Permanent civil servant's pay cannot be reduced without annual development discussions per collective agreement.

Virkamiestä ei voitu pitää viran vakinaistamisen yhteydessä uutena virastoon tulevana henkilönä, kun hänellä oli taustalla useita määräaikaisia virkasuhteita pääosin samassa tehtävässä. Työnantaja ei voinut alentaa virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa pitämättä tämän kanssa kehityskeskusteluja.

Työnantaja oli tietensä rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun virkamiehen kanssa ei ollut käyty vuosittain kehityskeskusteluja virkaehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Valtiovarainministeriö

Elintarviketurvallisuusvirasto

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.5.2015

Pääkäsittely 27.5.2015 ja 30.6.2015

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketurvallisuusviraston, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 4.2.2008 allekirjoitetussa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa virkasuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuukautta. Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyttyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne kokonaisuutena vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.

Palvelussuhteiden katsotaan liittyvän keskeytyksettä toisiinsa silloin, kun palvelussuhteiden väli kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat:

1. aikaansaavuus ja työn laatu

2. ammatillinen ote ja monipuolisuus

3. yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

4. aktiivisuus, aloitteellisuus ja kehittämisote

Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnit ja tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat myös muissa, alla mainituissa tapauksissa.

Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.

Henkilön tullessa uutena virastoon maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Tehtävän vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä, kunnes suoritustaso muuttuneessa tehtävässä on arvioitu. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuustason muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti.

Mikäli vuotuisissa kehityskeskusteluissa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Jos henkilö on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.

Jos henkilö on ollut huomattavan osan 8 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai 9 momentissa sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellisissä momentissa tarkoitetussa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta.

Vuotuisten kehityskeskusteluiden perusteella vahvistettujen suoritustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Elintarvikevirastossa ja nykyisessä Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira) tarkastuseläinlääkärin tehtävissä 1.9.2002 alkaen. Hänet nimitettiin tarkastuseläinlääkärin virkaan 1.7.2013. A työskenteli sijaisena yhteensä 84 eri määräaikaisessa virkasuhteessa ennen kuin hänet nimitettiin vakituiseen virkasuhteeseen.

Evira soveltaa uusina tulevien viranhaltijoiden henkilökohtaisessa arvioinnissa HEKO-prosentin lähtökohtaisesti tasolle 11 prosenttia, 14,5 prosenttia tai 18 prosenttia. A:n HEKO-prosentti on alennettu virkasuhteeseen nimittämisen yhteydessä 18 prosenttiin aikaisemmasta 30,60 prosentista.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko Evira voinut arvioida A:n suoriutumisen uudelleen vakituiseen virkasuhteeseen nimittämisen yhteydessä 1.7.2013.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukainen neuvottelu on käyty JUKO ry:n pääluottamusmiehen ja Eviran välillä. Neuvottelut ovat päättyneet erimielisenä. Pöytäkirja, josta erimielisyys käy ilmi, on tarkastettu ja allekirjoitettu 8.7.2014.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ja muun muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n 4.2.2008 solmiman tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että pääosin samoissa tehtävissä samassa virastossa työskennelleen tarkastuseläinlääkäri A:n HEKO-prosenttia ei olisi viran 1.7.2013 tapahtuneen vastaanottamisen johdosta saanut alentaa 30,6 prosentista eli siltä tasolta, mille se oli hänen aikaisemman samassa virastossa tapahtuneen pitkäaikaisen työskentelynsä perusteella arvioitu,

- tuomitsee valtiovarainministeriön ja Eviran hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta sen jätettyä virkaehtosopimuksen edellyttämät vuosittaiset kehityskeskustelut käymättä vuosina 2010, 2012 ja 2013,

- tuomitsee valtiovarainministeriön ja Eviran yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Kantajalla on oikeussuojan tarve tarkentavan virkaehtosopimuksen rikkomisen perusteella.

A ei tarkastuseläinlääkärin viran vastaanottaessaan tullut uutena virastoon.

Eviran ja muun muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n välillä solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 § 7 momentissa on sovittu, että henkilön tullessa uutena virastoon maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Uutena virastoon tuleville on virkaehtosopimuksessa siis mahdollistettu kaavamaisempi arviointimenettely, koska heidän suoriutumisestaan ei virastossa vielä ole tietoa.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen sanamuodon yleiskielen mukainen tulkinta on selvä. Kun henkilö tulee uutena virastoon, tarkoittaa se tilannetta, jossa henkilö ei aikaisemmin ole työskennellyt virastossa. Sen sijaan henkilön, joka on jo aikaisemmin työskennellyt virastossa, ei voida enää toista kertaa katsoa tulevan uutena virastoon. Myös sopijaosapuolten tarkoitus sopimuskohtaa solmittaessa on ollut yleiskielen sanamuodon mukainen.

