Labor court orders Ministry to pay penalty for violating collective agreement on relocation allowance during long courses.

Erimielisyys koski tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisen siirtolisän maksamista pitkillä oppikursseilla oleville virkamiehille. Pääesikunnan henkilöstöosaston ja Upseeriliitto ry:n välillä oli käyty paikallisneuvottelut, joissa oli sovittu, että siirtolisä tulee maksaa pitkien oppikurssien aikana. Katsottiin, että pääesikunnalla on ollut toimivalta käydä paikallisneuvottelut tällaisessa virkaehtosopimuksen soveltamista koskevassa erimielisyysasiassa.

Kun siirtolisää koskevan sopimusmääräyksen tulkinnasta oli käyty paikallisneuvottelut virkaehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestelmän mukaisesti, ja neuvotteluissa oli saavutettu yksimielisyys siirtolisää koskevan sopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta, puolustusministeriö oli tietensä rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta jättäessään siirtolisät maksamatta pitkien oppikurssien ajalta. Puolustusministeriö tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Puolustusministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.4.2015

Pääkäsittely 20.8.2015

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä voimassa olevaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen upseereihin ja määräaikaisiin reserviupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä (VES270151) on kuulunut 1.10.2007

alkavasta sopimuskaudesta lukien seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 7

Puolustusvoimien lisäpalkkiot 1.10.2007 lukien

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12. Siirtolisä

Tukeakseen henkilöstön hakeutumista, puolustusvoimissa maksetaan lisäksi

ns. siirtolisää Lapin sotilasläänin alueelle (31.12.2007 asti Pohjoiselle maanpuolustusalueelle pl. Oulu, Kajaani ja Haapajärvi) sekä merivoimissa Haapasaareen, Kirkonmaalle, Russarölle, Isosaareen tai Gyltölle palvelemaan siirtyneelle henkilölle (m. palvelukseen otetut uudet henkilöt) niin kauan kuin henkilön virkapaikka (vast.) sijaitsee em. alueella. Lisää voidaan maksaa myös, mikäli kylmänalueen tai saaristolisän sisältäneen takuupalkkauksen maksatus on loppunut ja henkilö työskentelee edelleen em. alueella. Lisän suuruus kuukaudessa on 2,5 prosenttia 4 §:n mukaisesta tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Lisä maksetaan erikseen euromääräisenä eikä sillä ole korottavaa vaikutusta 5 §:n mukaiseen henkilökohtaiseen palkanosaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Puolustusvoimissa on joukko-osastoja ja toimialueita, jonne henkilöstön saaminen tai sinne pysyttäminen on maantieteellisen sijainnin vuoksi erityisen ongelmallista. Tarkentavan virkaehtosopimuksen siirtolisää koskevalla määräyksellä on pyritty tukemaan henkilöstön hakeutumista virkoihin alueilla, joilla henkilöstön rekrytointi on havaittu muutoin haastavaksi.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmäsopimuksessa ei oteta suoraan kantaa siirtolisien maksamiseen pitkien oppikurssien aikana. Tällaisia pitkiä oppikursseja ovat muun muassa yleisesikuntaupseerikurssi, esiupseerikurssi, tekniikan lisäopinnot ja sotatieteiden maisterin opinnot. Kurssien aikana virkamiehen virkapaikka ei muutu toiseksi. Niiden aikana on maksettu muita normaalisti määräytyviä lisäpalkkioita.

Siirtolisää koskevasta määräyksestä pitkien oppikurssien aikana on ollut epäselvyyttä, minkä vuoksi Pääesikunnan henkilöstöosasto ja Upseeriliitto ry kävivät asiasta paikallisneuvottelut 26.6.2013. Paikallisneuvottelussa osapuolet katsoivat, että ottaen huomioon siirtolisän tarkoitus ja se, että maksaminen perustui virkapaikkaan, siirtolisä tulee maksaa myös pitkien oppikurssien aikana.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko siirtolisien maksamisesta pitkien oppikurssien aikana sovittu osapuolia sitovalla tavalla.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee puolustusministeriön virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja

- velvoittaa puolustusministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 7.944,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Siirtolisän maksamatta jättäminen vuosina 2011 – 2014

Paikallisneuvottelun osapuolet ovat yhteisesti todenneet, että siirtolisä tulee maksaa myös pitkien oppikurssien aikana. Siirtolisää koskevan määräyksen voimaantulon jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että viranomainen on keskeyttänyt siirtolisän maksamisen siihen virkapaikkansa vuoksi oikeutetuilta virkamiehiltä tilanteissa, joissa virkamies on komennettu pitkälle oppikurssille toiselle paikkakunnalle kuin missä hänen virkapaikkansa on ollut.

