Labor court dismissed employer's statute of limitations claim because it only barred monetary claims, not procedural breach suits.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen ja pääsopimuksen vanhentumismääräykset koskivat sanamuotonsa mukaan vain taloudellisen etuuden suorittamista koskevaa asiaa. Välituomiolla on katsottu, että kantaja ei ollut menettänyt puhevaltaansa asiassa, jossa oli esitetty hyvityssakkovaatimus mainittujen sopimusten neuvottelumääräysten rikkomisesta.

KANTAJA

A

VASTAAJA

Valtiontalouden tarkastusvirasto

ASIA

Kanneoikeuden vanhentuminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.1.2015

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla ottanut erikseen välituomiolla ratkaistavakseen kysymyksen siitä, onko kanne nostettu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelyä koskevan pääsopimuksen 7 §:n toisen kohdan mukaisessa määräajassa.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Eduskunnan kansliatoimikunnan ja muiden ohella Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n välillä eduskunnan virkamiehiin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä 24.9.2008 tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on seuraava erimielisyyksien käsittelyä koskeva 9 §:n määräys:

Tehtävän vaativuusarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta 4 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä arviointiryhmässä.

Henkilökohtaista työsuorituksen suoritusarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta henkilön ylemmän esimiehen kanssa. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tulee kirjata suoritusarvioinnin yhteyteen.

Työnantaja vahvistaa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa mahdolliset muutokset arvioinneissa, vaativuusluokissa, suoritustasoissa ja palkkauksissa arviointiryhmän työnantajan edustajan esittelystä.

Jos edellä mainituissa tehtävän vaativuudenarviointia tai suoritusarviointia koskevissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan lopullisesti siten kuin erimielisyyksien käsittelystä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa. Samalla tavalla ratkaistaan myös muut tätä sopimusta koskevat erimielisyydet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kansliatoimikunta ja muiden ohella Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ovat 24.9.2009 tehneet eduskunnan virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelystä pääsopimuksen, jossa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 § Neuvottelut eduskunnan virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksistä

Jos työnantajan ja virkamiesten välillä on erimielisyyttä eduskunnan virkaehtosopimuksen tai eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä tai laajuudesta taikka tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta, erimielisyys pyritään selvittämään neuvottelemalla seuraavasti.

Eduskunnan kansliassa erimielisyyden kohteena olevasta asiasta käydään kansliatoimikunnan sopimusneuvottelijoiden sihteerin ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen välillä virastokohtaiset paikallisneuvottelut. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa erimielisyyden kohteena olevasta asiasta käydään työnantajan nimeämän edustajan ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen välillä virastokohtaiset paikallisneuvottelut.

Sikäli kuin asia jää virastokohtaisessa paikallisneuvottelussa erimieliseksi, siitä käydään eduskunnan kansliatoimikunnan ja virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen välillä keskusneuvottelut.

Periaatteellista laatua oleva tai yleisempää merkitystä omaava erimielisyys taikka muutoin osapuolen pyynnöstä erimielisyys otetaan kansliatoimikunnan tai sopimukseen osallisen henkilöstöjärjestön käsiteltäväksi suoraan keskusneuvotteluissa käymättä muita neuvotteluja. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

6 § Menettelytavat ja määräajat erimielisyysneuvotteluissa

Virastokohtaisia paikallisneuvotteluja ja keskusneuvotteluja vaaditaan kirjallisesti neuvottelukohde yksilöiden.

Keskusneuvotteluja on puhevallan menettämisen uhalla vaadittava neljän kuukauden kuluessa 4 §:ssä tarkoitettujen virastokohtaisten paikallisneuvottelujen päättymisestä.

Virastokohtaiset paikallisneuvottelut on aloitettava kahden ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa vaatimisesta, ellei toisin sovita.

Virastokohtaiset paikallisneuvottelut ja keskusneuvottelut tulee saattaa päätökseen viivytyksettä. Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jona neuvotteluosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä omalta osaltaan.

Virastokohtaisista paikallisneuvotteluista ja keskusneuvotteluista pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.

7 § Vanhentuminen

Jollei neuvotteluja palvelussuhteen ehtojen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä ole vaadittu tai jollei muuta vaatimusta virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden suorittamisesta ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suoritus olisi pitänyt tehdä, oikeus etuuteen on menetetty.

Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvassa asiassa oikeus etuuteen on menetetty, jollei asiassa ole vaadittu 4 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja 5 §:ssä sovittiin tavoin edellä mainitussa kolmen vuoden määräajassa.

Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja erimielisyysneuvotteluja.

Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menetyksen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelupöytäkirjan tarkistamisesta, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt valtiontalouden tarkastusvirastossa tarkastajana, ylitarkastajana ja johtavana tuloksellisuustarkastajana 1.4.1991 alkaen 19 vuoden ajan. Hän on tehnyt oikaisupyynnön vuoden 2010 suoritusarvioinnista. Oikaisupyyntö on hylätty. Tarkastusvirasto on vastannut 30.4.2010 Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n 23.4.2010 esittämään neuvottelupyyntöön ja sopinut virkamiesyhdistyksen kanssa neuvottelut aloitettavaksi 11.5.2010 pidettävässä kokouksessa.

A on irtisanottu 12.5.2010. Hänellä on ollut kuuden kuukauden irtisanomisaika ilman työvelvoitetta. A on 11.6.2010 hakenut muutosta irtisanomista koskevaan päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt A:n irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskevan valituksen päätöksellään 19.12.2011.

Asianosaiset ovat eri mieltä ensinnäkin siitä, onko kanneoikeus asiassa vanhentunut. Toiseksi asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko työnantaja estänyt aloitettavaksi jo sovitut, A:n suoritusarviointiin liittyvät erimielisyysneuvottelut ja näin menetellessään rikkonut eduskunnan virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelystä laaditun pääsopimuksen 5 §:ää. Vielä erimielisyyttä on muutoksenhakuohjeiden asianmukaisuudesta. Työtuomioistuin on asianosaisten suostumuksin päättänyt ratkaista kanneoikeuden vanhentumista koskevan asian erikseen välituomiolla työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 23 luvun 6 §:n 2 momentin säännösten nojalla.

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee valtiontalouden tarkastusviraston hyvityssakkoon tarkentavan virkaehtosopimuksen erimielisyyksien käsittelyä koskevien määräysten ja pääsopimuksen virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelyä koskevien määräysten rikkomisesta ja

- velvoittaa valtiontalouden tarkastusviraston korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Perusteet

Kanneoikeus ei ole vanhentunut. Erimielisyysneuvotteluja on pyydetty jo 23.4.2010. Työnantaja on virkaehtosopimusta rikkomalla keskeyttänyt neuvottelut. A ei ole ollut aikaisemmin tietoinen mahdollisuudesta panna kanne vireille ilman erimielisyysneuvotteluja. Lisäksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle 11.6.2010 tehty valitus, jossa oli käsitelty myös erimielisyysneuvotteluiden keskeyttämistä irtisanomalla, katkaisi kanneoikeuden vanhentumisen asiassa. Kanneoikeuden vanhentuminen alkoi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 19.12.2011.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiontalouden tarkastusvirasto on vaatinut ensisijaisesti, että kanne jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että kanne hylätään. Lisäksi tarkastusvirasto on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanne on jätettävä tutkimatta, koska eduskunnan virkaehtosopimuksen pääsopimuksessa sovittu kolmen kalenterivuoden määräaika kanteen vireille panemiselle on päättynyt 31.12.2013 eikä tämä oikeudenkäynnin edellytyksen puute ole enää korjattavissa.

Virkamiesyhdistys ei ole vaatinut tarkastusvirastolta neuvotteluja palvelussuhteen ehtojen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä pääsopimuksessa sovitussa kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suoritus olisi pitänyt tehdä. Virkamiesyhdistys on keskeyttänyt erimielisyysneuvottelut 10.5.2010 tekemällään päätöksellä. Kolmen kalenterivuoden määräaika tulee laskea alkaneeksi vuodesta 2010 ja siten virkamiesyhdistyksen olisi tullut pyytää neuvottelujen jatkamista kolmen kalenterivuoden kuluessa vuoden 2010 päättymisestä eli vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vuoden 2009 ja 2010 suoritusarviointeja koskevassa muutoksenhakuohjeistuksessa on käsitelty erikseen järjestäytyneen ja järjestäytymättömän virkamiehen osalta erimielisyyksien käsittelyä. Tarkastusvirasto on täyttänyt työnantajalle kuuluvat velvollisuudet ohjeistamalla virkaehtosopimuksen soveltamiserimielisyyksien käsittelyä ja muutoksenhakua virkasuhdeasioissa. A ei voi vedota kanneoikeuden vanhentumisen osalta siihen, että hän ei tunne pääsopimusta tai työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 1 momentin säännöstä.

A:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemä valitus irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä ei ole katkaissut pääsopimuksessa sovittua kolmen kalenterivuoden määräaikaa asian vireille saattamiseksi työtuomioistuimessa. A:n valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei ole esitetty mitään vaatimuksia erimielisyysneuvottelujen osalta. Korkein hallinto-oikeus ei ole siten päätöksessään käsitellyt tai ratkaissut mitään erimielisyysneuvotteluja koskevia kysymyksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtäviin ei myöskään kuulu ratkaista työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia asioita, joista on säädetty työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:ssä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti jos tehtävän vaativuudenarviointia tai suoritusarviointia koskevissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan lopullisesti siten kuin erimielisyyksien käsittelystä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa. Mainitun pääsopimuksen 7 §:n ensimmäisen kohdan mukaan, jollei neuvotteluja palvelussuhteen ehtojen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä ole vaadittu tai jollei muuta vaatimusta virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden suorittamisesta ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suoritus olisi pitänyt tehdä, oikeus etuuteen on menetetty. Määräyksen toisen kohdan mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvassa asiassa oikeus etuuteen on menetetty, jollei asiassa ole vaadittu 4 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja 5 §:ssä sovituin tavoin edellä mainitussa kolmen vuoden määräajassa.

Asiassa on riidatonta, että Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry on 23.4.2010 vaatinut käytäväksi A:n suoritusarviointia koskevat virastokohtaiset paikallisneuvottelut. Valtiontalouden tarkastusvirasto ja virkamiesyhdistys ovat sopineet, että neuvottelut aloitetaan 11.5.2010. Ennen neuvottelujen alkamista on kuitenkin alkanut A:n irtisanomiseen johtanut prosessi. Kuulemistilaisuus irtisanomisasiassa on järjestetty 11.5.2010 eli samana päivänä kun suoritusarviointia koskevat erimielisyysneuvottelut oli sovittu käytäväksi. Virkamiesyhdistyksen hallitus on tätä edeltävänä päivänä eli 10.5.2010 päättänyt keskeyttää erimielisyysneuvottelut eikä niitä ole myöhemmin pyydetty aloitettavaksi. Edelleen riidatonta on, että virkamiesyhdistyksen hallitus on 17.6.2014 päättänyt, että se ei vaadi erimielisyysneuvotteluja käytäväksi ja että se kieltäytyy ajamasta kannetta työtuomioistuimessa tai ryhtymästä muihinkaan toimiin asiassa.

Virkamiesyhdistyksen kieltäydyttyä ajamasta kannetta asiassa A on 23.6.2014 pannut vireille kanteen työtuomioistuimessa ja vaatinut, että valtiontalouden tarkastusvirasto tuomitaan hyvityssakkoon tarkentavan virkaehtosopimuksen erimielisyyksien käsittelyä koskevien määräysten ja pääsopimuksen virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelyä koskevien määräysten rikkomisesta. Työtuomioistuin toteaa, että A ei pääsopimuksen 7 §:n vanhentumismääräyksestä johtuen voi enää vaatia palkkasaatavia virheelliseksi katsomansa suoritusarvioinnin johdosta. Vanhentumismääräys koskee sanamuotonsa mukaan kuitenkin vain taloudellisen etuuden suorittamista koskevaa asiaa, ei sen sijaan kanteita, jotka perustuvat pääsopimuksen neuvottelumääräysten rikkomiseen. Tällä perusteella työtuomioistuin katsoo, että A ei ole menettänyt puhevaltaansa tässä asiassa. Valtiontalouden tarkastusviraston vanhentumista koskeva väite on näin ollen hylättävä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää Valtiontalouden tarkastusviraston väitteen.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Niittylä, Ahokas ja Hämäläinen jäseninä. Esittelijä on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.