Labor court dismissed union strike claims, ruling employee refusal to operate machinery was an illegal work stoppage.

Tehtaan työntekijät olivat kieltäytyneet ajamasta ja käynnistämästä paperikonetta vedoten puutteelliseen osaamiseen työvuoroissa. Katsottiin jääneen näyttämättä, että työntekijöille olisi aiheutunut työstä sellaista työturvallisuuslain 23 §:ssä tarkoitettua vakavaa vaaraa, joka olisi oikeuttanut työn tekemisestä pidättäytymisen. Työstä ei myöskään näytetty aiheutuneen sellaista työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 36 §:ssä tarkoitettua välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, että työsuojeluvaltuutetulla olisi ollut oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta.

Kun työntekijät olivat esittäneet työnantajalle paperikoneen miehitystä koskevia vaatimuksia eikä työnantajan työnjohto-oikeutta tältä osin ollut rajoittanut työntekijän oikeus pidättäytyä työstä, työstä kieltäytymiseen oli ryhdytty yksissä tuumin painostustarkoituksessa ja kyse oli ollut työtaistelutoimenpiteistä. Ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. (Ään.)

KANTAJA

Metsäteollisuus ry

VASTAAJA

Paperiliitto ry

KUULTAVA

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.2.2015

Pääkäsittely 24.3.2015

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla työntekijät ajoivat lauantaina 7.6.2014 paperikoneen PK3 alas vedoten puutteelliseen osaamiseen aamuvuorossa. Asiasta oli pidetty palaveri kello 00.30, jolloin työntekijät olivat ilmoittaneet, että paperikone tultaisiin ajamaan alas kello 6.00 mennessä, ellei märänpääntaitoista lisähenkilöä saada paikalle. Työnantaja oli ilmoittanut vuorossa olevan kolmen työntekijän osaamisen riittävän siihen, että paperikoneen normaalit toiminnot hoituisivat. Työstä pidättäytyminen alkoi 7.6.2014 kello 5.45 ja päättyi samana päivänä kello 14.45. Tuotanto oli pysäytettynä 9,5 tuntia. Työstä pidättäytyi kolme työntekijää. Työntekijät kuuluvat jäseninä kuultavana olevaan ammattiosastoon. Osaston luottamusmies ilmoitti koneen alasajosta. Ammattiosastolta vaadittiin työrauhan palauttamista.

Työntekijät kieltäytyivät uudelleen käynnistämästä Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan paperikonetta PK3 torstaina 18.9.2014 kello 14 alkaneessa iltavuorossa vedoten puutteelliseen osaamiseen vuorossa. Työntekijät olivat ilmoittaneet, ettei paperikone käynnisty, ellei lisähenkilöä saada paikalle. Työnantaja oli ilmoittanut, että vuorossa olisi neljä henkilöä, joiden osaaminen riitti koneen käynnistämiseen. Työnantajan otettua vielä yhden työntekijän ylitöihin paperikone saatiin käyntiin noin kello 20. Työstä pidättäytyneet työntekijät kuuluvat jäseninä kuultavana olevaan ammattiosastoon. Ammattiosastolta vaadittiin työrauhan palauttamista.

Työntekijöihin sovelletaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko työstä pidättäytyminen ollut oikeutettua työturvallisuuslain 23 §:n nojalla vai onko kyse ollut työtaistelutoimenpiteistä.

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

R 65/14

Kyse on ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työstä pidättäytymisen syynä on ollut työnantajan ilmoittama miehitys paperikoneella, mistä määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työtaistelutoimenpiteen tarkoituksena on ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa yritystä työntekijöiden haluamaan miehitykseen paperikoneella. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työstä pidättäytymiseen ei ollut perusteita. Vuorossa oli kaksi vakituista työntekijää A ja B. Kolmantena työntekijänä vuorossa oli C, joka oli siirtynyt paperikone PK1:ltä. C oli koneenhoitaja ja oli ollut opastuksessa annostelijan tehtävään. Vaikka opastus oli kesken, olisi C ollut kelpoinen tekemään työtä, eikä työntekijöillä ollut perustetta kieltäytyä työstä. Konetta olisi voinut käyttää turvallisesti, kun A:lla oli osaamista sekä koneenhoitajan että annostelijan tehtäviin.

