Labor court dismisses union's defense, allowing fines for work stoppage and failure to monitor collective agreement violations.

Tehtaan työntekijät olivat työturvallisuuteen vedoten kieltäytyneet ajamasta voimalaitosta työnantajan määräämällä miehityksellä ja polttoaineella juhannusseisokin aikana. Katsottiin jääneen näyttämättä, että työntekijöille olisi aiheutunut työstä sellaista työturvallisuuslain 23 §:ssä tarkoitettua vakavaa vaaraa, joka olisi oikeuttanut työn tekemisestä pidättäytymisen. Kysymys oli työtaistelutoimenpiteestä, jolla painostettiin työnantajaa voimalaitoksen miehitystä koskevassa erimielisyysasiassa. Toimenpide kohdistui työehtosopimuksen työn johtamista ja miehityksestä päättämistä koskeviin määräyksiin.

Työntekijät olivat työstä kieltäytymisen jälkeen ryhtyneet ylityökieltoon. Toimenpiteen järjestäytynyt luonne ja laajuus sekä sen ajallinen yhteys työstä kieltäytymiseen huomioon ottaen katsottiin, että ylityökieltoon oli ryhdytty yksissä tuumin painostustarkoituksessa. Kysymys oli työtaistelutoimenpiteestä, joka kohdistui edellä mainittuihin työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja ammattiliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

KANTAJA

Metsäteollisuus ry

VASTAAJA

Paperiliitto ry

KUULTAVA

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.11.2015

Pääkäsittely 22.12.2015

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen toimipisteessä pääluottamusmies on työturvallisuuteen vedoten kieltänyt työntekijöitä juhannusseisokin 17.–22.6.2015 aikana ajamasta voimalaitoksen kattilaa työnantajan määräämällä miehityksellä ja polttoaineella. Työstä kieltäytyminen on jatkunut 13 työvuoron ajan ja siihen ovat osallistuneet vuorossa olevat työntekijät, kaksi henkilöä vuoroa kohden, eli yhteensä 10 työntekijää.

Tehtaan työntekijät ovat olleet ylityökiellossa, joka on alkanut 22.6.2015 kello 9.15 ja päättynyt 26.6.2015 kello 11.41. Kiellon syyksi on ilmoitettu yleinen tyytymättömyys.

Kirkniemessä on noin 415 työntekijää, jotka kuuluvat kuultavana olevaan ammattiosastoon. Työtaisteluihin osallistuneet työntekijät ovat Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n jäseniä.

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Paperiliitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon,

- tuomitsee Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja

- tuomitsee Paperiliitto ry:n ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 on rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden ryhtymällä niiden vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin.

Lisäksi Paperiliitto ry ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ovat laiminlyöneet työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyöneet ryhtyä mihinkään tai riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.

Työstä kieltäytyminen voimalaitoksella 17.- 22.6.2015

Kirkniemen tehtaalla oli kaksi työntekijää yövuorossa 17.6.2015. Voimalaitoksella oli tällä hetkellä kaksi kattilaa päällä, K2 ja K3. Syntyi erimielisyyksiä siitä, mitä kattilaa ajetaan ja millä miehityksellä. Työnantajan mukaan voimalaitoksen K2 kattilaa tulisi ajaa. Osastoluottamusmies A antoi ohjeistuksen, että kattilaa ei tule käyttää kahden miehen miehityksellä, jos poltetaan kuorta ja haketta. Tämä perustui pääluottamusmiehen ohjeeseen. Työstä kieltäydyttiin vuoromestarin, päivystävän insinöörin, käyttömestarin ja voimalaitoksen päällikön ohjeistuksesta huolimatta.

