Labor court dismisses claim that part-time employee must receive full professional certificate allowance without pro-rata reduction.

Asiassa oli kyse siitä, tuleeko osa-aikaiselle työntekijälle maksaa leipomoalan työehtosopimuksen mukainen ammattitutkintolisä täysimääräisenä vai työaikaan suhteutettuna. Yksinomaan määräyksen sanamuodosta tai työehtosopimuksen systematiikasta ei ollut pääteltävissä, tuliko lisä suhteuttaa. Kun sopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksestakaan ei ollut esitetty näyttöä, määräystä oli tulkittava osa-aikaisiin työsuhteisiin yleisesti sovellettavan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti siten, että osa-aikatyöntekijän tutkintolisän suuruus määräytyy toteutuneen ja täyden työajan suhteessa.

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

KUULTAVA

Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen niin sanottu sopimussihti on sisältänyt 1.9.2009 kesken olleella sopimuskaudella seuraavan määräyksen:

TUTKINTOLISÄT

AKH:n ammattitutkinnot tai opetushallituksen näyttötutkinnot

ammattitutkinto

25 euroa/kk

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan ja työehtosopimuksen 7 §:n 3 kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan tutkintolisä on 1.6.2010 alkaneella sopimuskaudella korotettu 30 euroon.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry:n palveluksessa Vekarajärven sotilaskodissa toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa kokoaikaisena työntekijänä. A työskenteli päivätyössä ja työaika sijoittui viikoittain ajanjaksolle maanantaista perjantaihin.

A:n työsuhteessa noudatettiin työehtosopimuslain nojalla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välistä leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. A oli ennen 1.9.2009 suorittanut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetun ammattitutkinnon, minkä perusteella Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry maksoi hänelle tutkintolisää, jonka määrä oli tuolloin 25 euroa kuukaudessa.

A jäi 1.9.2009 lukien työsopimuslain 4 luvun 4 §:ssä säädetylle osittaiselle hoitovapaalle siten, että hän työskenteli neljä päivää viikossa maanantaista torstaihin ja oli perhevapaalla muutoin työsopimuksen mukaan työpäiviin lukeutuneet perjantait.

Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry alensi A:lle maksamaansa tutkintolisää 1.9.2009 lukien hänen tekemänsä työajan ja täyden työajan suhteessa, eli 20 prosenttia. Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry maksoi tätä alennettua tutkintolisää 31.7.2012 saakka, jolloin A:n osittainen hoitovapaa päättyi.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, maksetaanko osittaisella perhevapaalla olevalle työntekijälle tutkintolisä täysimääräisenä vai työaikaan suhteutettuna.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry on menetellyt 1.9.2009 lukien leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti maksamalla osittaisella hoitovapaalla

työskennelleelle A:lle euromääräisen tutkintolisän alennettuna lisän täysimääräisestä määrästä,

- velvoittaa Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry:n maksamaan A:lle maksamatta jäänyttä työehtosopimuksen tutkintolisää yhteensä 201 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen:

20,00 eurolle 31.12.2009 lukien,

67,00 eurolle 31.12.2010 lukien,

72,00 eurolle 31.12.2011 lukien ja

42,00 eurolle 31.7.2012 lukien sekä

- velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 8.122,05 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan tutkintolisämääräystä on tulkittava siten, että euromääräinen lisä on sen maksuedellytysten täyttyessä maksettava täysimääräisesti riippumatta siitä kuinka pitkä työntekijän työaika on.

Tutkintolisämääräyksen tarkoitus on kannustaa ja palkita työntekijää työn kannalta hyödyllisestä ammatillisesta kouluttautumisesta. Lisän määrän pienuus huomioiden kannustavuus ei toteudu, mikäli lisä ositetaan muuta kuin täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei sisällä kirjausta, joka oikeuttaisi lisän alentamiseen työajan poiketessa säännöllisen työajan enimmäismäärästä. Mikäli tällainen euromääräisen lisän osittaminen olisi ollut osapuolten tarkoituksena, se olisi kirjattu työehtosopimukseen.