Lakosta aiheutuneet vahingot olivat noin 76.000 euroa.

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry on rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa ryhtymällä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen. Toissijaisesti ammattiosasto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa, koska se ei ole ryhtynyt mihinkään tai ainakaan riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.

R 113/14

Kyse on ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työstä pidättäytymisen syynä on ollut työnantajan ilmoittama miehitys paperikoneella, mistä määrääminen kuuluu työnjohto-oikeuteen. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa yritystä työntekijöiden haluamaan miehitykseen paperikoneella.

Työstä pidättäytymiseen ei ollut perusteita. Vuorossa oli neljä henkilöä, joiden osaaminen olisi riittänyt koneen käynnistämiseen. Omasta vuorosta olisi ollut kolme henkilöä ja yksi henkilö olisi jäänyt ylityöhön edellisestä vuorosta. Työtaistelutoimenpiteeseen ovat osallistuneet osaston varaluottamusmies D, C, E ja B. Konetta olisi voitu turvallisesti käyttää, kun E on osannut sekä koneenkäyttäjän ja annostelijan tehtävät. Vaikka B:n opastus oli kesken, olisi hän ollut kelpoinen tekemään työtä, eikä työntekijöillä ole ollut perustetta kieltäytyä työstä.

Lakosta aiheutuneet vahingot olivat noin 40.000 euroa.

Kuultavana oleva ammattiosasto on rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden ryhtymällä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Pääluottamusmiehen varamies on kyseisenä aikana hoitanut pääluottamusmiehen tehtävää ja tehnyt päätöksen työstä kieltäytymisestä. Osaston varaluottamusmies on osallistunut työtaistelutoimenpiteeseen.

Kuultavana oleva ammattiosasto on toissijaisesti laiminlyönyt työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyönyt ryhtyä mihinkään tai riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto ry on vastauksessaan, johon Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry on yhtynyt, vaatinut kanteiden hylkäämistä ja Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut 1.980 eurolla korkoineen.

Kanteiden kiistämisen perusteet

Kyse ei ole ollut työtaistelutoimenpiteistä, koska työtä ei voitu suorittaa työturvallisuutta vaarantamatta. Työstä pidättäytyminen on näin ollen ollut perusteltua.

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla paperikoneet (PK) 2 ja 3 sijaitsevat vierekkäin. Koneita ajetaan samasta valvomosta käsin. Kyseessä on niin sanottu märän pään valvomo, josta koneen kokonaisajoprosessia hallitaan. Valvomossa on normaalisti neljä työntekijää, joihin lukeutuvat kummankin koneen koneenhoitajat. Heillä on vastuu koneen asianmukaisesta pysäyttämisestä ja uudelleenkäynnistämisestä sekä koneiden tuottaman paperin laadusta ja määrästä. Käytäntönä on ollut se, että tilapäisen miehistövajauksen aikana valvomossa voidaan toimia kolmella työntekijällä, mikäli heillä on riittävää ristikkäistä osaamista kummankin koneen tehtäviin. Kyseessä on kaksi kymmenien metrien pituista konelinjaa, joiden tekniikka ja käytön yksityiskohdat poikkeavat niin merkittävästi, että ilman erillistä työhön opastusta ei naapurikonetta voi turvallisesti ajaa tai tehdä sillä muutakaan työtä. Toimintamalli on käyty yhteisesti läpi vuonna 2013 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain koulutuksen edetessä.