Ylityökielto 22.- 26.6.2015

Aamuvuoron aikana kello 9.15 tehtaan pääluottamusmiehen varamies ja ammattiosaston puheenjohtaja ovat tuoneet työnantajalle ilmoituksen, jonka mukaan "Ylityökielto voimassa toistaiseksi Kirkniemessä". Ylitöistä kieltäytyi yhteensä 36 työntekijää. Kiellon syynä on ollut tyytymättömyys työnantajan toimintaan, joka ilmeni riitoina juhannusseisokin miehityksestä voimalaitoksella sekä massaosaston toimintamallista.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaisteluiden syynä on ollut erimielisyys miehityksestä ja työnjohtamisesta, josta määrääminen kuuluu Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n mukaan työnantajalle.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa Sappi Finland 1 Oy työntekijäpuolen haluamaan töiden järjestämiseen. Koska pääluottamusmies on 17.6.2015 kieltänyt työn tekemisen työnantajan määrittämällä tavalla, ja ammattiosasto on tehnyt päätöksen ylityökiellon aloittamisesta, on ammattiosasto rikkonut työrauhavelvollisuutensa asiassa.

Työstä kieltäytymiselle ei ole ollut työturvallisuuslain 23 §:n mukaista perustetta. Työstä kieltäytymisen yhteydessä ei ole tuotu esille turvallisuuskysymyksiä.

Työnantaja ei ole luopunut työehtosopimukseen perustuvasta oikeudestaan määrätä seisokkiaikaisesta miehityksestä. Kysymyksessä ei ole ollut voimalaitoksen ylös- ja alasajotilanteesta, vaan normaalista ajotilanteesta juhannusseisokin aikana, jolloin tuotantomäärä on ollut oleellisesti vähäisempi.

Työnantaja on määritellyt miehityksen ja toimintatavat pääluottamusmiehen kanssa työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti. Asiaa on käsitelty 9.6.2015 ja tarkentavasti vielä 10.6.2015.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Vastaajana oleva liitto tai ammattiosasto eivät ole ryhtyneet mihinkään tai riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi niille esitetyistä vaatimuksista huolimatta. Paperiliitto ry:lle on 17.6.2015 ilmoitettu miehitystä koskevasta erimielisyydestä ja vaadittu toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Liitto ja ammattiosasto ovat joka tapauksessa laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa asiassa.

Työtuomioistuimessa on vireillä kanne (R 66/15), jossa hyvityssakkoa vaaditaan sekä ammattiosastolta että Paperiliitto ry:ltä. Menettelyn toistuminen osoittaa ammattiosaston ilmeistä piittaamattomuutta työrauhavelvollisuutta kohtaan sekä Paperiliitto ry:n riittämättömiä ja tehottomia valvontatoimenpiteitä, mikä on otettava huomioon hyvityssakon määrää korottavana tekijänä.

Työehtosopimuksen N:O 47 allekirjoituspöytäkirjan kohdan 8 mukaan Paperiliitto ry:llä on ollut korostettu velvollisuus työrauhan ylläpitämiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Metsäteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Voimalaitoksen miehitys juhannusseisokkina

Ammattiosasto ei ole rikkonut työehtosopimuslain mukaisia velvoitteita. Työntekijöiden menettely ei ole kohdistunut työehtosopimuksen 9 §:ään. Kyseisen sopimuskohdan mukaan työnjärjestelyistä tulee ennen niiden käyttöönottoa neuvotella henkilöstön edustajien eli luottamusmiesten kanssa. Kanteessa ei ole kerrottu, miten tämä 9 §:n mukainen menettely on toteutettu voimalaitoksen miehitykseen liittyen. Pykälässä on velvoitettu työnantajaa ottamaan huomioon myös työturvallisuustekijät. Riskialttiista työstä kieltäytyminen ei voi olla myöskään työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen direktio-oikeuden vastaista.

