Labor court rules minimum wage applies to piecework if task quality and technical feasibility allow.

Kysymys siitä, sovelletaanko rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkasäännöstä silloin, kun työtä tehdään suorituspalkkatyönä.

KUULTAVAT

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Rakennusliitto ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhteen päättämistä koskevaa riitaa koskevassa asiassa (A / CM-Rakentaja Oy Etelä-Suomi)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välisessä 1.3.2012–28.2.2014 voimassa olleessa rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksessa ovat olleet muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Henkilökohtainen palkka

Täysin työkykyiselle 18-vuotta täyttäneelle työntekijälle maksetaan

työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

Työkohtainen palkka

1. Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännönmukaisesti

tekemiensä töiden perusteella.

Henkilökohtainen palkanosuus

2. Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta

merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat ammatin hallinta,

säännöllisyys ja huolellisuus sekä monipuolisuus.

Henkilökohtainen palkanosuus on enintään 20 % työntekijän

työkohtaisesta palkasta.

Peruspalkka

3. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen

palkanosuus työntekijän työkohtaiseen palkkaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se on teknisesti mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 11 §:n 2 kohdan mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin (luokkapalkkoihin).

Suora urakka

2. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa suuremmaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

A on tehnyt töitä CM-Rakentaja Oy:n palveluksessa ajalla 17.6.-27.9.2013. Hänelle on maksettu työskentelystä edellä mainitulta ajalta palkkaa 3.579 euroa.

Osapuolten välillä sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta 1.3.2012-28.2.2014.

KANNE

Vaatimukset

A on muun ohessa vaatinut, että CM-Rakentajat Oy Etelä-Suomi velvoitetaan maksamaan hänelle ensisijaisesti palkkasaatavaa 3.683,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2013 lukien ja toissijaisesti palkkasaatavaa 2.472,58 euroa.

Perusteet

Työsuhde päättyi kantajan purkaessa työsuhteen työnantajan laiminlyötyä maksaa vähimmäispalkkoja (työehtosopimuksen mukaiset niin sanotut takuupalkat).

Kantaja A on työskennellyt vastaajan palveluksessa työsuhteessa. Kantajan työ on muodostunut parvekkeiden valmistamisesta, johon on kuulunut parvekkeen osien kiinnittämistä ja kokoonpanoa, porausta, pellitystä ja hitsaamista. Työhön on satunnaisesti kuulunut se, että tuotteita on käyty asentamassa eri kohteisiin. Varsinainen parvekkeiden valmistus on tapahtunut Hausjärvellä sijaitsevassa teollisuustilassa.

Vastaaja on tuomittava maksamaan kantajalle rakennustuoteteollisuuden työehtosopimukseen perustuen maksamatonta palkkaa yhteensä 3.094,36 euroa.

Kantajalle on maksettu työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus on yleissitova. Osapuolet ovat sopineet niin sanotusta suorasta urakasta. Kantajalle ei ole maksettu asianmukaista palkkaa suorituspalkkatyöstä. Työehtosopimuksen mukaan kantajalle olisi tullut maksaa niin sanottua työkohtaista palkkaa työnvaativuusluokan 5 mukaan (työehtosopimuksen 11 §, kohta 2, "Työnvaativuusluokat"), eli 11,04 euroa tunnilta. Työehtosopimuksen 13 §:n mukaan suorassa urakassa työntekijän urakka-ansio on 20 prosenttia työkohtaista palkkaa suurempi. Kantajalle suorasta urakasta maksettavan vähimmäistuntipalkan on tullut olla 20 prosenttia suurempi kuin kantajan työkohtainen palkka, eli 13,25 euroa (11,04 x 20 % = 13,25).

Työnvaativuusluokka muodostuu työehtosopimuksen 11 §:n mukaan laskemalla yhteen perus- ja olosuhdetaso. A:n työ oli ollut vähintään perustason 3 mukaista ja olosuhdetaso oli ollut vähintään 2.

Työehtosopimuksen mukaan kantajalle A:lle olisi tullut maksaa (503,65 h x 13,25e) 6.673,36 euroa. Palkkaa on siten maksamatta (6.673,36-3.579) 3.094,36 euroa.

Joka tapauksessa kantajalla on oikeus saada korvaus tehdystä työstä työehtosopimuksen

12 §:n vähimmäispalkan mukaan. Työehtosopimuksen normia vähimmäispalkasta sovelletaan myös tehtäessä työtä urakkapalkalla. Siten A:lle tulee maksaa tehdyistä työtunneista ns. normaalin tuntipalkan mukaista minimituntipalkkaa 11,04 euroa tunnilta x 503,65 tuntia.

VASTAUS

Vaatimukset

CM-Rakentajat Oy Etelä-Suomi on vaatinut, että kanne hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta.

Perusteet

Kantaja on tehnyt vastaajan palveluksessa osa-aikaisena työntekijänä suoraa urakkatyötä, josta hänelle on maksettu ajalta 17.6. - 30.9.2013 kaikki sovitut urakkapalkat suoritetuista urakoista.

