Labour court dismisses breach of contract claim where no disagreement negotiations occurred as alleged.

Asiassa ei tullut näytetyksi, että virasto olisi estänyt virkamiehen suoritusarviointiin liittyvien erimielisyysneuvottelujen käymisen.

KANTAJA

A

VASTAAJA

Valtiontalouden tarkastusvirasto

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Välituomio 14.4.2015 (TT 2015:27)

Suullinen valmistelu 11.6.2015

Pääkäsittely 31.8.2015

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Eduskunnan kansliatoimikunnan ja muiden ohella Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n välillä eduskunnan virkamiehiin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä 24.9.2008 tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on seuraava erimielisyyksien käsittelyä koskeva 9 §:n määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtävän vaativuusarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta 4 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä arviointiryhmässä.

Henkilökohtaista työsuorituksen suoritusarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta henkilön ylemmän esimiehen kanssa. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tulee kirjata suoritusarvioinnin yhteyteen.

Työnantaja vahvistaa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa mahdolliset muutokset arvioinneissa, vaativuusluokissa, suoritustasoissa ja palkkauksissa arviointiryhmän työnantajan edustajan esittelystä.

Jos edellä mainituissa tehtävän vaativuudenarviointia tai suoritusarviointia koskevissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan lopullisesti siten kuin erimielisyyksien käsittelystä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa. Samalla tavalla ratkaistaan myös muut tätä sopimusta koskevat erimielisyydet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kansliatoimikunta ja muiden ohella Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ovat 24.9.2009 tehneet eduskunnan virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelystä pääsopimuksen, jossa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Neuvottelut eduskunnan virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksistä

Jos työnantajan ja virkamiesten välillä on erimielisyyttä eduskunnan virkaehtosopimuksen tai eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä tai laajuudesta taikka tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta, erimielisyys pyritään selvittämään neuvottelemalla seuraavasti.

Eduskunnan kansliassa erimielisyyden kohteena olevasta asiasta käydään kansliatoimikunnan sopimusneuvottelijoiden sihteerin ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen välillä virastokohtaiset paikallisneuvottelut. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa erimielisyyden kohteena olevasta asiasta käydään työnantajan nimeämän edustajan ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen välillä virastokohtaiset paikallisneuvottelut.

Sikäli kuin asia jää virastokohtaisessa paikallisneuvottelussa erimieliseksi, siitä käydään eduskunnan kansliatoimikunnan ja virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen välillä keskusneuvottelut.

Periaatteellista laatua oleva tai yleisempää merkitystä omaava erimielisyys taikka muutoin osapuolen pyynnöstä erimielisyys otetaan kansliatoimikunnan tai sopimukseen osallisen henkilöstöjärjestön käsiteltäväksi suoraan keskusneuvotteluissa käymättä muita neuvotteluja. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

6 § Menettelytavat ja määräajat erimielisyysneuvotteluissa

Virastokohtaisia paikallisneuvotteluja ja keskusneuvotteluja vaaditaan kirjallisesti neuvottelukohde yksilöiden.

Keskusneuvotteluja on puhevallan menettämisen uhalla vaadittava neljän kuukauden kuluessa 4 §:ssä tarkoitettujen virastokohtaisten paikallisneuvottelujen päättymisestä.

Virastokohtaiset paikallisneuvottelut on aloitettava kahden ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa vaatimisesta, ellei toisin sovita.

Virastokohtaiset paikallisneuvottelut ja keskusneuvottelut tulee saattaa päätökseen viivytyksettä. Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jona neuvotteluosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä omalta osaltaan.

Virastokohtaisista paikallisneuvotteluista ja keskusneuvotteluista pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskenteli valtiontalouden tarkastusvirastossa tarkastajana, ylitarkastajana ja johtavana tuloksellisuustarkastajana 1.4.1991 alkaen 19 vuoden ajan. Vuonna 2010 hän teki henkilökohtaisen työsuorituksen suoritusarvioinnista oikaisupyynnön, joka hylättiin. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry jätti 23.4.2010 työnantajalle neuvottelupyynnön, johon tämä vastasi 30.4.2010. Eduskunnan virkamiesyhdistys ry yhtyi Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistyksen neuvottelupyyntöön 4.5.2010. Neuvottelujen oli määrä alkaa 11.5.2010 pidettävässä kokouksessa.

