Labor court dismissed salary cut claim where employee performance did not objectively decline despite unmet targets.

Työnantaja oli alentanut kuuden virkamiehen henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvia palkanosia, koska he eivät olleet saavuttaneet edellisenä vuonna asetettuja tavoitteita. Virkamiesten tosiasiallinen suoritustaso ei ollut alentunut edellisestä vuodesta.

Palkkausjärjestelmää koskevien määräysten johdonmukainen tulkinta edellytti, että työntekijän suoritusta verrattiin myös palkan alentamistilanteissa määrällisten suoritusten sijasta tavoitteisiin, jotka työntekijälle oli edellisessä kehityskeskustelussa asetettu. Vaikka tavoitteet olivat korkeammat kuin edellisenä vuonna, työnantajan ei katsottu asettaneen tavoitteita korkeammalle tarkoituksenaan alentaa työntekijöiden palkkoja tai muuten epäasiallisin perustein. Kanne hylättiin. (Ään.)

Vrt. TT 2011:145 ja TT 2011:101.

KANTAJA

Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta, henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkanosa

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.9.2016

Pääkäsittely 13.10.2016

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maanmittauslaitoksen ja Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä hallinnonalakohtaisessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkanosa (2627)

Henkilökohtainen palkanosa määritetään henkilökohtaisen suorituksen perusteella prosentuaalisena osuutena vaativuuteen perustuvasta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa on enintään 45 % toimen vaativuuteen perustuvasta palkanosasta 1.3.2009 liitteen 2 mukaisesti.

Henkilökohtaisen suorituksen arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa Maanmittauslaitoksella sovellettavan henkilökohtaisen suorituksen arviointijärjestelmällä. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen palkanosan.

Uuden toimenhaltijan henkilökohtaisen suorituksen arviointi suoritetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta.

Henkilökohtaisen suorituksen arviointitekijät 1.3.2009 lukien ovat tuloksellisuus (painoarvo 50 %), osaaminen (painoarvo 20 %) ja toimintatapa (painoarvo 25 %). Henkilökohtaisen suorituksen perusteella maksettava palkanosa lasketaan kolmen arviointitekijän perusteiden painotetun keskiarvon mukaisesti.

Mikäli vuotuisessa tulos- ja kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, toimitaan seuraavasti:

Selvitetään, mistä suorituksen alentuminen on aiheutunut. Jos suoritus on tilapäisesti alentunut esim. sairauden tai muun vastaavan perustellun syyn vuoksi, ottaa esimies tämän huomioon henkilökohtaisen suorituksen palkanosaa määrittäessään ja säilyttää sen ennallaan.

Jos alentuminen on aiheutunut muusta syystä, kirjataan toimenpiteet, joilla suoritus palautuu entiselle tasolleen. Esimies ja toimenhaltija seuraavat yhdessä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Henkilökohtaisen suorituksen perusteella maksettavaa palkanosaa alennetaan suorituksen alentumista vastaavasti ilman uusinta-arviointia. Aleneminen on enintään 2 prosenttiyksikköä kutakin 1.3. alkavaa 12 kk:n jaksoa kohti. Tämä on voimassa 1.3.2009 lukien ja sitä sovelletaan kevään 2009 ensimmäisestä arvioinnista lukien.

Henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa palkanosaa ei alenneta 1.3.2008 ja 1.3.2009 tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta. Rakenteellisilla muutoksilla tarkoitetaan henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa palkanosan taulukon herkistämistä (2008) ja sen korottamista 45 %:n mukaiseksi sekä henkilökohtaisen suorituksen arviointitekijöiden ja niiden painoarvojen muutoksia (2009).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tarkentavaan virkaehtosopimukseen kuuluvassa PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 HENKILÖKOHTAISEN SUORITUKSEN ARVIOINTI 1.3.2009 LUKIEN

Henkilökohtaisen suorituksen arvioinnilla määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosuus. Henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin ohjeiden yhdenmukaisuus varmistaa yhtenäiset periaatteet yksilölliselle ja kannustavalle palkkakäytännölle. Henkilökohtaisen suorituksen arvioi vähintään kerran vuodessa, tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä, esimies, joka tuntee arvioitavan

henkilön työtuloksen taustalla olevat tekijät. Näitä ovat ammatin hallinta- ja muut henkilökohtaiset tekijät, varsinainen työtulos, kehittämistarpeet ja siihen liittyvä urasuunnittelu sekä työtulokseen vaikuttavat arvioitavasta riippumattomat tekijät.

Toimintayksikön johtaja koordinoi suorituksen arviointia ja vastaa siitä sekä ratkaisee esimiesten esityksestä henkilökohtaisen palkanosan tarkistukset.

Henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin tavoitteita ovat:

• arvioida suoritusta siinä toimessa, jota henkilö hoitaa

• palkita hyvästä suorituksesta

• edesauttaa henkilöstön ohjautumista oikeisiin tehtäviin

• parantaa laatua

• parantaa Maanmittauslaitoksen ja sen toimintayksiköiden tuottavuutta ja taloudellisuutta

3.1 HENKI-palkanosa

HENKI-palkanosa määräytyy henkilökohtaisesta suorituksesta toimenkuvauksen mukaisissa tehtävissä. Suoritusta arvioidaan suhteessa tulos- tavoite- ja kehityskeskustelussa määriteltyihin tavoitteisiin. Palkanosa on prosentuaalinen osuus VAATI-palkanosasta, ja voi olla enintään 45 % VAATI-palkasta. Esimies arvioi suoriutumisen tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä.