A:n tehtävissä ei ole tapahtunut virkaehtosopimuksen 5 §:n 6 momentin mukaista olennaista muutosta eikä 2 §:n 2 momentin kautta voida tulkita sitä, mitä uutena virastoon tulevalla tarkoitetaan.

Työnantaja ei voi saada perusteetonta etua jättämällä henkilökohtaisen palkanosan määrittelemättä.

Evira on laiminlyönyt virkaehtosopimuksen edellyttämän vuosittaisen kehityskeskustelun käymisen A:n kanssa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Vain vuosina 2011 ja 2014 virkaehtosopimuksen edellyttämä kehityskeskustelu on käyty. Kehityskeskustelun käyminen on työnantajan velvollisuus. Kehityskeskusteluja on ollut käymättä niin pitkältä ajalta, ettei korvauksen alentamiselle ole perusteita. Ratkaisu TT 2014:91 ei voi olla peruste hyvityssakkojen tuomitsematta jättämiselle. Kysymys on ollut jatketusta menettelystä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto ovat vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta tai hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Perusteet kanteen tutkimatta jättämiselle

Kantajalla JUKO ry:llä ei ole oikeussuojan tarvetta, joten kanne tulee jättää tutkimatta. Tarkastuseläinlääkäreille maksetaan tehtäväkohtaisen vaativuustason ja henkilökohtaisen palkanosan lisäksi joka tapauksessa niin sanottua henkilökohtaista lisäpalkkiota. Henkilökohtainen lisäpalkkio on voimassa henkilön palvelussuhteen päättymiseen saakka kyseisessä tehtävässä. A:n henkilökohtaista lisäpalkkiota on nostettu, kun hänet on nimitetty vakinaiseen virkasuhteeseen 1.7.2013. Näin ollen vaikka A:n henkilökohtainen suoriutuminen vakinaistamisen yhteydessä on laskenut arvioinnin johdosta 18 prosenttiin, ei hänen kokonaispalkkansa ole kuitenkaan laskenut johtuen hänen henkilökohtaisen lisäpalkkionsa noususta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaiset määräykset

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:n mukaan sopimusta sovelletaan sellaisissa määräaikaisissa virkasuhteissa, jotka yhdessä tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuukautta. Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyttyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne kokonaisuutena vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä. Edelleen palvelussuhteiden katsotaan liittyvän keskeytyksittä toisiinsa silloin, kun palvelussuhteiden väli kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 3 momentin mukaan henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin mukaan suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista

tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Edelleen määräyksen 5 momentin mukaan työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnit ja tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat myös muissa, alla mainituissa tapauksissa.

Poikkeaminen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta

A:n aikaisemmat määräaikaiset virkasuhteet virastossa

Vain kaksi A:n määräaikaisista virkasuhteista on kestänyt yli kuusi kuukautta ajalla 1.9.2003 - 31.12.2004 (1 vuotta 4 kk) ja 4.3.2009 - 23.3.2010 (1 vuosi 20 päivää). Valtaosa on ollut lyhyitä määräaikaisuuksia, jotka ovat lyhimmillään kestäneet vain yhden päivän tai muutamia päiviä. Kyseisiä enintään kuukauden mittaisia määräaikaisia virkasuhteita on ollut yhteensä 57 kappaletta. Osa hänen määräaikaisista virkasuhteistaan on ollut myös osa-aikaisia.

Vakiintunut tulkinta

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momenttia on sovellettu myös tilanteissa, jossa henkilöllä on ollut aiempia määräaikaisia virkasuhteita, mutta henkilö on ensimmäistä kertaa nimitetty vakituiseen virkasuhteeseen. Kyseistä tarkentavan virkaehtosopimuksen kohtaa on sovellettu niissä tilanteissa, joissa henkilön virkatehtävien vakituisessa virassa on katsottu eroavan ratkaisevalla tavalla hänen aiemmista tehtävistään eri määräaikaisissa sijaisuuksissa. Kyseisen virkaehtosopimuksen kohdan vakiintuneeksi tulkinnaksi on muodostunut, että se poikkeaa sanamuodon mukaisesta tulkinnasta "henkilön tullessa uutena virastoon".

Lisäksi A:n sijaisena hoitamien työtehtävien voidaan katsoa eronneen sillä tavalla vakinaisen tarkastuseläinlääkärin tehtävistä, että hänet on myös tosiasiassa voitu katsoa uudeksi henkilöksi. Henkilökohtainen suoriutuminen vakituisessa tehtävässä on näin ollen voitu arvioida uudelleen viran vastaanottamisen yhteydessä.

