Labor court orders employer to pay damages for wrongful dismissal of trade union representative without consent.

Luottamusmies oli irtisanottu ilman että irtisanomiselle oli hankittu niiden henkilöiden suostumusta, joita luottamusmies oli edustanut. Sovellettavassa työehtosopimuksessa ei ollut määräystä siitä, tuleeko ammattijärjestön myötävaikuttaa suostumuksen hankkimisessa. Kun työehtosopimuksessa ei ollut asiasta määräystä, suostumuksen hankkimisesta vastasi työnantaja. Kun työnantaja ei ollut yrittänytkään ryhtyä aktiivisiin toimiin edustettavien henkilöiden selvittämiseksi ja heidän suostumuksensa hankkimiseksi ammattijärjestön kieltäydyttyä yhteistyöstä, työnantaja oli irtisanonut luottamusmiehen työehtosopimuksen vastaisesti.

Asiassa lisäksi jäänyt näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut esittämäänsä työpaikkakiusaamiseen liittyvä asiallinen ja painava irtisanomisperuste. Työnantaja velvoitettiin maksamaan luottamusmiehelle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Sivistystyönantajat ry

KUULTAVA

Aalto-korkeakoulusäätiö

ASIA

Luottamusmiehen irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.1.2015

Pääkäsittely 4. - 5.3.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sivistystyönantajat ry:n ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä ajaksi 1.3.2012 - 31.3.2014 tehdyssä yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhteen päättyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat muita sopimuksia koskevan 10 luvun määräykset:

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTOIMINNASTA SEKÄ LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA MUIDEN YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVIEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Työsuhdeturva

Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toimivan työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä, työsuojeluvaltuutetusta tai muusta yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajasta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu näiden määräysten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on loukattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A on toiminut Aalto-yliopiston ja sitä edeltäneen Teknillisen korkeakoulun palveluksessa näiden Kielikeskuksessa yhdenjaksoisessa palvelussuhteessa 1.1.1995 ja 28.2.2014 välisen ajan, ensin päätoimisena tuntiopettajana ja 1.7.1995 lukien lehtorina. Sitä ennen hän on toiminut Teknillisessä korkeakoulussa tuntiopettajan tehtävissä 1.9.1989 - 31.5.1990 sekä 1.9.1991 - 30.7.1992. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut englannin ja venäjän kielen opettajan tehtävät ja vastuulehtorina sekä koordinaattorina toimiminen. Lisäksi A on toiminut Kielikeskuksen varajohtajana 1.9.2005 ja 31.7.2010 välisen ajan, josta Kielikeskuksen johtajan varsinaisena sijaisena lukuvuoden 2005 – 2006.

Aalto-yliopiston rehtori on 14.8.2013 tekemällään päätöksellä irtisanonut luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen siten, että irtisanomisaika alkoi kulua 28.8.2013 ja työsuhde päättyi 28.2.2014. Irtisanomisen syyksi yliopisto on muun ohella ilmoittanut, että työnantajalla ei ole enää luottamusta A:n toimintaan hänen epäasiallisen ja työelämään sopimattoman käyttäytymisensä vuoksi. Yliopisto ei ollut hankkinut A:n luottamusmiehenä edustamien henkilöiden enemmistön suostumusta hänen irtisanomiselleen. A:lle on tarjottu 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus erimielisyyden sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. A ei ole hyväksynyt tarjousta.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Aalto-korkeakoulusäätiön suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä A:n 30 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 141.547,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.4.2014 lukien,

- tuomitsee Sivistystyönantajat ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n ja Aalto-korkeakoulusäätiön suorittamaan yhteisvastuullisesti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 16.213,90 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n irtisanomiselle ei ollut hyväksyttävää perustetta. Irtisanominen johtui hänen toiminnastaan luottamusmiehenä. Irtisanomiselle ei ollut A:n luottamusmiehenä edustamien henkilöiden enemmistön suostumusta. Työnantaja ei ollut edes tiedustellut suostumusta ennen irtisanomista.

Tapahtumatiedot

Työnantaja oli kesällä 2012 teettänyt ulkopuolisella konsultilla selvityksen, joka oli liittynyt kielikeskuksen henkilöristiriitoihin ja epäiltyyn kiusaamiseen. Konsultin raportti oli valmistunut 17.9.2012 ja sen johdosta A:lle oli lähetetty 28.9.2012 päivätty kuulemiskirje, jossa oli pyydetty selvitystä liittyen väitteisiin A:n harjoittamasta työpaikkakiusaamisesta, opetusmateriaalin luvattomasta kopioinnista sekä työtehtävien laiminlyönnistä. A oli antanut 11.10.2012 pyydetyn selvityksen. Lisäksi oli järjestetty suullinen kuulemistilaisuus 25.10.2012, jossa oli ollut A:n lisäksi läsnä työnantajan edustajia sekä pääluottamusmies. Kuulemistilaisuudessa työnantaja oli ilmoittanut harkitsevansa A:n irtisanomista ja tarjonnut myös mahdollisuutta itse irtisanoutua, mistä A oli kieltäytynyt.