Toimintayksikön johtaja vahvistaa HENKI-palkanosan.

HENKI-palkanosa perustuu henkilökohtaisen suoriutumisen tekijöihin ja niiden painoarvoihin: tuloksellisuuteen (50 %), osaamiseen (25 %) ja toimintatapaan (25 %). Palkitsemisen lisäksi HENKI-palkanosalla kannustetaan osaamisen kehittämiseen, aktiivisuuteen ja uusiin haasteisiin tarttumiseen.

Tuloksellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaisen tuloksellisuuden lisäksi korottavana tekijänä tiimin tuloksellisuus.

Toimintayksikön johtaja vastaa toimintayksikön HENKI-arvioinnin johdonmukaisuudesta. Esimies vastaa HENKI-arvioinnin johdonmukaisuudesta alaisensa henkilöstön kesken. Keskushallinto vastaa MML:n HENKI-arvioinnin johdonmukaisuudesta.

3.2 Tavoitteiden asettaminen

Vuositavoitteet asetetaan tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa esimiehen ja työntekijän kesken (lomake liite 2). Kehityskeskustelu voi toteutua myös erillisenä keskusteluna. Henkilökohtaiset keskustelut käynnistyvät sen jälkeen, kun toimintayksikön johtaja on käynyt keskustelut yksikkönsä esimiesten kanssa.

Keskustelut käydään 31.3. mennessä. Suorituksen arvioinnissa tapahtuneet muutokset astuvat voimaan kunakin vuonna 1.3. lukien.

Tavoitteet asetetaan kriteereille tuloksellisuus, osaaminen ja toimintatapa. Jokaisessa tekijässä on alakohtia. Tavoitteen asettamisessa sovelletaan niitä alakohtia, mitkä kulloinkin ovat tarkoituksenmukaisia toimintayksikön tulostavoitteiden ja työntekijän tavoitteiden näkökulmasta.

Alakohdat, joille ei voida asettaa mitattavaa tai arvioitavissa olevaa tavoitetta, ovat myös keskustelun kohteina.

Tavoitteet johdetaan toimintayksikön ja tiimin tavoitteista (tulosmatriisi, tunnuslukutaulukko). Tavoite asetetaan mahdollisimman tarkasti ja mitattavaksi (esim. kpl, km2, €, %, päivämäärä, projektin toteutus, ym.). Lomakkeella kuvataan edellytettävä perustason tavoite ja/ tai edelliseen suoritusarvioon perustuva tavoite.

Jos mittaria ei ole mahdollista löytää, kuvataan tavoite muutoin mahdollisimman tarkasti.

3.3 Tavoitteen asettamisen erityiskysymyksiä

Jos tiimin tavoitteista ei voida johtaa tarkempaa tavoitetta, kuvataan mahdollisimman tarkasti, miten työntekijä osallistuu tiimin tavoitteiden toteuttamiseen.

Jos tuloskeskustelussa sovitun jälkeen työntekijälle tulee ennakoimattomia uusia projektimaisia tehtäviä, korjataan tavoitteita viimeistään arviointitilanteessa toteutunutta tilannetta vastaavaksi.

Jos työntekijän toimenkuvaan kuuluu laitos-, toimintayksikkö- tai tiimitason yleistehtäviä (esim. yhteistoiminta- ja henkilöstön edustamistehtävät, tiiminvetäjyys, työpaikkaohjaus, ym.) tai henkilö työskentelee vain osan vuodesta, otetaan nämä huomioon työntekijän tavoitteita määriteltäessä.

3.4 Suorituksen arviointi linkittyy asetettuihin tavoitteisiin

Henkilökohtaista suoritusta arvioidaan tuloskeskustelussa suhteessa edellisessä keskustelussa asetettuihin tavoitteisiin. Jos tavoite on asetettu vain tiimitasolle, arvioidaan työntekijän suoriutuminen tiimissä.

Jos työntekijä on tehnyt töitä toiselle tiimille, projektille tai toimintayksikölle, nämä työt arvioidaan samalla tavoin ja ne vaikuttavat arviointiin siinä suhteessa, kuin niihin on käytetty työaikaa.

Suoritusta verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitetason ylittyminen tai alittuminen heijastuu arviointitulokseen korottavasti tai alentavasti. Kummassakin tapauksessa on kuvattava mahdollisimman tarkasti, missä ylittyminen tai alittuminen on tapahtunut.

Tuloksellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaisen tuloksellisuuden lisäksi korottavana tekijänä tiimin tuloksellisuus.