Suomen Valtio / Puolustusvoimat on jättänyt vuosina 2011 - 2014 maksamatta siirtolisää ainakin 55 palveluksessaan olevalle upseerille, jotka ovat täyttäneet siirtolisän maksamisedellytykset. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että neuvotteluosapuolet ovat paikallisneuvotteluissa päätyneet yksimielisyyteen virkaehtosopimuksen tulkinnasta.

Siirtolisää ei ole maksettu ainakaan jäljempänä luetelluille upseereille, vaikka heidän virkapaikkansa on ollut siirtolisään oikeuttavassa joukko-osastossa.

(Alkuperäisen tuomion sivuilla 2 - 4 on luettelo kanteessa tarkoitetuista upseereista, joille ei ole vuosina 2011 - 2014 kanteen mukaan suoritettu siirtolisää niin sanottujen pitkien kurssien ajalta. Luettelo on poistettu tuomion Internet-versiosta.)

Vastaaja on rikkonut virkaehtosopimusta tietensä ja toistuvasti

Valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n 6 momentin mukaan yksinomaan hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemää virkaehtosopimusta koskevasta erimielisyydestä ei käydä keskusneuvotteluja, elleivät paikallisneuvotteluosapuolet yhteisesti sovi, että asia saatetaan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

Tässä asiassa hallinnonalan neuvotteluviranomainen (Pääesikunnan toimialapäällikkö) ja virkamiesten neuvotteluosapuolen edustajana ollut Upseeriliitto ry:n pääluottamusmies ovat paikallisneuvotteluissa päätyneet yhteiseen lopputulokseen, jonka mukaisesti lisät tulee maksaa pitkien oppikurssien ajalta. Näin ollen virkaehtosopimuksen oikeaa tulkintaa ja soveltamista koskeva asia on lopullisesti ratkaistu virkaehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestelmän mukaisesti. Hallinnonalan neuvotteluviranomainen on ollut neuvottelussa asianmukaisesti edustettu ja toimivaltainen.

Pääesikunta toimii Puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana. Sen tehtäviin kuuluu johtaa ja valvoa puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista. Pääesikunnan komentopäällikön johtama henkilöstöosasto ohjaa ja koordinoi muun muassa puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmää ja henkilöstövoimavarojen johtamista, koulutusjärjestelmää, koulutuksen kokonaissuunnittelua sekä henkilöstön tukemista.

Suomen valtiolla/puolustusministeriöllä ei ole ollut hyväksyttävää syytä jättää maksamatta siirtolisiä ainakaan enää sen jälkeen, kun paikallisneuvotteluissa on 26.6.2013 päädytty yhteiseen tulkintaan siirtolisän maksamisesta. Kyse ei ole ollut vastaajan väittämin tavoin keskeneräisestä asiasta. Toisin kuin vastaaja väittää, opiskelijoita ei ole ollut tarkoitus jättää kokonaan palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Väite on joka tapauksessa merkityksetön, koska osapuolet ovat olleet neuvottelussa 26.6.2013 samaa mieltä siirtolisän maksamisesta. Lisän maksamisvelvollisuudesta ei ole voinut olla enää mitään epäselvyyttä tämän jälkeen. Neuvottelut käynyt taho on puolustusvoimien toimintaa johtava ja valvova viranomainen.

Puolustusministeriön olisi tullut viimeistään välittömästi 26.6.2013 jälkeen oikaista virheellinen menettelynsä ja maksaa oma-aloitteisesti siirtolisä kaikille niille virkamiehille, joiden osalta oikeus lisään ei ole ollut valtion virkaehtosopimuksen pääsopimuksen 7 §:n 1 momentin mukaisesti vanhentunut. Joka tapauksessa siirtolisä olisi tullut maksaa viimeksi mainitusta päivästä lukien ainakin niille virkamiehille, joiden osalta kurssi on ollut vielä tuolloin kesken, tai jotka ovat aloittaneet kurssinsa vasta mainitun päivän jälkeen.

Viranomainen on tiennyt tai sen on täytynyt perustellusti tietää rikkovansa virkaehtosopimuksen määräyksiä. Tämän johdosta se on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa. Hyvityssakon määrässä on otettava huomioon vastaajan menettelyn toistuvuus ja pitkäaikaisuus,

joka osoittaa huomattavaa piittaamattomuutta virkaehtosopimuksen määräyksiä kohtaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puolustusministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Pöytäkirjat 29.2.2008 ja 17.6.2009

Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ovat 29.2.2008 allekirjoitetulla pöytäkirjalla todenneet, että esiupseerikurssilaisten, yleisesikuntaupseerikurssilaisten ja tekniikan lisäopintoja suorittavien palkkaukseen ei sovelleta puolustusvoimien palkkausjärjestelmää. Heidän palkkauksensa määräytyy kyseessä olevien kurssien aikana euromääräisen summan mukaisesti. Edelleen sanotussa pöytäkirjassa on todettu, että pöytäkirjan tarkoituksena on, että esiupseerikurssilaisia, yleisesikuntaupseerikurssilaisia ja tekniikan lisäopintoja suorittavia kohdeltaisiin palkkauksellisesti yhdenvertaisella tavalla kyseessä olevien kurssien aikana. Lisäksi osapuolet ovat todenneet, että ne seuraavat kyseessä olevan pöytäkirjan tarkoitusten toteutumista ja sopivat tarvittavista muutoksista. Pöytäkirja on ollut voimassa 1.3.2008 lukien samalla tavoin kuin palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus.

Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ovat 17.6.2009 allekirjoitetulla pöytäkirjalla todenneet, että vastaavasti sotatieteiden maisterin opintojen opiskelijoihin ei sovelleta puolustusvoimien palkkausjärjestelmää, vaan että heidän palkkauksensa määräytyy kyseessä olevan kurssin aikana euromääräisen summan mukaisesti. Edelleen on todettu, että pöytäkirjan tarkoituksena on, että opiskelijoita kohdeltaisiin palkkauksellisesti yhdenvertaisella tavalla kyseessä olevien kurssien aikana.

Pöytäkirjan mukaan palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisten lentoteknillisten vastuu- ja vaaralisän taikka lennonvarmistusvastuulisän maksamista jatketaan myös opiskelun aikana virkaehtosopimuksessa sovittujen edellytysten täyttyessä. Edelleen pöytäkirjassa on sovittu, että opiskelijoille maksetaan kurssipäivärahaa kuten matkakustannusten korvaamisesta tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu. Lisäksi pöytäkirjassa on sovittu pitkämatkaisten kotona käyntimatkojen matkustamiskustannusten korvaamisesta, halvinta matkustustapaa käyttäen kerran joka toinen viikko. Lapin ja Oulun läänin alueella sijaitsevassa joukko-osastossa (vast.) palveleville korvataan kahden vuoden opintojen aikana kuusi lentomatkaa edullisimman vaihtoehdon mukaan. Upseereita ja määräaikaisia reservinupseereita koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tai edellä mainituissa kahdessa pöytäkirjassa ei ole sovittu siirtolisän maksamisesta niin sanottujen pitkien oppikurssien aikana.

Paikallisneuvottelut 26.6.2013

Siirtolisää ei ole maksettu

Pitkien oppikurssien aikana ei ole maksettu opiskelijoille siirtolisää, joten väite siitä, että sen maksaminen olisi keskeytetty vuonna 2011 ei pidä paikkaansa. Yksittäisessä tapauksessa on voitu maksaa siirtolisää, kuten muutoinkin on voinut tapahtua yksittäisiä virheellisiä palkanmaksuja, mutta mahdollinen siirtolisän maksaminen ei ole perustunut sopimukseen eikä Pääesikunnan ohjaukseen.

Vastaajan johtopäätökset

Kanteessa esitetyt vaatimukset eivät perustu puolustusvoimia koskeviin sopimuksiin. Ne on perustettu vasta valmistelussa olevaan asiaan, jonka täytäntöönpano edellyttää vielä muun muassa sen selvittämistä, missä tilanteessa ja minkä niin sanottujen pitkien oppikurssien osalta siirtolisää tultaisiin maksamaan. Pääesikunnalla ei ole toimivaltaa muuttaa voimassa olevia puolustusvoimia koskevia tarkentavia virkaehtosopimuksia, vaan niitä koskeva toimivalta on puolustusministeriöllä. Sen sijaan Pääesikunnalla on toimivalta tarkastella edellä mainittujen pöytäkirjojen tarkoitusten toteutumista ja palkkatoimivaltansa puitteissa tehdä tarvittavia työnantajapäätöksiä. Myöskään tällaista työnantajapäätöstä ei ole vielä annettu siirtolisää koskevassa asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paikallisneuvottelun pöytäkirja 26.6.2013

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja 27.2.2008 puolustusministeriön, pääesikunnan ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä

2. Pöytäkirja 17.6.2009 puolustusministeriön, pääesikunnan ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä

3. Paikallisneuvottelun pöytäkirja 26.6.2013 (= kjan todiste 1)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Upseeriliiton puheenjohtaja ja entinen pääluottamusmies

2. B, pääesikunnan entinen toimialapäällikkö

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, puolustusministeriön entinen henkilöstöjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys asiassa koskee tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisen siirtolisän maksamista niille virkamiehille, joiden virkapaikka on tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteen 7 kohdan 12 mukaisesti siirtolisään oikeuttavalla alueella, mutta jotka opiskelevat muulla paikkakunnalla niin sanotulla pitkällä oppikurssilla aiemman virkapaikan säilyessä samana. Siirtolisää koskevan virkaehtosopimusmääräyksen sanamuodosta ei ole pääteltävissä, maksetaanko lisä myös pitkien oppikurssien aikana.