Työnantaja on ilmoittanut yllättäen 9.6.2015 tehtaan toimivan kahdella työntekijällä juhannusseisokin aikana. Normaalista toimintatavasta poiketen nämä kaksi työntekijää käyttäisivät kiinteää polttoainetta käyttävää K2:ta. Koska toimintamalli oli uusi, pääluottamusmies pyysi selkeät toimintaohjeet mahdollisia poikkeustilanteita varten. Ottaen huomioon työn riskialttius, vaatimus on ollut asiallinen työehtosopimuksen 9 §:n työnantajan velvoitteiden perusteella. Työnantaja totesi vastauksena, että poikkeustilanteessa pitää soittaa esimiehelle. Tässä tilanteessa pääluottamusmiehellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kieltää kiinteän polttoaineen ajaminen K2 kattilalla. Miehitystä ja toimintatapoja ei ole määritelty luottamusmiehen kanssa. Hänen mielipidettään ei otettu eikä aiottu ottaa huomioon.

Pääluottamusmiehen esiin tuoma ammattiosaston kanta on perustunut työehtosopimuksen mukaisesti määriteltyyn energia- ja vesihuollon tehtäväkuvaukseen, jossa on määritelty seisokkitilanteissa tarvittava voimalaitoksen miehitys. Operoitaessa voimalaitoksen laitteita pitää paikalla olla normaali miehitys, eli neljä työntekijää. Ainoa poikkeus tästä on se, että K3 kattilaa sekä niin sanottua sputnik-laitetta voidaan ajaa kahdella työntekijällä. K3 kattilassa käytetään maakaasua, kun taas K2 kattila käyttää kiinteää polttoainetta. Täyttä seisokkimiehitystä on käytetty aina niin tuotantoseisokeissa kuin yhteisen arvioinnin perusteella myös työtaistelutilanteissa.

Työntekijät ovat kertoneet pääluottamusmiehelle, että K2 kattilan käyttäminen kiinteällä polttoaineella on riskialtista ja mahdollisesti vaarallista, jos työntekijöitä on vain kaksi. Mahdollisen polttoaineen syötön tukkeutuman aikana toinen operaattori joutuu yksin avaamaan tukosta toisen jäädessä valvomoon. Tukkeen avaaminen yksin voi olla riskialtista. Asiaa selvitettyään pääluottamusmies on turvallisuussyistä katsonut, että työntekijöiden ei tulisi kahdestaan ajaa K2 kattilaa kiinteällä polttoaineena. K2 kattilan ajaminen kahdella operaattorilla koko seisokin ajan olisi ollut mahdotonta todennäköisesti myös siksi, ettei kattilaan olisi ehditty ajaa riittävästi polttoainetta. Samoin jätevesilaitoksella syntyvän kiinteähkön jätteen ajaminen kattilaan olisi joka tapauksessa jouduttu keskeyttämään.

Kirkniemessä aiemmin eri syistä tapahtuneiden alasajojen johdosta on sovittu, että alasajojen yhteydessä on normaali miehitys. Viimeksi näin sovittiin 18.9.2015.

Paperiliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Paperiliitto ry on edellyttänyt ammattiosastoa ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi ja erimielisyyksien selvittämiseksi työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Liitto on ilmoittanut toimenpiteistä kantajalle 18.6.2015. Liitto ei ole tiennyt juhannusseisokin aikaisesta tapahtumasta.

Ylityökielto

Ylityökiellon syynä ei ole ollut työnjohto-oikeuden vastustaminen vaan työnantajan epäasiallisten toimintatapojen arvostelu. Kysymyksessä oli mielenilmaisu, jonka tavoite oli parantaa ja tasapuolistaa toimintailmapiiriä Kirkniemen tehtaalla.

Ylityökielto on lopetettu 26.6.2015 kello 11.41 tehtaan työntekijöille sekä työnantajan edustajille tiedoksi lähetetyllä ammattiosaston puheenjohtajan viestillä. Ylityökieltoa toteutettaessa ei ole esitetty mitään vaatimuksia eikä se siten ole voinut olla työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide.

