Labor court orders employer to pay fine for violating annual performance review clauses in public service agreement.

Työnantaja ei voinut alentaa virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa pitämättä tämän kanssa kehityskeskusteluja.

Työnantaja oli tietensä rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun virkamiehen kanssa ei ollut käyty vuosittain kehityskeskusteluja virkaehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Valtiovarainministeriö

Elintarviketurvallisuusvirasto

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.5.2015

Pääkäsittely 27.5.2015 ja 30.6.2015

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketurvallisuusviraston, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 4.2.2008 allekirjoitetussa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat:

1. aikaansaavuus ja työn laatu

2. ammatillinen ote ja monipuolisuus

3. yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

4. aktiivisuus, aloitteellisuus ja kehittämisote

Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnit ja tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat myös muissa, alla mainituissa tapauksissa.

Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.

Henkilön tullessa uutena virastoon maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Tehtävän vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä, kunnes suoritustaso muuttuneessa tehtävässä on arvioitu. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuustason muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti.

Mikäli vuotuisissa kehityskeskusteluissa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Jos henkilö on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.

Jos henkilö on ollut huomattavan osan 8 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai 9 momentissa sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellisissä momentissa tarkoitetussa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta.

Vuotuisten kehityskeskusteluiden perusteella vahvistettujen suoritustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira) tarkastuseläinlääkärinä työskentelevä A sijoitettiin palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 1.1.2008 lukien tehtäväkohtaisen palkkaluokittelun vaativuusluokkaan kahdeksan. Henkilökohtainen palkanosa määrättiin tuolloin palkkausjärjestelmän mukaisesti suoritustason E08 mukaan 26 prosentiksi tehtäväkohtaisesta palkasta.

A:n tehtävän vaativuustaso on 1.10.2009 työnantajan tekemän päätöksen mukaisesti muutettu vaativuusluokaksi yhdeksän. Henkilökohtaisen palkanosan rahamääräiseen suuruuteen ei ole tuolloin puututtu ja sen määräytymisperuste on edelleen ollut 26 prosenttia kahdeksannen vaativuusluokan tehtäväkohtaisesta palkasta.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko Evira menetellyt tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti, kun se on maksanut A:lle vanhan tehtävän mukaista henkilökohtaista palkanosaa tehtävän vaativuustason muuttuessa.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ja muun muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n 4.2.2008 solmiman tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että Eviran on tullut ja tulee edelleen käyttää henkilökohtaista palkanosaa määritellessään vain virkaehtosopimuksen liitteen sisältämiä prosentuaalisia korotusportaita,

- vahvistaa, että tarkastuseläinlääkäri A:n henkilökohtaisen palkanosan oikea määrä tässä tapauksessa on 1.4.2010 lukien 26 prosenttia henkilön tehtäväkohtaisesta palkastaan,

- tuomitsee valtiovarainministeriön ja Eviran hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, koska Evira on jättänyt käymättä kehityskeskustelut A:n kanssa vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013, ja koska Evira on laiminlyönyt arvioida A:n henkilökohtaisen suoritustason ja maksaa sen mukaisen henkilökohtaisen palkanosan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hänen tehtäviensä vaativuustason muuttumisesta 1.10.2009,

- velvoittaa valtiovarainministeriön ja Eviran yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Tarkastuseläinlääkäri A on sijoitettu palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 1.1.2008 lukien tehtäväkohtaisen palkkaluokittelun vaativuusluokkaan kahdeksan. Tässä on tapahtunut virhe, sillä yksin työskentelevä kokoaikaista virkaa hoitava A olisi muiden samassa asemassa olleiden tarkastuseläinlääkärien tavoin tullut sijoittaa vaativuusluokkaan yhdeksän. Henkilökohtainen palkanosa on määrätty tuolloin palkkausjärjestelmän mukaisesti suoritustason E08 mukaan 26 prosentiksi tehtäväkohtaisesta palkasta.