A oli tehnyt 26.10.2012 dekaanille ilmoituksen epäasiallista kohtelusta liittyen esimiehensä harjoittamaan epäasialliseen kohteluun, syrjintään ja eriarvoiseen kohteluun sekä pyrkimykseen estää tai vaikeuttaa luottamusmiestehtävien hoitoa. Tämän ilmoituksen johdosta A:n kuulemisprosessi oli keskeytetty väliaikaisesti.

Vararehtori oli ilmoittanut 17.12.2012 A:lle, että kielikeskuksen ilmapiiriä selvitettäisiin tarkemmin tammi-helmikuussa 2013 Työterveyslaitoksen haastattelututkimuksin ja että A:n tulisi tehdä etätöitä tutkimuksen valmistumiseen saakka. Työterveyslaitoksen tutkimuksen työyhteisöpalautetilaisuus oli pidetty 1.3.2013, mutta A ei ollut saanut palata normaalisti töihin.

Työnantaja oli tämän jälkeen huhti- ja toukokuussa 2013 lähestynyt pääluottamusmiestä kahdesti ja esittänyt kolme vaihtoehtoa, jotka olivat olleet A:n siirto muualla yliopistossa, oma irtisanoutuminen tai äänestyksen järjestäminen irtisanomisesta.

Työnantaja oli irtisanonut A:n työsopimuksen henkilöstä johtuvista perusteista 14.8.2013 tehdyllä rehtorin päätöksellä siten, että työsuhteen viimeinen päivä oli ollut 28.2.2014.

Työnantajalla ei ole ollut mitään hyväksyttäviä perusteita A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja ei ollut vedonnut päättämisperusteisiin kohtuullisessa ajassa irtisanoessaan työsopimuksen vasta 14.8.2013 tehdyllä päätöksellä. Työnantajalla ei ollut riittävää irtisanomisperustetta siitäkään syystä, että A:ta ei ollut varoitettu väitetystä epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Työehtosopimuksen mukaista irtisanomisperustetta ei ole ollut

Työnantaja ei ollut ennen työsopimuksen irtisanomista selvittänyt, oliko irtisanomiselle A:n luottamusmiehenä edustamien henkilöiden suostumus. Edustettavien enemmistön suostumusta ei ollut edes kysytty. Työsopimus oli näin ollen irtisanottu työehtosopimusmääräyksen vastaisesti.

Työnantaja on puolustellut menettelyään sillä, että sen oli ollut käytännössä mahdotonta toteuttaa A:n edustamien henkilöiden suostumusten kartoitusta, koska A:n ammattijärjestö ei pyynnöstä huolimatta kertonut työnantajalle, ketä A edusti. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, kenen tulee suostumus selvittää tai millä tavoin ammattijärjestön tulee mahdollisesti myötävaikuttaa suostumuksen hankkimisessa. Suostumuksen hankkimisesta vastaa työnantaja.

Työnantaja olisi voinut kohtuudella selvittää edustettavien henkilöiden suostumuksen. Työnantaja ei ole edes väittänyt, että se olisi ryhtynyt varsinaisesti mihinkään toimiin selvittääkseen edustettavien henkilöiden suostumusta sen jälkeen, kun ammattijärjestö oli kieltäytynyt ilmoittamasta, ketkä henkilöt ovat sen jäseniä. Kantajan näkemyksen mukaan suostumusta olisi pitänyt tiedustella Aalto-yliopiston lehtorit ry:n jäseniltä.

A:n ammattiosasto oli valinnut A:n uudelleen luottamusmieheksi 13.11.2013 kokouksessaan. Uudelleen valinta huomioon ottaen on selvää, että suostumusta irtisanomiselle ei olisi saatu, vaikka sitä olisi asianmukaisesti tiedusteltukin.

Irtisanomisen oli johtunut luottamusmiestoiminnasta

Työehtosopimusmääräyksen perusteella luottamusmiehenä toimivan työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa. Määräys tarkoittaa, että työsopimuksen irtisanomiselle tulisi olla asiallinen ja painava peruste, joka liittyy johonkin muuhun syyhyn kuin luottamustehtävien hoitamiseen. Mitään asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle ei ole ollut. Tosiasiassa irtisanominen oli johtunut A:n aktiivisesta luottamusmiestehtävien hoitamisesta ja siitä johtuneista ristiriidoista työnantajan kanssa. Työnantaja oli suhtautunut torjuvasti ja negatiivisesti A:n esiin nostamiin ongelmiin, muun muassa työtilojen homeongelmiin. A oli myös kokenut tulleensa kiusatuksi oman esimiehensä taholta.