Ylitöiden teko on aina työntekijän suostumuksesta riippuvaa, joten ylitöistä kieltäytyneiden määrästä ei voida päätellä, kuinka moni kieltäytyi henkilökohtaisista syistä ja kuinka moni ylityökiellon takia. Työnantaja ei voi laskea tuotannon pyörittämistä ylitöiden teettämisen varaan.

Paperiliitto ry ryhtyi toimenpiteisiin tehtaalla vallitsevan huonon yhteistyöilmapiirin parantamiseksi, minkä johdosta ylityökielto saatiin loppumaan varsin lyhyeen. Näin ollen liitto on joka tapauksessa varsin ripeästi toteuttanut valvontavelvollisuuttaan.

Hyvityssakosta

Sillä seikalla, että samalla vastaajalla ja kantajalla on vireillä toinen työrauha-asia, ei tule antaa sakkomäärää korottavaa vaikutusta. Juttujen määrän perusteella korotettavalle hyvityssakolle ei ole oikeudellisia perusteita.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus 18.6.2015 työtaistelutoimenpiteestä Sappi Finland I Oy Kirkniemen tehtaalla

2. Ammattiosaston ilmoitus 22.6.2015

3. Sähköpostilista ylitöistä kieltäytyneistä työntekijöistä

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Energia- ja vesihuollon tehtäväkuvaus

2. 15.9.2015 muistio työnseisauksen aikana tehtävistä töistä

3. Ilmoitus kantajalle 18.6.2015

4. Filmi, ulkokuvaa Kirkniemen voimalaitoshenkilöstön vastuualueesta, kuvattu 17.11.2015

Kantajan henkilötodistelu

1. Voimapäällikkö B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Osastoluottamusmies A

2. Pääluottamusmies C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Voimapäällikkö B on kertonut, että Kirkniemen tehtaalla käytetään neljää eri kattilaa, joista K2 kattilaa käytetään pääsääntöisesti kiinteällä polttoaineella, K3:a ja K4:ää maakaasulla ja biokattila K5:ttä kivihiilellä. Normaalisti höyryn tuotanto on tarkkaa muun muassa lämpötilan ja paineen suhteen, ja tuotannon täytyy olla paperikoneiden tarpeisiin jatkuvaa . Tällöin käytössä ovat K2 ja K5 kattilat. Seisokkitilanteessa, kun paperikoneet on ajettu alas, tehtaalla ei ole sähköntuotantoa eivätkä höyryturbiinit ole käytössä. Polttoaineteho on noin kymmenesosa normaalitilanteesta ja tarkoituksena on ainoastaan pitää tehdasalue ja läheinen kerrostalo lämmön piirissä. Höyryntuotannon katkoksista ei tällöin aiheudu haittaa, koska katkosten sattuessa voidaan siirtyä napin painalluksella maakaasun käyttöön ja käytössä on myös höyryakku.

Ennen nyt kysymyksessä olevaa seisokkia työntekijöille oli annettu ohjeet, joiden mukaan laitosta ajetaan seisokin aikana K2:lla kahden operaattorin voimin. Osastoluottamusmies oli tullut ohjeen saatuaan vielä varmentamaan miehityksen kahteen otteeseen. Juhannusta edeltävällä viikolla paperikoneet olivat menneet seisokkiin tiistaina ja keskiviikkoiltaan mennessä käytössä oli enää K2 kattila. Iltavuoron lopulla työntekijät ilmoittivat, etteivät aio ajaa K2:a, vaan ottavat K3:n käyttöön. Vuoromestarin, käyttöinsinöörin, päivystävän insinöörin ja B:n käskyistä huolimatta työntekijät kieltäytyivät ajamasta K2:a. Kattila jouduttiin ajamaan alas ja K3 otettiin käyttöön. Turvallisuudesta ei ollut missään vaiheessa puhetta. Kaikille kattiloille on tehty vaarariskin kartoitus kahdesti siten, että työntekijät ovat olleet mukana. Lisäksi kattiloille on tehty kattilalaitoksen vaaranarviointi. Vaikka kattiloihin tulee tukoksia aina silloin tällöin, mutta yksi henkilö pystyy yleensä hoitamaan tukoksen.