A irtisanottiin 12.5.2010. Hänellä oli kuuden kuukauden irtisanomisaika ilman työvelvoitetta. A haki 11.6.2010 muutosta irtisanomista koskevaan päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka hylkäsi A:n irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskevan valituksen päätöksellään 19.12.2011.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko työnantaja estänyt aloitettavaksi jo sovitut, A:n suoritusarviointiin liittyvät erimielisyysneuvottelut ja näin menetellessään rikkonut eduskunnan virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelystä laaditun pääsopimuksen 5 §:ää. Riitaa on lisäksi siitä, onko työnantaja rikkonut virkaehtosopimusta, kun erimielisyysneuvotteluja ei ole käyty irtisanomista koskevassa asiassa. Vielä erimielisyyttä on muutoksenhakuohjeiden asianmukaisuudesta.

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee valtiontalouden tarkastusviraston maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan virkaehtosopimuksen erimielisyyksien käsittelyä koskevien määräysten ja pääsopimuksen virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelyä koskevien määräysten tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa valtiontalouden tarkastusviraston korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 6.660 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valtiontalouden tarkastusvirasto on estänyt jo sovittujen erimielisyysneuvottelujen käymisen järjestämällä A:n irtisanomiseen ja virantoimituksesta pidättämiseen liittyneet kuulemiset samaan aikaan kuin erimielisyysneuvottelut oli määrä aloittaa. A on hoitanut virkaansa vielä 12.5.2010 saakka, joten erimielisyysneuvottelut olisi ollut mahdollista käydä. Työnantajan tarkoituksena oli estää erimielisyysneuvottelujen käyminen. Neuvottelut olisi tullut käydä myös irtisanomisen osalta.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys koki tilanteen epäselväksi A:n irtisanomisuhan edessä ja siirsi neuvottelujen alkamisajan irtisanomiskuulemisen tieltä jonnekin lähitulevaisuuteen. Se päätti myöhemminkin olla nostamatta kannetta, koska sillä ei ollut aikanaan ollut uskallusta vastustaa työnantajan toimia tämän uhatessa irtisanomisella kesken oikaisuprosessin. Järjestön neuvotteluasetelma oli heikko johtuen viraston johtamisilmapiiristä ja asenteesta henkilöstöön ja virkamiesyhdistykseen.

Keväällä 2009 A ei ole osannut ohjeiden epäselvyyden vuoksi pyytää erimielisyysneuvotteluja. Työnantaja ei maininnut neuvotteluista, kun A valitti oikaisuvaatimuksen tultua hylätyksi ylimmälle johdolle. Hän sai valitusosoituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, vaikka järjestäytyneen virkamiehen valitustie on erimielisyysneuvottelut ja työtuomioistuin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on rikkonut neuvottelujärjestelmää ja se on siksi määrättävä maksamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiontalouden tarkastusvirasto on vaatinut, että kanne hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.410 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole virkamieslain 55 §:ssä tarkoitetuin tavoin tietensä rikkonut eikä sen olisi myöskään pitänyt perustellusti tietää rikkovansa pääsopimuksessa sovittua neuvotteluvelvollisuutta. Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole peruuttanut erimielisyysneuvotteluja. Irtisanomista koskevassa asiassa kuulemisvelvoitetta ei ole rikottu eikä muita neuvotteluja ole edes vaadittu. Asiassa ei ole perusteita tuomita valtiontalouden tarkastusvirastoa maksamaan hyvityssakkoa kantajalle.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on 30.4.2010 vastannut Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n 23.4.2010 esittämään neuvottelupyyntöön ja sopinut virkamiesyhdistyksen kanssa neuvottelut aloitettavaksi 11.5.2010 pidettävässä kokouksessa. Tämän menettelyn ja neuvottelujen ajankohdan ovat molemmat neuvotteluosapuolet hyväksyneet.