Kun mitään asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta ei ole voinut olla, on irtisanomisen katsottava johtuneen A:n luottamusmiestehtävästä ja sen hoitamisesta.

Korvauksen määrä

Työnantajan toiminta oli osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta luottamusmiehen työsuhdeturvamääräyksiä kohtaan. Työnantaja olisi voinut kohtuudella edes yrittää selvittää A:n edustamien henkilöiden kantaa irtisanomiseen. Työnantajan menettely on huomattavan vakavalla tavalla loukannut henkilöstön valitseman edustajan oikeuksia, mikä tulee huomioida korottavasti korvauksen määrässä. Ottaen huomioon työnantajan menettelyn korkea-asteisen moitittavuuden, A:n huomattavan pitkän työsuhteen keston sekä sen, että A ei ole irtisanomisen jälkeen työllistynyt vakituiseen työhön, on kohtuullisena korvauksena pidettävä 30 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

JUKO ry oli lähettänyt valvontapyynnön Sivistystyönantajat ry:lle heti saatuaan tiedon irtisanomisesta ja ennen kuin A:n irtisanomisaika oli alkanut. Valvontapyynnössä Sivistystyönantajat ry:tä oli kehotettu ryhtymään toimiin irtisanomisen peruuttamiseksi. Sivistystyönantajat ry oli ollut selvillä siitä, että A:n edustamien henkilöiden suostumusta irtisanomiselle ei ollut kysytty. Sivistystyönantajat ry:n ei ollut ryhtynyt riittäviin toimiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Kun työehtosopimuksen vastainen menettely oli ollut tällä tavoin ilmeistä ja kun Sivistystyönantajat ry ei tässä tilanteessa ollut ryhtynyt mihinkään konkreettisiin toimiin vaan on pikemminkin asettunut tukemaan työnantajan toimintaa, on työnantajaliitto laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sivistystyönantajat ry on vastauksessaan, johon Aalto-korkeakoulusäätiö on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Sivistystyönantajat ry ja Aalto-korkeakoulusäätiö ovat vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsuhteen päättäminen ei ole miltään osin johtunut A:n asemasta luottamusmiehenä tai hänen toiminnastaan kyseisessä tehtävässä, vaan irtisanomisen perusteena on ollut hänen käytöksensä, joka täyttää häirinnän ja työpaikkakiusaamisen tunnusmerkistön. Yliopiston taholta on tuotu selkeästi esiin A:n moitittava käytös ja huomautettu asiasta. Koska A ei huomautuksista ja puheeksiotoista huolimatta ole muuttanut käyttäytymistään, vaan jatkanut moitittavaa käytöstään, on työnantaja joutunut ryhtymään toimenpiteisiin asiassa.

Yliopisto ei ole hankkinut A:n edustamien henkilöiden suostumusta hänen irtisanomiselleen, koska suostumuksen hankkiminen on estynyt JUKO ry:stä johtuvasta syystä. Yliopisto on pyrkinyt kaikin käytettävissä olevin keinoin selvittämään henkilöpiirin suostumuksen kysymiseksi.

A:n siirryttyä vuonna 2010 venäjän kielen koordinaattoriksi hänen henkilösuhteensa aiempaan koordinaattoriin ja venäjän kielen opetustehtävissä jatkaneeseen B:hen kärjistyivät. B koki A:n kielenkäytön ja käytöksen epäasialliseksi, myös kiusaamiseksi. Tämän johdosta A:n esimies otti yliopiston ohjeistuksen mukaisesti asian puheeksi A:n kanssa huomauttaen häntä 16.11.2010 epäasiallisesta käytöksestä ja kielenkäytöstä.

A poisti vuoden 2012 alussa yliopiston kielenopetuksessa käytettävästä tietojärjestelmästä B:n sinne tallentaman venäjän kielen kurssilla käytettävän materiaalin. B oli kokenut A:n käytöksen tässä yhteydessä epäasiallisena ja käyttänyt siitä ilmaisua työpaikkakiusaaminen. Materiaalin poistamisesta ja siihen liittyneestä toiminnasta sekä käytöksestä työnantaja antoi 12.3.2012 A:lle kirjallisen huomautuksen.

Yliopisto päätyi siihen, että Kielikeskuksen tilannetta oli syytä kartoittaa objektiivisesti sen selvittämiseksi, onko keskuksessa ilmennyt epäasiallista kohtelua tai kiusaamista. Selvitys toteutettiin haastattelemalla useita henkilöitä, muun muassa A:ta itseään, hänen esimiestään, JUKO ry:n pääluottamusmiestä, Kielikeskuksen johtajaa ja työntekijöitä. Jo yksistään raporttiin kirjattujen havaintojen perusteella on selvää, että A:n käytös on ollut poikkeavaa ja epäasiallista aiheuttaen riskin työyhteisön jäsenien henkiselle hyvinvoinnille.

