Labor court dismisses jurisdiction questions but invalidates collective agreement pay clauses below statutory minimum.

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettiin ensiksi kysymys siitä, kuuluiko asia yleisen tuomioistuimen vai työtuomioistuimen toimivaltaan. Tämä oikeudenkäyntimenettelyä koskeva kysymys ei kuulunut niihin asioihin, joista työtuomioistuin voi antaa lausunnon työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan (näin esim. TT 1979:3 ja TT 2013:119)

Työtuomioistuimeen toimitetuista asiakirjoista kävi ilmi, että käräjäoikeudessa vireillä olleiden riita-asioiden osapuolina käräjäoikeudessa olivat työehtosopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidotut työntekijät ja työnantajat. Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ei katsottu soveltuvan tällaiseen asiaan, eikä työtuomioistuin näin ollen antanut lausuntoa käräjäoikeuden sille lausuntopyynnössä esittämistä työehtosopimuksen tulkintaa koskevista kysymyksistä. (Ks. myös TT 2012:56)

Lausuntopyynnössä esitettiin lisäksi kysymys siitä, oliko työehtosopimuksen määräys, jolla oli sovittu vuosilomalain 9 §:n mukaisen lomapalkan alittavasta palkasta, pätevä. Työtuomioistuin katsoi, että vuosilomalain 9 §:n 1 momentin säännös on pakottavaa oikeutta ja että työehtosopimusmääräys, joka alittaa vuosilomalain 9 §:n säännöksen mukaisen lomapalkan tason, ei ole pätevä. Käräjäoikeuden ratkaistavaksi jäi se, oliko lausuntopyynnössä tarkoitettu työehtosopimusmääräys vuosilomalain 9 §:n vastainen vai ei.

ASIA

Keski-Suomen käräjäoikeuden lausuntopyyntö vuosilomapalkkaa koskevassa asiassa (A ym. / Jyväskylän Energia Oy ym.)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä vuosiksi 2010 – 2014 solmittu sähköalan TES – Energia – ICT – Verkosto -työehtosopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

29 § Vuosilomapalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

29.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta henkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keskituntiansionsa vuosilomalaissa tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien.............kerroin.............Lomapäivien............kerroin

lukumäärä.......................................lukumäärä

2.............................16,0.................16 ........................116,0

3.............................23,5.................17.........................123,6

4.............................31,0.................18.........................131,2

5.............................37,8.................19.........................138,8

6.............................44,5.................20.........................146,4

7.............................51,1.................21.........................154,4

8.............................57,6.................22.........................162,4

9.............................64,8.................23.........................170,0

10...........................72,0.................24.........................177,6

11...........................79,2.................25.........................185,2

12...........................86,4.................26.........................192,8

13...........................94,0.................27.........................200,0

14.........................101,6.................28.........................207,2

15.........................108,8.................29.........................214,8

.....................................................30.........................222,4

29.3 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Keski-Suomen käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa yhteisesti käräjäoikeudessa vireillä oleviin työntekijöiden vuosilomapalkkaa koskeviin riita-asioihin (L 15/4976, L 16/1884 ja L 16/1885) liittyen.

Käräjäoikeudessa kantajina olevien työntekijöiden ja vastaajien Jyväskylän Energia Oy:n, Jyväskylän Voima Oy:n ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n välille syntyi vuonna 2013 erimielisyyttä vuosilomapalkan määräytymisestä. Vastaajat laskivat kantajien vuosilomapalkat lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2011 – 31.3.2012 kertyneiden lomien osalta kertoimella 185,7 (vuosilomapalkan oikaisu). Tätä aikaisemmalta ajalta vuosilomapalkka oli laskettu kertoimella 222,4.

Koska erimielisyyttä ei saatu ratkaistua paikallisesti, Energiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry neuvottelivat siitä 30.9.2013. Neuvottelussa liitot sopivat muun ohella, että mainituissa yhtiöissä sovelletaan lomapalkkasopimusta ilman oikaisua lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2012 – 31.3.2013 alkaen ja että tätä varhemmalta ajalta kertyneeseen lomapalkkaan ei tehdä mitään muutoksia.

Asiassa on erimielisyyttä muun ohella sitä, ovatko liitot voineet sopia pätevästi, että lomapalkkaan ei tehdä mitään muutoksia 1.4.2012 varhemmalta ajalta.

KÄSITTELY KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Asiassa L 15/4976 A myötäpuolineen on muun ohessa vaatinut, että Keski-Suomen käräjäoikeus velvoittaa Jyväskylän Energia Oy:n suorittamaan A:lle myötäpuolineen maksamattoman vuosilomapalkan ja lomarahan 1.4.2011 – 31.3.2012 väliseltä ajalta. Määrät on eritelty haastehakemuksessa.