Tehtäväkohtaisen palkan vaativuustasoa koskeva virhe on korjattu ja A on sijoitettu yhdeksänteen vaativuusluokkaan 1.10.2009 lukien. Henkilökohtaisen palkanosan rahamääräiseen suuruuteen ei tuolloin ole puututtu ja sen määräytymisperuste on edelleen ollut 26 prosenttia kahdeksannen vaativuusluokan tehtäväkohtaisesta palkasta. Virkaehtosopimus oikeuttaa käyttämään tehtävän vaativuuden muututtua ensimmäisen kuuden kuukauden ajan henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tällaista kaavamaisempaa menettelyä, vaikka kantajan käsityksen mukaan kysymyksessä ei ole ollut todellinen tehtävän vaativuuden muutos vaan aikaisemman virheen korjaaminen.

Viimeistään 1.4.2010 mennessä eli kuuden kuukauden kuluttua tehtävän vaativuuden muututtua Eviran olisi tullut arvioida A:n henkilökohtainen suoriutuminen virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti. Näin ei ole tuolloin tapahtunut, ja henkilökohtainen palkanosa on jäänyt sille tasolle, joka on määrätty 26 prosenttina tehtäväkohtaisen palkkauksen vaativuusluokan kahdeksan palkasta. Vaativuustason yhdeksän tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna henkilökohtainen palkanosa on tällöin ollut 23,42 prosenttia.

Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa henkilökohtaisen palkanosan määräämistä koskeva taulukko koostuu viidestätoista prosenttiperusteisesta korotusportaasta, jotka on ilmaistu kokonaislukuina. Henkilökohtainen palkanosa lasketaan prosenttiluvun suuruisena osuutena tehtäväkohtaisesta palkasta. Portaat on ilmaistu kokonaislukuina, joista pienin on 0,00 ja suurin 50,00. Sopimus tai sen liite eivät sisällä muun kokoista henkilökohtaista palkanosaa.

Kun Evira on määritellyt henkilökohtaisen palkanosan 23,42 prosenttina A:n tehtäväkohtaisesta palkasta, Evira on tulkinnut väärin voimassaolevaa tarkentavaa virkaehtosopimusta, koska sopimus ei sisällä tällaista korotusporrasta. Kun A:n henkilökohtaisessa suoritustasossa ei ole ilmoitettu tapahtuneen sellaista alenemista, joka voisi olla perusteena suoritusprosentin alentamiseen, on A:n henkilökohtaisen palkanosan oikea taso ollut vuodesta 2010 alkaen 26 prosenttia hänelle maksetusta tehtäväkohtaisesta palkasta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:ssä on sovittu menettelystä sellaisen tapauksen varalta, että henkilön suoritustason todettaisiin alentuneen. Tällaisessa tilanteessa tulee työnantajan edustajan ja asianomaisen henkilön sopia työsuorituksen parantamista tukevista toimenpiteistä. Uusi suoritusarviointi tulee tehdä välittömästi kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisestä suoritusarvioinnista. Vasta jälkimmäisen arvioinnin jälkeen on virkaehtosopimuksen mukaan mahdollista alentaa henkilökohtaista suoritusprosenttia ja henkilökohtaista palkanosaa. Tällä tavoin ei ole menetelty.

Evira on laiminlyönyt virkaehtosopimuksen edellyttämän vuosittaisen kehityskeskustelun käymisen tarkastuseläinlääkäri A:n kanssa vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013. Kehityskeskustelujen käymisen laiminlyöminen on sinänsä virkaehtosopimuksen tieten rikkomista. Kehityskeskustelujen käymättä jättämisellä on ollut keskeinen vaikutus siihen, että 1.10.2009 tehty virhe henkilökohtaisen lisän määrittelyssä on voinut säilyä korjaamatta pitkään. Arvioitaessa tuomittavan hyvityssakon suuruutta tulisi korottavana tekijänä tapauksessa ottaa huomioon sekä laiminlyöntien lukumäärä, pitkä ajallinen kesto että laiminlyöntien vaikutus sopimuksenvastaisen tilanteen jatkumiseen. Kehityskeskustelun käyminen on työnantajan velvollisuus. Kehityskeskusteluja on ollut käymättä niin pitkältä ajalta, ettei korvauksen alentamiselle ole perusteita. Ratkaisu TT 2014:91 ei voi olla peruste hyvityssakkojen tuomitsematta jättämiselle. Kysymys on ollut jatketusta menettelystä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto ovat vaatineet, että kantajan kannevaatimus siitä, että tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n tulkinnaksi vahvistettaisiin virkaehtosopimuksen liitteen mukainen prosentuaalinen suoritusasteikko, hylätään.