A teki 26.10.2012 työnantajalle ilmoituksen häneen kohdistuneesta epäasiallisesta kohtelusta. A:n mukaan häntä oli Kielikeskuksen johtajan C:n toimesta syrjitty, kohdeltu eriarvoisesti ja että C oli pyrkinyt vaikeuttamaan tai estämään A:n luottamusmiestehtävien hoitamisen. Tämän ilmoituksen johdosta yliopisto päätti 31.10.2012 keskeyttää meneillään olleen kuulemisprosessin ja siihen liittyvän päätösharkintansa väliaikaisesti. Selvittääkseen A:n käyttäytymiseen liittyviä seikkoja yliopisto päätti toteuttaa työyhteisöselvityksen. Selvityksen toteuttajaksi valittiin Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen palautteen perusteella ilmeni, että Kielikeskuksessa oli useita henkilöitä, jotka pelkäsivät A:n paluuta työyhteisöön. Työterveyslaitos oli näistä syistä johtuen suositellut yliopistolle, ettei A palaa Kielikeskukseen. A oli suostunut jatkamaan hänelle osoitetuissa erityistehtävissä.

Irtisanomisen perusteena olevat seikat olivat niin vakavia työsuhteeseen liittyviä rikkomuksia, ettei yliopisto voinut enää jatkaa A:n työsuhdetta, minkä vuoksi varoituksen antaminen ei ollut mahdollista. Työantajalla ei ole ollut muuta tehokasta keinoa työilmapiirin normalisoimiseksi kuin A:n poistaminen työyhteisöstä. Yliopisto irtisanoi A:n työsopimuksen 14.8.2013 tehdyllä irtisanomispäätöksellä siten, että A:n työsuhde päättyi 28.2.2014. Tehtyjen selvitysten perusteella oli selvää, että A:n käytös ja toiminta Kielikeskuksessa olivat työturvallisuuslain 28 §:n tarkoittamaa häirintää, jonka poistamiseksi työnantajalla oli lakimääräinen velvoite.

A:n irtisanominen ei johtunut hänen asemastaan luottamusmiehenä

A:n irtisanominen ei ollut seurausta hänen toiminnastaan luottamusmiestehtävissä. A oli tehnyt myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle tutkintapyynnön muun muassa edellä kuvatusta häneen kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä ja syrjinnästä sekä myös häneen kohdistuneesta työsuhteen päättämisuhasta ja luottamusmiehen aseman vaikeuttamisesta. Tutkintapyynnön johdosta aluehallintovirasto on tehnyt työpaikkatarkastuksen ja sen käytettävissä ovat olleet sekä HR Legal Services Oy:n että Työterveyslaitoksen selvitykset. Tarkastuskertomuksessa on muun muassa todettu, että yliopiston toimien, kuten A:n kuulemisten, perusteena on ollut ensisijaisesti työntekijä työyhteisön jäsenenä, ei hänen asemansa luottamusmiehenä eikä hänen toimintansa edustettaessa työntekijöitä heidän työsuhteisiinsa liittyvissä asioissa.

Edustettavien suostumusta ei ole voitu hankkia työntekijäjärjestöstä johtuvasta syystä

Suostumuksen saamisesta vastaa työnantaja, mutta samalla työnantajalla on velvoite varmistua siitä, ketkä suostumuksen ovat antaneet sekä mikä on luottamusmiehen edustettavien työntekijöiden tarkka lukumäärä sen varmistamiseksi, että suostumuksen on antanut vähintään puolet kaikista edustettavista.

Yliopisto on pyrkinyt koko A:n työsuhteen päättymiseen johtaneen prosessin ajan hankkimaan edustettavien enemmistön suostumuksen työsuhteen irtisanomiseksi. Siitä, miten suostumuksen tiedustelu käytännössä voidaan toteuttaa, yliopisto keskusteli Sivistystyönantajat ry:n asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluja suostumuksen hankintamenettelystä käytiin myös yliopiston ja sen JUKO ry:n paikallisten luottamusmiesten ja pääluottamusmiehen välillä.

Yliopiston paikalliset luottamusmiehet olivat suostuvaisia edustettavien suostumuksen selvittämiseen, mutta JUKO ry ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry kieltäytyivät nimenomaisesti suostumuksen selvittämisestä 27.5.2013. Kantaja kieltäytyi siis täysin myötävaikuttamasta suostumuksen selvittämiseen millään tavalla. Yliopistolla ei ollut JUKO ry:n kieltäytymisen takia mahdollisuutta kohtuudella selvittää edustettavien henkilöiden piiriä ja heidän suostumustaan.