Asiassa L 16/1884 B myötäpuolineen on muun ohessa vaatinut, että Keski-Suomen käräjäoikeus velvoittaa Jyväskylän Voima Oy:n suorittamaan B:lle myötäpuolineen maksamattoman vuosilomapalkan ja lomarahan 1.4.2011 – 31.3.2012 väliseltä ajalta. Määrät on eritelty haastehakemuksessa.

Asiassa L 16/1885 C myötäpuolineen on muun ohessa vaatinut, että Keski-Suomen käräjäoikeus velvoittaa Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n suorittamaan C:lle myötäpuolineen maksamattoman vuosilomapalkan ja lomarahan 1.4.2011 – 31.3.2012 väliseltä ajalta. Määrät on eritelty haastehakemuksessa.

Perusteet

Liittojen neuvottelutulos on lain vastainen siltä osin kuin siinä on sovittu, että 1.4.2012 varhemmalta ajalta kertyneeseen lomapalkkaan ei tehdä mitään muutoksia. Ehdon soveltaminen tarkoittaisi sitä, että työntekijä saa loman ajalta pienempää palkkaa kuin työssä ollessaan. Vuosilomalain (162/2005) 9 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Asiassa L 15/4976 Jyväskylän Energia Oy on muun ohessa vaatinut, että Keski-Suomen käräjäoikeus hylkää kanteen.

Asiassa L 16/1884 Jyväskylän Voima Oy on muun ohessa vaatinut, että Keski-Suomen käräjäoikeus hylkää kanteen.

Asiassa L 16/1885 Jyväskylän Energiantuotanto Oy on muun ohessa vaatinut, että Keski-Suomen käräjäoikeus hylkää kanteen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuosilomalain 30 §:n mukaan työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia toisin muun muassa vuosilomapalkan ja -lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta. Valtakunnallisilla työehtosopimusosapuolilla on oikeus sopia lomapalkan suuruudesta ja ne sopivat edellä kerrotusti, että lomapalkkaan ei tehdä 1.4.2012 varhemmalta ajalta muutoksia. Näin ollen kantajilla ei ole oikeutta esittää vaatimuksia 1.4.2012 edeltäneeltä ajalta. Kantajien vuosilomapalkka oli vuosilomalain 9 §:n mukainen.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Keski-Suomen käräjäoikeus on 10.6.2016 pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä. Kysymykset 1 – 2c on esitetty vastaajayhtiöiden pyynnöstä ja kysymykset 3 – 9 kantajien pyynnöstä.

1. Riita-asioissa on kyse siitä, kuinka valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten tekemää pöytäkirjaa tulee tulkita ja mikä merkitys pöytäkirjan oikeudelliselle luonteelle on sillä, että pöytäkirja on laadittu vasta työehtosopimusosapuolten kokouksen jälkeen. Pöytäkirja on oikeudelliselta luonteeltaan työehtosopimus, joka sitoo riita-asioiden osapuolia ja jota sovelletaan kantajien työsuhteisiin työehtosopimuslain 4 §:n nojalla. Näin ollen työtuomioistuimelta pyydetään lausuntoa ensinnäkin siitä, onko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään riita-asiat vai kuuluvatko ne työtuomioistuimen toimivaltaan (esimerkiksi KKO 1998:6).

2. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään riita-asiat, työtuomioistuimelta

pyydetään lausuntoa seuraavista asioista:

a. Ovatko työehtosopimusosapuolet voineet pätevästi sopia 30.9.2013 pidetyn kokouksen

mukaisesti siitä, kuinka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työntekijöiden lomapalkkakertoimen oikaisu tehdään ja ettei 1.4.2012 varhemmalta ajalta kertyneeseen lomapalkkaan tehdä mitään muutoksia?

b. Onko työehtosopimusosapuolten tekemän sopimuksen sisältöön merkitystä sillä, että 30.9.2013 pidetyn kokouksen pöytäkirja on allekirjoitettu 13.1.2015?

c. Onko työntekijöiden vuorovapailla merkitystä laskettaessa heidän keskituntiansiotaan

Sähköalan työehtosopimuksen (energia - ICT - verkosto) 29.2 mukaisesti?

3. Voivatko työmarkkinaosapuolet sopia vuosilomalain 3 luvun 9 §:n alittavasta palkasta?

4. Tuleeko säännöllistä viikkotyöaikaa laskettaessa huomioida vuosilomalain 2 luvun 7 §:n perusteella työssäolon veroisena työstä poissaoloaikaa (vuorovapaa / työajanlyhennysvapaa), jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan?

5. Tuleeko työehtosopimuksen Keskeytymätön kolmivuorotyö -liitteen 15. kohdan perusteella vuorovapaapäivät pitää työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä?

