vastaamaan toimintaympäristön pysyviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat heikentäneet kilpailukykyä ja kannattavuutta jo pidemmän aikaa. Koska valimotoimintojen kilpailukyky ja kannattavuus eivät edelleenkään olleet riittävällä tasolla ja tulevaisuuden tuotannolliset ja taloudelliset näkymät olivat heikot, yhtiön tarkoitus oli tutkia yhteistoimintaneuvotteluissa eri vaihtoehtoja kokonaistilanteen parantamiseksi.

Yhteistoimintaneuvotteluesityksen mukaan vaihtoehtoja olivat henkilöstön lomautukset, kapasiteettitason pysyvä vähentäminen ja toimintojen supistaminen, toimintojen siirtäminen muihin yksiköihin ja sen myötä jopa koko Tampereen valimon sulkeminen tai toimintojen myyminen kokonaan tai osittain. Yhteistoimintaneuvottelut kohdistuivat neuvotteluesityksen mukaisesti valimotoimintoihin ja koneistukseen sekä logistiikkaan ja ostoihin siltä osin kuin kyseiset osastot palvelivat valimotoimintoja. Kokonaisuudessaan neuvottelujen piiriin kuuluva henkilöstömäärä oli noin 240 ja neuvottelut koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä.

Yhteistoimintaneuvotteluesityksessä todettiin, että mikäli selvityksissä päädytään esittämään valimon sulkemista, tämä saattaa johtaa enimmillään 200 työpaikan pysyvään vähentämiseen Tampereella. Henkilöstövaikutusten osalta yhtiö ilmoitti tarkastelevansa muun muassa lomautusten ja sisäisten siirtojen mahdollisuutta. Mahdollisissa irtisanomisissa työnantaja ilmoitti kiinnittävänsä erityistä huomiota yritykselle tärkeän ammattitaidon säilymiseen sekä henkilöiden monitaitoisuuteen.

Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin pitkään johtuen selvitettävien asioiden määrästä ja esillä olleista lukuisista vaihtoehdoista. Yhteistoimintaneuvotteluissa tuotiin useaan otteeseen esille se, että jatkossa valimotyöntekijöiltä edellytetään joustavuutta siirtyä tehtävistä toiseen tarpeen mukaan. Valimon kannalta kriittistä oli, että yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen jäljelle jäävät työntekijät ovat monitaitoisia.

Yhteistoimintaneuvottelut päättävässä kokouksessa 18.2.2014 todettiin valimon myyntineuvottelujen jatkuvan. Yhteistoimintapöytäkirjassa todettiin, että mahdollisten ostajatahojen näkemysten mukaan valimo tulee olemaan pienempi kuin tuolloin. Samalla todettiin, että valimon sopeuttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä tullaan toteuttamaan monin erilaisin toimenpitein.

Valimon henkilöstömäärän todettiin pienenevän noin 120 henkilöön. Mahdolliset vähennykset todettiin toteutettavan siten, että valimo jää toimintakykyiseksi ja samalla kiinnitetään erityistä huomiota osaamiseen ja monitaitoisuuteen. Mahdollisia irtisanomisia arvioitiin olevan tulossa noin 40-45. Osa irtisanomisista onnistuttiin välttämään eläkkeelle jäämisten

ja tehtävämuutosten, osastosiirtojen ja sisäisten rekrytointien kautta.

A:n työperäinen astma ja hänen työtehtävänsä

A:n työnkuvaa oli muokattu yhteistyössä työterveyshuollon, työnjohtajien ja valmistuspäällikön kanssa vuonna 2002 hänen työperäisen astmansa toteamisen jälkeen. Hänelle osoitettiin ensin ulkona tapahtuvaa trukinkuljettajan työtä. Hänet jouduttiin kuitenkin siirtämään pois trukinkuljettajan tehtävistä vuonna 2006, koska trukinkuljettajien sisätyö lisääntyi tuolloin. Sittemmin hänen todettiin terveydentilansa puolesta sopivan ulkona tehtävään romujärjestelijän työhön. A ei voinut astmansa vuoksi työskennellä tehtaan tuotantotiloissa ilmanlaadusta johtuen.

