Labor court dismisses union claim that flower shops must follow general retail overtime rules instead of kiosk agreements.

Myyntipinta-alaltaan enintään 100 neliömetrin kukkakaupoissa ei tullut noudattaa kaupan työehtosopimuksen mukaisia myyjien ilta- ja lauantailisää koskevia määräyksiä, vaan lisät voitiin maksaa kioskimyyjiä koskevan kioskipöytäkirjan mukaan.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

KUULTAVA

Kukkahuone Yhtymä Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.4.2015

Pääkäsittely 18.8.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä 1.4.2012 – 30.4.2014 voimassa olevassa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on

a. vähittäiskauppa

b. tukkukauppa

c. agentuuritoiminta

d. kioskikauppa

e. huolto- ja liikenneasematoiminta

f. kaupan palvelu- ja tukitoiminta

g. konevuokraus.

2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Iltalisä

3. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta lauantai-iltana tehdystä työstä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lauantailisä

6. Lauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä myymälän aukiolosta riippumatta.

Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.

Työehtosopimuksen osana olevassa kioskipöytäkirjassa on muun ohessa seuraavat määräykset:

KIOSKIMYYJÄT

1 § Ulottuvuus

1. Pöytäkirja koskee kiinteissä tai niihin rinnastettavissa kioskeissa työskenteleviä kioskimyyjiä. Kioski- ja siihen verrattavalla kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota harjoitetaan liikehuoneistosta, jossa kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä.

2. Pöytäkirja ei koske ns. katukeittiöiden työntekijöitä.

3. Pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluviin kioskimyyjiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkat

1. Kioskimyyjän palkkaryhmä on B1.

3 § Ilta- ja yölisä

Iltalisä

1. Kello 18.00–23.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen

iltalisä.

Yölisä

2. Kello 23.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen

yölisä.

Ilta- ja yölisät sunnuntaina

3. Ilta- ja yölisät maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena

juhla-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä tehdystä työstä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kysymys on siitä, tuleeko Kukkahuone Yhtymä Oy:n (jatkossa Kukkahuone) alle 100 neliömetrin suuruisissa kukkakaupoissa noudattaa kaupan työehtosopimuksen myyjien määräyksiä vai kioskipöytäkirjaa. Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, tuleeko Kukkahuoneen maksaa työntekijöille myyjien vai kioskityöntekijöiden iltalisää ja onko työntekijöillä oikeutta myyjien lauantailisään.

Kukkahuoneella on useita kukkakauppoja pääkaupunkiseudulla. Toimipisteet ovat erillisiä puutarhamyymälöitä, niin sanottuja kivijalkamyymälöitä ja kauppakeskusten yhteydessä toimivia erikoismyymälöitä. Valtaosa myymälöistä on myyntipinta-alaltaan alle 100 neliömetriä.

Myyjänä Kukkahuoneella toimiva A ja siellä myyjänä toiminut B ovat työskennelleet useissa Kukkahuoneen toimipisteissä. Heille on maksettu työehtosopimuksen kioskipöytäkirjan mukaista iltalisää eikä lainkaan lauantailisää. Asiasta on neuvoteltu Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä tuloksetta.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Kukkahuone Yhtymä Oy:n myyntipinta-alaltaan enintään 100 neliömetrin kukkakaupoissa tulee noudattaa kaupan työehtosopimuksen mukaisia myyjien ilta- ja lauantailisää koskevia määräyksiä eikä kioskipöytäkirjaa,

- velvoittaa Kukkahuone Yhtymä Oy:n maksamaan A:lle 1.8.2011 ja 31.3.2012 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 261,58 euroa ja lauantailisää 228,24 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2011 lukien, 1.4.2012 ja 31.3.2013 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 228,24 euroa ja lauantailisiä 598,08 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2013 lukien, 1.4.2013 ja 30.10.2013 väliseltä ajalta lauantailisiä 245,64 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 30.10.2013 lukien, 1.4.2013 ja 31.5.2013 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 44,66 euroa sekä 1.6.2013 ja 30.10.2013 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 193,37 euroa,

- velvoittaa Kukkahuone Yhtymä Oy maksamaan B:lle 1.9.2011 ja 31.3.2012 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 164,29 euroa ja lauantailisiä 448,56 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2012 lukien, 1.4.2012 ja 31.7.2013 väliseltä ajalta lauantailisiä 910,47 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2013 lukien, 1.4.2013 ja 31.5.2013 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 650,76 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.5.2013 lukien ja 1.6.2013 ja 31.7.2013 väliseltä ajalta iltalisien erotusta 91,93 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2013 lukien sekä

