Labor union union fined for strike against employer's plant closure decision violating peace obligation.

Työtaistelu oli ollut vastalause työnantajan menettelylle asiassa, josta päättäminen kuuluu työehtosopimuksen mukaan työnantajalle. Ammattiosasto, jonka edustajia oli osallistunut työtaisteluun, oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVA

Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen rautatiealan työehtosopimus on voimassa 1.5.2014 – 31.1.2017.

VR-Yhtymä Oy:n palveluksessa olevat, VR:n kaukoliikenteessä Turun alueella työskentelevät 23 konduktööriä ryhtyivät työtaisteluun jättämällä saapumatta työvuoroon tiistaina 3.2.2015 kello 4.30. Työnseisaus jatkui keskiviikkoon 4.2.2015 aamuun saakka. Työtaisteluun osallistuneet kuuluvat Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:hyn. Ammattiosaston hallitukseen kuuluu neljä konduktööriä ja nämä osallistuivat työnseisaukseen. Osasto osoitti työtaistelulla mieltään Turun varikon lopettamispäätöstä ja töiden uudelleen järjestelyjä vastaan. Päätös konduktöörien jäämisestä pois töistä oli tehty konduktöörien yhteisessä kokouksessa.

VR-Yhtymä Oy oli 27.1.2015 päättänyt yhteistoimintaneuvottelut Turun varikolla. Neuvottelut koskivat Turun varikon toiminnan lakkauttamista. Neuvotteluiden lopuksi työnantaja ilmoitti lopettavansa VR:n Turun varikon toiminnan vuoden 2015 aikana. Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:hyn kuuluvat noin 60 työntekijää olivat aiemmin olleet työnseisauksessa 27.1.2015 – 2.2.2015.

Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:n työssäkäyvien jäsenten määrä on 179.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- tuomitsee Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 744 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Kysymyksessä on ollut työehtosopimuslain tarkoittama joukkoluontoinen painostustoimenpide. Lakon syy on riidattomasti ollut VR-Yhtymän päätös sulkea Turun varikko. Lakko kohdistui voimassaolevaan työehtosopimukseen, erityisesti määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa toimihenkilö, sekä määrätä työn johtamisesta. Lakkoon on ryhdytty välittömästi ensimmäisen lakon jälkeen. Lakolla on ollut niin ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys Turun varikon sulkemispäätökseen, että painostustarkoitus ilmenee itse vastalauseesta eli ulosmarssista.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sopimustoimitsija on soittanut 28.1.2015 VR-Yhtymän henkilöstöjohtajalle ja tiedustellut, oliko VR-Yhtymä lakon päättämiseksi halukas keskustelemaan irtisanomispaketin rahamäärän nostamisesta; työehtosopimuksen määräyksiä paremmasta muuttoavustuskäytännöstä; bonuksesta tai palkkiosta, jotta työntekijät työskentelisivät ilman häiriöitä ja normaalilla tehokkuudella varikon sulkemiseen asti; sopimuksesta, että kenenkään palkka ei laske Turusta toiseen toimipisteeseen siirtymisen jälkeen seuraavan vuoden aikana; sopimuksesta vapaapäivistä palkalliseen työnhakuun irtisanomisaikana ja sopimuksesta, että Kouvolan Rautatie- ja Aikuskoulutus Oy:öön VR:n ammatteihin opiskelemaan lähteville maksettaisiin koulutuksen ajalta verotonta päivärahaa. VR-Yhtymän henkilöstöjohtaja on kieltäytynyt keskusteluista.

Uudella työtaistelulla oli selvä yhteys myös edellä selostettuihin aiemmin esitettyihin vaatimuksiin. Uuden työtaistelun ajankohta yhteistoimintamenettelyn päättymisen ja ensimmäisen työtaistelun jälkeen osoitti suunnitelmallisuutta ja sitä, että työtaistelulla pyrittiin vaikuttamaan työnantajan oikeuteen määrätä työn johtamisesta sekä painostamaan työnantajaa VR:n Turun toimintojen lakkauttamista tai muita aiemman työtaistelun yhteydessä esitettyjä vaatimuksia koskevissa päätöksissä.