Evira katsoo toissijaisesti, että kyseisessä tilanteessa noudatettavaksi olisi voinut tulla myös tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 6 momentti, jolloin henkilön työtehtävien katsottaisiin muuttuneen olennaisesti vakinaiseen virkasuhteeseen nimittämisen yhteydessä. Tällöinkin suoritettaisiin virkaehtosopimuksen mukainen arviointi uudessa tehtävässä. Kantajan näkemys siitä, että HEKO-prosentti tulisi pysyttää samalla tasolla kuin sijaisena ollessa, eikä uutta arviota vakinaisen tehtävän yhteydessä olisi saatu tehdä, on näin ollen väärä. Koska A:n tehtävät ja vastuualueet ovat muuttuneet ja kasvaneet vakinaistamisen yhteydessä, olisi hänen henkilökohtainen suoriutuminen uudessa tehtävässä joka tapauksessa arvioitu alentuneen.

Vakituisen tarkastuseläinlääkärin tehtävien erot tarkastuseläinlääkärin sijaisen tehtävistä

Vaikka A:lla on ollut lukuisia määräaikaisia sijaisuuksia, suurin osa näistä sijaisuuksista on ollut kestoltaan lyhyitä. Lisäksi sijaisuudet ovat olleet erityyppisissä teurastamoissa eri puolilla maata. Selvää on, että lyhyissä sijaisuuksissa tai muutaman kuukauden kesäsijaisuuksissa ei pystytä perehdyttämään kaikkeen siihen, mitä kussakin teurastamossa tapahtuu. Tarkastuseläinlääkärin sijaiset tekevät yleensä vain "välttämättömimmän" ja alle puolen vuoden sijaiset tekevät harvoin lainkaan esimerkiksi koko laitoksen kattavaa laitosvalvontaa. Pikemminkin sijaisten vastuulla on rutiininluonteisina pidettävä tehtävät kuten työ niin sanotulla "teuraslinjalla".

A on tehnyt muun muassa HK Ruokatalo Oy:llä tarkastuseläinlääkärin sijaisena suurimmaksi osaksi lihantarkastusta teuraslinjalla. Työkokemuksensa perusteella hänellä on ollut edellytykset hoitaa menestyksekkäästi rutiininluonteisia ja lihantarkastukseen liittyviä perustehtäviä kuten ante mortem (elävänä tarkastus), post mortem (ruhojen ja elinten tarkastus) ja lihanarvostelu. Tältä osin A:n osaaminen onkin otettu huomioon henkilökohtaisessa suoritusarvioinnissa, kun hänen suoriutumisensa on arvioitu uuden henkilön suorituksen arvioinnissa käytettävän ohjeellisen taulukon ylimmälle tasolle. Kyse ei tässä mielessä ole ollut kantajan väitteen mukaisesta kaavamaisesta henkilökohtaisen suoritusarvioinnin tekemisestä.

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että henkilökohtaisen suoriutuvuuden arvioinnit eri yksiköissä ovat keskenään yhdenmukaiset ja tasapuoliset, sekä siitä, että arviointi suhteutetaan muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. A:n henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi on vakinaistamisen jälkeen ollut myös oikeudenmukaisessa suhteessa verrattuna muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointiin, erityisesti samassa teurastamossa työskenteleviin vakituisiin tarkastuseläinlääkäreihin nähden.

HEKO-prosentin alentaminen

Evira soveltaa uusina tulevien viranhaltijoiden henkilökohtaisessa arvioinnissa HEKO-prosentin lähtökohtaisesti joko tasolle 11 prosenttia, 14,5 prosenttia tai 18 prosenttia. A:n HEKO-prosentti vahvistettiin henkilökohtaisen suoriutuvuusarvioinnin perusteella ylimmälle tasolle eli 18 prosenttiin. Näin on tapahtunut nimenomaisesti A:n aiemman työkokemuksen perusteella.

Vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta käymättä jääneiden kehityskeskustelujen takia

Hyvityssakko ei ole rangaistus, vaan sen tarkoituksena on tehostaa sopimuksen noudattamista vastaisuudessa. Ottaen huomioon hyvityssakon luonteen vuonna 2014 tuomittu hyvityssakko saman rikkomuksen johdosta on katsottava jo yksinään riittäväksi seuraamukseksi kehityskeskustelujen käymättä jäämisen takia. Evira kiinnittää huomiota siihen, että tässäkin tapauksessa on kyse kehityskeskustelun käymättä jäämisestä nimenomaisesti tarkastuseläinlääkärin kanssa. Tarkastuseläinlääkärit on hallinnollisesti sijoitettu Eviran lihantarkastusyksikköön, ja he sijaitsevat fyysisesti erillään Eviran toimipisteistä, ja he valvovat teurastamoita ympäri Suomea. Tämä aiheuttaa haasteensa esimiehille ja kehityskeskustelujen käymiselle niissä tapauksissa, joissa henkilö itse pysyy passiivisena kehityskeskustelujen aloittamisen ja käymisen suhteen. Lisäksi huomioon tulee ottaa, että nyt vireillä oleva kanne koskee samaa ajankohtaa kuin kyseinen aiempi tuomio, jossa rikkomusten todettiin tapahtuneen vuosina 2011 ja 2012.