Lisäksi Valtiovarainministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto ovat vaatineet, että kannevaatimus vahvistaa takautuvasti A:n henkilökohtaisen palkanosan määrä 26 prosentiksi jätetään tutkimatta tai hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Perusteet kanteen osittaiselle tutkimatta jättämiselle

Työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa eikä edellytyksiä tutkia kantajan vaatimusta henkilökohtaisen palkanosan oikean määrän vahvistamiseksi takautuvasti. Arvion suorittaminen merkitsisi henkilökohtaisen suoritusarvioinnin ja henkilökohtaisen palkanosan jälkikäteistä ja takautuvaa muuttamista, mikä ei ole mahdollista tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan ja kantajan asiassa esittämin perustein.

Euromääräinen vai prosentuaalinen peruste

Asiassa on riidatonta, että A:n tehtävän vaativuustaso on työnantajan tekemän päätöksen mukaisesti muutettu vaativuusluokaksi 9 alkaen 1.10.2009. Kyseessä ei ole ollut virhe, vaan työnantajan päätös vaativuustason nostamisesta.

Kantajan käsitys siitä, että Eviran olisi tullut määritellä A:n henkilökohtainen palkanosa yksinomaan virkaehtosopimuksen liitteen sisältämien prosentuaalisten korotusportaiden mukaisesti, on väärä. Virkaehtosopimuksen liitteen mukaista prosenttiperusteista HEKO -portaikkoa on nimenomaan täsmennetty tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentissa olevin määräyksin. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaan tehtävän vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä, kunnes suoritustaso muuttuneessa tehtävässä on arvioitu. Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on edellä sanotun mukaisesti nimenomaisesti määrätty pysymisestä vanhan tehtävän mukaisessa euromääräisessä henkilökohtaisessa palkanosassa tehtävän vaativuustason muuttuessa. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaista määräystä on tältä osin noudatettu.

A:n henkilökohtainen suoriutumistaso ennen 1.10.2009 on ollut 26 prosenttia tehtäväluokassa kahdeksan. Euromäärältään hänen henkilökohtainen palkanosansa on ollut 736,66 euroa. Evira on maksanut A:lle 1.10.2009 alkaen henkilökohtaisena palkanosana edelleen 736,66 euroa eli euromääräisesti saman verran kuin mitä A:lle on maksettu ennen muutosta alemmassa tehtäväluokassa kahdeksan. Tähän euromäärään on sittemmin lisätty vuosittaiset indeksikorotukset. On selvää, että mikäli vanhan tehtäväkuvan kahdeksan mukaista henkilökohtaisen palkanosan rahamääräistä osuutta (736,66 euroa) verrataan vaativuustason yhdeksän mukaiseen korkeamman kuukausipalkan määrään, ei prosenttiosuus vastaa liitteen mukaista prosenttitaulukkoa, eikä sen pidäkään vastata. Kantajan vaatimus prosentuaalisen korotusportaan käyttämisestä vaativuustason muutostilanteessa tulee hylätä tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin vastaisena.

Evira toteaa vielä, että koska se ei ole laskenut tarkastuseläinlääkäri A:n henkilökohtaista palkanosaa, vaan pysyttänyt sen euromääräisesti samana, ei Eviran ole myöskään tullut sopia työsuorituksen parantamista tukevista toimenpiteistä kantajan väitteen mukaisesti. Kantajan esittämä käsitys tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 8 momentin rikkomisesta on siten virheellinen.