Työntekijän suoriutumista arvioidaan asteikolla 1 - 5 siten, että

1 = Suoritustason osalta on todettu kehittämis- ja ohjaustarvetta

2 = Suoritustaso on pääosin hyväksyttävä

3 = Suoritustaso täyttää toimen vaatimukset

4 = Suoritustaso täyttää hyvin toimen vaatimukset

5 = Suoritustaso on erinomainen ja osin jopa ylittää toimen vaatimukset

Arvioinnissa voidaan kolmelle arviointitekijälle antaa pisteitä 0,25 tarkkuudella, siis esim. 3,25. Arviointituloksesta lasketaan painotettu keskiarvo, joka kuvaa työntekijän henkilökohtaisen suorituksen tasoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.6 Arviointituloksen kytkentä kokonaispalkkaan

Työntekijän palkka muodostuu toimen vaativuuden mukaisesta palkasta ja sen lisäksi alla olevan taulukon mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Henkilökohtaisena palkanosana maksetaan aina arviointitulosta vastaava prosenttimäärä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4.2.2 Henkilökohtaisen suorituksen parantuminen

Mikäli henkilökohtainen suoritus on edellisestä arviointikerrasta parantunut niin paljon, että sen perusteella HENKI-osaa voidaan korottaa ja toimintayksikön johtaja on sen vahvistanut, maksetaan uuden arviointituloksen mukaista henki-osaa seuraavan kuukauden alusta.

4.2.3 Henkilökohtaisen suorituksen aleneminen

Mikäli vuotuisessa tulos- ja kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, toimitaan seuraavasti.

Selvitetään, mistä suorituksen alentuminen on aiheutunut. Jos suoritus on tilapäisesti alentunut esim. sairauden tai muun vastaavan perustellun syyn vuoksi, ottaa esimies tämän huomioon henkilökohtaisen suorituksen palkanosaa määrittäessään ja säilyttää sen ennallaan.

Jos alentuminen on aiheutunut muusta syystä, kirjataan toimenpiteet, joilla suoritus palautuu entiselle tasolleen. Esimies ja toimenhaltija seuraavat yhdessä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Henkilökohtaisen suorituksen perusteella maksettavaa palkanosaa alennetaan suorituksen alentumista vastaavasti ilman uusinta-arviointia. Aleneminen on enintään 2 prosenttiyksikköä kutakin 1.3. alkavaa 12 kk:n jaksoa kohti. Tämä on voimassa 1.3.2009 lukien ja sitä sovelletaan kevään 2009 ensimmäisestä arvioinnista lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Maanmittauslaitoksessa siirryttiin valtakunnalliseen organisaatioon 1.1.2014. Organisaatiouudistuksen yhteydessä toteutettiin useita uudistuksia toiminnan tehostamiseksi. A, B, C, D, E ja F työskentelevät toimitusinsinööreinä perustoimitusprosessissa (PETO) Etelä-Savon maanmittaustoimistossa. Vuoden 2014 alussa PETO-yksikköön vahvistettiin valtakunnalliset tulostavoitteet, joiden toteutumista arvioitiin tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa keväällä 2015.

Kevään 2015 tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n suoritustasoa verrattiin vuonna 2014 asetettuihin tavoitteisiin. Koska A, B, C, D, E ja F eivät saavuttaneet asetettuja tulostavoitteita, kunkin henkilökohtaiseen suoriutuvuuteen perustuvaa palkanosaa alennettiin kaksi prosenttiyksikköä. A:n, B:n, C:n, D:n, E:n tai F:n tosiasiallinen suoritustaso ei alentunut.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, edellyttääkö HENKI-palkanosan alentaminen sitä, että henkilön suoritus on alentunut verrattuna edellisen vuoden suoritukseen. A:n, B:n, C:n, D:n, E:n tai F:n suorituksen arviointi ei ole riitainen asia, vaan pisteytys tehtiin oikein asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Maanmittauslaitoksen, Maanmittauslaitoksen teknisten MATE ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 6.5.2009 tehdyn hallinnonalakohtaisen virkaehtosopimuksen 3 §:ää ja PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjan kohtaa 4.2.3 on tulkittava siten, että työntekijän henkilökohtainen suoriutuvuusprosentti ei voi laskea, ellei henkilön henkilökohtainen suoriutuvuus tosiasiallisesti alene edellisestä vuodesta;

- vahvistaa riippumatta 1. kohdan tulkinnasta, että työnantaja ei ole menetellyt PALMA:n mukaisesti määritellessään C:n, E:n, D:n, B:n, A:n ja F:n HENKI-palkanosaa 1.3.2015 lukien;

- vahvistaa, että 1. vaatimuksen perusteella Maanmittauslaitoksen kuuden työntekijän C:n, E:n, D:n, B:n, A:n ja F:n henkilökohtaiseen suorituksenarviointiin perustuvaa palkanosaa (HENKI-palkanosa) ei voi alentaa vuoden 2014 tasosta, sillä suoritustaso ei ole alentunut edellisestä vuodesta;

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n oikeudenkäyntikulut 11.954,10 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja perusteli A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n HENKI-palkanosan alentamista sillä, että heidän HENKI-palkanosansa olivat aiemmissa organisaatioissa liian korkeat. Työnantajan mukaan HENKI-palkanosan taso ja tulokset eivät olleet samalla tasolla muiden perustoimitusprosessin henkilöiden kanssa. Arviossa käytettiin osittain vuodelle 2014 asetettuja valtakunnallisia tavoitteita. Työnantajan mukaan uusi arvio tehtiin laitoksen ylimmän johdon linjausten mukaisesti ja sen tavoitteena oli palkkojen tasapuolistaminen.

HENKI-palkanosaa voidaan kuitenkin alentaa vain, jos henkilön suoriutuvuus on laskenut edellisestä arvioinnista. Tässä tapauksessa henkilöiden suoriutuvuus ei ole laskenut edellisvuoteen verrattuna.