Vaadittu korvaus

Jos työtuomioistuin vastoin vastaajapuolen käsitystä toteaisi A:n irtisanomisen perusteettomaksi, tulee tällöin tuomittavan korvauksen määränä pitää enintään 10 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

A:n käytökseen liittyvistä seikoista on oltu työnantajaliittoon ensimmäisiä kertoja yhteydessä jo alkuvuodesta 2012. Tuolloin esillä ei ollut sitä, kenestä nimetystä henkilöstä oli kyse. Yliopistoa neuvottiin ottamaan huomioon, että kyseessä on luottamusmiesasemassa oleva henkilö, joka nauttii työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaista yksilösuojaa sekä muistutettu siitä, että yksilöperusteinen irtisanominen edellyttää edustettavien henkilöiden enemmistön suostumusta eikä luottamusmiehen työsuhdetta saa päättää tai muitakaan toimia harkita luottamusmiestehtävän hoitamisesta aiheutuvista syistä.

Luottamusmiehen yksilönsuojaan liittyvien syiden vuoksi Sivistystyönantajat ry:llä ei ollut käytettävissään asian selvittelyn yhteydessä syntyneitä raportteja tai muita asiakirjoja eikä mahdollisuutta erikseen kuulla asiaan liittyviä henkilöitä, jotta mahdollista irtisanomisperustetta olisi liiton toimesta voitu itsenäisesti selvittää ja arvioida. Yliopiston tekemien useiden selvitysten ja perinpohjaisen kuulemismenettelyn perusteella Sivistystyönantajat ry:llä ei ollut perusteltua syytä arvioida yliopiston toimineen työnantajana A:n irtisanomiseen johtaneen prosessin aikana huolimattomasti tai että yliopisto ei olisi noudattanut liiton antamia toimintaohjeita.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Valvontakirje 23.8.2013

2. Pääluottamusmiehen kannanotto 8.11.2012 työnantajalle

3. A:n vastine kuulemiskirjeeseen, päivätty 11.10.2012

4. OAJ:n kannanotto 11.10.2012

5. Ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta 26.10.2012

6. Muistio 30.11.2012 pidetystä neuvottelutilaisuudesta

7. Valvontapyyntö aluehallintovirastolle 17.12.2012

8. AVI:n tarkastuskertomus 7.6.2013

9. Luottamusmiesilmoitus 20.2.2012

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Puheeksiottokeskustelun muistio 16.11.2010

2. Kirjallinen huomautus 12.3.2012

3. Kuulemiskirje 28.9.2012 ja muistio suullisesta kuulemisesta 25.10.2012

4. HR Legal Services Oy:n selvitys 17.9.2012

5. Työterveyslaitoksen työyhteisöselvityksen yhteenveto 22.4.2013

6. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomus 7.6.2013

7. Irtisanomispäätös 14.8.2013

8. Sähköposteja edustettavien suostumuksen hankkimisen valmistelemisesta

9. Sähköposti 27.5.2013

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Pääluottamusmies D

3. JUKO ry:n entinen neuvottelupäällikkö E

4. Lehtori F

5. Lehtori G

6. Lehtori H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Henkilöstöjohtaja I

2. Johtaja C

3. Lehtori B

4. Lehtori J

5. Professori K

6. Lehtori L

7. Osastosihteeri M

8. Lehtori N

9. JUKO ry:n entinen neuvottelupäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työntekijöiden enemmistön suostumus

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 10 luvun 19 §:n mukaan luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Työsopimuslain esitöissä (HE 157/2000 vp) todetaan edellä mainitun lainkohdan perusteluissa, että muun muassa työntekijöiden edustajien vaali- tai valintamenettelyjen moninaisuuden vuoksi laissa ei säädetä siitä, miten työnantajan tulee saada luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumus.

Sovellettavassa työehtosopimuksessa ei ole määräystä siitä, tuleeko ammattijärjestön myötävaikuttaa suostumuksen hankkimisessa. Kun työehtosopimuksessa ei ole asiasta määräystä, vastaa suostumuksen hankkimisesta työnantaja. Asiassa on riidatonta, että työnantaja ei ole hankkinut A:n irtisanomiselle niiden henkilöiden suostumusta, joita tämä on luottamusmiehenä edustanut. Se ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin suostumuksen saamiseksi sen jälkeen, kun ammattijärjestö on kieltäytynyt yhteistyöstä asiassa.