Aiempi tuomio yksinään riittää jo varmistamaan sen, että Evirassa tulevaisuudessa toteutetaan kehityskeskustelut tarkentavan virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti vuosittain. Myöskään oikeuskäytännössä ei hyvityssakkoa ole saman rikkomuksen toistuessa yleensä tuomittu uudelleen, ellei kyse ole ns. jatketusta menettelystä. Evira katsoo, että kanne tulisi jo yksin tällä perusteella hylätä.

Työnantajapuolelle ei ole asetettu erityistä velvollisuutta kehityskeskustelujen käymiselle. Työntekijä voi kieltäytyä kehityskeskustelusta.

Kehityskeskustelut vuosina 2010 ja 2012 - 2013 ja erityinen syy

Evira myöntää, että vuoden 2010 osalta kehityskeskustelu on todennäköisesti jäänyt käymättä. Ennen vuoden 2011 sähköisen HR -järjestelmän käyttöönottoa Evirassa kehityskeskustelujen käyminen oli niin sanottujen vanhojen aluejohtajien tehtävä eikä tietoa näistä keskusteluista tai niiden käymättä jäämisen syistä ole onnistuttu toistaiseksi saamaan. Kehityskeskusteluiden aineistot olivat tuolloin ainoastaan paperilla silloisten aluejohtajien arkistoissa.

Evirassa on keväällä 2011 otettu käyttöön uusi sähköinen HR -järjestelmä. Nykyisin käytössä olevassa sähköisessä järjestelmässä esimies ei voi tehdä omaa arviointiaan ennen kuin työntekijä on allekirjoittanut ja päivännyt oman arvionsa. Vuosina 2012 ja 2013 A ei ole täyttänyt omaa arviotaan HR -järjestelmään. Vuonna 2013 esimies on kirjannut HR-järjestelmään, ettei A ole myöskään itse halunnut käydä kehityskeskusteluja kyseisenä vuonna. Työnantaja ei ole pakottanut osallistumaan kehityskeskusteluun, mikäli henkilö on itse todennut sen tarpeettomaksi. Kehityskeskustelun käymättä jäämiseen vuosina 2012 ja 2013 on tältä osin ollut A:sta riippuvainen syy.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus

Molempien osapuolien tulisi pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Tarkentava virkaehtosopimus on jättänyt avoimeksi tai ainakin tulkinnanvaraiseksi sen, missä tilanteissa 5 §:n 7 momentin määräys "henkilön tullessa uutena virastoon" voi tulla sovellettavaksi. Lisäksi kantajan toinen kannevaatimus on täsmennettynäkin ollut hyvin täsmentymätön kantajan vaatiessa oikeudenkäyntikulujen korvaamista "useiden vuosien käymättä jääneiden kehityskeskustelujen vuoksi". Toinen kannevaatimus on joka tapauksessa ollut selvästi perusteeton vaadittaessa hyvityssakkoon tuomitsemista myös sellaisten vuosien osalta, joina kehityskeskustelu on käyty tai henkilö on itse kieltäytynyt kehityskeskustelusta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysneuvottelun pöytäkirja 8.7.2014

2. "Esimerkkejä henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin palvelussuhteen alkaessa"

3. Suoritusarviointi vuodelta 2011

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Nimikirjanote

2. Sähköposti 16.1.2015

3. Ote allekirjoittamispöytäkirjasta 4.2.2008 (kohdat 3 / 5)

4. Ote pöytäkirjasta 19.1.2012 (2 §, 5 §)

5. Tuloste HR -järjestelmästä

Kantajan henkilötodistelu

1. Tarkastuseläinlääkäri A

2. Pääluottamusmies, ylitarkastaja B

3. Tarkastuseläinlääkäri C

4. Juko ry:n neuvottelupäällikkö D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Eläinlääkäri E

2. Eviran henkilöstöpäällikkö F

3. Lihantarkastusyksikön esimies G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Valtiovarainministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ovat vaatineet, että kanne on jätettävä tutkimatta, koska Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:llä (JUKO ry) ei ole oikeussuojan tarvetta. A:n henkilökohtaista lisäpalkkiota on nostettu, kun hänet on nimitetty vakinaiseen virkasuhteeseen 1.7.2013. Vaikka A:n henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella määräytyvä palkanosa (HEKO-prosentti) on A:n virkasuhteen vakinaistamisen yhteydessä laskenut arvioinnin johdosta 18 prosenttiin, ei hänen kokonaispalkkansa ole kuitenkaan laskenut johtuen hänen henkilökohtaisen lisäpalkkionsa noususta. Henkilökohtainen lisäpalkkio on voimassa A:n palvelussuhteen päättymiseen saakka kyseisessä tehtävässä.