Mikäli henkilökohtaisia tavoitteita korotetaan vuosittain ja työntekijän suoriutuvuus säilyy entisellä tasolla, hänen palkkansa laskee joka vuosi. Tämä on kestämätön tilanne työntekijän kannalta ja vastoin palkkausjärjestelmän tavoitteita. Mikäli henkilökohtaista suoriutuvuutta verrataan valtakunnallisiin tavoitteisiin ja suoritustaso on pysynyt samana kuin edellisenä vuonna, ei HENKI-palkanosan tulisi ainakaan laskea. Palkkojen yhdenmukaistaminen työntekijöiden HENKI-palkanosia laskemalla ei ole PALMA:n mukaista.

PALMA:n 4.2.3. kohtaa on tulkittava siten, että HENKI-palkanosan alentaminen edellyttää, että henkilön suoritus on alentunut verrattuna edellisen vuoden suoritukseen. Vuonna 2009 ei sovittu asioista työnantajan väittämin tavoin. PALMA:n 4.2.3 kohta pidettiin muuttumattomana 1.3.2009. Koska A:n, B:n, C:n, D:n, E:n tai F:n suoritustaso ei ole laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, heidän HENKI-palkanosaansa ei voi alentaa.

Mikäli katsottaisiin, että työnantajan tulkinta PALMA:n 4.2.3 kohdasta on oikea, työnantajan menettely on joka tapauksessa ollut PALMA:ssa sovitun vastaista ja siksi HENKI-

palkanosia ei ole voitu alentaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja että Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.164,59 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

PALMA:n soveltamiskäytännöstä

PALMA:n mukaan henkilökohtainen suoriutuvuus voi alentua, mikäli henkilö ei saavuta hänelle edellisen vuoden tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa asetettuja tavoitteita. Palkan alentamista on rajoitettu sopimalla, että työnantaja voi alentaa henkilökohtaista palkanosaa enintään kaksi prosenttiyksikköä kerrallaan, kun henkilön toimi muuten pysyy samana. Sopijaosapuolten tarkoitus oli, että henkilökohtaisen palkan osuus joustaa kumpaankin suuntaan. Palkan alentaminen toimii herätteenä, jotta työntekijä havaitsee toimintansa vaikuttavan palkkaan.

Henkilökohtaisen suorituksen arvioi vähintään kerran vuodessa esimies, joka tuntee arvioitavan henkilön ammatinhallinta- ja muut henkilökohtaiset tekijät, työtuloksen kehittämistarpeen sekä työtulokseen vaikuttavat arvioitavasta riippumattomat tekijät. HENKI-palkanosa määräytyy henkilökohtaisesta suorituksesta. Suoritusta arvioidaan suhteessa edellisen vuoden tulos- tavoite- ja kehityskeskustelussa määriteltyihin tavoitteisiin.

Työnantaja on vuoden 2009 alusta lukien arvioinut henkilöiden suoriutuvuutta PALMA:n 3.4. mukaisesti edellisenä vuonna asetettuihin tavoitteisiin, ei edellisen vuoden suoritukseen nähden. Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry on ollut tietoinen tästä käytännöstä ja niistä tapauksista, joissa henkilön suoritustason alentumisesta on seurannut HENKI-palkanosan aleneminen. Työnantaja on noudattanut tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksiä. Työnantaja on ollut tasapuolinen ja työntekijät ovat tienneet etukäteen, miten suoriutumista arvioidaan.

Suoritusarvioinnit tässä tapauksessa

Vuoden 2014 tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelut toteutettiin saman toimintamallin mukaan kullakin PETO:n vastuualueella ja vertailu tehtiin vuonna 2013 asetettujen tavoitteiden perusteella. Toimitusinsinööreille kerrottiin, että seuraavan vuoden arviointi tehdään valtakunnallisten tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Toimitusinsinöörit tulivat tietoisiksi siitä, että edellisinä vuosina määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen ei tuota samaa HENKI-palkanosaa ja että HENKI-palkanosan säilyminen entisellä tasolla edellyttää tuloksellisuuden, osaamisen tai toimintatapoja koskevien tavoitteiden aiempaa parempaa toteutumista.

Vuoden 2014 alussa PETO-tulosyksikköön vahvistettiin valtakunnalliset tavoitteet, joita sovellettiin kaikkiin samaa työtä tekeviin. Ennen organisaatiouudistusta eri maanmittaustoimistojen tulostavoitteiden välillä oli huomattaviakin eroja ja valtakunnalliset tavoitteet asetettiin toimitusinsinöörien tulosten keskiarvot huomioon ottaen maltilliselle keskitasolle.

Vuoden 2014 tuloksellisuuden arviointikriteereiksi valittiin loppuunsaatettujen toimitusten lukumäärä, laskutuksen euromäärä, tuottavuus ja toimituksen kestoaika. Osaamisen arviointikriteereiksi toimitusten kestoaika toimituksen lopettamisesta ratkaisun rekisteröintiin, lohkolaatu sekä niin kutsuttuihin talvitöihin ja perusparannustöihin käytettyjen työpäivien määrä. Toimintatavan arviointinkriteereiksi valittiin yhteisen edun huomiointi, koulutuksiin ja yhteisiin tehtäviin osallistuminen, töiden suunnitelmallisuus, laitostason tehtäviin osallistuminen ja aktiivinen tiimitoiminta sekä kestoaikojen tasaisuus tiimeittäin ja vastuualueittain tarkasteltuna.