Suostumuksen selvittämiseen liittyvistä vaiheista on työtuomioistuimessa kuultu JUKO ry:n entistä neuvottelupäällikköä E:tä, Aalto-yliopiston henkilöstöjohtajaa I:tä ja pääluottamusmies D:tä. Asiassa on tullut ilmi, että suostumuksen hankkiminen on koettu tärkeäksi Aalto-yliopistossa ja myös työnantajaliitto on korostanut yliopistolle suostumuksen hankkimisen merkitystä. Menettelytapoja on selvitelty ja asiasta keskusteltu myös liittojen välillä.

JUKO ry:n yliopistolle 20.2.2012 antaman luottamusmiesilmoituksen perusteella yliopiston voidaan katsoa olleen tietoinen siitä, että A on luottamusmiehenä edustanut Aalto-yliopiston lehtorit ry:n jäseniä. Jäseniä paikallisyhdistyksessä on selvitetty olevan noin sata. Vastaaja on väittänyt, että yliopisto ei ole voinut selvittää, miten edustettavien piiri muodostuu. Myös E ja D ovat todenneet tilanteen olleen vaikea. Lopulta työnantaja on todennut, että ilman työntekijäjärjestöjen myötävaikutusta sille on liian vaikeaa lähteä rajaamaan, keitä yhdistykseen kuuluu. Tämä olisi edellyttänyt laajaa kyselyä, eikä tätä nähty vaihtoehtona. Erilaisilla lehtori-nimikkeillä työskenteli yliopistolla noin 200 työntekijää, ja lisäksi myös muilla nimikkeillä työskentelevät saattoivat kuulua yhdistykseen. Lisäksi D on kertonut, että A saattoi edustaa muitakin kuin lehtoreita, jos nämä olivat jukolaisia ja heidän tehtävänsä vastasivat lehtorin tehtäviä.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan A:n edustaminen henkilöiden piiriä olisi kuitenkin voitu alkaa selvittää lähtien siitä, että lehtoriyhdistyksen asettamana luottamusmiehenä hän on edustanut lehtoreita ja mahdollisesti vastaavissa opetustehtävissä toimivia muita työntekijöitä, kuten tuntiopettajia. Tämä henkilöstöryhmä ei ollut kovin suuri. Ottaen huomioon, että työnantaja ei ole yrittänytkään ryhtyä minkäänlaisiin aktiivisiin toimiin edustettavien henkilöiden selvittämiseksi ja heidän suostumuksensa hankkimiseksi, työtuomioistuin katsoo, että Aalto-yliopisto on irtisanonut A:n työehtosopimuksen vastaisesti.

Korvauksen määrään vaikuttavana seikkana on arvioitava vielä, onko A:n irtisanomiselle ollut asiallinen ja painava peruste.

Onko A:n irtisanomiselle ollut asiallinen ja painava peruste

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n mukaan irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan.

Työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n nojalla työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen työntekijän henkilöstä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla perusteella. Irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta ja työntekijän työsopimuksen vastaista menettelyä kussakin yksittäistapauksessa harkitaan kokonaisarvioinnilla.

A:n irtisanomisen syyksi työnantaja on ilmoittanut sen, että sillä ei ole enää luottamusta A:n toimintaan tämän epäasiallisen ja työelämään sopimattoman käyttäytymisen vuoksi. Irtisanomisperusteita on perusteltu tarkemmin irtisanomisilmoituksen liitteessä 1. Liitteessä viitataan muun muassa kielikeskuksessa vuosina 2012 ja 2013 tehtyihin kahteen selvitykseen, jotka työnantajan näkemyksen mukaan osoittavat, että A:n toiminta on täyttänyt työpaikkakiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit. Seuraavassa tarkastellaan ensin A:n työsopimuksen irtisanomisen perusteista esitettyä selvitystä ja sen jälkeen kantajan esittämää näyttöä työpaikan henkilösuhteisiin vaikuttaneista seikoista.

Työilmapiiriä koskevat selvitykset

Työnantajan käsitys A:n epäasiallisesta käyttäytymisestä perustuu pitkälti kahteen selvitykseen, jotka tehtiin kielikeskuksessa vuosina 2012 ja 2013. Ensimmäistä, konsultti O:n laatimaa selvitystä kritisoitiin muun muassa haastateltavien valintaan liittyvien uskottavuus- ja puolueettomuusongelmien vuoksi (esimerkiksi OAJ:n 11.10.2012 päivätty kannanotto). Osittain näistä syistä päädyttiin yhteisymmärryksessä liittojen kanssa tilaamaan selvitys Työterveyslaitokselta. Tämä vuoden 2013 alussa toteutettu selvitys oli edellistä kattavampi. Siinä haastateltavia oli yhteensä 38, ja kaikki tiimit ja henkilöstöryhmät olivat edustettuina.