- velvoittaa Kaupan liitto ry:n ja Kukkahuone Yhtymä Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan liitto ry ja Kukkahuone Yhtymä Oy ovat vaatineet että kanne hylätään ja että Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Liikehuoneiston myyntipinta-ala kioskipöytäkirjan soveltamisen perusteena

Myyntipinta-alaltaan enintään 100 neliömetrin kukkakaupat kuuluvat kioskipöytäkirjan soveltamisalaan. Kukkahuoneen kaikki liikehuoneistot ovat myyntipinta-alaltaan alle 100 neliömetriä. A:lle ja B:lle on maksettu kaikki työaikalisät, jotka heille kioskipöytäkirjan mukaan kuuluu. Perustetta kantajan vaatimiin työaikalisiin ei ole.

Määräysten tausta ja soveltamiskäytäntö

Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on muun muassa vähittäiskauppa tai kioskikauppa. Vähittäiskaupan myyjiä ja kioskin myyjiä koskevat pitkälti samat työehtosopimukseen kirjatut työehdot. Myös taulukkopalkka määräytyy vähittäiskaupan ja kioskin myyjälle samalla periaatteella. Sekä vähittäiskaupassa että kioskissa työskentelevälle myyjälle tulee maksaa B1 palkkaryhmän mukaista palkkaa.

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet vähittäiskaupan myyjien ja kioskien myyjien työ- ja palkkaehtoihin joitakin eroja erillisessä kaupan työehtosopimukseen kuuluvassa kioskipöytäkirjassa. Kioskipöytäkirjassa on yhdessä sovittu kioskimyyjille muun muassa pienemmät työaikalisät kuin vähittäiskaupan myyjille. Pienemmät työaikalisät ovat perustuneet siihen, että kioskien aukiolo on kautta aikojen ollut vapaampaa kuin muun vähittäiskaupan. Lisien painoarvo kioskikaupassa muodostuisi kohtuuttomaksi, mikäli myös kioskissa pitäisi maksaa muun vähittäiskaupan myyjien työaikalisiä. Kioskipöytäkirja on ollut vuosikymmenten ajan osa kaupan työehtosopimusta. Pöytäkirja on seurannut pitkälti sittemmin kumotun kioskiasetuksen termistöä ja myöhemmin aukiololain termistöä. Kioskiasetuksen 6 §:n mukaan kioskissa voitiin myydä muun muassa kukkia. Kioskipöytäkirjan soveltamisesta ei ole ollut aikaisempia erimielisyyksiä liittojen välillä.

Kioskin käsitteestä

Aukiololain (945/2009) 6 §:n mukaan kioski- ja siihen verrattavaa kaupalla tarkoitetaan muun muassa kauppaa, jota harjoitetaan liikehuoneistosta, jossa kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä.

Liikehuoneistossa harjoitettavan kioskikaupan keskeisenä kriteerinä on vuodesta 2001 alkaen ollut se, että kaupan liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä. Sama myyntipinta-alaa koskeva 100 neliömetrin raja on kirjattu kioskikaupan määritelmäksi Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n väliseen kioskipöytäkirjaan.

Liikehuoneistossa harjoitettavalle kioskikaupalle ei ole määritelty muita itse liikehuoneistoon kohdistuvia kriteereitä. Nykypäivänä suuri osa kioskeista on sisäkioskeja, joihin asiakas voi tulla sisään ostamaan haluamansa tuotteet. Esimerkiksi uudet R-kioskit muistuttavat valikoimaltaan ja sisustukseltaan pieniä päivittäistavarakauppoja. Yrittäjävetoisiin R-kioskeihin sovelletaan kuitenkin Kaupan työehtosopimuksen kioskipöytäkirjaa. Myös Kukkahuoneen kaikissa kukkakaupoissa liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on alle 100 neliömetriä ja ne täyttävät näin ollen kioskikaupan myyntipinta-alaa koskevan kriteerin.

Kukkakauppa ja kioskikauppa vähittäiskaupan aukioloa koskevien säännösten ulkopuolella

Nykyisen aukiololain 5 §:ssä säädetään lain soveltamisalarajoituksista. Pykälän 11 kohdassa todetaan, että aukiololaki ei koske kukkien myyntiä eikä puutarhamyymälöistä tapahtuvaa kukkien, taimien, mullan, puutarhatyökalujen tai -kalusteiden taikka muiden vastaavien tuotteiden myyntiä. Aukiololain uudistusta käsitelleen työryhmän muistiossa todetaan, että kukkakaupat olivat jo vuoden 1919 laissa ("liikeapulaislaki") lain soveltamisalan ulkopuolella. Kukkakaupoilla on ollut lähes vapaat aukioloajat jo melkein sata vuotta.