Neuvotteluita ei ole aloitettu 11.5.2010, koska virkamiesyhdistyksen hallitus on kokouksessaan 10.5.2010 päättänyt keskeyttää erimielisyysneuvottelut A:n irtisanomiseen ja virantoimitukseen johtaneen prosessin käynnistymisen takia. Virkamiesyhdistys ei ole sittemmin pyytänyt erimielisyysneuvottelujen jatkamista A:n irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskevan asian ratkettua. Yhdistyksen hallitus on päättänyt kokouksessaan 17.6.2014, ettei erimielisyysneuvotteluja vaadita käytäväksi eikä niiden käymistä vaadita myöskään työtuomioistuimessa.

Aloite erimielisyysneuvottelujen aloittamisesta ja niiden keskeyttämisestä on tullut vain virkamiesyhdistykseltä. Hallintojohtaja B on työnantajan edustajana keskustellut yhdistyksen jäsenten kanssa, kun A:n irtisanomisasia tuli vireille. B:n tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut estää erimielisyysneuvotteluiden käymistä.

Tarkastusvirastolla on ollut eduskunnan virkamieslain 28 §:n 2 momentissa säädetty erityisen painava syy A:n irtisanomiseen 12.5.2010 virkamiehestä johtuvasta syystä sekä

43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty peruste A:n virantoimituksesta pidättämiseen välittömästi hänen irtisanomisensa jälkeen. A:n esittämät väitteet irtisanomismenettelyn aloittamisen syistä ja tarkoituksesta keskeyttää virkamiesyhdistyksen kanssa jo sovitut erimielisyysneuvottelut ovat virheelliset ja kokonaan tosiasioihin perustumattomat.

Tarkastusvirasto on henkilökohtaisen suoritusarvioinnin tulosten ilmoittamisen yhteydessä antanut henkilökunnalleen tiedoksi hallintojohtaja B:n 30.1.2009 päivätyn muistion "Eduskunnan virkaehtosopimuksen erimielisyyksien käsittely ja muutoksenhaku virkasuhdeasioissa". Sama muutoksenhakuohjeistus on ollut liitteenä A:lle 16.8.2009 annetussa päätöksessä. Järjestäytyneen virkamiehen osalta ohjeessa on kerrottu siitä, että erimielisyyttä koskeva asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi, mikäli eduskunnan virkaehtosopimuksen pääsopimuksen 5 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen. Saman sisältöinen muutoksenhakuohjeistus on annettu myös vuoden 2010 suoritusarviointien osalta.

Neuvottelujärjestyksen rikkomisesta ei ylipäänsä voida määrätä hyvityssakkoa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Hallintojohtaja B:n vastaus 18.6.2009

2. Tarkastusviraston päätös 16.8.2009

3. B:n ohje 19.2.2010

4. VTVVY ry:n erimielisyysneuvottelupyyntö 23.4.2010

5. B:n 30.4.2010 lähettämä kutsu

6. EVY:n ilmoitus 4.5.2010

7. EVY:n puheenjohtajan C:n 4.5.2010 lähettämä viesti

8. B:n 4.5.2010 lähettämä irtisanomiskuulemiskutsu

9. B:n 4.5.2010 lähettämä kutsu

10. B:n 10.5.2010 lähettämä irtisanomiskuulemisjatkokutsu

11. D:n kirje 18.6.2014

12. E:n sähköpostiviesti keväältä 2010

13. Virkamiesyhdistyksen pöytäkirja 10.5.2010

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. B:n muistio 30.1.2009

2. B:n muistio 31.3.2010

3. Virkamiesyhdistyksen hallituksen pöytäkirja 10.5.2010

4. Virkamiesyhdistyksen puheenjohtaja D:n vastaus 19.10.2011

5. D:n kirje 18.6.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. Johtava tilintarkastaja, virkamiesyhdistyksen puheenjohtaja D