Työpaikkakiusaamista ja epäasiallista kohtelua koskeva muu todistelu

Yksittäisistä väitetyistä kiusaamistapauksista ovat työtuomioistuimessa kertoneet vuonna 2005 kielikeskuksen johtajana toiminut K, englannin kielen lehtorina kielikeskuksessa vuoden 2009 alkuun asti toiminut L, ruotsin kielen lehtori N, osastosihteeri M sekä entinen venäjän kielen lehtori B.

K:n, N:n ja M:n osalta tapahtumat ovat sijoittuneet vuoteen 2005 ja L:n osalta vuoteen 2008. Työtuomioistuin katsoo, ettei näillä yksittäisillä tapahtumilla ole sellaista ajallista yhteyttä työsuhteen päättämiseen 14.8.2013, että niillä olisi merkitystä A:n työsopimuksen päättämisperustetta arvioitaessa.

B on kertonut A:n käyttäytyneen röyhkeästi muun muassa esitellessään B:n opetusharjoittelijoille vuonna 2010. Tapahtuman jälkeisestä puheeksiottokeskustelusta esimies J:n kanssa vastaaja on esittänyt kirjallisena todisteena 16.11.2010 laaditun muistion. A:n ja J:n keskustelun aiheena on ollut A:n kommunikaatio B:n kanssa. J on kirjannut muistioon, että A:n kommunikaatio ei ole asiallista, neutraalia ja yhteistyötä edistävää, vaan epäystävällistä. Esimerkkinä mainitaan keskustelu ja sen sävy harjoittelijoiden läsnäollessa. Keskustelun sävyn mainitaan olleen tuolloin röyhkeä. Muistion mukaan A on katsonut kommunikaationsa olleen asiallista ja neutraalia. Muistioon on kirjattu sovituksi, että A yrittää parantaa keskinäistä kommunikaatiota edelleen. A on työtuomioistuimessa kertonut, että muistiossa mainittuihin harjoittelijoihin oltiin myöhemmin yhteydessä sähköpostitse, eivätkä he olleet huomanneet keskustelussa A:n ja B:n kanssa mitään erityistä.

A on 12.3.2012 saanut kirjallisen huomautuksen poistettuaan B:n opetusmateriaalia opiskelijoiden käytössä olevasta Noppa-portaalista. Tammikuun alussa 2012 A oli laittanut B:lle tekstiviestin, jossa hän oli ilmoittanut päivittävänsä Noppa-portaalia ennen lukukauden alkua ja kysynyt, haluaako B itse poistaa portaalista sinne kuulumatonta opetusmateriaalia vai tekeekö A sen itse. Seuraavana päivänä B oli mennyt työpaikalle ja poistanut Noppa-portaalista materiaalin, jota hän ei enää opetuksessa tarvinnut. Perjantaina 13.1.2012 hän oli kuitenkin huomannut, että A oli poistanut portaalista kaiken materiaalin, myös seuraavana maanantaina alkavan verkkokurssin. B oli mennyt kertomaan asiasta heti esimiehelleen J:lle. Kyse oli B:n käsityksen mukaan työpaikkakiusaamisesta. Portaalin aineistoa ei kuitenkaan menetetty, vaan se saatiin takaisin muutamassa päivässä.

A on kertonut, että B oli vastannut hänen Noppa-portaalia koskevaan tekstiviestiinsä "Selvä" ja että hän oli odottanut vielä muutaman päivän ennen kuin hän oli päivittänyt sivut. Kun A:lle oli selvinnyt, että B tarvitsi poistettua materiaalia seuraavalla viikolla alkavaa kurssiaan varten, hän oli tarjoutunut auttamaan materiaalin saamiseksi takaisin. Työtuomioistuimessa kuultujen lehtoreiden F:n ja G:n mukaan työnantaja liioitteli tapahtuman merkitystä kohtuuttomasti. Heidän mukaansa ei ole tavatonta, että opettajat vahingossa lataavat materiaalia toisten opettajien materiaalin päälle. Materiaali ei tuolloin häviä, vaan se on aina palautettavissa sivustolle.

Kielikeskuksen johtaja C on kertonut, että A ei toiminut avoimesti yhteistyössä hänen kanssaan. A:n ajamat asiat tulivat hänen tietoonsa usein jotakin muuta kautta eikä A toiminut siten kuin oli sovittu, vaan toimi hänen selkänsä takana tai vääristeli asioita toisille. A oli C:n mukaan hyvin lyhytsanainen ja jäinen, ja hänen kanssaan oli vaikea keskustella.