Asiassa on riidatonta, että tarkastuseläinlääkäreille maksetaan tehtäväkohtaisen vaativuustason ja henkilökohtaisen palkanosan lisäksi henkilökohtaista lisäpalkkiota, jota maksetaan vain tarkastuseläinlääkäreille ja jonka suuruus vaihtelee henkilöittäin.

Työtuomioistuin katsoo B:n ja D:n kertomusten perusteella selvitetyksi, ettei tarkentavan virkaehtosopimuksen perusteella voida todeta sitä, että niin sanottu markkinalisä olisi siten pysyvä, että sitä ei voitaisi muuttaa tulevaisuudessa Eviran tekemin päätöksin. Sen vuoksi JUKO ry:llä on oikeussuojan tarve tältä osin ja vastaajien oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Kanteen vahvistusvaatimus

JUKO ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan tarkentavan virkaehtosopimuksen

5 §:n 7 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että pääosin samoissa tehtävissä samassa virastossa työskennelleen tarkastuseläinlääkäri A:n HEKO-prosenttia ei olisi viran 1.7.2013 tapahtuneen vastaanottamisen johdosta saanut alentaa 30,6 prosentista eli siltä tasolta, mille se oli hänen aikaisemman samassa virastossa tapahtuneen pitkäaikaisen työskentelynsä perusteella arvioitu.

Vastaajat ovat vedonneet ensinnäkin siihen, ettei A:n määräaikaisiin virkasuhteisiin ole tullut soveltaa tarkentavaa virkaehtosopimusta, koska hänen määräaikaiset virkasuhteensa välittömästi ennen tehtävän vakinaistamista ovat jääneet alle kuuden kuukauden mittaisiksi ja virkasuhteiden välillä on ollut yli 30 päivän katkos. Lisäksi vastaajat ovat vedonneet siihen, että A on tullut uutena virastoon ja hänen henkilökohtainen palkanosansa on määritelty hänen suoritustasonsa mukaisesti.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:n mukaan sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa virkasuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuukautta. Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyttyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne kokonaisuutena vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä. Palvelussuhteiden katsotaan liittyvän keskeytyksettä toisiinsa silloin, kun palvelussuhteiden väli kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaan henkilön tullessa uutena virastoon maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Tehtävän vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä, kunnes suoritustaso muuttuneessa tehtävässä on arvioitu. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuustason muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti.

Asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet ristiriitaisesti siitä, ketä pidetään uutena virastoon tulevana työntekijänä. Eviran Länsi-Suomen aluejohtajana toiminut E on kertonut, että uutena virastoon tuleva tarkoittaa uutena tehtävään tulevaa henkilöä tämän taustasta riippumatta. Samaa työtä aiemmin tehnyttä voidaan pitää uutena, kun henkilö vakinaistetaan.

JUKO ry:n pääluottamusmiehenä vuodesta 2011 toiminut B on kertonut, että uutta palkkausjärjestelmää käyttöön otettaessa 1.1.2008 laadittiin ohjeet esimiehille uusille työntekijöille maksettavan palkan arviointikriteereistä. Ohjeissa ei kuitenkaan määritelty sitä, ketä pidetään uutena työntekijänä, vaan jokainen tapaus on arvioitu yksilöllisesti. B:n tiedossa on, että maa- ja metsätalousministeriöstä Eviraan siirtyneitä työntekijöitä on vaihtelevasti pidetty uusina.

Vastaajien kirjallisena todisteena 1 vetoamasta nimikirjanotteesta ilmenee, että A on työskennellyt tarkastuseläinlääkärin sijaisena yhteensä 84:ssä eri määräaikaisessa virkasuhteessa ennen kuin hänet on nimitetty vakituiseen virkasuhteeseen 1.7.2013. Näistä määräaikaisuudet ajalla 1.9.2003-31.12.2004 ja ajalla 4.3.2009-23.3.2010 ovat kestäneet yli kuusi kuukautta. A:n 28.10.2012 päättyneen ja 17.1.2013 alkaneen määräaikaisen virkasuhteen välinen kesto on ollut yli 30 päivää.