B on ollut mukana laatimassa energia- ja vesihuollon tehtäväkuvausta koskevaa ohjetta (V1), jonka mukaan seisokkitilanteissa vain ylös- ja alasajot edellyttävät täyttä neljän hengen miehitystä. Näin on juuri ennen seisokkia. Tilanteen täytyy olla hallittu, kun kaikki kattilat hoidetaan kerralla. Ohje ei koske seisokkiaikaa, jolloin tuotetaan vain lämpöä. Seisokin aikana vuoromestari on koko ajan puhelimitse tavoitettavissa samoin kuin päivystävä sähkömies sähkökatkosten varalta. Jos kattilaan tulee iso tukos, kiinteän polttoaineen kulku pysäytetään ja kaasu laitetaan päälle yhdellä napin painalluksella. Juhannusseisokin aikaisia häiriötilanteita ei ollut erikseen ohjeistettu, koska maakaasuun siirtyminen tukoksen sattuessa on normaalia toimintaa. Seisokin aikainen ohje on ollut B:n mukaan käytössä vuodesta 1997, eikä siitä ole aikaisemmin huomautettu.

Pääluottamusmies C on kertonut käyneensä läpi ohjeen (V1) mukaisia tehtävänkuvia kesäkuun alkupuolella B:n, A:n sekä yhtiön henkilöstöpäällikön kanssa uuden K5 kattilan käyttöönoton yhteydessä. Miehityksiin ei tehty muutoksia. Ohjeen mukainen neljän hengen miehitys on C:n käsityksen mukaan koskenut kaikkia tilanteita, joissa käytetään kiinteää polttoainetta. Juhannusta edeltävällä viikolla C sai tiedon, että K2 pidetään päällä kahden hengen miehityksellä. Työntekijät olivat ihmetelleet asiaa hänelle. Seisokkitilanteessa on aiemmin käytetty neljän hengen miehitystä. Näin on toimittu myös työtaistelutilanteissa. C toi näkemyksensä neljän hengen miehityksen tarpeellisuudesta esille keskusteluissa osastopäällikön ja henkilöstöpäällikön kanssa, mutta hänen mielipidettään ei otettu huomioon.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Työstä kieltäytyminen voimalaitoksella 17.- 22.6.2015

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja määrittää yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa miehityksen ja toimintatavat. Asiassa on selvitetty, että työnantaja on käynyt läpi osastoluottamusmiehen ja pääluottamusmiehen kanssa kesäkuun alkupuolella kaikki tehtävänkuvat ja miehitykset K5 kattilan käyttöönoton yhteydessä. C:n kertomuksella on selvitetty, ettei miehityksiin ole tuolloin tehty muutoksia. Asiassa on myös selvitetty, että juhannusseisokin aikaisesta miehityksestä on annettu ohjeet seisokkia edeltävällä viikolla.

Vastaajan kirjallisena todisteena (V1) vetoamassa energia- ja vesihuollon tehtäväkuvauksessa seisokkitilanteet on ohjeistettu siten, että voimalaitoksen ylös- ja alasajotilanteissa on täysi miehitys, neljä henkilöä, lukuun ottamatta K3 kattilaa. Ohjeesta ei ilmene, edellytetäänkö seisokin aikana neljän hengen miehitystä myös muissa kuin ylös- ja alasajotilanteissa. Asiassa kuullut henkilöt ovat esittäneet vastakkaisia käsityksiä siitä, onko ohje tarkoittanut vain näitä tilanteita, ja siitä, miten aiemmin vastaavissa tilanteissa on menetelty.