Toimitusinsinöörit olivat tietoisia vuodelle 2014 asetetuista tavoitteista ja niiden perusteella määräytyvästä HENKI-palkanosasta. Kevään 2015 tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa kunkin riidan kohteena olevan toimitusinsinöörin suoritustasoa verrattiin vuonna 2014 asetettuihin tavoitteisiin. Koska toimitusinsinöörit eivät saavuttaneet tuloksellisuutta, osaamista ja toimintatapaa koskevien arviointikriteereiden osalta asetettuja tavoitteita, heidän henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvien palkanosiensa pisteet laskivat. Kunkin toimitusinsinöörin HENKI-palkanosaa alennettiin kaksi prosenttiyksikköä eli heidän bruttopalkkansa aleni enintään 59 euroa kuukaudessa. Esimies käsitteli kunkin toimitusinsinöörin kanssa kehityskohteet ja sen, että aiemman HENKI-palkanosan saavuttaminen on mahdollista tuloksellisuutta lisäämällä.

Vuoden 2014 alusta lukien toimitusasia on voitu laittaa vireille ja hoitaa millä tahansa paikkakunnalla. Näin ollen työtä on jatkuvasti tarjolla ja jokaisella toimitusinsinöörillä on mahdollisuus ottaa tehtäväkseen toimituksia työjonosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kantajan tulkinta siitä, että HENKI-palkanosaa voidaan alentaa vain, jos suoriutuvuus on edellisestä arvioinnista laskenut, ei ole tarkentavan virkaehtosopimuksen eikä PALMA:n mukainen. Maanmittauslaitoksen toimintaympäristö muuttuu ja sen toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Näin ollen työntekijöille asetettavat tavoitteet voivat muuttua vuosittain, mikä on otettu huomioon palkkausjärjestelmässä. Se, että henkilö saavuttaa asetetut tavoitteet kerran ole riittävä peruste HENKI-palkanosan säilymiselle ennallaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirjat välittömistä neuvonpidoista 27.4. ja 4.5.2015

2. Työnantajan tiedote johtotiimeille 9.1.2015, kohta 5

3. Selvitys C:n, E:n, D:n, B:n, A:n ja F:n HENKI-palkanosan kehityksestä

4. A:n tulos- ja tavoitekeskustelut vuosilta 2014 ja 2015

5. E:n tulos- ja tavoitekeskustelu 2015

6. Vuosien 2015 ja 2016 tavoiteasetanta-asiakirjat

7. D:n tulos- ja tavoitekeskustelut 2013-2015

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. PETO-tulosyksikön vuoden 2014 tavoitteet toimitusinsinööreille

2. Yhteenvetotaulukko suoritustasosta

Kantajan henkilötodistelu

1. Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija G

2. Maanmittausinsinööri ja pääluottamusmies H

3. Toimitusinsinööri D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Maanmittauslaitoksen ylijohtaja I

2. Lapin maanmittaustoimiston entinen johtaja J

3. Maanmittauslaitoksen entinen ylijohtaja K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys Maanmittauslaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen ja PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjan soveltamisesta HENKI-palkanosaa vahvistettaessa. Maanmittauslaitoksen PETO-perustoimitusyksikköön vahvistettiin valtakunnalliset tulostavoitteet 1.1.2014 (V1). Kevään 2015 tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa toimitusinsinöörien A, B, C, D, E ja F suoritustasoa verrattiin vuonna 2014 asetettuihin tavoitteisiin. Koska he eivät saavuttaneet tulostavoitteita, kunkin HENKI-palkanosaa alennettiin kaksi prosenttiyksikköä (K4-5 ja K7). Asiassa on riidatonta, ettei A:n, B:n, C:n, D:n, E:n tai F:n tosiasiallinen suoriutuvuus alentunut.

Kantajan mukaan HENKI-palkanosaa voidaan alentaa vain, jos henkilön suoriutuvuus laskee edellisestä arvioinnista. Palkkojen yhdenmukaistaminen HENKI-palkanosia laskemalla ei ole PALMA:n mukaista. Vastaaja on katsonut, että henkilökohtainen suoriutuvuus voi PALMA:n mukaan alentua, mikäli henkilö ei saavuta hänelle edellisenä vuonna asetettuja tavoitteita. Työnantaja on vuoden 2009 alusta lukien arvioinut henkilöiden suoriutuvuutta edellisenä vuonna asetettuihin tavoitteisiin, ei edellisen vuoden suoritukseen nähden.

Kantaja on lisäksi katsonut, että työnantaja asetti vuodelle 2014 edellisiä vuosia korkeammat tavoitteet tarkoituksenaan laskea HENKI-palkanosia. Vastaajan mukaan eri maanmittaustoimistojen asettamien tavoitteiden välillä oli huomattaviakin eroja ja ne yhdenmukaistettiin valtakunnalliseen organisaatioon siirryttäessä maltilliselle keskitasolle.