Vaikka tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:n sanamuodon mukaan olisi sinänsä mahdollista pitää A:ta uutena virastoon tulleena työntekijänä sillä perusteella, että hänen määräaikaisten virkasuhteidensa välillä on ollut yli 30 päivän katkos syksyllä 2012 ja alkuvuodesta 2013 eli ennen hänen nimittämistään 1.7.2013 lukien kanteessa kerrottuun vakinaiseen virkaan, työtuomioistuin katsoo D:n kertomus huomioon ottaen, ettei tarkentavan virkaehtosopimuksen tällainen tulkinta ole sopimuksen tarkoituksen mukainen silloin kun on kysymys henkilöstä, jolla on pitkä työhistoria samassa virastossa. D:n kertomuksen perusteella sopimuksen noudattaminen ei voi perustua talokohtaisiin käytäntöihin. B:n kertomuksen perusteella myöskään asiassa ei ole selvitetty muodostuneen mitään vakiintunutta käytäntöä siitä, että kaikkia Eviran palvelukseen siirtyneitä työntekijöitä olisi pidetty uusina.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että A ei ole ollut tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentissa tarkoitettu uutena virastoon tullut henkilö sillä perusteella, että hänen määräaikaisten virkasuhteidensa välillä on ollut yli 30 päivän katkos syksyllä 2012 ja alkuvuodesta 2013.

Seuraavaksi asiassa tulee arvioitavaksi, onko A:n sijaisena tekemien työtehtävien katsottava tosiasiallisesti muuttuneen vaativuustasoltaan sillä tavalla vakinaisen tarkastuseläinlääkärin viran saamisen yhteydessä, että hänet voitaisiin sen perusteella arvioida uutena virastoon tulevana henkilönä tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaisesti tai onko A:n työtehtävissä tapahtunut tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 6 momentin mukaista olennaista muutosta hänen siirtyessään sijaisen tehtävistä vakituiseksi tarkastuseläinlääkäriksi.

Asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet ristiriitaisesti siitä, eroavatko vakituisen tarkastuseläinlääkärin ja tämän sijaisena toimivan henkilön tehtävät toisistaan.

Tarkastuseläinlääkäri C:n kertomus sijaisen ja vakituisen tarkastuseläinlääkärin tehtävien samankaltaisuudesta tukee A:n kertomusta tältä osin. C on kertonut, että A toimi hänen sijaisenaan ajalla 4.3.2009-23.2.2010 Snellmanin teurastamossa samaan aikaan kun hän itse sijaisti paikan johtavaa tarkastuseläinlääkäriä. He olivat A:n kanssa tuolloin tehneet käytännössä samoja työtehtäviä.

Lihantarkastusyksikön esimies G ja E ovat puolestaan katsoneet, että sijaisen ja vakituisen tarkastuseläinlääkärin tehtävät eroavat toisistaan siten, että sijaisille annetaan lähinnä vain rutiiniluontoisia tehtäviä eikä heillä ole yleensä tarkastus- tai raportointitehtäviä eikä vientivalvontaan liittyviä tehtäviä. Myös vastaajien kirjallisena todisteena 2 vetoamasta sähköpostiviestistä ilmenee, että A:n lähiesimiehenä toiminut tarkastuseläinlääkäri H on arvioinut, että A on Forssassa sijaisena toimiessaan helmikuusta 2011 tammikuuhun 2012 tehnyt vain tavanomaista linjatyötä teuraslinjalla. H ei ole tosin viestistä ilmenevällä tavalla muistanut, onko A:n työtehtäviin kuulunut hygieniavalvontaa.

Työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyksi, että A on virassaan ja sitä edeltäneissä viransijaisuuksissa erittäin laajan työkokemuksen hankkinut, kokenut tarkastuseläinlääkäri. A on kertomansa mukaan tehnyt yli seitsemän vuoden ajan tarkastuseläinlääkärin sijaisena määräaikaisuuksia, joista viisi vuotta siipikarja- ja kaksi vuotta sikateurastamoissa ennen vakinaistamista. Kantajan kirjallisena todisteena vetoamasta HR-järjestelmän otteesta vuodelta 2011 ilmenee, että A:n lähiesimies G on arvioinut A:n osaamisen neljästä osa-alueesta kolme hyvälle keskitasolle C ja yhden tasolle D tämän tavanomaista laajemman osaamisen vuoksi. G on kertomuksellaan vahvistanut pitäneensä A:n työkokemusta hyvin laajana ja arvioinut hänen olleen hyvä sijainen. Myös C:n kertomuksesta ilmenee, että A on ollut osaava ja kokenut työntekijä.

Asiassa on selvitetty, että sijaisen tehtävät eri teurastamoissa vaihtelevat teurastamoiden koon ja erikoistumisalojen mukaan sekä sen perusteella, onko niissä ulkomaanvientiä. A on itsekin kertonut, että hänen työtehtäviensä laatu ja laajuus ovat vaihdelleet teurastamoittain. Vaikka asiassa kuultujen henkilöiden ristiriitaisten kertomusten perusteella on jäänyt osittain epäselväksi, mitkä tosiasiassa ovat kussakin teurastamossa sijaisena toimivan ja vakituisen tarkastuseläinlääkärin tehtävien väliset erot, A:n kertomuksesta ilmenee, että hän on tehnyt useissa teurastamoissa myös kattavasti sellaisia tehtäviä muun muassa vientiin ja valvontaan liittyen, jotka poikkeavat G:n ja E:n kuvaamista tavanomaisten tarkastuseläinlääkärin sijaisen rutiinitehtävistä tarkastuslinjalla teurastamossa.