Suorituksen arviointi kuuden kuukauden määräajassa

A:n henkilökohtaisen suoritustason määritteleminen prosentuaalisesti samaksi tasoksi (26 prosenttia) uudessa tehtävän vaativuusluokassa yhdeksän olisi myös nimenomaisesti vastoin tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin määräystä euromääräisestä henkilökohtaisesta palkanosasta tehtävän vaativuustason muutostilanteissa. Koska suoritusarviointia ei ole tehty, on henkilökohtainen palkan osa pysynyt edelleen euromääräisesti samana kuin mikä se on ollut A:n vanhassa tehtävässä tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti. A:n suorituksen arviointi muuttuneessa tehtävätasossa yhdeksän on tässä tapauksessa kuitenkin viivästynyt kehityskeskustelujen käymättä jäämisen takia. Kehityskeskustelujen käymättä jääminen on osaltaan johtunut myös A:n puolella olevista syistä.

Henkilökohtaisen palkanosan määrän vahvistaminen työtuomioistuimen toimesta jälkikäteen ja takautuvasti

Evira on edellä selostetuin tavoin katsonut ensisijaisesti, että kantajan vaatimus henkilökohtaisen palkanosan määrittelemiseksi ja sen oikean määrän vahvistamiseksi on jätettävä tutkimatta. Toissijaisesti Evira katsoo, että kantajan vaatimus tulee hylätä valtion virkaehtosopimuslakiin ja tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustumattomana.

Henkilökohtaisessa arvioinnissa käytössä on muutoinkin koko 15-portainen suoritusasteikko kaikilla vaativuustasoilla. Lähtökohtana ei ole, että uudessa vaativuusluokassa henkilökohtainen suoriutumistaso olisi sama kuin vanhassa tehtävässä. Päinvastoin, lähtökohtana voidaan pitää, että tehtävätason muuttuessa vaativammaksi, suoritustaso vaativammassa tehtävätasossa on yleensä alempi kuin mikä se oli vanhassa alemmassa tehtävätasossa. Arviointi tehdään aina suhteessa henkilön oman tehtävän odotuksiin, ei suhteessa muihin tehtäviin tai henkilöihin. Jälkikäteen on mahdotonta arvioida, mikä A:n henkilökohtaisen suorituksen taso olisi ollut arvioinnissa, mikäli se olisi saatu suoritettua.

Aikaisempi työtuomioistuimen tuomio samasta rikkomuksesta

Valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaan virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Valtiovarainministeriö on 2.6.2014 annetulla työtuomioistuimen tuomiolla tuomittu maksamaan JUKO ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n rikkomisesta. Kyseisessä tuomiossa työtuomioistuin katsoi tarkentavaa virkaehtosopimusta rikotun, koska kehityskeskustelut virkamiehen kanssa olivat jääneet käymättä vuosina 2011 ja 2012. Evira toteaa, että tässä tapauksessa kehityskeskustelujen käymättä jättäminen ajoittuu samaan ajankohtaan kuin aikaisempi tuomio. Lisäksi kehityskeskustelujen käymättä jäämistä koskevat laiminlyönnit ovat tapahtuneet ennen edellä mainittua työtuomioistuimen tuomiota. Näin ollen vastaajan menettelyä ei ainakaan yksinomaan tällä perusteella ole pidettävä tietoisena rikkomuksena tai jatkettuna menettelynä.

Edelleen hyvityssakko ei ole rangaistus, vaan sen tarkoituksena on tehostaa virkaehtosopimuksen noudattamista vastaisuudessa. Ottaen huomioon hyvityssakon luonne vuonna 2014 tuomittu hyvityssakko samanlaisessa asiassa saman rikkomuksen johdosta on jo yksinään riittävä seuraamus varmistamaan sen, että Evirassa tulevaisuudessa toteutetaan kehityskeskustelut tarkentavan virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti vuosittain. Myöskään oikeuskäytännössä ei hyvityssakkoa ole saman rikkomuksen toistuessa yleensä tuomittu uudelleen, ellei kyse ole niin sanotusta jatketusta menettelystä. Vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta saman rikkomuksen perusteella tulisi hylätä jo yksin tällä perusteella.

Käymättä jääneet kehityskeskustelut

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin mukaan henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Evira myöntää, että kehityskeskusteluja ei ole käyty A:n kanssa 2010 - 2013 välisenä aikana. Kehityskeskustelujen käymättä jääminen on kuitenkin johtunut osin myös A:n puolella olevista syistä, johon Evira ei ole voinut vaikuttaa. Tämä tulee ottaa huomioon arvioitaessa sitä, onko rikkomus tapahtunut ja onko rikkomus ollut tietoista niin, että hyvityssakko tulisi tässä tapauksessa tuomita.