A:lle ei ollut esimiesten mukaan osoitettu hänen astmansa toteamisen jälkeen lainkaan sisätöitä. Esimiehet eivät myöskään ole nähneet A:n tekevän kanteessa väitettyjä töitä valimohallissa. A on työskennellyt astmansa vuoksi yksinomaan ulkona ulkoromumiehenä. A työskenteli työsopimuksensa päättämishetkellä ulkoromumiehenä, minkä vuoksi hänen vertailuryhmänään voidaan pitää kahta muuta romumiestä, C:tä ja B:tä. Verrokkityöntekijöiden työhistoria on seuraava.

C:

21.08.1990 - 31.12.1991 Valimoapulainen

01.01.1992 - 07.11.1993 Tyhjentäjä

08.11.1993 - 30.09.1996 Senkkamiesharjoittelija

01.10.1996 - 31.12.2009 Senkkamies

01.01.2010 -- Valimotyöntekijä (Foundry Worker)

B:

24.09.2007 -19.06.2008 Valimotyöntekijä kaavaamossa ja sulatossa

20.06.2008 - 31.12.2009 Romutyöntekijä

01.01.2010 -- Valimotyöntekijä (Foundry Worker)

C:n työn vaativuusryhmä eli TVR oli A:n irtisanomishetkellä korkeampi (A8) kuin B:n ja A:n, joiden kummankin TVR oli A7. C on siirtynyt senkkamiehen tehtävästä romumiehen tehtävään keväällä 2013 eikä hänen TVR-ryhmäänsä ole tuolloin päivitetty. A:n irtisanomishetkellä C:n henkilökohtainen palkanosuus (hekoprosentti) oli 6 prosenttia, kuten A:llakin. C:n hekoprosentti oli arvioitu kesällä 2013 romumiehen tehtävään, jossa hän oli silloin vielä melko uusi. B:n hekoprosentti oli 10 prosenttia.

A teki vain osaa romumiehen työstä, toisin kuin C ja B. A lastasi kaivurilla romuja romukoriin, mikä vastaa vain noin 40 prosenttia romumiehen työnkuvasta. B työskenteli jo tuolloin enemmän sisätiloissa. B osasi muun muassa laskea ja suunnitella romupanoksen, mitä A ei ole tehnyt. Myös C kykeni hoitamaan romumiehen tehtävänkuvaa monipuolisemmin.

C ja B olivat Metso Minerals Oy:n toiminnalle tärkeämpiä työntekijöitä ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta kuin A. He voivat tehdä monipuolisemmin töitä myös muissa sulaton tehtävissä, kuten esimerkiksi ajaa nosturia tai toimia senkkamiehenä. Lisäksi B oli työskennellyt työsuhteensa alussa kaavaamossa, joten hän pystyi tekemään myös kaavaamon työtehtäviä. Ulkoromutyössä vuosikymmenien kokemuksesta ei ole merkittävää hyötyä sen jälkeen kun on tehtävän oppinut. Oppimisaika tehtävään on alkeistasolla kuukausia ja ammattimieheksi kehittyy noin yhdessä – kahdessa vuodessa.

Aiemmissa yhteistoimintaneuvotteluissa A on saanut jäädä töihin, koska Metso Minerals Oy on pystynyt tarjoamaan hänelle ulkotyötä. Oleellisesti muuttuneessa tilanteessa A:n irtisanomiselle ei ole ollut vaihtoehtoja. A:lle ei ole enää pystytty tarjoamaan pelkästään ulkona tehtävää työtä. Metso Minerals Oy:n palveluksessa ei enää ole vain ulkona työskenteleviä työntekijöitä. Ulkoromumiehen työ ei ole enää kokopäiväistä, joten se hoituu muun toimen ohella monitaitoisemman henkilön toimesta. C:n ja B:n työtehtävästä noin 30 prosenttia on sisätyötä ja 70 prosenttia ulkotyötä.

Oikeudellinen arviointi

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35.2 kohdassa on rinnastettu yrityksen toiminnalle ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta tärkeät työntekijät ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneet työntekijät.

Saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettänyt työntekijä rinnastuu vähentämisjärjestysarviossa yrityksen toiminnalle tärkeään ammattityöntekijään. Oikeuskäytännössä on vastaavissa tapauksissa katsottu, että tämä ei merkitse sitä, että työnantajan tulisi jättää lomauttamatta henkilö, jonka työtä yrityksessä ei voida käyttää hyväksi ja hänen sijastaan lomauttaa ammattityöntekijä, jonka työn pois jääminen rajoittaisi yrityksen mahdollisuuksia harjoittaa toimintaansa.

Irtisanoessaan A:n Metso Minerals Oy on pyrkinyt varmistamaan yhtiön toiminnalle tärkeiden ammattityöntekijöiden työn säilymisen yhtiössä ja yhtiön liiketoiminnan harjoittamisen. Henkilöstömäärän puolittuessa yhtiössä monitaitoisuus on ollut yksi keskeisiä ammattitaidon arviointiperusteita. Yhtiöllä ei ole ollut velvollisuutta jättää irtisanomatta A:ta, jonka työtä ei olisi voitu käyttää hyväksi hänen sisätyörajoitteensa vuoksi, ja irtisanoa hänen sijastaan ammattityöntekijä, jonka työn jääminen olisi rajoittanut yhtiön mahdollisuuksia harjoittaa toimintaansa oleellisesti pienentyneellä henkilömäärällä. Vastaajat ovat viitanneet työtuomioistuimen tuomiosta TT 2004:61 ilmenevään oikeusohjeeseen.

A:n ammattitaito ja käyttö suhteessa C:hen ja B:hen on ollut rajoitetumpi. A on tehnyt vain osaa romumiehen tehtävänkuvasta. A:ta ei olisi voitu sijoittaa C:n tavoin senkkamieheksi, jota työtä A ei ole tehnyt missään vaiheessa. B voitiin sijoittaa myös kaavaamon työtehtäviin. B:n henkilökohtainen palkanosuus on myös arvioitu paremmaksi kuin A:n. A:ta ei olisi voitu siirtää kaavaajaksi ottaen huomioon hänen sisätyörajoitteensa.

Ammattitaitoa on pidetty tärkeimpänä tekijänä oikeuskirjallisuudessa. Työnantaja saa ottaa huomioon kulloinkin kysymyksessä olevan työn työskentelyolosuhteiden vaikutuksen työntekijän terveydentilaan. Jos osan työkyvystään menettänyt ei ole yhtiölle yhtä tärkeä ammattityöntekijä kuin joku toinen työntekijä, joutuu työkyvyn osaksi menettämis -kriteeri toissijaiseen asemaan. Koska C:n ja B:n ammattitaito ja muut kyvyt ovat olleet paremmat kuin A:n, ei työsuhteiden kestoa ole tarpeen vertailla.

Hyvityssakko

Metso Minerals Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta. Erimielisyyden tultua Teknologiateollisuus ry:n tietoon Metso Minerals Oy on toiminut Teknologiateollisuus ry:n ohjeiden mukaisesti. Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työtodistus 20.8.2014

2. Ammattitautiselostus

3. Lääkärinlausunto E (26.6.2002)

4. Lääkärinlausunto E (2.1.2002)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. YT -lain mukainen neuvotteluesitys Metso Minerals Oy:ssä 21.10.2013

2. YT-pöytäkirja 18.2.2014

3. Lääkärinlausunto 28.8.2015

4. Metso Minerals Oy:n työn vaativuuden määrittely

5. Romutyöntekijän työnkuvaus

6. A:n työtodistus 20.8.2014 (= kantajan kirjallinen todiste 1)

Kantajan henkilötodistelu

1. Kaavaaja, romumies A

2. Metso Minerals Oy:n pääluottamusmies D

3. Metallityöväenliitto ry:n sopimusasiantuntija E

4. Romumies, eläkkeellä, F

5. Työterveyslääkäri G

Vastaajan henkilötodistelu

1. Metso Minerals Oy:n johtaja H

2. Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija I

3. Metso Minerals Oy:n valmistuspäällikkö, eläkkeellä, J

4. Metso Minerals Oy:n valmistuspäällikkö K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen 1.11.2013-31.10.2016 voimassa olevan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35.2 kohdan mukaan työnantajan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava niitä työntekijöitä, jotka ovat yrityksen toiminnalle ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta tärkeitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi työnantajan tulee kiinnittää huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Asiassa on riidanalaista, onko A:n työsuhde päätetty työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan työehtosopimusmääräyksen vastaisesti.

