Labor court rules sick pay duration counts work days, not calendar days, per collective agreement text.

Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevaa määräystä oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että palkallisen jakson pituus määräytyy työpäivinä eikä kalenteripäivinä.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.10.2016

Pääkäsittely 10.11.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rahankäsittelypalvelut–alan työehtosopimuksessa (1.2.2014–31.10.2016) on muun muassa seuraava määräys:

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

33 § Sairausajan palkka, perhevapaat ja terveystarkastukset

1. Sairausajan palkka

Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiseen sairauden tai tapaturman aiheuttamaan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä palkkaa KTA:n mukaan seuraavasti:

Yhdenjaksoisen työsuhteen........Palkallisen jakson

kesto sairastumishetkellä........... pituus

Alle kuukauden..........................-

1 kk – 3 vuotta..........................28 työpäivää

yli 3 vuotta – 5 vuotta................35 työpäivää

yli 5 vuotta – 10 vuotta..............42 työpäivää

yli 10 vuotta..............................56 työpäivää

Aiemmin voimassa olleessa rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksessa (1.12.2011 – 31.1.2014) oli muun muassa seuraava määräys:

33 § Sairausajan palkka, perhevapaat ja terveystarkastukset

1. Sairausajan palkka

Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiseen sairauden tai tapaturman aiheuttamaan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä palkkaa KTA:n mukaan seuraavasti:

Yhdenjaksoisen työsuhteen...............Paikallisen jakson pituus

kesto sairastumishetkellä

Alle kuukauden................................1 viikko

Vähintään 1 kuukauden, mutta..........4 viikkoa

vähemmän kuin 1 vuoden

1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5....5 viikkoa

vuotta

5 vuotta tai kauemmin......................8 viikkoa

Aiemmin voimassa olleessa vartiointialan työehtosopimuksessa (1.4.2012–31.5.2014) oli muun muassa seuraava määräys:

41§ Sairausajan palkka

Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväksymä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

Työsuhde jatkunut yhtäjaksoisesti...................Ajanjakso

ennen työkyvyttömyyttä:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta......28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta...........................35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta.........................42 päivää

yli 10 vuotta................................................56 päivää

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Sairausajan palkkaa koskevaa määräystä muutettiin 1.2.2014 voimaan tulleeseen rahankäsittelyalan työehtosopimukseen.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, tarkoitetaanko palkallisen jakson pituutta määrittävällä "työpäivällä" työ- vai kalenteripäivää.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa oikeaksi tulkinnan, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan oikeus kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta yli yhden (1) kuukauden, mutta alle kolmen (3) vuoden työsuhteen keston perusteella 28 työpäivän; yli kolmen (3), mutta alle viiden (5) vuoden työsuhteen perusteella 35 työpäivän; yli viiden (5), mutta alle 10 vuoden perusteella 42 työpäivän sekä yli 10 vuoden työsuhteen perusteella 56 työpäivän ajan palkalliseen poissaoloon ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 3.480 eurolla korkoineen.

Perusteet

Aiemmassa työehtosopimuksessa palkallisen jakson pituus määritettiin kalenteriviikkoina. Muutos tehtiin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n aloitteesta ja sen edustaja kirjoitti määräyksen. Ammattiliitto Pro ry:n ja toisen työntekijäsopimusosapuolen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n edustajat varmistivat neuvotteluissa, että termillä tarkoitetaan nimenomaan työpäiviä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry vahvisti tarkoituksen olevan sanamuodon mukainen. Mikäli neuvotteluissa olisi tarkoitettu sopia kalenteripäivistä, olisi määräyksen muuttaminen lyhentänyt työntekijöiden oikeutta palkalliseen poissaoloaikaan työkyvyttömyydestä johtuen.

Sopijaosapuolten nimenomaisena tarkoituksena oli määrittää palkallisen poissaolojakson pituus työpäivinä. Tätä sanamuodon mukaista ja tarkoituksenmukaista tulkintaa puoltaa lisäksi periaate, jonka mukaan tulkinnanvaraista sopimusta on tulkittava sopimusmääräyksen esittäjän ja sopimuksen laatijan vahingoksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.781,50 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimusta sovelletaan ainoastaan osassa G4S-konsernin yhtiöitä. Työehtosopimus on soveltamisalaltaan päällekkäinen vartiointialan työehtosopimuksen kanssa, ja työt voitaisiin teettää vaihtoehtoisesti vartiointialan työehtosopimuksella. Rahankäsittelypalvelut-alan ja vartiointialan työehtosopimukset ovat vastaajan sopimia työehtosopimuksia. Vastaajan tarkoituksena ei ole neuvotteluissa ollut sopia eroja näiden työehtosopimusten välille ja siten saattaa keskenään kilpailevia jäsenyrityksiään eriarvoiseen asemaan, vaan nimenomaan yhdenmukaistaa samaan työhön soveltuvia, keskenään vaihtoehtoisia, työehtosopimuksia.

Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimusneuvotteluissa useita sen määräyksiä yhdenmukaistettiin suhteessa vartiointialan työehtosopimukseen. Työnantajapuoli esitti rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen 33 §:ää muutettavaksi vartiointialan työehtosopimuksen 41 §:ää vastaavaksi. Muutoksen perustelut käytiin läpi neuvotteluissa. Riidan kohteena on työnantajapuolen kirjoitusvirhe jossa "päivä" on kirjattu muotoon "työpäivä". Määräys on tätä kirjoitusvirhettä lukuunottamatta identtinen vartiointialan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa.

Mikäli kantajan tulkinta hyväksyttäisiin, rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksua koskeva määräys ei lähenny tai yhdenmukaistu vartiointialan määräykseen nähden, vaan sairausajan palkanmaksuvelvoite olennaisesti pitenee ja erkaantuu siten sekä vartiointialan määräyksestä että aiemmasta rahankäsittelypalvelut-alan määräyksestä. Lisäksi tulee huomioida, että työnantajapuolen intressissä ei ole esittää työehtosopimukseen muutoksia, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia työnantajille aiempaa olennaisesti pidemmän palkallisen sairausajan muodossa.

Työehtosopimuksen 33 §:n mukainen työpäivä tarkoittaa kalenteripäivää. Sanamuoto "työpäivää" on kirjoitusvirhe, jota kukaan neuvottelijoista ei huomannut tai korjannut neuvotteluissa. Tarkoituksena oli sopia "päivistä", joilla tarkoitetaan kalenteripäiviä. Määräyksen sanamuoto ei siten vastaa osapuolten tarkoitusta ja määräystä tulee tulkita tarkoitustaan vastaavasti. Vartiointialan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksua koskeva kirjaus oli kaikkien neuvottelijoiden tiedossa. Oikeustoimilain mukaisesti määräystä tulee tulkita sen tarkoitetun sisällön mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tekstimuutosesitykset 2.10.2013, erityisesti 33 §:ää koskeva osio

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. G4S:n muistio 27.9.2013 neuvottelutavoitteista

2. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tekstimuutosesitykset 2.10.2013, erityisesti 33 §:ää koskeva osio (K1)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n sopimusalavastaava

2. B, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiantuntija

2. D, Avarn Cash Solutions Oy (aiemmin G4S Cash Solutions Oy), työturvallisuus- ja henkilöstöpäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sairausajan palkkaa koskeva määräys ja sen laatimisesta esitetty selvitys

Rahankäsittelypalvelut–alan työehtosopimuksen (1.2.2014–31.10.2016) V luvun 33 §:n mukaan työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiseen sairauden tai tapaturman aiheuttamaan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä palkkaa taulukon mukaan. Taulukossa palkallisen jakson pituus on määritelty työpäivinä, joiden määrä riippuu työsuhteen kestosta.

Kantajan mukaan palkallisen jakson pituus tulisi määritellä määräyksen sanamuodon mukaan työpäivinä. Vastaajan mukaan määräyksessä on virhe ja siinä tarkoitetaan kalenteripäiviä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n pääluottamusmies B ja Ammattiliitto Pro ry:n rahankäsittelypalvelut-alan sopimusalavastaava A osallistuivat työntekijäpuolen edustajina neuvotteluihin, joissa käsiteltiin muun muassa nyt kysymyksessä olevan määräyksen muuttamista. B ja A ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että työnantajapuoli esitti rahankäsittelypalvelut-alan ja vartiointialan työehtosopimusten yhdenmukaistamista. Neuvotteluissa käsiteltiin kuitenkin pelkästään rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen muutoksia ja erityisesti työaikapankin käyttöönottoa. Työnantajapuoli esitti myös viikkomuotoisen sairauslomakertymän muuttamista työpäiväperusteiseksi (K1, V2). Työntekijäpuolen neuvottelijat varmistivat, että muutosesityksessä tarkoitetaan nimenomaan työpäiviä ja hyväksyivät muutosesityksen, koska se oli työntekijäpuolelle edullinen. Samalla työntekijäpuoli suostui siihen, että alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa sairausaika on palkaton, vaikka tämä muutos oli heille epäedullinen.