Evira ei ole rikkonut tarkentavan virkaehtosopimuksen määräystä vuosittaisesta kehityskeskustelusta jättämällä käymättä kehityskeskustelut vuosien 2010 ja 2011 aikana. Kyseisinä vuosina A on ollut poissa työstään valtaosan tai koko vuoden ajan. Vuoden 2012 ja 2013 laiminlyötyjen keskustelujen osalta tulee ottaa huomioon A:n oma passiivisuus kehityskeskustelujen läpikäymiseksi ja ne tosiasialliset ennalta arvaamattomat seikat, jotka ovat vaikeuttaneet kehityskeskustelujen pitämistä (muun muassa teurastamon palo). Joka tapauksessa edellä mainittujen seikkojen johdosta kehityskeskustelujen käymättä jääminen vuosien 2010 - 2013 aikana ei ole johtunut valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaisesta tietoisesta virkaehtosopimuksen määräyksen rikkomisesta.

Erityisenä syynä huomioitavat seikat

Joka tapauksessa Evira vaatii, että yllä mainitut seikat tulee ottaa huomioon hyvityssakon määrää alentavana tekijänä.

Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamiseksi

Siinäkin tapauksessa, että kanne hyväksyttäisiin kokonaan tai osaksi vastaajat katsovat, että molempien osapuolien tulisi pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Osapuolten tulisi pitää oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan erityisesti kantajan ensimmäisen kannevaatimuksen epäselvyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Lisäksi kantajan toisen kannevaatimuksen osalta huomioon tulisi ottaa yllä mainitut kehityskeskustelujen käymättä jäämiseen vaikuttaneet seikat. Toinen kannevaatimus on osaksi selvästi perusteeton kantajan vaatiessa hyvityssakkoa myös sellaisten käymättä jääneiden kehityskeskustelujen osalta, jolloin henkilö on ollut sairaslomalla koko vuoden tai suurimman osan vuotta. Oikeudenkäyntikulujen suhteen merkitystä on myös sillä, ettei osapuolten välisissä neuvotteluissa ole tuotu esiin kehityskeskustelujen käymättä jäämistä ennen kanteen nostamista. Mikäli asia olisi tuotu esiin neuvotteluissa, olisi kanteen nostaminen hyvityssakkoa koskevilta osin voitu estää. Kun sovinnon mahdollisuutta ei ole edes yritetty ennen kanteen tekemistä, on se osaltaan vaikuttanut osapuolille aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen syntyyn.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysneuvottelun pöytäkirja 8.7.2014.

2. Elintarviketurvallisuusvirasto, henkilökohtaisen palkanosan taulukko 1.5.2009

3. Sähköpostiviesti 7.7.2014, A:n oikaisuvaatimukseen 6.8.2009 ja siihen liittyvä päätös

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus 17.9.2009 tarkastuseläinlääkärille tehtävän vaativuustason muutoksesta

2. Erimielisyysneuvottelun pöytäkirja 8.7.2014

3. Tuloste Eviran Personec F -järjestelmästä ajalta 1.1.2009 – 31.12.2009 (salassa pidettävä asiakirja)

4. Tuloste Eviran Personec F -järjestelmästä ajalta 1.1.2010 – 31.12.2010 (salassa pidettävä asiakirja)

5. Tuloste Eviran Personec F -järjestelmästä ajalta 1.1.2011 – 31.12.2011 (salassa pidettävä asiakirja)

6. Tuloste Eviran Personec HR -järjestelmästä vuodelta 2013

Kantajan henkilötodistelu

1. Tarkastuseläinlääkäri A

2. Juko ry:n ylitarkastaja B

3. Juko ry:n neuvottelupäällikkö C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Eviran henkilöstöpäällikkö D

2. Lihantarkastusyksikön esimies E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tehtävän vaativuustasosta

Kantaja Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on väittänyt, että palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 1.1.2008 lukien tehtäväkohtaisessa palkkaluokittelussa on tapahtunut virhe, kun A:n tehtävä on sijoitettu vaativuusluokkaan kahdeksan.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että A:n tehtävän vaativuus on arvioitu uudelleen 1.10.2009 ja tehtävän vaativuusluokitusta on tämän johdosta korotettu.