Kyse ei ole ollut tukityötaistelutoimenpiteestä, vaan saman ammattiosaston järjestämästä toisesta työtaistelusta. Konduktöörit kuuluivat samaan ammattiosastoon, heillä oli sama työnantaja ja he noudattivat samaa työehtosopimusta kuin varikon kunnossapitohenkilöstö.

Työtaisteluun osallistuivat kaikki työvuorossa 3.2.2015 olleet työntekijät. Konduktöörien lakko johti junien peruutuksiin ja se vaikutti Turusta Helsingin ja Tampereen suuntaan lähteviin juniin pahimpaan työmatka-aikaan.

Ammattiosaston vastuu

Työtaistelun järjestämiseen osallistuivat ainakin ammattiosaston puheenjohtaja ja selvästi myös muu osaston hallitus. Ammattiosasto suunnitteli työtaistelun ennakolta ja toteutti sen ilman ennakkoilmoitusta, jotta työnantajalle aiheutuisi mahdollisimman paljon vahinkoa. Ammattiosasto ei myöskään pyrkinyt keskeyttämään laitonta lakkoa, vaan hyväksyi sen jatkumisen ja edisti sen kulkua tiedottaessaan asioista. Mikäli joihinkin työnantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, olivat ne olleet riittämättömiä työrauhan palauttamiseksi. Palvelualojen työnantajat PALTA ry reklamoi kirjallisesti JHL ry:lle 3.2.2015 ja totesi työtaistelutoimien olevan laittomia.

Kuultavana oleva ammattiosasto on ensi sijassa rikkonut työrauhavelvollisuutensa päättäessään työtaistelusta ja edistäessään työtaistelua antamalla sen jatkua. Tästä johtuen sille on tuomittava työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoa. Merkittävä osa sen jäsenistöstä on osallistunut työtaisteluun ilman ammattiosaston aktiivisia ja tehokkaita toimia työtaistelun estämiseksi tai sen keskeyttämiseksi. Ammattiosasto on siten ainakin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, joten sille on tuomittava työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoa.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää harkittaessa tulee työehtosopimuslain 10 §:n mukaan ottaa huomioon muun muassa työtaistelun kesto, laajuus, aiheutuneen vahingon suuruus ja syyllisyyden määrä. Ammattiosasto on suunnitellut uuden työtaistelun ja edistänyt sitä antamalla sen jatkua. Työtaistelusta ei ole ilmoitettu työnantajalle ennalta, jotta työnantaja ei ehtisi reagoimaan sen vaikutuksiin.

Työtaistelusta aiheutui työnantajalle noin 17.000 euron vahingot, jotka koostuvat muun muassa esimiesten käyttämisestä konduktööritehtävissä, työntekijöiden siirtokustannuksista sekä korvaavista kuljetuksista asiakkaille.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vastauksessaan, johon Raideammattilaisten Varsinais-Suomen ammattiosasto 201 ry on yhtynyt, vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perustelut

Työnseisauksessa ei ole ollut kyse työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamasta työtaistelutoimenpiteestä. Vaikka työnseisaus oli luonteeltaan joukkotoimenpide, siltä puuttui työehtosopimuslain edellyttämä, työehtosopimukseen kohdistuva painostustarkoitus.

Työnseisauksessa oli kyse konduktöörien ilmaisemasta tuesta VR:n Turun varikon kunnossapitohenkilöstölle ja mielenosoitustyyppisestä vastalauseesta VR:n Turun varikon lopettamiselle. Konduktöörit eivät työskennelleet varikolla, vaan kaukoliikenteen junissa. Työnseisauksessa ei siis ollut kyse heidän työpaikoistaan, eikä sillä ole pyritty vaikuttamaan konduktöörien omaan työehtosopimukseen tai heidän työpaikkoihinsa tai työehtoihinsa.

PALTA ry ei ole edes väittänyt, että 3.2.2015 käynnistyneen työnseisauksen yhteydessä työntekijät olisivat esittäneet työnantajaa kohtaan vaatimuksia ja siten pyrkineet työnseisauksella painostamaan työnantajaa toimeenpanemaan nämä vaatimukset. Työtekijät eivät ole esittäneet työnantajalle mitään vaatimuksia varikon lakkauttamista koskevan päätöksen peruuttamisesta.