Asiassa esitetty selvitys

A on kertonut aloittaneensa yrityksen palveluksessa vuonna 1972. Hän työskenteli ensin vuoden verran lähettinä, sen jälkeen kaavaajana 27 vuotta. A teki töitä välillä myös muun muassa hiomakoneella ja täryllä. Ammattitautiin sairastuttuaan A siirtyi työskentelemään romumiehenä, missä tehtävässä hän toimi irtisanomiseensa saakka. Ammattitaudin vuoksi A ei kyennyt työskentelemään enää kaavaamossa. Romumiehenä A on työskennellyt sekä romu-ulkohallissa että sulatossa. A on tehnyt kaikkia romumiehen tehtävänkuvaan kuuluvia töitä. A:lla ei ole todettu mitään yleistä sisätyöhön liittyvää rajoitetta eikä työnantajan kanssa ole sovittu, että hän työskentelisi vain ulkona. Romumiehen työ on edellyttänyt sitä, että A on käynyt sisätiloissa useita kertoja päivittäin. A on tehnyt myös romupanosten laskentaa toimistolla. A on arvioinut työskennelleensä sisällä 30 prosenttia ja ulkona 70 prosenttia vaihtelevasti. Romumiehen työstä ei ole aiheutunut mitään terveydellistä ongelmaa eikä ammattitauti ole sen myötä pahentunut.

A on kertonut, että asiassa verrokeiksi nimetyistä B on siirretty kaavaajan työstä romumieheksi. B teki samoja töitä romumiehenä kuin A lukuun ottamatta kaivinkonetyötä, jota B ei osannut. Tämän vuoksi B ajoi enemmän trukkia, jolla viedään tavaraa sisälle. C tuli tehtaalle ensin tärymieheksi, sitten sulattoon senkkamieheksi ja tämän jälkeen harjoittelijaksi romumieheksi. Senkkamiehen tehtävän oppii A:n arvion mukaan noin kuukaudessa. A ohjeisti C:tä. A:n terveydentilaa ja kykenevyyttä tehtäväänsä ei mitenkään selvitetty irtisanomisen yhteydessä.

Työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2013 osallistunut Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija I on kertonut, että nyt kysymyksessä olevasta työehtosopimusmääräyksestä poistettiin sanat "mahdollisuuksien mukaan" edelliseen määräykseen verrattuna. Myös työtuomioistuimen ratkaisu TT 1993:128 oli esillä neuvotteluissa.

Pääluottamusmies D on kertonut, että A on hänen tietojensa mukaan tehnyt kaikkia romumiehen työtehtäviä. Työnantaja ei ole ainakaan tuonut esiin puutteita A:n työskentelyssä. Työtehtäviä koskevassa TVR-luokituksessa tehtävät luokitellaan yhdeksään vaativuustasoon. Henkilön TVR-luokka määräytyy sen perusteella, mitä hän on tehnyt pääasiallisesti työnään. Kaavaajan TVR on 9 ja romumiehen 8. Luokitus perustuu täysin viimeksi tehtyyn työhön eikä pisteytyksessä arvioida suoritusta. Hekoprosentissa puolestaan arvioidaan henkilön työstä suoriutumista ja verrataan eri työntekijöiden osaamista keskenään. Asteikko vaihtelee 3-25 prosentin välillä. A:n ja C:n hekoprosentti on ollut 6 ja B:n 10. Kaikki ovat siten olleet keskitason alapuolella, koska keskiarvo oli 14. A:n jäätyä pois C ja B ovat jatkaneet romumiehen työssä.