Sittemmin kumotussa kioskiasetuksessa säädettiin vuosikymmenten ajan kioskikaupan toimintaedellytyksistä. Kioskeille turvattiin jo tuolloin laajemmat aukiolot kuin muulle vähittäiskaupalle säädettiin aukiololaissa. Kioskiasetuksessa kioskikauppa määriteltiin niin, että kioskikaupan ulkopuolelle oli rajattu sellainen kauppa, jonka aukiolosta säädetään aukiololaissa. Kioskiasetuksessa nimenomaisesti todettiin, että kioskissa voidaan myydä muun muassa kukkia.

Aukiololain muutos kioskipöytäkirjaa koskevan muistion taustalla

Aukiololakia muutettiin vuonna 2001 niin, että kioskiasetuksen sisältö vietiin aukiololakiin. Kukkakaupat olivat jo ennen vuoden 2001 aukiololain muutosta aukiololain soveltamisalan ulkopuolella. Muutoksella ei ollut vaikutuksia kukkakauppojen aukioloihin.

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen muistio kioskipöytäkirjan soveltamisesta on laadittu vuonna 2002. Muistio on laadittu sen takia, että kioskiasetuksen sisältö oli edeltävänä vuonna viety uuteen aukiololakiin. Koska lakimuutoksen jälkeen kaikesta vähittäiskaupasta säädettiin aukiololaissa, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle tuli tuolloin ajankohtaiseksi varmistaa, ettei sellaista kauppaa, jonka aukioloista oli aikaisemminkin säädetty aukiololaissa, voitu lakimuutoksen seurauksena tulkita jatkossa kioskiksi. Lähtökohta oli sama kuin kioskiasetuksessa eli se, ettei kioskikaupaksi voitu lukea sellaista kauppaa, jonka aukioloista säädetään aukiololaissa.

Kioskien tuotevalikoimaa koskevat rajoitukset

Kantajan vaatimien työaikalisien vaikutus kukkakauppatoimintaan

Kukkia on perinteisesti myyty hyvin pienissä liiketiloissa. Kukat ovat hinnoiltaan melko edullisia ja ne on usein tarkoitettu melko lyhytaikaiseen käyttöön. Suuri osa kukkakaupoista täyttää kioskikaupan myyntipinta-alaa koskevan alle 100 neliömetrin myyntipinta-alakriteerin. Kukkahuoneen kukkakaupoissa kaikki tuotteet alittavat myös aukiololaissa säädetyn 200 euron hinnan.

Kukkia myydään perinteisesti etenkin juhlapyhinä ja viikonloppuisin eli aikoina, jolloin monet perinteiset erikoiskaupat ovat kiinni. Kukkakaupat ovat olleet kauppoja koskevan aukiolosääntelyn ulkopuolella lähes sata vuotta. Vähittäiskaupan myyjien työaikalisiä ei voida suoraan soveltaa myyntipinta-alaltaan alle 100 neliömetrin kukkakaupoissa, koska työaikalisien painoarvo on moninkertainen vapaan aukiolon piirissä olevissa kukkakaupoissa verrattuna rajoitetun aukiolon piirissä oleviin vähittäiskaupan myymälöihin. Pienten kukkakauppojen toimintaedellytykset voivat jopa tyrehtyä, mikäli niissä pitäisi maksaa vähittäiskaupan myyjien työaikalisiä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistio, kioskipöytäkirjan ulottuvuus 1.3.2002

2. Ote Vähittäiskauppa Suomessa 2008 –kirjasta

3. PamPlus – Kaupan tes-extra vuodelta 2009

4. Valokuvia kukkaliikkeestä (3 kpl)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Videotallenne Malmilla sijaitsevasta kukkakaupasta

Kantajan henkilötodistelu

1. C

2. D

Vastaajan henkilötodistelu

1. E

2. F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa keskeinen riitakysymys on se, noudatetaanko alle 100 neliömetrin suuruisissa kukkakaupoissa kaupan työehtosopimuksen mukaisia myyjiä koskevia määräyksiä vai niin sanottua kioskipöytäkirjaa ja ovatko B ja A siten oikeutettuja myyjien määräysten mukaisiin palkanlisiin.

Asiassa on riidatonta, että myyntipinta-alaltaan yli 100 neliömetrin kukkamyymälöissä noudatetaan työehtosopimuksen myyjiä koskevia määräyksiä. Kaikki Kukkahuone Yhtymä Oy:n liikkeet ovat pinta-alaltaan alle 100 neliömetriä.