Kantajan suorittamien urakkatöiden vaativuusluokka on vastaajan työntekijöihinsä soveltaman rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen mukainen perustason 2 vaativuusluokka (eli työ, jota kantaja on tehnyt, edellyttää noin 1-4 viikon harjaantumista, mutta ei varsinaista koulutusta työnopastusta lukuun ottamatta), jossa tuntipalkka on 9,62 euroa.

Kantajan työolosuhteiden olosuhdetaso on 0. Työ on fyysisesti kevyttä eikä olosuhdehaittoja esiinny häiritsevässä määrin.

Tehdyt työtunnit kiistetään määrältään ja kantajan päivittäin suorittamat työtunnit ovat olleet noin 5-5,5 tuntia päivässä. Jos urakka oli hinnoiteltu oikein, kantajalle olisi tullut maksaa 503,65 tuntia x 9,62 euroa eli 4.845.11 euroa. Vaatimuksen määräksi hyväksytään 4.845,11 euroa vähennettynä 3.579 eurolla eli 1.266,11 euroa.

Työkohtaisesti määritetty yksikköhinta on sellainen, että normaalivauhdilla suoritettuna kyseisestä urakkatyöstä ansaitsee vähintään 20 prosenttia enemmän kuin mikä on työehtosopimuksen mukainen kyseisen, työn vaativuusluokan 2 mukainen taulukkopalkka.

Kantaja ansaitsi selvästi vähemmän, vain noin puolet siitä, mitä hänen kollegansa. Kantajan matalammat ansiot kyseessä olevassa urakkatyössä ovat johtuneet hänestä itsestään, koska hän teki työtänsä selvästi muita hitaammin. Kantaja ei työnantajan pyynnöistä, opastuksesta ja tuesta huolimatta missään vaiheessa osoittanut halukkuutta työskennellä yhtä ahkerasti kuin kollegansa.

Asentajat ilmoittavat työnjohdolle kuukausittain ko. kuukauden aikana tekemiensä urakoiden määrät ja sen, missä suhteessa urakat esimerkiksi jakautuvat työparin kanssa heidän yhdessä tekemistään urakoista. Näiden tietojen perusteella työnjohto ilmoittaa valmistuneet urakat palkanlaskentaan kunkin työntekijän osalta kuukausittain.

Esimerkiksi heinäkuun 2013 kantajan palkkalaskelmista on havaittavissa, että kantaja on saanut noin neljän viikon (eli noin 20 työpäivän) aikana suoritettua ainoastaan viiden parvekekaton kokoonpanourakat. Kantaja on käyttänyt parvekekattojen kokoonpanourakoissaan työaikaa keskimäärin noin neljä työpäivää kattoa kohti. Toiset asentajat kuten B, C, D ja E käyttivät yhden parvekekaton kokoonpanourakkaan yhdestä kahteen työpäivää.

Vastaavasti elo-syyskuussa 2013 kantaja sai tehtyä urakkanaan ollutta parvekkeiden kokoonpanourakkaansa vain puolet siitä määrästä, mitä hänen työparinsa sai tehtyä vastaavassa ajassa.

Kantaja on työskennellyt vastaajayrityksessä neljässä eri projektissa, projektit 13-16 (As Oy Helsingin Emmy, As Oy Vantaan Tikkurilan Sonaatti, As Oy Teräs ja As Oy Tikkurilanaukio).

Kantaja joutui useasti korjaamaan aiemmin virheellisesti ja annettujen ohjeiden vastaisesti tekemiään urakkatöitä ja teki urakoitansa siten osittain kahteen tai jopa kolmeen kertaan.

Työehtosopimuksen mukaan palkkaustapoja oli kaksi. Suorituspalkalla työskenneltäessä aikapalkkauksen vähimmäispalkkaussäännös ei soveltunut. Kantajan vaatimus saada suorituspalkkatyössä työn vaativuusluokan mukaista tuntipalkkaa takuupalkkana on virheellinen ja

työehtosopimuksen palkkamääräysten vastainen. Jos kantaja ei ole tehnyt työtä normaalilla urakkatyövauhdilla, ansio voi myös jäädä laskennallista työkohtaista palkkaa (tuntipalkka) pienemmäksi (ei oikeutta edes 2 vaativuusluokan mukaiseen tuntipalkkaan).

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, sovelletaanko työehtosopimuksen 12 §:n vähimmäispalkkasäännöstä myös silloin, kun työtä tehdään suorituspalkkatyönä.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle ja Rakennusliitto ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Työtuomioistuin on pyytänyt lausuntoa sitä, sovelletaanko rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 12 §:n mukaista vähimmäispalkkasäännöstä silloin, kun työtä tehdään suorituspalkkatyönä.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY:N LAUSUNTO

Työehtosopimuksen 12 §:n säännöstä ei sovelleta silloin kun työtä tehdään suorituspalkkatyönä.