Metso Minerals Oy:n entinen valmistuspäällikkö J on kertonut tunteneensa A:n 1970-luvulta lähtien. J on toiminut osastopäällikkönä A:n esimiehenä vuosina 2011-2013. A työskenteli yksinomaan ulkona. J ei antanut A:lle koskaan sisällä tehtäviä töitä, koska J:n käsityksen mukaan A ei voinut työskennellä sisällä. J oli kuullut tämän aiemmalta esimieheltä eikä A ole koskaan hakeutunut sisällä tehtäviin töihin. J oli mukana valikoimassa irtisanottavia henkilöitä. Tiedettiin, että henkilöt joutuvat työskentelemään eri tehtävissä, kun väkeä on vähän. C ja B olivat helpommin sijoitettavissa eri tehtäviin kuin A. He pystyivät työskentelemään sekä sisällä että ulkona. Ulkona tehtävä romumiehen työ oli vähentynyt alihankkijan käytön johdosta. Romumiehen tehtävän oppii noin kuudessa kuukaudessa.

Sulaton valmistuspäällikkönä A:n esimiehenä vuodesta 2013 lukien toiminut K on kertonut, että A teki töitä ulkopihalla eikä K osoittanut hänelle tehtäviä sisätiloissa, koska K oli saanut esimiehiltään tiedon, ettei A pysty ammattitautinsa vuoksi tekemään töitä sisällä. K ei ole myöskään koskaan nähnyt A:n työskentelevän sisätiloissa. K:n käsityksen mukaan A ei laskenut romupanoksia ja laskeminen kuului lähinnä B:lle. K:n arvion mukaan B on ollut selvästi osaavin romumiehistä. Myös C on romumiehenä pätevä ja hän osaa tehdä muitakin sulaton tehtäviä. Pelkästään ulkona tehtävää romumiehen työtä ei ole ollut riittävästi tarjolla, koska romujen leikkaaminen siirrettiin ulkoiselle toimijalle. Irtisanottavia valittaessa monitaitoisuus on ollut tärkeä kriteeri. B:tä ja C:tä on ajateltu käytettävän myös muissa töissä.

Työterveyshuollon erikoislääkäri G on kertonut toimineensa A:n hoitavana lääkärinä vuodesta 2010 lukien. Valimon henkilökunnalle tehdään kolmen vuoden välein terveystarkastus ja tämän lisäksi A:n terveydentilaa on seurattu ammattitaudin vuoksi vuosittain kontrollikäynneillä. A on terveytensä puolesta todettu sopivaksi jatkamaan työtään. A ei saa altistua kaavaamossa käytetylle MDI-aineelle. Lisäksi kaavaamon ilmassa olevat hartsin hajoamistuotteet saattavat aiheuttaa oireita. MDI-aineen käyttö kaavaamossa on G:n käsityksen mukaan loppunut vuonna 2007 tai 2008. Sulatossa lähinnä epäorgaanisen pölyn määrä saattaa aiheuttaa A:lle oireita herkemmin kuin terveelle henkilölle. Häntä ei kuitenkaan voida todeta epäsopivaksi tekemään töitä sulatossa kokeilematta ensin sitä, miten altistuminen hänen terveydentilaansa vaikuttaa. Ulkotyö on tukenut A:n terveydentilaa ja hänen ammattitautinsa on saatu lääkityksellä pysymään tasapainossa.

Arvio ja johtopäätökset

Työehtosopimusmääräyksen tulkinta

Asiassa kuultujen E:n ja I:n kertomusten perusteella asiassa on selvitetty, että verrattuna aikaisempaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (24.10.2011-31.10.2013) irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n määräykseen kanteessa tarkoitetussa työehtosopimusmääräyksestä on poistettu sanat "mahdollisuuksien mukaan" ja muutettu ilmaisu "yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattihenkilöitä" muotoon "työntekijöitä, jotka ovat yrityksen toiminnalle ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta tärkeitä".

Huolimatta siitä, että edellä kerrottuun määräykseen sisältyvä sekä-sana voidaan tulkita myös siten, että osan työkyvystään saman työnantajan työssä menettäneen työntekijän tulisi lisäksi olla yrityksen toiminnalle tärkeä ammattityöntekijä, eivät työehtosopimusneuvotteluista kertoneiden I:n ja E:n kertomukset tue tällaista tulkintaa. Osan työkyvystään saman työnantajan palveluksessa menettäneet henkilöt on rinnastettu yhtiölle tärkeisiin työntekijöihin paitsi aikaisemmin voimassa olleessa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa, myös aikaisemmin oikeuskäytännössä esillä olleissa irtisanomissuojasopimuksissa. Työtuomioistuin katsoo näillä perusteilla, että riidanalaisessa työehtosopimusmääräyksessä osan työkyvystään saman työnantajan työssä menettänyt työntekijä rinnastetaan pelkästään tästä syystä työntekijään, joka on tärkeä yrityksen toiminnalle ammattitaitonsa sekä muiden kykyjensä kannalta.