6. Onko kantajien säännöllinen työaika ollut työehtosopimuksen Keskeytymätön kolmivuorotyö -liitteen 2. kohdan perusteella 8 tuntia vuorokaudessa?

7. Tuleeko kantajien vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskennassa soveltaa työehtosopimuksen kohtaa 29.2 vai 29.3?

8. Voiko työnantaja yksipuolisesti työntekijän tai hänen edustajien kanssa sopimatta ja asiasta ilmoittamatta muuttaa työsuhteessa vakiintuneesti sovellettua vuosilomakerrointa?

9. Ovatko työmarkkinaosapuolet voineet kantajia sitovasti syyskuussa 2013 sopia jälkikäteen, ettei tarkistuksia tehdä 1.4.2011 - 31.3.2012 väliseltä ajalta?

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin katsoo, että lausuntopyynnössä on kysymys laintulkinnasta, eikä asiassa ole siten tarpeen varata työehtosopimukseen osallisille liitoille tilaisuutta tulla työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 2 momentin mukaisesti kuulluiksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan työtuomioistuin voi antaa muulle tuomioistuimelle lausuntoja asioista, joiden ratkaiseminen edellyttää erityistä työ- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta. Laadultaan oikeudenkäyntimenettelyä koskeva kysymys siitä, kuuluuko jokin erimielisyys työtuomioistuimen vai muun tuomioistuimen käsiteltäväksi ei kuulu tällaisiin asioihin (esimerkiksi TT 1979:3 ja TT 2013:119). Näin ollen työtuomioistuin ei voi antaa lausuntoa siitä, onko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään Keski-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevat riita-asiat (L 15/4976, L 16/1884 ja

L 16/1885), vai kuuluvatko ne työtuomioistuimen toimivaltaan.

Työtuomioistuimelle on esitetty useita kysymyksiä, jotka koskevat Energiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä sovitun Sähköalan TES - Energia - ICT - Verkosto -työehtosopimuksen 2010 – 2014 tulkintaa. Asiakirjoista ilmenee, että käräjäoikeudessa vireillä olevien juttujen kantajat ja vastaajat ovat olleet työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sidottuja edellä mainittuun työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin toteaa, että samoin kuin työtuomioistuimen ratkaisuun TT 2012:56 liittyneessä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa vireillä olleessa riita-asiassa, myös Keski-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevissa asioissa L 15/4976, L 16/1884 ja L 16/1885 asianosaisina ovat työehtosopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidotut työntekijät ja työnantajat. Samalla tavoin kuin ratkaisussa TT 2012:56 työtuomioistuin toteaa, ettei työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukainen lausuntomenettely sovellu käytettäväksi nyt käsiteltävänä olevassa tilanteessa. Tämän vuoksi työtuomioistuin ei anna lausuntoa Keski-Suomen käräjäoikeuden lausuntopyynnön kohdissa 2a, 2b ja 2c esitettyjen kysymysten perusteella, eikä myöskään lausuntopyynnön kohdissa 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 esitettyjen kysymysten perusteella.

Lausuntopyynnön kohdassa 3 on esitetty kysymys siitä, voivatko työmarkkinaosapuolet sopia vuosilomalain 9 §:n alittavasta palkasta. Työtuomioistuin tulkitsee kysymystä siten, että käräjäoikeuden tarkoituksena on ollut kysyä, onko Sähköalan TES – Energia – ICT – Verkosto -työehtosopimuksen määräys, jolla on sovittu vuosilomalain 9 §:n mukaisen lomapalkan alittavasta palkasta, pätevä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaikka vuosilomalain 30 §:n nojalla valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella voidaan sopia vuosilomapalkan laskemisesta ja laskentatavasta, työ- ja virkaehtosopimusosalliset eivät saa työ- ja virkaehtosopimukseen sidottuja velvoittavasti sopia sellaisesta järjestelystä, joka ei täyttäisi 9 §:n yleissäännöksessä lomapalkalle asetettuja vaatimuksia säännönmukaisesta tai keskimääräisestä palkasta (Tarja Kröger - Pekka Orasmaa, Vuosilomalaki, 2015, s. 117). Työtuomioistuin toteaa, että vuosilomalain 9 §:n 1 momentin säännös on pakottavaa oikeutta. Näin ollen lomapalkkaa koskeva työehtosopimusmääräys, joka alittaa vuosilomalain 9 §:n säännöksen mukaisen lomapalkan tason, ei ole pätevä. Sen seikan arvioiminen, onko työehtosopimusmääräys vuosilomalain 9 §:n mukainen, jää käräjäoikeudessa ratkaistavaksi.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Kari, Lindström, Lehto ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Kalske.

Lausunto on yksimielinen.