Sovellettavat määräykset ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n mukaan henkilökohtainen palkanosa määritetään henkilökohtaisen suorituksen perusteella ja se on enintään 45 prosenttia toimen vaativuuteen perustuvasta palkanosasta. PALMA:n 3.4 kohdan mukaan suoritusta arvioidaan suhteessa edellisessä keskustelussa asetettuihin tavoitteisiin. Suoritusta verrataan asetettuihin tavoitteisiin ja tavoitetason ylittyminen tai alittuminen heijastuu arviointitulokseen korottavasti tai alentavasti.

Kirjallisena todisteena esitetystä tiedotteesta (K2) on työtuomioistuimelle jätetty osin erilaisia tekstiversioita. Tiedotteesta ilmenevät suorituksen arvioinnin ja palkitsemisen yhteiset periaatteet tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa vuonna 2015. Ilmeisesti lopullisen tiedotteen 5. kohdan mukaan tulevalla arviointikierroksella arvioidaan ensimmäistä kertaa suoriutuminen tilanteessa, jossa tavoitteet on asetettu yhtenäisin perustein. Tästä seuraa se mahdollisuus, että entinen henki-prosentti ei vastaa yhtenäisten tavoitteiden mukaista suoritustasoa. Näissä tapauksissa voidaan henki-prosenttia alentaa PALMA:n mukaisesti 2 prosenttia vuodessa.

Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija G on työtuomioistuimessa kertonut toimineensa Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n puheenjohtajana ja pääneuvottelijana vuosina 2004-2015 ja osallistuneensa PALMA-neuvotteluihin vuosina 2008 ja 2009. Vuonna 2009 PALMA:n 3. lukua muutettiin 3.1 kohdan arviointitekijöiden painoarvojen osalta ja lisäksi täsmennettiin 3.2 ja 3.3 kohtia muun muassa lisäämällä 3.3 kohtaan otsikko "Suorituksen arviointi linkittyy asetettuihin tavoitteisiin". HENKI-palkanosan alentamista koskevaa 4.2.3 kohtaa ei muutettu. HENKI-palkanosaa alennettiin poikkeustapauksissa erityisellä perusteella. Tällöin kirjattiin toimenpiteet, joilla suoritus ja HENKI-palkanosa palautuvat entiselle tasolle. Kolmesta tekijästä koostuva arviointitulos saattoi heikentyä, mutta tämä ei välttämättä johtanut HENKI-palkanosan alentamiseen. G:n muistaman mukaan HENKI-palkanosaa ei ole alennettu sillä perusteella, ettei työntekijä saavuttanut tavoitteita.

Maanmittausinsinööri ja pääluottamusmies H oli Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n hallituksessa vuosina 2000-2015 ja osallistui PALMA-neuvotteluihin keväästä 2008 lähtien. H on kertonut PALMA:aan vuonna 2009 tehdyistä muutoksista pääosin kuten G. H on lisäksi kertonut, että neuvotteluissa ei keskusteltu siitä, voiko HENKI-palkanosa laskea, mikäli työntekijä ei saavuta tavoitteita. Työntekijäpuoli ei olisi suostunut tällaiseen kirjaukseen, koska se mahdollistaisi palkkojen alentamisen aiempaa korkeammalle asetettujen tavoitteiden johdosta. PALMA:n 4.2.3 kohta on tarkoitettu tilanteeseen, jossa henkilön suoritus on laskenut esimerkiksi jonkin henkilökohtaisen ongelman vuoksi. H:n tietoon ei ole ennen nyt kysymyksessä olevia tapauksia tullut, että HENKI-palkanosaa olisi alennettu sillä perusteella, ettei työntekijä saavuttanut tavoitteita.

Toimitusinsinööri D on kertonut toimivansa luottamusmiehenä noin 120 henkilölle, joista 26 on toimitusinsinöörejä. Toimitusinsinööreille asetettiin tavoitteet myös vuosina 2009-2013, mutta tavoitteiden saavuttamatta jääminen ei johtanut HENKI-palkanosien alentamiseen. Vuonna 2015 nyt kysymyksessä olevien kuuden toimitusinsinöörin HENKI-palkanosan alentamisen syyksi ilmoitettiin palkkojen yhdenmukaistaminen. D:n edustamista toimitusinsinööreistä ainoastaan näiden kuuden toimitusinsinöörin HENKI-palkanosat laskivat organisaatiouudistuksen yhteydessä.

Lapin maanmittaustoimiston johtajana vuosina 1999-2013 toiminut J osallistui PALMA-neuvotteluihin vuosina 2004-2012. J on kertonut PALMA:an vuonna 2009 tehdyistä muutoksista pääosin kuten G ja H. J on lisäksi kertonut, että neuvotteluissa keskusteltiin siitä, että henkilökohtaista suoritusta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lapin maanmittaustoimistossa HENKI-palkanosia alennettiin sellaisissakin tapauksissa, joissa työntekijä ei saavuttanut asetettuja tavoitteita. Näitä tapauksia oli 1-3 vuodessa, kun työntekijöitä oli yhteensä noin 100. Kun tietojärjestelmän ja mittausvälineet muuttuivat, myös toimitusten määrälliset tavoitteet nousivat.