Oikeuskäytännössä on vastaavissa tapauksissa katsottu, että tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että työnantajan tulisi jättää lomauttamatta henkilö, jonka työtä yrityksessä ei voida käyttää hyväksi, ja hänen sijastaan lomauttaa ammattityöntekijä, jonka työn pois jääminen olisi rajoittanut yrityksen mahdollisuuksia harjoittaa toimintaansa (esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisut TT 1981:70 ja TT 1992:75). Saman periaatteen on katsottu soveltuvan myös irtisanomistapauksiin (TT 2013:98).

Irtisanomisjärjestyksen soveltamisesta tässä asiassa

A on ollut yhtiön pitkäaikainen työntekijä vuodesta 1972 lukien ja hän on menettänyt työssään osan työkyvystään. Hän on työskennellyt yhtiössä eri työtehtävissä, joista kaavaajana 27 vuotta ennen ammattitautiin sairastumista. Tämän jälkeen A on työskennellyt romumiehenä ja tehnyt työhön liittyviä työtehtäviä ainakin pääosin ulkona.

Metso Minerals Oy on päättänyt luopua valimotoiminnasta sen kannattamattomuuden vuoksi. Valimoa on tämän vuoksi päätetty pienentää ja toimintaa tehostaa mahdollisten ostajaehdokkaiden houkuttelemiseksi. Romumiesten määrää on supistettu kolmesta kahteen irtisanomalla A.

Arvioitaessa irtisanomisjärjestyksen työehtosopimuksen mukaisuutta vertailuryhmänä ovat sellaisissa tehtävissä työskennelleet työntekijät, joiden työtä myös osittain työkykynsä työnantajan palveluksessa menettänyt henkilö on tehnyt tai olisi kyennyt ammattitaitonsa puolesta tekemään, kuten ratkaisussa TT 2004:61 on katsottu työntekijöiden lomauttamisjärjestyksen osalta. A:n vertailuryhmänä ovat siten romumiehinä työskennelleet B ja C.

C on tullut yhtiöön vuonna 1990 ja toiminut muun muassa senkkamiehenä ennen siirtymistään romumieheksi. C on toiminut A:n irtisanomisajankohtaan mennessä romumiehenä noin kuusi kuukautta. B on tullut yhtiöön vuonna 2007 ja hän on toiminut ensin kaavaamossa ja sulatossa sekä sen jälkeen romumiehenä noin kaksi vuotta siihen mennessä kun A on irtisanottu. A:n jäätyä pois C ja B ovat jatkaneet romumiehen työssä.

Työtuomioistuin katsoo G:n kertomuksen perusteella, ettei asiassa voida sulkea pois sitä, että A olisi kyennyt työskentelemään myös sisätiloissa. G:n kertomuksen perusteella A on todettu terveytensä puolesta sopivaksi työhönsä romumiehenä. Sitä, aiheuttaako sisätiloissa työskentely A:lle oireita, ei G:n kertomuksen mukaan voida todeta selvittämättä asiaa. H:n ja K:n kertomuksista on ilmennyt, että esimiehet ovat olettaneet saamansa tiedon perusteella, kuitenkaan itse saamansa tiedon todenmukaisuutta selvittämättä, ettei A kykene työskentelemään sisällä. A:n, H:n ja G:n kertomusten perusteella asiassa on näytetty luotettavasti toteen se, ettei A:n sopivuutta sisätöihin terveydentilansa puolesta ole irtisanomisen yhteydessä tai muutenkaan selvitetty.