R 65/14

Aamuvuorossa 7.6.2014 on ollut kolme työntekijää, mutta C:ä ei ollut lainkaan osaamista PK 3:lla. Tilanne oli kaikkien tiedossa jo hyvissä ajoin etukäteen, mutta työnantaja ei onnistunut saamaan tuuraajaa. Työntekijät olivat jo etukäteen ilmoittaneet, että mikäli kolmatta opastettua ja pätevää työntekijää ei saada vuoroon, ei konetta voida ajaa. Kysymys on ennen kaikkea työturvallisuudesta, mutta myös koneiden turvallisuudesta. Jos kahdella miehellä ajetaan molempia koneita, on niiden turvallinen pysäyttäminen mahdotonta. Pysäytystilanteessa on valvomossa oltava kaksi kyseisen koneen käytön hallitsevaa työntekijää. Myös ajotilanteissa syntyy helposti ongelmia, koska koneenhoitajien apuna valvomossa olevien työntekijöiden tehtäviin kuuluu käydä avustamassa esimerkiksi paperiradan päänviennissä tai kuluvien osien vaihdossa. Tällöin yksi ainoa työntekijä joutuisi valvomaan ja vastaamaan kahden paperikoneen turvallisesta käynnistä toisen niistä ollessa mahdollisesti lähdössä käyntiin.

Työntekijöiden toimintaan ei ole sisältynyt minkäänlaista painostustarkoitusta. He ovat ainoastaan todenneet, että työnantajan määräykset eivät toteuta työehtosopimuksen 9 §:ssä asetettuja työturvallisuusvaatimuksia. Kysymys on ollut työturvallisuuslain mukaisesta työstä pidättäytymisestä.

Paperikoneita eivät osaa käyttää muut kuin niiden kanssa vuosia työskennelleet koneenhoitajat ja muu ammattimiehistö. He myös tuntevat parhaiten prosessiin sisältyvät riskit. Näiden avainhenkilöiden mielipide on otettava huomioon poikkeustilanteen sattuessa. Prosessiteollisuuteen kuuluvat eripituiset tuotantoseisokit, joiden vaikutus on laskettu mukaan suunniteltuihin valmistusaikoihin.

PK 2:n ja 3:n märänpään valvomossa aamuvuorossa olleet kolme työntekijää eivät ole ammattiosaston toimihenkilöitä.

R 113/14

Märänpäänryhmässä ei ole ollut neljää henkilöä (ryhmän normaalimiehitys), joiden osaaminen olisi riittänyt konelinjan käynnistämiseen. Viereisen paperikoneen PK2 konelinjan työntekijöille ei ollut annettu perehdytystä PK3:n märänpään toimintaan. Kun konelinjalla ei ole ollut koneenhoitajan lisäksi kuin yksi työntekijä, jolle ei ollut annettu edes opastusta omiin tehtäviinsä, on työntekijöiden puolelta edellytetty turvallisuuden varmistamiseksi enemmän resursseja. Konetta ei ole käynnistetty yhden työntekijän voimin työsuojeluvaltuutetun kiellettyä tämän omien valtuuksiensa perusteella. Toimintamallia käsiteltäessä on oltu yksimielisiä siitä, että konetta käynnistettäessä pitää märänpään valvomossa olla käytössä kaksi kyseisen koneen tehtävät hallitsevaa työntekijää. Konelinja on saatu käyntiin välittömästi, kun työnantaja on saanut koneelle sen turvallisen käynnistämisen edellyttämän miehityksen.

Työnantaja määräsi käynnistystehtävään kaksi työntekijää, E:n ja B:n, eikä kukaan muu heidän lisäkseen ole jättänyt tekemättä tehtäviään.

Varaluottamusmies D ei ole hoitanut luottamusmiehen tehtävää kyseisenä päivänä, koska luottamusmies F ei ole tuolloin ollut estynyt toimimaan luottamusmiehenä.