Asiassa on riidatonta, että A on yksin työskentelevä tarkastuseläinlääkäri. Hänen tehtävänsä vaativuustaso on hänen aloitteestaan 1.10.2009 lukien korotettu kahdeksasta yhdeksään. A:n henkilökohtainen palkanosa on tuolloin euromääräisesti pysytetty samana kuin aiemman vaativuusluokan mukaisessa tehtävässä. Asiassa on riitaista ensinnäkin se, olisiko A:n tehtävä tullut jo 1.1.2008 lukien sijoittaa vaativuusluokkaan yhdeksän.

Työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole väitetty, että A:n tehtävässä olisi tapahtunut mitään sisällöllistä muutosta, kun vaativuusluokitusta on korotettu.

Eviran henkilöstöpäällikkö D on kertonut, että uuden palkkausjärjestelmän muutoksen tullessa voimaan 1.1.2008 lukien asiantuntijoiden viitetehtävät arvioitiin uudelleen. A:lle lähetettiin marraskuussa 2008 päätös, josta ilmenivät hänen viitetehtävänsä, HEKO-prosenttinsa ja markkinalisänsä. A:n tehtävä sijoitettiin tuolloin vaativuustasolle 8. A:n tehtävän vaativuusluokitus on hänen tekemänsä aloitteen johdosta arvioitu uudelleen 1.10.2009 lähtien. Kysymyksessä ei ole ollut virheen oikaisu, koska tällöin muutos olisi tullut voimaan jo 1.1.2008 ja A:n HEKO-prosentti olisi tuolloin voimassa olleen tason mukaan ollut 24,5 prosenttia. Menettelyllisesti on tavallista, että työntekijä pyytää tehtävänsä vaativuustason uudelleen arviointia. Vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana kuin ennen uuden suoritusarvioinnin tekemistä.

Evira on vastaavanlaista tarkastuseläinlääkärin palkkausta koskevassa asiassa (TT 2014-91) myöntänyt, että tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan tehtävä teurastamon ainoana tarkastuseläinlääkärinä kuuluu vaativuusluokkaan yhdeksän. Myös JUKO ry:n pääluottamusmies B on kertonut, että yksin työskentelevät tarkastuseläinlääkärit sijoitetaan vaativuustasolle 9. A:n sijoittaminen tasolle 8 on ollut virhe, koska A on tehnyt koko ajan samaa työtä.

Työtuomioistuin katsoo B:n kertomuksen perusteella selvitetyksi, että A:n tehtävä olisi jo ennen 1.10.2009 tehtyä vaativuusluokituksen muutosta tullut sijoittaa vaativuusluokkaan yhdeksän. Näin ollen kysymyksessä on ollut virheen oikaisu, kun A:n tehtävän vaativuusluokitusta on 1.10.2009 lukien korotettu. Arviossa on otettu huomioon työtuomioistuimen aikaisempi ratkaisu TT 2014-91.

Kehityskeskustelujen käyminen

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaan tehtävän vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä, kunnes suoritustaso muuttuneessa tehtävässä on arvioitu. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuustason muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti.

Sopimuksen 5 §:n 8 momentin mukaan mikäli vuotuisissa kehityskeskusteluissa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Evira on myöntänyt, ettei A:n tehtävän vaativuustason muututtua hänen suoritustasonsa arviointia ole tehty ajalla 1.10.2009 - 1.4.2010. Vastaajat ovat vedonneet siihen, ettei A:n suoriutumista ole tuolloin tai myöhemminkään voitu arvioida tämän lukuisten poissaolojen vuoksi. Vuoden 2013 kehityskeskustelu on jäänyt käymättä, koska Paimion teurastamo on palanut eivätkä tietoliikenneyhteydet teurastamossa ole toimineet. D on kertonut, että kehityskeskustelujen pitämistä on vaikeuttanut A:n sairauspoissaolojen lisäksi se, että A on ollut työkokeilussa marraskuusta 2011 maaliskuun loppuun asti 2012 Mellilässä.