Kun työvuorossa olevien työntekijöiden lukumäärästä ei ole työehtosopimusmääräystä eikä siitä muutoinkaan ole sovittu osapuolten välillä työehtosopimusvaikutuksin, kysymys on lähtökohtaisesti asiasta, josta päättäminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin työehtosopimuksen 9 §:n nojalla. Tätä oikeutta voivat rajoittaa työturvallisuuteen liittyvät seikat.

B:n kertomuksesta on ilmennyt, että seisokkitilanteessa tehtaalla on käytössä vain yksi kattila, sähköturbiinit ovat poissa käytöstä ja voimantuotosta on käytössä kymmenesosa. Tarkoituksena on vain lämmön tuottaminen tehdasalueen sekä läheisen kerrostalon tarpeisiin. Tukoksen sattuessa lämmöntuotantoa voidaan jatkaa normaalisti siirtymällä maakaasun käyttöön, ja katkosten varalta käytössä on myös höyryakku. Voimalaitoksen miehityksen tukena päivystävät vuoromestari ja sähkömies. B:n ja A:n kertomuksista on myös ilmennyt, että maakaasuun ja K3 kattilan käyttöön siirtyminen tapahtuu napin painalluksella.

Esitetyn näytön perusteella ei voida katsoa, että seisokin aikana käsillä olevan vaaran voitaisiin katsoa ainakaan olennaisesti ylittäneen sitä keskimääräistä riskiä, joka työhön normaalisti sisältyy.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijöille olisi aiheutunut työstä sellaista työturvallisuuslain 23 §:ssä tarkoitettua vakavaa vaaraa, joka olisi oikeuttanut 17.- 22.6.2015 välisenä aikana työn tekemisestä pidättäytymiseen.

Työstä kieltäytymiseen ei edellä mainituilla perusteilla voida katsoa olleen työturvallisuuteen liittyvää syytä. Sen sijaan kuvattu menettely on muodostanut työtaistelutoimenpiteen, jolla on painostettu työnantajapuolta seisokin aikaista miehitystä koskevassa erimielisyydessä. Työtaistelutoimenpide on kohdistunut työehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n työnjohto-oikeutta ja työn järjestämistä koskeviin määräyksiin.

Ylityökielto 22.- 26.6.2015

Kun otetaan huomioon ylityökiellon järjestäytynyt luonne ja laajuus sekä sen ajallinen yhteys 17. - 22.6.2015 tapahtuneeseen työstä kieltäytymiseen, työtuomioistuin katsoo, että menettelyllä on yksissä tuumin painostettu työnantajaa edellä mainitussa erimielisyysasiassa. Menettely on siten muodostanut työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n työnjohto-oikeutta ja työn järjestämistä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Työtehtävistä kieltäytyminen on tapahtunut osastoluottamusmiehen ohjauksessa. Pääluottamusmiehen varamies ja ammattiosaston puheenjohtaja ovat ilmoittaneet työnantajalle ylityökiellosta. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Metsäteollisuus ry:stä on 17.6.2015 ilmoitettu Paperiliitto ry:lle miehitystä koskevasta erimielisyydestä ja vaadittu toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Paperiliitto ry on 18.6.2015 ilmoittanut olleensa yhteydessä Sappi Finland Oy:n pääluottamusmieheen ja kehottaneensa ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan aikaansaamiseksi. Kun työstä kieltäytyminen tästä huolimatta on jatkunut eri työvuorojen ajan, tätä toimenpidettä ei voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi erityisesti, kun otetaan huomioon paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 8 kohdan määräys osallisliittojen tehostetusta valvontavelvollisuudesta.

Ylityökiellon kesto huomioon ottaen ammattiliiton toimia ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa myös tältä osin.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteiden kesto, niihin osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa ja Paperiliitto ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.500 euroa.

Paperiliitto ry ja Paperiliiton Kirkniemen osasto n:o 87 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Hotti, Tuliara, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.