Ottaen huomioon A:n määräaikaisuuksien lukumäärä, niiden yhteenlaskettu pituus ja määräaikaisuuksien välillä olleiden katkoksien lyhyt kesto, työtuomioistuin katsoo, ettei A:ta voida pitää tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentissa tarkoitettuna uutena henkilönä. Asiassa ei ole myöskään esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella A:n työtehtävissä voitaisiin katsoa tapahtuneen tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 6 momentin mukaista olennaista muutosta hänen siirtyessään sijaisen tehtävistä vakituiseksi tarkastuseläinlääkäriksi.

Kehityskeskustelujen pitäminen ja HEKO-prosentin alentaminen

Asiassa on riidatonta, että A:n HEKO-prosentti on alennettu 18:aan 1.7.2013 lukien vakituisen viran saamisen myötä.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että A:n suoriutuvuus on voitu arvioida uudelleen vakinaisen virkasuhteen alkaessa ensisijaisesti virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin määräyksen ja toissijaisesti 5 §:n 6 momentin määräyksen perusteella. Työtuomioistuin on edellä katsonut, ettei A:ta voida pitää tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaisena uutena henkilönä. Hänen virkatehtävissään ei myöskään ole todettu tapahtuneen 5 §:n 6 momentin mukaista olennaista muutosta.

Asiassa on selvitetty, ettei A:n kanssa ole käyty kehityskeskusteluja vuosina 2010, 2012 ja 2013. Vastaajat ovat vedonneet siihen, ettei A:n kanssa ole voitu käydä kehityskeskusteluja johtuen tämän virkasuhteen pätkittäisyydestä ja poissaoloista. Lisäksi Evirassa on keväällä 2011 otettu käyttöön uusi sähköinen HR -järjestelmä, jossa esimies ei voi tehdä omaa arviointiaan ennen kuin työntekijä on allekirjoittanut ja päivännyt oman arvionsa. Vuosina 2012 ja 2013 A ei ole täyttänyt omaa arviotaan HR -järjestelmään.

A:n esimiehenä toiminut G on kertonut, että A:n määräaikaisuudet ovat olleet pätkittäisiä eikä sijaisille yleensä pidetä kehityskeskusteluja. Vaikka A on vuonna 2010 ollut lähestulkoon vain Snellmanin teurastamossa, työsuhde on välillä katkennut. Vuosina 2012 ja 2013 A on tehnyt sijaisuuksia eri teurastamoissa eri pituisilla määräaikaisuuksilla, minkä vuoksi tuolloinkaan ei ole katsottu järkeväksi pitää kehityskeskustelua.

A on kertonut, että hänellä ei ole ollut sijaisena pääsyä Eviran sähköiseen HR-järjestelmään. Hän on saanut tunnukset järjestelmään vasta loppuvuodesta vakinaisen viran saamisen jälkeen.

Eviran henkilöstöpäällikkö F:n kertomuksesta ilmenee, että työnantaja pystyy tekemään sähköiseen järjestelmään työntekijää koskevan arvion, vaikka tämä ei olisikaan kirjannut omaa arviotaan. F on myös kertonut, että myös paperilomakkeet ovat yhä käytössä eikä pääsy sähköiseen järjestelmään ole siten este kehityskeskustelujen käymiselle. A:lla on ollut tieto siitä, miten kehityskeskustelut käydään.

Vastaajien kirjallisesta todisteesta 6 ilmenee, että A:n esimies on kirjannut sähköiseen tietojärjestelmään kehityskeskustelun käymättä jäämisen syyksi vuonna 2013 sen, että A on katsonut keskustelun tarpeettomaksi. A on myöntänyt, että hän on saattanut pitää keskustelun käymistä tarpeettomana. A on kuitenkin kiistänyt kieltäytyneensä kehityskeskustelujen käymisestä.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin mukaan henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Sopimuksen 5 §:n 8 momentin mukaan mikäli vuotuisissa kehityskeskusteluissa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajana Evira vastaa direktio-oikeutensa nojalla virkaehtosopimuksen noudattamisesta ja siten myös kehityskeskustelujen käymisestä. A:n esimiehen tekemää kirjausta siitä, että tämä on pitänyt keskustelun käymistä vuonna 2013 tarpeettomana ei ole sinänsä syytä epäillä. F:n kertomuksella on kuitenkin selvitetty, ettei työntekijän tekemien kirjausten laiminlyönti ole keskustelun käymisen este.