2. Johtava tilintarkastaja, virkamiesyhdistyksen neuvottelija F

3. Johtava tuloksellisuustarkastaja, virkamiesyhdistyksen luottamusmies E

4. Tuloksellisuustarkastuspäällikkö, virkamiesyhdistyksen sihteeri G

5. A todistelutarkoituksessa

Vastaajan henkilötodistelu

1. Johtava tilintarkastaja, virkamiesyhdistyksen puheenjohtaja D

2. Tuloksellisuustarkastuspäällikkö, virkamiesyhdistyksen sihteeri G

3. B todistelutarkoituksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on ensinnäkin kyse siitä, onko valtiontalouden tarkastusvirasto estänyt aloitettavaksi jo sovittujen, A:n suoritusarviointiin liittyvien erimielisyysneuvottelujen käymisen ja näin rikkonut virkaehtosopimusta.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella työtuomioistuin katsoo, että valtiontalouden tarkastusviraston ei ole näytetty millään tavalla painostaneen virkamiesyhdistystä luopumaan erimielisyysneuvottelujen käymisestä tai muutoinkaan toimillaan estäneen niiden aloittamisen. A:n irtisanomiseen johtanut prosessi on käynnistynyt samaan aikaan kuin A:n suoritusarviointia koskevien erimielisyysneuvottelujen oli määrä alkaa, mutta estettä ei ole ollut sille, että erimielisyysneuvotteluja olisi jatkettu jonain muuna ajankohtana. Virkamiesyhdistyksen päätös keskeyttää erimielisyysneuvottelut irtisanomisprosessin ajaksi on ollut ymmärrettävä, koska yhdistyksellä ei ole ollut syytä asettaa suoritusarviointia koskevia neuvotteluja irtisanomista koskevan asian edelle. A ei ole itsekään pyytänyt erimielisyysneuvottelujen aloittamista irtisanomisaikana tai sen jälkeen ennen kuin vuonna 2014. Henkilöstölle jaettujen muutoksenhakuohjeiden ei voida katsoa olleen epäselvät.

A on lisäksi väittänyt, että työnantaja on rikkonut virkaehtosopimusta, koska erimielisyysneuvotteluja ei ole käyty irtisanomista koskevassa asiassa. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole väitettykään virkamiesyhdistyksen pyytäneen neuvotteluja irtisanomisasiassa. Jo tällä perusteella A:n vaatimus on hylättävä.

Edellä lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo, että valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole rikkonut asiassa virkaehtosopimusta. Kanne on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

A on kiistänyt valtiontalouden tarkastusviraston oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ja todennut, että hallintojohtaja B:n virkatyöhön on kuulunut tähän oikeudenkäyntiin osallistuminen ja siihen valmistautuminen.

Työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä säädetyn pääsäännön mukaisesti asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Arvioitaessa vastapuolen korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää on siten otettava huomioon, mitä asian hoitaminen on sen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttänyt ja mikä on tästä maksettava normaali ja kohtuullinen palkkio.

Hallintojohtaja B on valtiontalouden tarkastusviraston edustajana tehnyt tässä asiassa sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä, paljon työaikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat olleet asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Tällaisessa tilanteessa ei ole perusteita poiketa työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:ssä ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä säädetystä oikeudenkäyntikulujen korvausta koskevasta pääsäännöstä.

Valtiontalouden tarkastusviraston oikeudenkäyntikululaskelmasta ilmenee, että jutun valmisteluun ja hoitamiseen on käytetty yhteensä 42 tuntia. Työtuomioistuin katsoo, että laskusta ilmenevät toimenpiteet ovat olleet aiheellisia asian laatu ja laajuus huomioon ottaen lukuun ottamatta 29.1.2015 toimitettua valmisteluistuntoa, johon on osallistunut hallintojohtaja B:n lisäksi toinen vastaajan edustaja. Tältä osin työtuomioistuin katsoo, että asian hoitaminen ei ole edellyttänyt kuin yhden vastaajan edustajan läsnäoloa. Kohtuullinen veloitus asian hoitamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä on näin ollen ollut 40 tunnin työmäärää vastaava määrä.

Tarkastusvirasto on käyttänyt laskutuksen perusteena 200 euron tuntiveloitusta. Työtuomioistuimen käytännössä tuon suuruinen tuntiveloitusperuste on sinänsä yleisesti käytetty ja kohtuulliseksi katsottu, kun asianosainen käyttää jutun valmistelussa ja hoitamisessa asiamiestä. Kun tässä asiassa oikeudenkäyntiä on valmistellut ja siihen on osallistunut vastaajaviraston hallintojohtaja, työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 150 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

A velvoitetaan korvaamaan valtiontalouden tarkastusviraston oikeudenkäyntikulut 6.010 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Niittylä, Ahokas ja Hämäläinen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.