Asiassa esitetyn ristiriitaisen näytön perusteella ei voida arvioida sitä, onko A kyennyt tekemään kaikkia romumiehen tehtäviin kuuluvia työtehtäviä vai ei. Koska työnantaja ei ole selvittänyt A:n kykyä työskennellä sisätöissä ennen tämän irtisanomista, asiassa on jäänyt näyttämättä, että hänen terveydentilansa olisi rajoittanut hänen työskentelyään romumiehenä.

Asiassa esitettyjen ristiriitaisten kertomusten perusteella on jäänyt epäselväksi, onko A tehnyt romupanosten laskemista. A:n osaamisesta romumiehenä ei D:n ja F:n kertomusten perusteella ole ollut huomauttamista. K on arvioinut, että B on ollut romumiehistä osaavin ja hänellä on tämän vuoksi ollut korkein hekoprosentti. Kaikkien romumiesten hekoprosentti on kuitenkin ollut alle työntekijöiden keskiarvon eikä tällä seikalla siten ole olennaista merkitystä asiassa. B:n osalta on myös otettava huomioon se, että hänen työsuhteensa on ollut romumiehistä selvästi lyhyin. C:n osaamisesta romumiehenä on puolestaan esitetty ristiriitaisia arvioita. Vaikka C:llä on ollut kokemusta myös senkkamiehen tehtävistä, myös A:lla on ollut kokemusta eri tehtävistä yhtiön palveluksessa ja A on oman kertomuksensa perusteella myös opastanut C:tä romumiehen työhön.

Kun asiassa harkitaan ja vertaillaan kokonaisuutena A:n ja asiassa nimettyjen kahden verrokkityöntekijän työtehtävistä, heidän työkokemuksensa laadusta ja pituudesta, heidän osaamisestaan sekä heidän käytettävyydestään eri tehtäviin esitettyä selvitystä, yhtiö ei ole näyttänyt toteen, että työpaikkansa säilyttänyttä B:tä ja C:tä olisi pidettävä A:han verrattuna valimon toiminnalle tärkeämpinä ammattityöntekijöinä ottaen huomioon A:n merkittävän pitkä työsuhde sekä hänen toimimisensa useassa eri tehtävässä yhtiön palveluksessa.

Työtuomioistuin on tässä työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisjärjestysmääräyksen toteutumista koskevassa harkinnassaan ottanut erityisesti huomioon sen, että C:n työurasta, kyvyistä ja ammattitaidosta esitetyn selvityksen perusteella häntä ei voida pitää sellaisena yrityksen toiminnalle tärkeänä ammattityöntekijänä, jolla voisi olla työehtosopimuksen 35.2 kohdan nojalla kokonaisuutena tarkastellen etusija A:han nähden ottaen myös huomioon määräyksen taustalla oleva tarkoitus suojata samanarvoisista osaajista osan työkyvystään saman työantajan palveluksessa menettänyttä työntekijää.

Irtisanoessaan osan työkyvystään menettäneen ja pisimpään yhtiön palveluksessa olleen A:n romumiehen tehtävästä yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 35.2 kohdan vastaisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Metso Minerals Oy ei ole selvittänyt A:n kykyä työskennellä sisätiloissa ennen tämän irtisanomista. Yhtiö on edellä kerrotuin tavoin menetellessään ja irtisanoessaan A:n työsopimuksen tietensä rikkonut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35.2 kohdan määräystä. Yhtiö on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Metso Minerals Oy on menetellyt Teknologiateollisuus ry:n antamien ohjeiden mukaisesti soveltaessaan työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä. Kun irtisanomisessa on työnantajajärjestön myötävaikutuksin menetelty työehtosopimuksen vastaisesti, Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Metso Minerals Oy:n ja Teknologiateollisuus ry ovat asian hävitessään velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Metallityöväen Liitto ry on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 9.081,82 euroa, minkä määrän vastaajat ovat myöntäneet oikeaksi määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Metso Minerals Oy on menetellyt vastoin Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa kohtaa 35.2 irtisanoessaan A:n työsopimuksen,

- tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Metso Minerals Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Metallityöväen Liitto ry:lle 3.500 euroa, ja

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 10 §:n nojalla maksamaan Metallityöväen Liitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4.000 euroa.

Metso Minerals Oy ja Teknologiateollisuus ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.081,82 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin

mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Lindström, Lavikkala, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.