K on kertonut toimineensa Maanmittauslaitoksen ylijohtajana vuodesta 2013 maaliskuuhun 2016, mitä ennen hän toimi maanmittausjohtajana eri maanmittaustoimistoissa ja osallistui työnantajan edustajana PALMA-neuvotteluihin. K on kertonut PALMA:an vuonna 2009 tehdyistä muutoksista pääosin kuten G, H ja J. K on lisäksi kertonut, että kun Hämeen ja Uudenmaan maanmittaustoimistot yhdistettiin vuonna 2010 Etelä-Suomen maanmittaustoimistoksi, tavoitteiden yhdenmukaistaminen johti joidenkin henkilöiden HENKI-palkanosan alentamiseen. Tapaukset selvitettiin yksikön sisällä luottamusmiehen läsnä ollessa. Ennen vuotta 2009 PALMA:n 4.2.3-kohdan mukaan palkkaa ei voinut laskea heti, vaan henkilön suoritusta tuli arvioida uudelleen puolen vuoden kuluttua.

Maanmittauslaitoksen perustoimitusyksikön ylijohtaja I oli mukana neuvottelemassa vuodelle 2014 asetettavista tavoitteista, jotka asetettiin tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi korkeammalle kuin vuonna 2013 valtakunnallisesti saavutetut tavoitteet. PETO-yksikössä HENKI-palkanosa pysyi samana 250 henkilöllä, nousi 82 henkilöllä ja aleni 16 henkilöllä. Kanteessa tarkoitettujen Etelä-Savon toimitusinsinöörien olisi ollut mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet ja siten säilyttää aiempi HENKI-palkanosansa. I on lisäksi kertonut muistavansa nyt kysymyksessä olevien tapausten lisäksi kolme tapausta, jossa työntekijän HENKI-palkanosaa alennettiin, koska suoriutuvuus oli laskenut tai asetettuja tavoitteita ei saavutettu.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Maanmittauslaitoksessa noudatettavan PALMA-palkkausjärjestelmäkäsikirjan 3 luvussa on seikkaperäiset määräykset henkilökohtaisen suorituksen arvioinnista. HENKI-palkanosa on kautta linjan kytketty tuloksellisuudelle, osaamiselle ja toimintatavalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota esimies arvioi. Työntekijän suoritusta verrataan asetettuihin tavoitteisiin, ja eri osa-alueilla saavutetusta tuloksesta annetaan pisteitä yhdestä viiteen. Pistemääräiset arviointitulokset muunnetaan 3.6 kohdassa olevan taulukon avulla prosenteiksi. Taulukon edellä olevan tekstin mukaan henkilökohtaisena palkanosana maksetaan aina arviointitulosta vastaava prosenttimäärä.

Arviointituloksen käytännön toimeenpanosta on määräykset 4.2 kohdassa. Henkilökohtaisen suorituksen parantumisesta maksetaan palkankorotus arvioinnin vahvistamista seuraavan kuukauden alusta (4.2.2). Henkilökohtaisen suorituksen aleneminen voi 4.2.3 kohdan mukaan johtaa HENKI-palkanosan alentamiseen tietyssä aikataulussa kahdella prosenttiyksiköllä kerrallaan.

Sekä henkilökohtaisen suorituksen parantumista että sen alenemista koskevissa kohdissa käytetään ilmaisuja "suoritus" ja "suoritustaso". Työtuomioistuimen käsityksen mukaan on välttämätöntä, että näille ilmaisuille annetaan mainituissa kohdissa sama merkityssisältö. Edelleen työtuomioistuin katsoo arviointia koskevien määräysten sisäisen johdonmukaisuuden edellyttävän, että suoritustasolla viitataan niihin tavoitteisiin, jotka työntekijälle on 3.2 kohdan mukaisesti asetettu edellisessä kehityskeskustelussa. Suoritustaso on mainittu myös esimerkiksi 3.6 kohdassa arvioinnin kohteena.

Vertailukohtana ei toisin sanoen voida käsikirjan mukaan käyttää esimerkiksi niitä toimitusten määriä tai euromääräisiä saavutuksia, joihin työntekijä oli edellisessä arvioinnissa yltänyt. Tällainen kanteessa esitetty tulkinta merkitsisi sitä, että henkilökohtaisen suorituksen arviointia koskevat, tavoiteperusteiset määräykset jäisivät kokonaan merkitystä vaille. Esimerkiksi henkilökohtaisen suorituksen parantumista ei voitaisi muuntaa tietyn suuruiseksi palkankorotukseksi, koska tähän ei olisi käytettävissä käsikirjassa yksilöityjä perusteita. Vastaavasti henkilökohtaisen palkanosan alenemaa ei voitaisi mitenkään täsmällisesti määrittää. Käsikirjan pisteet, prosentit ja taulukot liittyvät yksinomaan tavoiteperusteiseen suorituksen arviointiin.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei kanteen ensimmäistä ja kolmatta vahvistusvaatimusta voida hyväksyä. Maanmittauslaitos ei ole menetellyt virheellisesti, kun toimitusinsinöörien A, B, C, D, E ja F henkilökohtaiseen suorituksenarviointiin perustuvaa palkanosaa on vuonna 2015 alennettu sillä perusteella, että he eivät ole saavuttaneet vuonna 2014 asetettuja tavoitteita.

Kanteen toisessa vaatimuksessa vaaditaan ensimmäisen vaatimuksen menestymisestä riippumatta vahvistettavaksi, että työnantaja on toiminut asiassa virheellisesti. Tällöinkin työnantajan menettely olisi perustunut epäasiallisiin motiiveihin. Kanteen perustelujen mukaan kysymyksessä on toissijainen vaatimus, joka on esitetty siltä varalta, että työnantajan katsottaisiin tulkinneen PALMA:n 4.2.3 kohtaa sinänsä oikein, kuten edellä on katsottu.