Työnantajapuolen edustajina neuvotteluihin osallistuneet Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiantuntija C ja Avarn Cash Solutions Oy:n (aiemmin G4S Cash Solutions Oy) työturvallisuus- ja henkilöstöpäällikkö D ovat kertoneet, että työnantajapuolen tavoitteena oli luopua rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksesta, jota noudatetaan vain Avarn Cash Solutions Oy:ssä (aiemmin G4S Cash Solutions Oy), ja siirtyä työnantajalle edullisempaan vartiointialan työehtosopimukseen. Työntekijäpuoli kuitenkin esitti, että työnantaja noudattaisi edelleen rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimusta, jota muutettaisiin joiltakin osin. Työnantajapuolen tarkoituksena oli, että rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskeva määräys muutettaisiin vastaamaan vartiointialan työehtosopimuksen vastaavaa määräystä, joka myös esiteltiin työntekijäpuolelle neuvotteluissa.

C on lisäksi kertonut, että hänen laatimansa tekstimuutosesityksen (K1, V1) pohjana oli työnantajan muistio (V1), johon sairausajan palkan laskentaperusteeksi oli erheellisesti kirjattu "työpäivää", vaikka kirjauksen olisi kuulunut olla "päivää". C ei havainnut virhettä ja sanamuoto päätyi myös työntekijäpuolelle neuvotteluissa jaettuun tekstimuutosesitykseen. Työnantajan muistio (V1) ei ollut esillä neuvotteluissa tai muutoin työntekijäpuolen käytettävissä.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että sairausajan palkkaa koskevan määräyksen sanamuoto on selvä. Määräyksen alussa ja jäljempänä olevassa taulukossa palkallisen jakson pituus on määritelty yksiselitteisesti työpäivinä. Laskentaperustetta ei ole missään määräyksen kohdassa määritelty päivinä tai kalenteripäivinä.

Esitetyn selvityksen perusteella on pääteltävissä, että maininta työpäivistä päätyi tekstimuutosesitykseen (K1, V2) työnantajapuolen erehdyksen vuoksi. Työntekijäpuolelle neuvotteluissa esitetyssä tekstimuutosesityksessä sairausajan palkallisen jakson pituus on kuitenkin määritelty vain työpäivinä. Muutosesityksessä ei ole mainittu laskentaperusteena päiviä tai kalenteripäiviä, eikä työnantajapuolen alkuperäistä tarkoitusta saatettu muutoinkaan työntekijäpuolen tietoon.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ole pääteltävissä, että työntekijäpuoli olisi neuvottelujen aikana havainnut työnantajapuolen erehdyksen ja jättänyt siitä tarkoituksella ilmoittamatta. B ja A ovat yhdenmukaisesti ja uskottavasti kertoneet, että työntekijäpuoli varmisti neuvotteluissa työnantajapuolen tarkoittavan kirjallisessa muutosesityksessä nimenomaan työpäiviä. Myöskään työnantajapuoli ei havainnut useita päiviä kestäneiden neuvottelujen aikana esitystään virheelliseksi ja esittänyt sanamuotoa korjattavaksi. Työtuomioistuin katsoo, että työntekijäpuoli on voinut perustellusti luottaa siihen, että työnantajapuolen kirjallinen esitys vastaa työnantajapuolen tahtoa. Työnantajapuolen erehdys ei siten ole sellainen, että tahdonilmaisu olisi sen vuoksi käynyt antajaansa sitomattomaksi oikeustoimilain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

C ja D ovat sinänsä uskottavasti kertoneet esittäneensä neuvotteluissa työntekijäpuolelle verrokkina vartiointialan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen, jossa laskentaperuste on määritelty päivinä. Vartiointialan työehtosopimus oli kuitenkin työntekijäpuolen neuvottelijoille tuolloin ennestään tuntematon, eikä sen sairausajan palkkaa koskeva määräys vastaa kaikilta osin työnantajapuolen muutosesityksen sairausajan palkkaa koskevaa määräystä. Näin ollen työntekijäpuolen ei voida olettaa tälläkään perusteella ymmärtäneen, että työnantajapuolen tarkoituksena oli sopia työpäivien sijaan kalenteripäivistä.

Työehtosopimuksen määräystä on edellä kerrotuilla perusteilla tulkittava kantajan esittämällä tavalla sen sanamuodon mukaisesti.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa oikeaksi tulkinnan, että työntekijällä on rahankäsittelypalvelut–alan työehtosopimuksen (1.2.2014–31.10.2016) V luvun 33 §:n mukaan oikeus kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta yli yhden (1) kuukauden, mutta alle kolmen (3) vuoden työsuhteen keston perusteella 28 työpäivän; yli kolmen (3), mutta alle viiden (5) vuoden työsuhteen perusteella 35 työpäivän; yli viiden (5), mutta alle 10 vuoden perusteella 42 työpäivän sekä yli 10 vuoden työsuhteen perusteella 56 työpäivän ajan palkalliseen poissaoloon.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 3.480 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Kari, Lindström, Ahokas ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.