Ei voida pitää todennäköisenä, että työnseisaukseen osallistuneet työntekijät olisivat arvioineet, että yhden vuorokauden kestävällä työnseisauksella voitaisiin painostaa VR-Yhtymän hallitusta muuttamaan niin merkittävää ja periaatteellista päätöstä kuin mitä varikon sulkemispäätös on. Sen vuoksi työnantajan väite siitä, että työnseisauksen tarkoituksena olisi ollut lakkauttamispäätöksen peruuttaminen, ei ole uskottava.

Työnseisaus on yksinkertaisesti ollut työntekijöiden mielenilmaus sen tyrmistyksen johdosta, jonka työntekijät ovat kokeneet, kun kokonainen hyvin toimiva ja kustannustehokas varikko on päätetty lakkauttaa ja lakkauttamista on viime kädessä perusteltu sillä, että Turun varikko sijaitsee työnantajan mielestä väärällä paikkakunnalla. Työntekijät ovat työnseisauksen yhteydessä päässeet esittämään julkisuudessa tuntemuksensa ja näkemyksensä varikon lopettamisesta, mutta vaatimuksia ei ole esitetty työnantajaa kohtaan. Työtaistelun tunnusmerkkeihin kuitenkin kuuluu, että sillä pyritään painostamaan työnantajaa ryhtymään johonkin toimenpiteisiin tai jättämään jotain tekemättä. Näin ei ole tapahtunut konduktöörien työnseisauksen yhteydessä.

JHL ry:n sopimustoimitsijan ehdotuksessa on ollut kysymys siitä, että joillakin yhteisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken sovituilla toimenpiteillä olisi voitu saada tuolloin käynnissä ollut työnseisaus päättymään. Kysymys ei ole ollut siitä, että työnseisauksen toimeenpanneet työntekijät olisivat asettaneet työnseisauksen tavoitteeksi painostaa työnantajaa toteuttamaan näitä mainittuja toimenpiteitä. Kyseessä oli työnseisauksen lopettamiseksi ulkopuolelta tehty väliintulo ja välitysesitys työnseisauksen lopettamiseksi. A:n oma-aloitteista välitysesitystä ei ole perusteltua pitää sellaisena työehtosopimukseen kohdistuvina vaatimuksena, joiden vuoksi konduktöörien työnseisaus muuttuisi työehtosopimukseen kohdistuneeksi työtaistelutoimenpiteeksi.

Työnseisauksen kohdistuminen

Työnseisaus on liittynyt Turun varikon lakkauttamiseen eikä se ole kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeutta tai ottamista ja erottamista koskeviin työehtosopimusmääräyksiin. Tuotantolaitosten perustamisessa tai lakkauttamisessa tai muussa työnantajan harjoittaman toimintojen uudelleenorganisoinnissa ei ole työoikeudellisesti kyse työnantajan direktiovallan käytöstä eikä edes työehtosopimusten säännöstämiskompetenssin piiriin kuuluvasta asiasta. Kyseessä ei ole työehtosopimuslain 1 §:n tarkoittama asia, joka sisältyisi tai liittyisi millään tavoin työehtosopimukseen.

Työnseisauksen suunnittelusta ja ennakkoon ilmoittamatta jättämisestä

PALTA ry on pitänyt moitittavana sitä, että nyt kysymyksessä oleva työnseisaus on suunniteltu etukäteen. On totta, etteivät työntekijät ole aamulla 3.2.2015 poistuneet samalla tavoin ilman ennakkoon tehtyä päätöstä kuin 27.1.2015 käynnistyneen työnseisauksen yhteydessä. Nyt kyseessä olevasta työnseisauksesta on päätetty konduktöörien torstaina 29.1.2015 pidetyssä kokouksessa. Tämän tyyppinen työnseisauksen "suunnittelu" ei kuitenkaan voi olla osoitus jostakin työnseisauksen erityisestä moitittavuudesta. On luonnollista, että erityisesti kun kyse on työntekijöistä, jotka työaikana työskentelevät hajallaan eri työpisteissä (junissa), työntekijät kokoontuvat keskustelemaan ja päättämään yhteisesti tämän tyyppisistä toimista. Yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää yhteistä kokoontumista eikä siinä ole kyse mistään poikkeuksellisesta suunnitelmallisuudesta.