Kysymyksessä ei ole miltään osin ollut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai edes sen yksittäiseen määräykseen kohdistuva työtaistelu, minkä vuoksi osastoa ei asiassa voida tuomita hyvityssakkoon, vaan kanne tulee hylätä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet asiassa R 65/14

1. Muistio 7.6.2014

2. Työhönopastusmuistio (C)

Kantajan kirjalliset todisteet asiassa R 113/14

1. Muistio 18.9.2014

2. Työhönopastusmuistio (B)

Vastaajan kirjallinen todiste asioissa R 65/14 ja R 113/14

1. PK 2/3 toimintamalli

Kantajan henkilötodistelu

1. Käyttöpäällikkö G

2. Tuotantojohtaja H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Työsuojeluvaltuutettu I

2. Luottamusmies F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Onko työntekijöillä ollut oikeus pidättäytyä työstä vai onko kyse ollut työtaistelutoimenpiteestä

Työturvallisuuslain 23 §:n mukaan jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

Vaaran todellisuutta ja vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon toimialan ja työtehtävien vaarallisuusaste. Vaaran vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös työsopimuksen ja työtehtävien sisältö. Pidättäytymisoikeuden syntyminen edellyttää, että käsillä oleva vaara olennaisesti ylittää sen keskimääräisen riskin, joka työhön sisältyy. (HE 167/1987 vp s. 6.)

Vastaavasti työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 36 §:n mukaan jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus mainitussa pykälässä säädetyin rajoituksin keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta.

Työstä pidättäytyminen 7.6.2014

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla työntekijät ajoivat paperikoneen PK3 alas lauantaina 7.6.2014 kello 5.45. Työt on aloitettu uudelleen samana päivänä klo 14.45. Työstä pidättäytymisen syyksi työntekijät esittivät puutteellisen osaamisen lauantain aamuvuorossa. Työstä pidättäytyi kolme työntekijää.

Työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen mukaan lauantain 7.6.2014 aamuvuorossa ovat olleet A, jolla on osaamista paperikone PK3:n koneenhoitajan ja annostelijan tehtävistä; C, jolla on monivuotinen kokemus kaikista PK1:n tehtävistä ja lisäksi häntä oli opetettu PK2:n annostelijan tehtäviin siten, että tämä opetus oli alkanut 11.4.2014 ja tuli valmistumaan 18.6.2014 sekä B, jolla oli osaamista PK2:n koneenhoitajan ja annostelijan tehtävistä. Lisäksi B:tä oli opetettu 25.2.2014 alkaen PK3:n annostelijan tehtäviin.

Kantaja on katsonut, että A:n, B:n ja C:n osaaminen olisi riittänyt paperikoneiden ajamiseen. Tuotantojohtaja H ja käyttöpäällikkö G ovat kertoneet, että A:lla, B:llä ja C:llä oli yhdessä riittävä osaaminen vuoron hoitamiseksi. Kaikilla oli ylipäätään pitkä kokemus paperikoneista. H:n mukaan paperikoneet PK2 ja 3 eivät poikkea toisistaan kovinkaan paljon ja pienellä koulutuksella on mahdollista hoitaa molempia. Työntekijä voi yksinkin ajaa märkää päätä. Tämä vie kuitenkin enemmän aikaa, koska tehtäviä ei voi hoitaa päällekkäin. Tähän ei kuitenkaan liity mitään kohonnutta työturvallisuusriskiä. Turvallisuusseikat on huomioitu riskienarvioinneissa.

Työstä pidättäytyminen 18.9.2014

Työntekijät kieltäytyivät käynnistämästä paperikonetta PK3 torstaina 18.9.2014 kello 14 alkaneessa iltavuorossa vedoten puutteelliseen osaamiseen vuorossa. Työnantaja oli ilmoittanut, että vuorossa olisi neljä henkilöä, joiden osaaminen riitti koneen käynnistämiseen. Työntekijät olivat ilmoittaneet, ettei paperikone käynnisty, ellei lisähenkilöä saada paikalle. Työnantajan otettua vielä yhden työntekijän ylitöihin paperikone on saatu käyntiin noin kello 20.

Työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen mukaan torstain 18.9.2014 iltavuorossa ovat olleet D, jolla on osaamista paperikoneen PK2 koneenhoitajan tehtävistä; C, jolla on osaamista PK2:n annostelijan tehtävistä; E, jolla on osaamista PK3:n koneenhoitajan tehtävistä ja B, jolle oli annettu opetusta PK3:n annostelijan tehtäviin 25.2.2014 alkaen siten, että koulutus päättyi 10.10.2014.

Vastaaja on katsonut, että paperikonetta PK3 ei ole voitu käynnistää yksin E:n ja B:n voimin, koska B:llä ei ollut siihen tarvittavaa osaamista. Työsuojeluvaltuutettu I on kertonut, ettei hän pysty varmuudella sanomaan, että joku riski mainitulla miehityksellä olisi toteutunut, mutta kun kyse on isoista laitteista ja jos on kiire ja työntekijä on kokematon, loukkaantumisia kuten palovammoja voi tulla. Hän oli keskustellut B:n kanssa tilanteesta, jolloin B oli todennut, että hän ei tiennyt, kuinka käynnistystilanteessa toimitaan. Tilanne tuntui niillä resursseilla turvattomalta, joten I oli päättänyt, että tällä kokoonpanolla käynnistäminen ei ole turvallista eikä siihen ryhdytä ennen kuin vuoroon saadaan lisää työntekijöitä. I oli keskustellut tilanteesta myös varapääluottamusmiehen kanssa. Luottamusmies F on kuvannut mahdollisia häiriötilanteita koskevia riskejä samoin kuin 7.6.2014 tapahtumien osalta.

Kantaja on katsonut, että vuorossa oli neljä henkilöä, joiden osaaminen olisi riittänyt koneen käynnistämiseen. PK3:n osalta E:llä oli osaamista sekä koneenkäyttäjän ja annostelijan tehtävistä ja B oli kesken olleesta koulutuksesta huolimatta kelpoinen tekemään työtä. Tuotantojohtaja H:n mukaan B olisi voinut tukea käynnistämistoimenpiteissä. Käyttöpäällikkö G:n mukaan tilanteessa ei olisi ollut työturvallisuusriskejä, mutta käynnistämistoimenpiteet olisivat edenneet hitaammin.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Kun työvuorossa olevien työntekijöiden lukumäärästä ei ole työehtosopimusmääräystä eikä siitä muutoinkaan ole sovittu osapuolten välillä työehtosopimusvaikutuksin, kyse on lähtökohtaisesti asiasta, josta päättäminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Tätä oikeutta voivat rajoittaa työturvallisuuteen liittyvät seikat edellä selostetuin tavoin.

Asiassa työntekijöillä ja työnantajalla on ollut vastakkaiset käsitykset siitä, onko 7.6.2014 ja 18.9.2014 vuoroissa ollut riittävästi osaamista paperikoneen käynnistämiseen ja ajamiseen. Ottaen huomioon, että nyt käsiteltävissä tapauksissa kaikilla kyseisissä vuoroissa olleilla työntekijöillä on ollut pitkä kokemus paperikoneista, vastaajan esille tuomien työturvallisuusriskien toteutuminen ei ole työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ollut kovin todennäköistä. Esitetyn näytön perusteella vuorossa olevien työntekijöiden osaaminen ei ole ollut niin heikkoa, että käsillä olevan vaaran voitaisiin katsoa ainakaan olennaisesti ylittäneen sitä keskimääräistä riskiä, joka työhön normaalisti sisältyy.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijöille olisi aiheutunut työstä sellaista työturvallisuuslain 23 §:ssä tarkoitettua vakavaa vaaraa, joka olisi oikeuttanut työn tekemisestä pidättäytymisen. Työstä ei ole myöskään 18.9.2014 näytetty aiheutuneen sellaista työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 36 §:ssä tarkoitettua välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, että työsuojeluvaltuutetulla olisi ollut oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta.