Asiassa on riidatonta, että A:n kokonaispalkka on pysynyt samana, vaikka hänen HEKO-prosenttiaan on laskettu. A on kertonut, että hänen esimiehensä G oli soittanut hänelle hänen 1.7.2013 tapahtuneen vakinaiseen virkaan nimityksensä jälkeen heinäkuussa 2013 ja kertonut, että A:n HEKO-prosentti laskisi 18 prosenttiin. A oli uhannut erota virastaan, jos hänen palkkansa laskisi, jolloin G on päättänyt nostaa A:n henkilökohtaista palkanlisää siten, että palkka on pysynyt samana.

D:n kertomuksesta ilmenee, että henkilökohtaisen palkanosan laskeminen on poikkeuksellista ja edellyttää sitä, ettei työntekijä ole suoriutunut työstään vaadittavalla tasolla ja että työnantaja on ensin ryhtynyt toimenpiteisiin, jolla suoriutumisen laskemista on selvitetty. Virkaehtosopimuksen mukaista ei ole D:n mukaan se, että henkilökohtaista palkanosaa lasketaan ilman perusteita ja kokonaispalkan määrää kompensoidaan maksamalla jotain muuta palkanosaa. Myös B:n kertomuksesta ilmenee, ettei palkkajärjestelmää ole tarkoitus käyttää siten, että HEKO-tason alentamista korvattaisiin muiden palkanosien muutoksilla. D on kertonut, että HEKO-prosentin muuttamisen tulee perustua työntekijän suorituksen todelliseen arviointiin.

Asiassa on selvitetty, ettei A:n kanssa ole pidetty kehityskeskusteluja vuosina 2010, 2012 ja 2013. Näin ollen hänen suoritustasoaan ei ole tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti arvioitu siten, että hänen HEKO-prosenttiaan olisi voitu 1.7.2013 lukien alentaa 30,60 prosentista. Kantajan vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Virkaehtosopimuksen vastainen menettely

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että valtiovarainministeriö tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan virkaehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan 5 §:n rikkomisesta, koska Evirassa ei ole käyty kehityskeskusteluja virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla vuosittain vuosina 2010, 2012 ja 2013.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin mukaan henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa.

Työtuomioistuin on edellä mainituin tavoin katsonut, että työnantaja vastaa direktio-oikeutensa nojalla virkaehtosopimuksen noudattamisesta ja siten myös kehityskeskustelujen käymisestä. Vaikka työntekijä kieltäytyisi keskustelujen käymisestä, on työnantajalla direktio-oikeutensa nojalla velvollisuus määrätä työntekijä käymään keskustelut. Työtuomioistuin katsoo, että valtiovarainministeriö on rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun A:n kanssa ei ole käyty kehityskeskusteluja vuosina 2010, 2012 ja 2013.

Hyvityssakko

Valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Valtiovarainministeriön on edellä todettu rikkoneen tarkentavaa virkaehtosopimusta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, kun A:n kanssa ei ole käyty vuosittain kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelut ovat jääneet käymättä vuosina 2010, 2012 ja 2013.

Tarkastuseläinlääkärin työn luonteesta edellä mainittuihin seikkoihin viitaten työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa kokonaan tuomitsematta. Hyvityssakon määrässä on kuitenkin otettava huomioon Eviran pyrkimys parantaa toimintaansa keskustelujen käymiseksi sekä toisaalta tarkentavan virkaehtosopimuksen säännösten epäselvyydestä johtuva tulkinnanvaraisuus sekä se, ettei A ole edellä mainitulla tavalla itsekään pitänyt kehityskeskustelun käymistä tarpeellisena vuonna 2013. Valtiovarainministeriön maksettavaksi vuonna 2014 (TT 2014-91) tuomittu hyvityssakko ei koske tässä tapauksessa tarkoitettua rikkomusta eikä erityistä syytä hyvityssakon korottamiseen tai alentamiseen tällä perusteella siten ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen valtionvarainministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ja muun muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n 4.2.2008 solmiman tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että pääosin samoissa tehtävissä samassa virastossa työskennelleen tarkastuseläinlääkäri A:n HEKO-prosenttia ei olisi viran 1.7.2013 tapahtuneen vastaanottamisen johdosta saanut alentaa 30,6 prosentista eli siltä tasolta, mille se oli hänen aikaisemman samassa virastossa tapahtuneen pitkäaikaisen työskentelynsä perusteella arvioitu,

- tuomitsee valtionvarainministeriön maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa tarkentavan virkaehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan 5 §:n rikkomisesta,

- velvoittaa valtiovarainministeriön ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 6.844,70 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wiren puheenjohtajana sekä Jalanko, Voipio, Aarto, Koskinen ja Huuki jäseninä. Sihteerinä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.