PALTA ry on pitänyt myös erityisen moitittavana sitä, etteivät konduktöörit ole etukäteen ilmoittaneet työnseisauksesta. PALTA ry:n näkemys työnseisauksen etukäteisilmoituksen tekemättä jättämisen moitittavuudesta on ristiriidassa työtuomioistuimen tällaista ennakkoilmoitusta koskevan linjauksen kanssa. Työtuomioistuin ratkaisussaan TT 2014:137 katsonut, että työnseisausta koskeva ennakkoilmoitus on varsinaisesta työnseisauksesta erillinen ja itsenäinen työtaistelutoimenpide siinäkin tapauksessa, että ilmoituksessa tarkoitettu työnseisaus todella toteutetaan. Siten sellainenkin ilmoitus työnseisauksesta, joka on aidosti tarkoitettu ennakolta tapahtuvaksi ilmoitukseksi eikä miksikään työtaistelu-uhkaukseksi, on työtuomioistuimen mielestä itsenäinen ja erillinen työtaistelutoimenpide, josta työntekijäyhdistys tuomitaan hyvityssakkoon.

Kun etukäteen annetun työtaisteluilmoituksen on katsottu olevan rangaistava teko, ei ole johdonmukaista eikä voi olla laillista, että työtaistelun ennakkoilmoituksen tekemättä jättäminen katsottaisiinkin jossakin toisessa tilanteessa hyvityssakon määrää korottavaksi seikaksi.

Näin ollen työntekijöiltä ei voida edellyttää, että tämäntyyppisestä yhden päivän työnseisauksesta pitäisi ilmoittaa ennakolta, jos kyseinen ennakkoilmoitus voitaisiin kuitenkin katsoa laittomaksi työtaistelutoimenpiteeksi.

Ammattiosaston vastuu

Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry ei ole päättänyt 3.2.1015 alkaneen työnseisauksen toimeenpanosta. Asiasta päätti konduktöörien pitämä epävirallinen kokous torstaina 29.1.2015. Kysymyksessä ei siten ole ollut yhdistyksen järjestämä työnseisaus. Ammattiosaston hallitus ei ole kokonaisuudessaan osallistunut työnseisaukseen, koska hallitukseen kuuluu muitakin raideammattilaisia kuin konduktöörejä.

Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:n puheenjohtaja B on myös konduktöörien luottamusmies. B:llä on ollut tiistaina 3.2.2015 luottamusmiespäivä, joten on tulkinnanvaraista, onko hän tuolloin hoitanut luottamusmiestehtäviään muun muassa vastatessaan tiedotusvälineiden yhteydenottoihin, vai onko hän ollut mukana työnseisauksessa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. MTV3:n verkkosivujen artikkeli 3.2.2015 "Luottamusmies: Lakko VR:n henkilöstöpolitiikkaa vastaan"

2. PALTA ry:n reklamaatiokirje 3.2.2015 JHL:lle

3. Ylen verkkosivujen artikkeli 3.2.2015 " VR:n Turun-konduktöörit osoittavat mieltään – lähteviä junia korvataan busseilla"

4. Turun sanomien verkkosivujen artikkeli 3.2.2015 "Konduktöörien lakosta täysi erimielisyys: "Lopettamispäätös on pöyristyttävä" vs. "Suurta piittaamattomuutta ja vastuuttomuutta"

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

VR-Yhtymä Oy:ssä on edellä kuvatuin tavoin järjestetty työtaistelu, joka alkoi tiistaina 3.2.2015 kello 04.30 ja päättyi seuraavana aamuna 4.2.2015. Työtaisteluun on osallistunut 23 työntekijää.

Lakon tavoitteena on ollut vastustaa yhtiön päätöstä sulkea yhtiön Turun varikko. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut rautatiealan työehtosopimuksen määräyksiin, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta. Työtaistelu on siten ollut vastalause työnantajan menettelylle asiassa, josta päättäminen kuuluu työehtosopimuksen mukaan työnantajalle.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen

osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei ole määrältään kiistetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa.

Raideammattilaisten Varsinais-Suomen osasto 201 JHL ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 744 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Almgrén, Nyyssölä, Lindström, Lehto, Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.