Vastaaja on väittänyt, että työntekijöiden toimintaan ei ole sisältynyt minkäänlaista painostustarkoitusta. Työtuomioistuin toteaa, että työntekijät ovat esittäneet työnantajalle vaatimuksen siitä, että työvuoroon on saatava lisää työntekijöitä. Työnantaja on taas katsonut työntekijöiden osaamisen olleen riittävän. Kullekin paperikoneelle tarvittava miehitys on lähtökohtaisesti asia, joka edellä todetuin tavoin kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin, eikä tätä oikeutta ole nyt käsiteltävänä olevassa asiassa rajoittanut työntekijän oikeus pidättäytyä työstä. Työtuomioistuin katsoo, että työstä kieltäytymiseen on kummassakin tapauksessa ryhdytty yksissä tuumin painostustarkoituksessa, jolloin kysymyksessä ovat olleet työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetut työtaistelutoimenpiteet.

Ammattiosaston vastuu 7.6.2014 toimeenpannusta työtaistelusta

Työntekijöiden kyseenalaistettua vuorossa olleiden työntekijöiden lukumäärän ja osaamisen asiasta on pidetty palaveri yhdessä työnantajan kanssa 7.6.2014 kello 00.30. Muistiosta 7.6.2014 ilmenee, että palaverissa on ollut paikalla osaston luottamusmies F. F on kertonut ilmoittaneensa työnantajalle, että konetta ei käytetä. Kun ammattiosaston luottamusmies on näin ollut järjestämässä työtaistelua ja esittänyt työnantajalle vaatimuksia työtaistelun syynä olevan erimielisyyden johdosta, ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Ammattiosaston vastuu 18.9.2014 toimeenpannusta työtaistelusta

Päätökseen työstä pidättäytymisestä on työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen mukaan osallistunut ainakin työsuojeluvaltuutettu I, joka ei kuitenkaan ole ammattiosaston luottamusmies tai sen toimikunnan jäsen. Hän on kertonut keskustelleensa asiasta myös varapääluottamusmies J:n kanssa. Muistiosta 18.9.2014 ilmenee, että J on soittanut käyttöpäällikkö G:lle 18.9.2014 noin kello 15.50 ja ilmoittanut G:lle, että PK3:n käynnistys ei onnistu nykyisellä miehityksellä ja että yövuorosta on hankittava ylitöihin lisää työntekijöitä. Muistioon on kirjattu, että J on toiminut tuolloin pääluottamusmiehenä, koska pääluottamusmies on ollut poissa.

Kun varapääluottamusmies J on tapahtuma-aikana ollut pääluottamusmiehen tilalla hoitamassa tämän tehtäviä ja kun hän on edellä kuvatuin tavoin osallistunut toimenpiteen järjestämiseen ja esittänyt työnantajalle vaatimuksia, ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon syyllisyyden määrä, työtaistelutoimenpiteiden kesto, niihin osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko, aiheutuneen vahingon suuruus, sekä muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Almgren, Nyyssölä, Lindström, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Nyyssölä, jonka lausuntoon jäsen Lindström yhtyi, lausui:

Olen muilta osin samaa mieltä kuin enemmistö, mutta kahdesta työtaistelusta aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen yhteismäärä huomioon ottaen tuomitsen Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 4.000.

Jäsen Koskinen lausui:

Katson, että sekä 7.6.2014 että 18.9.2014 tapahtuneiden työstä pidättäytymisten osalta on esitetyn selvityksen mukaan tuotu työnantajan tietoon riittävästi työturvallisuuslain 23 §:n mukaisia perusteita pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettu työnantajan edustajalle niin pian kuin on ollut mahdollista ja työstä pidättäytyminen on kestänyt kunnes edellytykset työn suorittamiseksi turvallisesti ovat jälleen olleet olemassa.

Edellä kerrotuilla perusteilla hylkään kanteen ja velvoitan jutun häviävän Metsäteollisuus ry:n korvaamaan Paperiliitto ry:n ja Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa vaadituilla 1.980 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Velvollisena ottamaan kantaa hyvityssakon määrään olen samaa mieltä kuin enemmistö.