[Teksti salainen.]

Työtuomioistuin katsoo, ettei Paimion teurastamon paloa voida pitää syynä kehityskeskustelujen käymisen viivästymiselle, koska teurastamon toimisto on A:n kertomuksen perusteella ollut palosta huolimatta koko ajan toiminnassa eikä teurastamon tietoliikenneyhteyksissä ole ollut katkoksia. Lisäksi Eviralla on työnantajana täytynyt olla tieto A:n työkokeilupaikasta, jossa tämä on ollut vuosina 2011-2012 ennen teurastamon toiminnan uudelleen käynnistämistä.

Vaikka A:lla on ollut lukuisia sairauspoissaoloja vuosien 2009-2011 aikana, työtuomioistuin katsoo, että A on ollut riittävässä määrin työnantajan tavoitettavissa kehityskeskustelujen käymiseksi. C:n kertomuksesta ilmenee, että kehityskeskustelut voidaan työntekijän poissaolojen vuoksi käydä lähtökohtaisesti milloin tahansa. Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n poissaoloja voida siten pitää esteenä kehityskeskustelujen käymättä jättämiselle tai niiden käymisen viivästymiselle.

Henkilökohtaisen palkanosan muutos

JUKO ry:n neuvottelupäällikkö C on kertonut, ettei työnantaja voi laskea henkilökohtaista palkanosaa ryhtymättä toimenpiteisiin, joilla suoriutumisen laskemista on ensin selvitetty. Henkilökohtaisen palkanosan laskeminen on muutenkin poikkeuksellista ja edellyttää sitä, ettei työntekijä ole suoriutunut työstään vaadittavalla tasolla. Pidempien poissaolojen tapauksessa työntekijän suoritusta arvioidaan tämän aiemman suorituksen perusteella.

Asiassa on selvitetty, ettei A:n kanssa ole pidetty kehityskeskusteluja, joiden perusteella hänen suoriutumistasoaan olisi voitu arvioida. Asiassa ei ole edellä mainituin tavoin todettu työntekijän poissaoloista johtuvaa estettä kehityskeskustelujen käymiselle. Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja Evira vastaa direktio-oikeutensa nojalla virkaehtosopimuksen noudattamisesta ja siten myös kehityskeskustelujen käymisestä. Koska A:n suoriutumistasoa ei ole arvioitu, ei hänen henkilökohtaista palkanosaansa ole myöskään voitu laskea.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että A:n henkilökohtainen palkanosa on pysynyt vaativuusluokituksen muutoksesta huolimatta euromääräisesti samana.

Työtuomioistuin toteaa, että A:n henkilökohtainen palkanosa on 1.1.2008 määrätty palkkausjärjestelmän mukaisesti suoritustason E08 mukaan 26 prosentiksi tehtäväkohtaisesta palkasta. Kun tehtävän vaativuusluokkaa on 1.10.2009 lukien korjattu, on henkilökohtaisen palkanosan rahamääräinen suuruus pysynyt samana, mutta palkan määrä on prosentuaalisesti alempi kuin vaativuusluokan kahdeksan mukaisessa tehtävässä. Vaativuustason yhdeksän tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna henkilökohtainen palkanosa on tällöin ollut 23,42 prosenttia.

Kantajan kirjallisena todisteena 2 vetoamasta Eviran henkilökohtaisen palkanosan määrittelyä koskevasta taulukosta ilmenee, että henkilökohtainen palkanosa 1.5.2009 lukien on vaativuustasolle E08 sijoitetussa tehtävässä 26 prosenttia ja E09 tehtävässä 30 prosenttia. Työtuomioistuin on edellä mainituin tavoin katsonut, että A:n tehtävä olisi tullut alun perin palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä sijoittaa vaativuustasolle yhdeksän eikä hänen henkilökohtaista palkanosaansa ole voitu alentaa ilman suoritusarvioinnin tekemistä. Työtuomioistuin katsoo, että A:n palkan pysyttäminen euromääräisesti samana tarkoittaisi virkaehtosopimuksen vastaisesti A:n henkilökohtaisen palkanosan tosiasiallista alentamista. Näin ollen kantajan vahvistusvaatimus koskien hänen henkilökohtaisen palkanosansa määrää 1.4.2010 lukien on hyväksyttävä.