Sovellettavat säädökset ja sopimukset

Aiemmin voimassa olleen kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä automaattikaupasta annetun asetuksen (436/1969, jäljempänä kioskiasetus) 1 §:n mukaan kioskikauppa tapahtuu erillisestä, yksinomaan kioskikauppaa varten varustetusta myyntitilasta myyntiaukon kautta sen ulkopuolella olevalle henkilölle. Asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan kioskista myytäviin tuotteisiin kuuluvat muun muassa kukat.

Kioskiasetuksen tultua kumotuksi tarpeelliset kioskikauppaa koskevat säännökset sisällytettiin lakiin vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (28.12.2000/1297, jäljempänä aukiololaki). Lain 4 §:ssä on rajattu kukkien myynti lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Laki kumottiin vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetulla lailla (27.11.2009/945), jossa kioskikaupan määritelmä pysyi sanamuodon tarkistusta lukuun ottamatta samana. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan kioskikaupalla tai siihen verrattavalla kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota harjoitetaan muun muassa liikehuoneistossa, jossa kioskikaupan vakituisessa liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä 1.4.2012 – 30.4.2014 voimassa olleen kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on muun muassa vähittäiskauppa tai kioskikauppa. Työehtosopimuksen liitteenä olevan niin sanotun kioskipöytäkirjan 1 §:n 1 momentin mukaan pöytäkirja koskee kiinteissä tai niihin rinnastettavissa kioskeissa työskenteleviä kioskimyyjiä. Kioski- ja siihen verrattavalla kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota harjoitetaan liikehuoneistosta, jossa kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä. Pöytäkirjan 1 §:n 2 momentin mukaan tästä poikkeuksena ovat niin sanottujen katukeittiöiden työntekijät.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto ry laativat kioskiasetuksen kumoamisen ja aukiololain voimaan tulon yhteydessä 1.3.2002 muistion, joka koskee kioskipöytäkirjan ulottuvuutta. Kioskikaupan määritelmän osalta muistion 1 kohdassa on viitattu aukiololakiin. Muistion 2 kohdassa on todettu, että kioskipöytäkirjan ulottuvuus pysyy samana. Poikkeuksena pöytäkirjan yleisestä soveltamisalasta muistion 2.2 kohdan mukaan kioskipöytäkirjaa ei kuitenkaan noudateta erikoiskaupan enintään 100 neliömetrin liikehuoneistoissa, ellei siihen ole perusteltua syytä. Toisaalta videovuokraamoihin pöytäkirjaa noudatetaan 2.3 kohdan mukaan myyntipinta-alasta riippumatta. Kolmantena poikkeuksena muistion 2.4 kohdassa mainitaan, että kioskipöytäkirjaa ei noudateta myöskään niin sanotuissa laatikkomyymälöissä, vaikka yksittäisen myymälän myyntipinta-ala jäisi alle 100 neliömetrin.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työtuomioistuin toteaa, että vuoden 1969 kioskiasetuksen mukainen kioskin määritelmä on koskenut niin sanottuja luukkukioskeja. Asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksilla on selvitetty, että luukkukioskien määrä on sittemmin merkittävästi vähentynyt ja kioskit ovat ulkoisilta puitteiltaan muuttuneet. Kioskin määritelmää on tämän vuoksi myös lainsäädännössä muutettu. Aukiololain voimaan tullessa vuonna 2001 määritelmäksi on tullut enintään 100 neliön raja liikehuoneiston myyntipinta-alalle. Aukiololain muutoksen yhteydessä vuonna 2009 määritelmä on pysynyt sanamuodon tarkistusta lukuun ottamatta samana. Myös 1.3.2002 sopijapuolten laatimassa muistiossa on viitattu laissa mainittuun kioskin määritelmään. Kuten edellä todettiin, poikkeuksena kioskipöytäkirjan soveltamisalasta on kuitenkin mainittu erikoiskaupan enintään 100 neliömetrin liikehuoneistot, joihin muistion mukaan ei sovelleta pöytäkirjaa ilman perusteltua syytä.

Sen enempää kioskipöytäkirjassa kuin sitä täydentävässä muistiossakaan ei ole ainakaan nimenomaisesti suljettu kukkakauppaa kioskipöytäkirjan soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä työtuomioistuimen käsityksen mukaan seuraa, että alle 100 neliömetrin kukkakaupoissa on noudatettava kioskipöytäkirjaa, ellei niitä ole pidettävä muistiossa tarkoitettuina erikoiskauppoina.

Asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet, että työmarkkinaosapuolten välinen muistio 1.3.2002 on laadittu kioskiasetuksen kumoamisen ja aukiololainsäädännön voimaantulon johdosta. Muistioneuvotteluihin osallistunut PAM ry:n sopimuspäällikkö C on kertonut, että Suomen Kaupan liitto ry:n puolella kannettiin huolta uuden toimintamallin mukaisista elintarvikekioskeista, joiden haluttiin pysyvän kioskipöytäkirjan piirissä myyntipinta-alasta riippumatta. Palkansaajapuolella kiinnitettiin huomiota videovuokraamoiden samoin kuin pienten laatikkomyymälöiden asemaan. Erikoiskauppaa koskevan määräyksen soveltamisalasta ei C:n mukaan ollut mitään keskustelua. Myöskään PAM ry:n neuvottelupäällikkö D:llä tai Kaupan liitto ry:n asiantuntija F:llä ei ollut tietoa sopijapuolten erikoiskaupalle tarkoittamasta sisällöstä. Kun kioskipöytäkirjaa täsmennettiin vuonna 2008, tuolloinkaan ei F:n mukaan ollut puhetta erikois- tai kukkakaupoista.

Omana käsityksenään C on lausunut, että kukkakauppa on erikoiskauppaa. Toisaalta pienimuotoiseen kukkien myyntiin esimerkiksi hautausmaalla olevasta luukkukioskista voidaan C:n ja D:n mukaan edelleen soveltaa kioskipöytäkirjaa. F on kertonut kysyneensä työantajapuolen neuvottelijana vuonna 2002 toimineen G:n mielipidettä asiasta. Hänen mukaansa kukkakauppa ei ole muistiossa tarkoitettua erikoiskauppaa. Jos toisin olisi tarkoitettu, kysymyksessä olisi ollut niin iso muutos, että siitä olisi tiedotettu jäsenyrityksille.

Kaikki asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet, ettei vuoden 2002 muistiolla muutettu kukkakauppojen asemaa. Kioskipöytäkirjan ulottuvuutta ei tältä osin supistettu eikä laajennettu.

Kioskipöytäkirjan soveltamiskäytännöstä on kertonut Kukkahuone Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja E, joka on ollut kukkakauppa-alalla vuodesta 1981 myyjänä ja vuodesta 2006 yrittäjänä. Hänen mukaansa kukkakaupassa on vanhastaan tunnettu ilta- ja viikonlopputyöt, ja jo ennen vuoden 2002 muistiota lisät on maksettu kioskipöytäkirjan mukaan.

Arvio ja johtopäätökset

Asiassa kuultujen todistajien kertomuksilla on selvitetty, että työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa vuonna 2002 ei ole keskusteltu erikoiskaupan määritelmästä. Todistajat ovat kuitenkin olleet yhtä mieltä siitä, ettei muistiolla tarkoitettu muutosta kukkakauppojen asemaan. Tätä ennen ja siis kioskiasetuksen voimassa ollessa sekä asetusta että pöytäkirjaa on sovellettu kukkakauppoihin. Näihin aikoihin pienimuotoisen kaupan ulkoisissa järjestelyissä on tapahtunut muutoksia, ja tämä on otettu huomioon vuoden 2002 muistion elintarvikekioskeja ja laatikkomyymälöitä koskevissa määräyksissä. Kukkakaupoista ei sen sijaan ole sovittu erikseen mitään.

Edellä selostettu säädös- ja sopimushistoria puoltaa vahvasti tulkintaa, jonka mukaan kioskipöytäkirjaa sovelletaan kukkakauppaan pöytäkirjan yleisten myyntipinta-alaa koskevien edellytysten täyttyessä. Pöytäkirjan ja sitä täydentävän muistion sanamuodot eivät anna aihetta toisenlaiseen tulkintaan. Myöskään soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty kantajan tulkintaa tukevaa selvitystä.

Kioskien ja kukkakauppojen aukiolo on ollut vuosikymmenten ajan vapaata vähittäiskaupan yleisestä sääntelystä poiketen. Nämäkin asialliset syyt puoltavat sitä, että kukkakaupan myyjien työaikalisät määräytyvät samalla tavoin kuin muussa kioskikaupassa.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että Kukkahuone Yhtymä Oy:n myyntipinta-alaltaan enintään 100 neliömetrin kukkakaupoissa ei tule noudattaa kaupan työehtosopimuksen mukaisia myyjien ilta- ja lauantailisää koskevia määräyksiä, vaan lisät on voitu maksaa A:lle ja B:lle kioskipöytäkirjan mukaan. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla on velvollinen korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja Kukkahuone Yhtymä Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja Kukka-

huone Yhtymä Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.060 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Hotti, Kari, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.