Työehtosopimuksen 12 §:ssä on määritelty työntekijän henkilökohtainen palkka, joka muodostuu työkohtaisesta (TKO) ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta (HKO). Henkilökohtainen palkka (peruspalkka) saadaan siis lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus työntekijän työkohtaiseen palkkaan (TKO + HKO = PP). Tällöin työntekijä työskentelee puhtaalla aikapalkalla eikä suorituspalkalla. Työehtosopimuksen 12 § ei ole työehtosopimuksen niin sanottu vähimmäispalkkasäännös, vaan aikapalkalla työskentelevän henkilön palkka määräytyy tehtävän työn ja toisaalta työtä tekevän henkilön työn kannalta merkityksellisten seikkojen nojalla. Vaativuusluokan (TKO) arvioiminen ei ole myöskään yksittäisen työntekijän tehtävä, kuten kanteessa on väitetty.

Työehtosopimuksen 13 § puolestaan koskee suorituspalkkatyötä, joka voi olla urakkatyötä osaurakkatyötä tai palkkiopalkkatyötä. Työehtosopimuksen 13 §:ssä todetaan ainoastaan, että suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 11 §:n 2 kohdan mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin (luokkapalkkoihin eli TKO).

Työehtosopimuksen 13 §:ssä ei viitata missään kohdassa työehtosopimuksen 12 §:n säännökseen henkilökohtaisesta palkasta. Suorassa urakassa suorituspalkka on hinnoiteltava etukäteen niin, että urakka-ansio työtä tehtäessä nousee normaalilla työvauhdilla 20 prosenttia työehtosopimuksen 11 §:n mukaista hinnoitteluperustetta eli TKO:ta korkeammaksi.

Suorassa urakassa palkka määräytyy kokonaan työsuorituksen mukaan. Mitään niin sanottua takuupalkkaa ei ole työehtosopimuksessa määritelty. Palkka siis voi olla myös vähemmän kuin hinnoitteluperuste siinä tilanteessa, että työntekijä ei tee työtä normaalilla työvauhdilla vaan hitaammin.

Työehtosopimuksen 12 §:n määräystä ei sovelleta silloin kun työntekijä työskentelee 13 §:n mukaisella suorituspalkalla. Työehtosopimuksen 13 §:ssä viitataan ainoastaan 11 §:n säännöksiin.

Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n mukaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituote-, kivenjalostus- ja rakennusaineteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvien yritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus ja se koskee kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta. Vastaajayhtiön teettämä työ ei ole Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n käsityksen mukaan kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta.

RAKENNUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Työehtosopimuksen 12 §:ssä on määritelty työntekijän henkilökohtainen palkka, joka muodostuu työkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtainen peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus työntekijän työkohtaiseen palkkaan (TKO + HKO = PP).

Työehtosopimuksen 13 § koskee suorituspalkkatyötä, joka voi olla urakka- osaurakka- tai palkkiopalkkatyötä. Työehtosopimuksen 13 §:ssä todetaan, että suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 11 §:n 2 kohdan mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin (luokkapalkkoihin TKO).

Suorassa urakassa suorituspalkka on hinnoiteltava niin, että urakka-ansio työtä tehtäessä nousee normaalilla työvauhdilla 20 prosenttia tätä 11 §:n mukaista hinnoitteluperustetta eli TKO:ta korkeammaksi.

Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n mukaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituote-, kivenjalostus- ja rakennusaineteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvien yritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus ja koskee kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta.

Vastaajayhtiön teettämä työ ei ole kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta vaan puhtaasti rautarakennetyötä eli metallitöitä ja näin ollen kivipohjaisen rakennustuotteen sopimus ei sovellu kyseessä oleviin töihin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välisen 1.3.2012–28.2.2014 voimassa olleen rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 13 §:ssä on määritelty, miten suorituspalkkatyön palkkaus määräytyy. Työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan mukaan mikäli työn laatu sen sallii ja jos se on teknisesti mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 11 §:n 2 kohdan mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin (luokkapalkkoihin). Työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdan mukaan suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 prosenttia hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa suuremmaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että suorassa urakassa suorituspalkka on hinnoiteltava niin, että urakka-ansio työtä tehtäessä nousee normaalilla työvauhdilla 20 prosenttia työehtosopimuksen 11 §:n mukaista hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on ilmoittanut kantanaan, että suorassa urakassa palkka voi olla myös vähemmän kuin hinnoitteluperuste, jos työntekijä tekee työtä normaalia työvauhtia hitaammin. Tätä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kantaa ei ole osoitettu vääräksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että suorassa urakassa suorituspalkka on hinnoiteltava niin, että urakka-ansio työtä tehtäessä nousee normaalilla työvauhdilla 20 prosenttia 11 §:n mukaista hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi. Suorassa urakassa palkka voi olla myös vähemmän kuin hinnoitteluperuste, jos työntekijä tekee työtä normaalia työvauhtia hitaammin.

Työtuomioistuin kiinnittää vielä Helsingin käräjäoikeuden huomiota siihen, että kummatkin rakennustuoteteollisuuden työehtosopimukseen osalliset ovat ilmoittaneet kantanaan, että käräjäoikeudessa asiassa L 14/19738 vastaajana olevan CM-Rakentaja Oy:n teettämä työ ei ole kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta, johon sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Lallo, Koskinen ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.