Tutkintolisää ei voida rinnastaa kuukausipalkkaan tai muihin kuukausipalkkamääräyksen pöytäkirjamerkintöihin, kuten vanhemman kondiittorin vähimmäispalkkaa koskevaan pöytäkirjamerkintään, koska tutkintolisä suhteutuu muutoinkin palkkamääräyksiä sovellettaessa eri tavalla kuin kuukausipalkkamääräykset. Esimerkiksi työehtosopimuksen 31 §:ssä sovitun ylityökorvauksen laskennan perusteen palkkamääritelmä sisältää kuukausipalkan, mutta ei erillislisiä kuten tutkintolisää.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry on vastauksessaan, johon Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry on yhtynyt, vaatinut kanteen hylkäämistä ja että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut 4.902,50 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Taustatietoja leipomoalan palkkausmuodoista ja ammattitutkintolisästä

Leipomoiden työntekijöitä koskevat työehtosopimusmääräykset on lähtökohtaisesti kirjoitettu täyttä työaikaa tekeville kuukausipalkkaisille leipomotyöntekijöille. Leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on kuitenkin myös osa-aikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen mukaan esimerkiksi osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän tuntipalkka muodostetaan työehtosopimuksen 14 §:n mukaisesti jakajalla 160.

Ammattitutkintolisiä koskeva pöytäkirjamerkintä on tullut Elintarvikealan Työnantajaliiton, Työehtoliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton väliseen leipomoiden työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen vuonna 1980. Vuonna 2003 määräys muutettiin sanamuodoltaan nykyiseen muotoonsa. Ammattitutkintolisien sopimusmääräystä koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut erikseen esillä ammattitutkintolisiä koskevan määräyksen soveltaminen osa-aikaisten työntekijöiden työsuhteissa. Määräys on kuitenkin sanamuotonsa puolesta sovellettavissa myös osa-aikaisissa työsuhteissa.

Työnantajaliiton ohjeistus, tulkinta ja sen perustelut liittyen ammattitutkintolisiin

Pöytäkirjamerkinnän mukaisia ammattitutkintolisiä koskeva ohjeistus on työnantajaliitossa alusta asti ollut se, että osa-aikatyöntekijöille ammattitutkintolisän määrä on laskettu suhteuttamalla osa-aikatyötä tekevän työntekijän työaika täyttä työaikaa tekevän työntekijän työaikaan.

Ammattitutkintolisät on alkujaan sidottu leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 21.3.1980 – 28.2.1982 allekirjoituspöytäkirjasta ilmenevällä tavalla täyttä työaikaa tekevän työntekijän kuukausipalkkataulukoihin. Työehtosopimuksessa ammattitutkintolisiä koskeva määräys on sen voimaan tulosta saakka ollut Palkkataulukot -määräyksessä, jossa on määritetty täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden taulukkopalkat. Samassa pykälässä olevat pöytäkirjamerkinnät 1–3 koskevat palkkaa ja palkkaeriä, jotka on määritetty täyttä työaikaa tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle.

Palkkataulukot -määräyksen kuukausipalkkataulukoita ja sen kolmea pöytäkirjamerkintää (muun muassa vanhemman kondiittorin lisä) on sovellettu osa-aikaiselle kuukausipalkkaiselle leipomotyöntekijälle työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaisesti suhteuttamalla osa-aikatyöntekijän palkka sen mukaan, kuinka pitkä hänen viikkotyöaikansa on työehtosopimuksen mukaiseen täyteen 40 tunnin viikkotyöaikaan verrattuna.

Osa-aikatyöntekijöitä koskeva määräys on voimassa olevassa työehtosopimuksessa 34 §:n soveltamisohjeena, jonka mukaan milloin osa-aikatyöntekijän työaika on sovittu viikoittain samanpituisena toistuvaksi suoritetaan hänelle kuukausipalkka, jonka suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä hänen viikkotyöaikansa on työehtosopimuksen mukaiseen täyteen 40 tunnin viikkotyöaikaan verrattuna.

Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry on maksanut osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle kuukausipalkan, joka on suhteutettu hänen tekemänsä työajan suhteessa täyttä työaikaa tekevän työntekijän kuukausipalkkaan. Työnantaja on suhteuttanut samassa suhteessa työntekijän ammattitutkintolisän. Työnantaja on menetellyt edellä esitetyllä tavalla työehtosopimuksen mukaisesti.

Ammattitutkintolisän rahamäärää osa-aikaiselle kuukausipalkkaiselle työntekijälle laskettaessa on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, jonka mukaan osa-aikatyössä työskentelevän työntekijän palkan määrään vaikuttaa hänen noudattamansa työaika suhteessa kokoaikaisesti työskentelevän työntekijän säännölliseen työaikaan (työsopimuslain 2 luvun 2 § ja osa-aikatyötä koskeva direktiivi 97/81/EY).

Väitetystä osallisliittojen välisestä työehtosopimuskäytännöstä

Palvelusvuosilisää koskeva sopimusmääräys tuli elintarvikealojen työehtosopimuksiin neuvotteluissa vuonna 1976. Tällöin palvelusvuosilisäjärjestelmästä sovittiin elintarviketeollisuudessa samanaikaisesti sekä tuntipalkka- että kuukausipalkka-aloille. Koska palvelusvuosilisästä sovittaessa oli ratkaistava muun muassa sen soveltuminen kumpaankin palkkausmuotoon sekä lisän maksuperusteet ja karttuminen, on määräyksessä nimenomaisesti lausuttu myös se, miten lisä maksetaan osa-aikatyöntekijöille.

Palvelusvuosilisää koskevasta työehtosopimusmääräyksestä ei voida johtaa kantajan esittämää lopputulosta, että eri palkkatekijöiden suhteuttaminen tehdyn työajan suhteessa täyteen työaikaan edellyttäisi osa-aikatyön osalta nimenomaista työehtosopimusmääräystä. Määräys sen sijaan osoittaa, että työehtosopimuksessa on osa-aikatyöhön sovellettu periaatetta, jossa eri palkkatekijät – kuten esimerkiksi palvelusvuosilisä – suhteutetaan tehdyn ja täyden työajan suhteessa. Suhteellisuusperiaatetta käytetään muun muassa työehtosopimuksen 29 §:n lauantain erityislisää koskevassa määräyksessä.

Kantajan vaatimuksen hyväksyminen johtaisi ratkaisemattomiin kysymyksiin

Ammattitutkintolisät ovat palkkatekijöitä kuten muun muassa edellä mainittu palvelusvuosilisä. Ammattitutkintolisät käyttäytyvät kuten muutkin palkkatekijät eli niitä maksetaan tehdyn työajan perusteella. Kantajan nyt kanteessa esittämän vaatimuksen hyväksyminen johtaisi siihen, että ammattitutkintolisät olisivat tehdystä työajasta täysin riippumattomia eli lisä maksettaisiin täysimääräisenä, vaikka työaika olisi vain muutamia päiviä tai tunteja kuukaudessa tai vaikka työaikaa ja palkanmaksua ei olisi lainkaan. Vaatimuksen hyväksyminen näin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Ammattitutkintolisien osalta jouduttaisiin lisäksi palkanlaskennassa yhdistämään tuntipalkka- ja kuukausipalkkaperusteinen palkanmaksu, mikä johtaisi ratkaisemattomiin palkanlaskennallisiin ongelmiin. Kantajan vaatimuksen hyväksyminen ei myöskään olisi tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaista suhteessa täyttä työaikaa tekeviin ammattitutkinnon suorittaneisiin.