Virkaehtosopimuksen vastainen menettely

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että valtiovarainministeriö tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, koska Evira on jättänyt käymättä kehityskeskustelut A:n kanssa vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013, ja koska Evira on laiminlyönyt arvioida A:n henkilökohtaisen suoritustason ja maksaa sen mukaisen henkilökohtaisen palkanosan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hänen tehtäviensä vaativuustason muuttumisesta 1.10.2009.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin mukaan henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa.

Työtuomioistuin on edellä mainituin tavoin katsonut, että työnantaja vastaa direktio-oikeutensa nojalla virkaehtosopimuksen noudattamisesta ja siten myös kehityskeskustelujen käymisestä. Vaikka työntekijä kieltäytyisi keskustelujen käymisestä, on työnantajalla direktio-oikeutensa nojalla velvollisuus määrätä työntekijä käymään keskustelut. Asiassa on todettu, että kehityskeskustelu A:n kanssa vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013 on jäänyt tekemättä.

Työtuomioistuin katsoo, että valtiovarainministeriö on rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun A:n kanssa ei ole käyty kehityskeskusteluja vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013.

Hyvityssakko

Valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Valtiovarainministeriön on edellä todettu rikkoneen tarkentavaa virkaehtosopimusta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, kun A:n kanssa ei ole käyty vuosittain kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelut ovat jääneet käymättä vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että tarkastuseläinlääkärit tekevät työtä erillään Eviran toimipisteistä, minkä vuoksi työntekijän tulisi olla myös omalta osaltaan aktiivinen kehityskeskustelujen käymisen suhteen. A ei ole vaatinut kehityskeskustelujen toimittamista eikä hän ole täyttänyt omaa arviotaan HR -järjestelmään.

D:n kertomuksesta ilmenee, että työnantaja pystyy tekemään sähköiseen järjestelmään työntekijää koskevan arvion, vaikka tämä ei olisikaan kirjannut omaa arviotaan. Työntekijän kirjauksen puutteen ei siten voida katsoa sinänsä olevan keskustelujen käymisen este. Asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksilla on selvitetty, että tarkastuseläinlääkärin työ on luonteeltaan itsenäistä, kiireistä ja sitovaa. Työ edellyttää siihen sitoutumista, motivaatiota ja työtehtävien priorisoimista.

Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa kokonaan tuomitsematta. Hyvityssakon määrässä on kuitenkin otettava huomioon Eviran pyrkimys parantaa toimintaansa keskustelujen käymiseksi, tarkentavan virkaehtosopimuksen säännösten epäselvyydestä johtuva tulkinnanvaraisuus sekä A:n heikko tavoitettavuus hänen poissaolojensa vuoksi. Valtiovarainministeriön maksettavaksi vuonna 2014 (TT 2014-91) tuomittu hyvityssakko ei koske tässä tapauksessa tarkoitettua rikkomusta eikä erityistä syytä hyvityssakon korottamiseen tai alentamiseen tällä perusteella siten ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen valtionvarainministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa Elintarviketurvallisuusviraston ja muun muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n 4.2.2008 solmiman tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että Eviran on tullut ja tulee edelleen käyttää henkilökohtaista palkanosaa määritellessään vain virkaehtosopimuksen liitteen sisältämiä prosentuaalisia korotusportaita,

- vahvistaa, että tarkastuseläinlääkäri A:n henkilökohtaisen palkanosan oikea määrä tässä tapauksessa on 1.4.2010 lukien 26 prosenttia henkilön tehtäväkohtaisesta palkastaan,

- tuomitsee valtionvarainministeriön maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 1.500 euroa tarkentavan virkaehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan 5 §:n rikkomisesta,

- velvoittaa valtiovarainministeriön ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 6.606,30 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wiren puheenjohtajana sekä Jalanko, Voipio, Aarto, Koskinen ja Huuki jäseninä. Sihteerinä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.