Pääesikunnan henkilöstöosaston ja Upseeriliitto ry:n välillä on 26.6.2013 käyty paikallisneuvottelu, josta laaditun pöytäkirjan 4 §:ssä on todettu, että siirtolisä tulee maksaa pitkien oppikurssien aikana. Pöytäkirjaan on kirjattu, että neuvottelu on päättynyt yksimielisenä. Riidatonta on, että osapuolet eivät ole saattaneet asiaa käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

Onko pääesikunnalla ollut toimivalta käydä paikallisneuvottelut

Puolustusministeriö on työtuomioistuimessa vedonnut ensinnäkin siihen, että pääesikunnalla ei ole ollut toimivaltaa muuttaa voimassa olevia puolustusvoimia koskevia tarkentavia virkaehtosopimuksia, vaan kyse on ollut asiasta, joka on edellyttänyt lisäselvitystä ja josta päättäminen on kuulunut puolustusministeriön toimivaltaan.

Upseeriliitto ry:n puheenjohtaja A, pääesikunnan entinen toimialapäällikkö B ja puolustusministeriön entinen henkilöstöjohtaja C ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että pääesikunnalla on toimivalta käydä paikallisneuvottelut virkaehtosopimuksen soveltamista koskevissa erimielisyysasioissa. Näin on heidän mukaansa myös käytännössä aina toimittu, eikä puolustusministeriö ole osallistunut paikallisneuvotteluihin.

Neuvotteluun Upseeriliiton puolesta osallistuneen A:n kertomuksella on selvitetty, että siirtolisää koskeva asia ei ole 26.6.2013 jäänyt miltään osin keskeneräiseksi. Neuvottelujen jälkeen pöytäkirja, jossa siirtolisän maksuvelvollisuus on edellä kerrotuin tavoin todettu, on toimitettu luottamusmiehille, ja asiasta on tiedotettu asianmukaisia tahoja. Syntynyt erimielisyys on koskenut tarkentavaan virkaehtosopimukseen sisältyvän määräyksen tulkintaa siltä osin, maksetaanko lisä myös pitkällä oppikurssilla oleville virkamiehille. Pääesikunnalla on ollut toimivalta käydä paikallisneuvottelut tällaisessa sopimuksen soveltamista koskevassa erimielisyysasiassa. Paikallisneuvotteluun 26.6.2013 on osallistunut pääesikunnan toimialapäällikkö ja Upseeriliitto ry:n edustaja. Hallinnonalan neuvotteluviranomainen on siten ollut neuvottelussa asianmukaisesti edustettu ja toimivaltainen.

Vuonna 2008 ja 2009 allekirjoitettujen pöytäkirjojen merkityksestä

Puolustusministeriö on lisäksi vedonnut siihen, että puolustusministeriö, pääesikunta ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ovat 29.2.2008 ja 17.6.2009 allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla todenneet, että pöytäkirjoissa mainituilla pitkillä oppikursseilla olevien virkamiesten palkkaukseen ei sovelleta puolustusvoimien palkkausjärjestelmää vaan heidän palkkauksensa määräytyy kurssilaisten yhdenvertaisuus huomioon ottaen euromääräisen summan mukaisesti.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Siirtolisää koskevan sopimusmääräyksen tulkinnasta on edellä selostetuin tavoin käyty paikallisneuvottelut virkaehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestelmän mukaisesti, ja neuvotteluissa on saavutettu yksimielisyys siirtolisää koskevan sopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta. Puolustusministeriö on näin ollen tietensä rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta jättäessään paikallisneuvotteluissa syntyneen sopimuksen vastaisesti siirtolisät maksamatta pitkien oppikurssien ajalta. Se tulee tuomita hyvityssakkoon, jonka määrää harkittaessa on valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaisesti otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus ja syyllisyyden määrä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään puolustusministeriö on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Kantajayhdistys on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 7.944,20 euroa. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen 2.480 euroa ylittäviltä osin.

Kaikki kantajan puolesta esitetyssä oikeudenkäyntikululaskussa yksilöidyt toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia kantajan edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa. Laskussa käytetty tuntiveloitusperuste on yleisesti käytetty ja työtuomioistuimen käytännössä kohtuulliseksi katsottu. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta on siten pidettävä kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee puolustusministeriön maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla hyvityssakkoa 3.000 euroa virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Puolustusministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 7.944,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Niittylä, Rekola, Ahokas ja Hämäläinen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.