Jos osallisliitot olisivat tarkoittaneet, että ammattitutkintolisää koskevaa määräystä tulisi tulkita kantajan esittämin tavoin, olisi tästä nimenomaisesti työehtosopimuksessa määrätty. Lisäksi kyseinen määräys on ollut työehtosopimuksessa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan SEL ry ei ole tänä aikana aiemmin riitauttanut asiaa. Jos SEL ry:n esittämä tulkinta pitäisi paikkansa, olisi asia vuosikymmenten aikana noussut esiin.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

1. B, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n palkkasihteeri

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, Elintarviketeollisuusliitto ry:n kehitysjohtaja

MUU OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO

Otteet leipomoalan vuoden 1980 työehtosopimuksesta ja allekirjoituspöytäkirjasta ammattitutkintolisää ja osa-aikatyöntekijän palkkaa koskevilta osin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kyse siitä, tuleeko osa-aikaiselle työntekijälle maksaa leipomoalan työehtosopimuksen mukainen ammattitutkintolisä täysimääräisenä vai työaikaan suhteutettuna.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n palkkasihteeri B:tä ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n kehitysjohtaja C:tä. Heidän kertomuksiensa perusteella työehtosopimusneuvotteluissa ei ole ollut erikseen esillä kysymys tutkintolisän maksamisesta osa-aikaisille työntekijöille. Palkkasihteeri B on kertonut, että tutkintolisä on vain harvoin tullut esille erimielisyyskysymyksenä. Kehitysjohtaja C on kertonut, että hänen tietojensa mukaan käytäntö yrityksissä on sellainen, että osa-aikaisille tutkintolisä suhteutetaan tehtyyn työaikaan. Näin yrityksiä on myös liitosta ohjeistettu. Vaikka muissa työehtosopimuksen erityislisiä koskevissa määräyksissä on erikseen maininta suhteuttamisesta toisin kuin tutkintolisää koskevassa määräyksessä, määräykset ovat syntyneet eri neuvottelukierroksilla eikä niiden eroavaisuuksista voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Työtuomioistuin katsoo, että ammattitutkintolisää koskevan määräyksen sanamuodosta ei sinänsä ole pääteltävissä, tuleeko lisä suhteuttaa osa-aikaisen työntekijän toteutuneen ja täyden työajan suhteessa. Sopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksestakaan ei ole esitetty näyttöä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan ratkaisevassa asemassa eivät asiassa voi myöskään olla yksinomaan sellaiset työehtosopimuksen systematiikkaan liittyvät seikat, joihin sekä kantaja että vastaaja ovat vedonneet.

Osa-aikaisissa työsuhteissa sovelletaan yleisesti suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan osa-aikaisen työntekijän työsuhde-edut suhteutetaan työajan pituuteen silloin kun se on tarkoituksenmukaista (pro rata temporis). Suhteellisuusperiaatetta on työsopimuslain 2 luvun 2 §:n nojalla ja osa-aikatyötä koskevan direktiivin 97/81/EY mukaan sovellettava vähimmäisehtona osa-aikatyöntekijän työsuhteessa.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on siten lähtökohtana, että osa-aikaisen työntekijän palkkaehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän ehdot. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aiheen poiketa tästä pääsäännöstä tutkintolisän suhteen. Kehitysjohtaja C:n kuvaama eri leipomoalan yrityksissä noudatettu käytäntö vastaa tätä tulkintaa. Vastaavalla tavalla osa-aikaisten työntekijöiden asemaa on arvioitu ilman erityistä määräystäkin muun muassa työtuomioistuimen tuomiossa TT 2001:3, joka koski palvelusvuosilisän maksamista osa-aikaisille.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen tutkintolisää koskevaa määräystä on tulkittava siten, että osa-aikatyötä tekevän työntekijän tutkintolisän suuruus määräytyy hänen työskentelemänsä työajan ja täyden työajan suhteessa. Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti suorittaessaan osittaisella perhevapaalla olevalle työntekijälle tämän työaikaa vastaavan osuuden työehtosopimuksen mukaisesta tutkintolisästä. Kanne on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry:n on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Nyyssölä, Ahokas ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.