Maanmittauslaitoksessa on otettu käyttöön yhtenäistetyt tavoitteet vuonna 2014, kun laitoksessa siirryttiin valtakunnalliseen organisaatiomalliin. Työtuomioistuin pitää tavoitteiden yhtenäistämistä tällaisessa tilanteessa asianmukaisena.

Kanteessa on kuitenkin katsottu, että tavoitteet on asetettu tarkoitushakuisesti hyvin korkealle, jotta työntekijöiden HENKI-palkanosia voitaisiin alentaa. Asiassa on toisaalta selvitetty, että PETO-yksikön työntekijöistä 332 saavutti tai ylitti vuonna 2014 asetetut tavoitteet, ja vain 16 työntekijän HENKI-palkanosaa jouduttiin alentamaan. Yksistään näistä luvuista voidaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan päätellä, ettei tavoitteita ole asetettu tarkoitushakuisesti tai muuten epäasiallisin motiivein, vaikka tavoitteet sinänsä ovat olleet korkeammat kuin edellisenä vuotena.

Edellä esitetyistä syistä myöskään kanteen toista vahvistusvaatimusta ei voida hyväksyä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 5.164,59 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Aaltonen, Niittylä, Aarto, Schön ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä oleva jäsen Mustonen, jonka lausuntoon jäsen Schön yhtyi, lausui:

Asiassa on ollut erimielisyyttä siitä, voidaanko henki-palkanosaa alentaa, vaikka suoritustaso ei ole tosiasiallisesti alentunut aikaisemmasta.

Todistaja G:n mukaan PALMA:ssa oli jo aikaisemmin määräys, että suoritusta arvioidaan suhteessa toimeen ja tavoitteisiin. Toisaalta henki-palkanosaa ei voitu laskea, vaikka asetetut tavoitteet olivat jääneet saavuttamatta, jos suoritustaso ei ollut laskenut aikaisemmasta. G:n mukaan henki-palkanosan alentamisen perusteita ei muutettu 2009 neuvotteluiden perusteella.

G:n kertomaa tukee todistaja H:n kertomus, jonka mukaan työnantajapuoli ei ole esittänyt, että alentaminen on mahdollista, jos asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta, eikä tämä ollut esillä myöskään vuoden 2009 neuvotteluissa. Esitetyn näytön perusteella soveltamiskäytäntö on ennen vuotta 2009 ollut, että henki-palkanosaa on alennettu vain, jos suoriutuminen on alentunut suhteessa aikaisempaan. Tätä johtopäätöstä tukee kantajan todistajien kertomusten lisäksi todistaja I:n kertomus. I muisti vuosilta 2009, 2012 ja 2013 yhteensä kolme tapausta, joissa henki-palkanosia laskettiin, koska suoriutuvuus oli laskenut aiempaan verrattuna.

Vastaaja on kiistänyt kanteen sillä perusteella, että 2009 neuvotteluissa sovittiin, että henki-palkanosa voi alentua, jos asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta, ja että työnantaja on tuolloin ryhtynyt noudattamaan tätä käytäntöä. Asiassa on näin ollen ratkaisevaa se, onko virkaehtosopimusta muutettu 1.3.2009 alkaen siten, että tavoitteiden saavuttamatta jääminen oikeuttaisi henki-palkanosan alentamiseen, vaikka tosiasiallinen suoritus ei ole alentunut aikaisempaan verrattuna.

Todistaja J:n kertomuksesta ei käy ilmi, käsiteltiinkö vuoden 2009 neuvotteluissa lainkaan henki-palkanosan alentamista. Todistaja K on kertonut työnantajapuolen tavoitteista tämän suhteen, mutta ei siitä, olivatko asiat esillä työntekijäpuolen kanssa ja mitä niistä sovittiin. K ei muistanut, millainen määräys aikaisemmassa sopimuksessa oli henki-palkanosan alentamisesta.

Edellä kerrotun perusteella katson G:n ja H:n kertomuksilla tulleen näytetyksi, ettei henki-palkanosan alentaminen ole ollut esillä 2009 sopimusneuvotteluissa, eikä määräystä ole näin ollen muutettu aikaisemmasta.

Myös sopimuksen sanamuoto tukee kantajan tulkintaa. Sekä sopimuksen 3 §:ssä että PALMA:n 4.2.3-kohdassa käytetään henkilökohtaisen suorituksen alenemista koskevissa kohdissa sanamuotoa "suoritus palautuu entiselle tasolleen". Tämä osoittaa, että suoritusta verrataan aikaisempaan suoritukseen. Riidatonta on, että toimitusinsinöörien tosiasiallinen suoritustaso ei ollut alentunut. Todistaja D:n mukaan suoritus jopa parantui jonkin verran, joten henki-palkanosan alentamisen edellytykset eivät mielestäni ole tältäkään osin täyttyneet.

Edellä mainituilla perusteilla hyväksyn kantajan vaatimukset.

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n oikeudenkäyntikulut. Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton. Velvoitan valtiovarainministeriön korvaamaan Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:n oikeudenkäyntikulut 11.954,10 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.