Tekijänoikeuksiin liittyvä irtisanomisperuste

Asiassa on selvitetty, että A oli laittanut opiskelijoiden käytössä olevalle Noppa-sivustolle kopioita venäjän opetuksessa käytössä olevasta Saljut-oppikirjasta ja siihen liittyvästä opettajan oppaasta. A:n 11.10.2012 antaman vastineen mukaan hänen mieleensä ei tullut, ettei käytössä olevasta oppikirjasarjasta saisi liittää materiaalia kurssisivuille, jonne opettajat muutoinkin laittavat oheismateriaalia ja tunnilla käsittelemiään asioita. J on työtuomioistuimessa kertonut, että B oli kiinnittänyt asiaan huomiota, jolloin J oli lähtenyt selvittämään asiaa yliopiston lakimieheltä. Tämä oli katsonut menettelyn rikkovan tekijänoikeuksia.

Kanteen tueksi esitetty henkilötodistelu

A on kertonut, että hän oli vuonna 2009 huomannut kielikeskuksen työilmapiirin muuttuneen huonompaan suuntaan. Työntekijät valittivat pahasta mielestä, peloista, mielivaltaisesta ja autoritäärisestä johtamistavasta sekä suosikkijärjestelmistä. Työntekijät kävivät paljon A:n luona keskustelemassa työpaikalla esiin nousseista ongelmista. Niin sanottuja hätäkokouksia pidettiin myös työpaikan ulkopuolella. A pyrki kiinnittämään johdon huomiota muun muassa siihen, että tietyt päätökset oli tehtävä yhteistoimintamenettelyn kautta. Lisäksi hän oli jo aiemmin tarttunut työpaikan homeongelmaan sekä määräaikaisten asemaan, kuten G:n tapauksessa vuonna 2012. Kielikeskuksen johto oli A:n mukaan suhtautunut negatiivisesti tämän toimintaan luottamusmiehenä.

A:n kertomusta tukevat vahvasti englannin kielen lehtori F:n, saksan kielen lehtori H:n ja espanjan kielen lehtori G:n kertomukset. He ovat kuvailleet A:ta asialliseksi ja ystävälliseksi työntekijäksi sekä erinomaiseksi esimieheksi. Häntä on kuvailtu myös pidättyväiseksi, syrjäänvetäytyväksi ja vaatimattomaksi. Lehtorit eivät olleet koskaan huomanneet A:n käytöksessä mitään asiatonta tai kuulleet, että tämä olisi kiusannut jotakuta tai että joku pelkäisi tätä.

A:n toimintaa luottamusmiehenä on kertomusten perusteella arvostettu suuresti. A ei ollut pelännyt oman asemansa puolesta ajaessaan tinkimättömästi työtovereidensa asioita. Myös työnantaja on asiassa esitetyn selvityksen perusteella pitänyt A:n toimintaa luottamusmiehenä asiallisena ja rakentavana esimerkiksi yliopistojen palkkausjärjestelmän mukaisen työn vaativuuden arviointia toteuttavassa arviointiryhmässä.

F, H ja G ovat kritisoineet vahvasti kielikeskuksen johtoa. F ja H ovat yhdenmukaisesti kuvailleet kielikeskuksen johtamistapaa mielivaltaiseksi. Työntekijöitä ei heidän mukaansa kuunnella, ja yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä rikotaan jatkuvasti. H:n mukaan kielikeskuksessa suhtaudutaan negatiivisesti ammattiyhdistystoimintaan ja työntekijöiden aloitteisiin. Kritiikkiä esittävät henkilöt leimataan herkästi hankaliksi tai huonosti käyttäytyviksi. F on kertonut, että he olivat useamman kollegan kanssa olleet huolissaan siitä, että A:ta oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti kielikeskuksessa. He olivat keskustelleet asiasta muun muassa dekaanin, yliopiston päälakimiehen, työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen sekä OAJ:n lakimiehen kanssa. F:n mukaan hänen lisäkseen ainakin kahdeksan hänen kollegaansa oli työterveyslaitoksen haastatteluissa kertonut laitoksen tilanteesta. Iso joukko oli ilmaissut tyytymättömyytensä laitoksen johtoon, mikä ei ollut kuitenkaan näkynyt työterveyslaitoksen raportissa.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Vastaaja on korostanut sitä, että työnantajalla on ollut velvollisuus puuttua työturvallisuuslain 28 §:ssä tarkoitettuun epäasialliseen kohteluun. Mainitun säännöksen nojalla työnantajalla on velvollisuus selvittää ja puuttua kiusaamistapauksiin työpaikalla (esim. KKO 2014:44). Moitittavakaan käyttäytyminen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti oikeuta työsuhteen päättämiseen silloin, kun kysymys on ainutkertaisista tai yksittäisistä tapahtumista. Vasta toistuessaan varoituksesta huolimatta tällainen menettely tulee kysymykseen työsuhteen irtisanomisperusteena (työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentti).

Puuttumatta enemmälti vuotta 2010 edeltäneisiin tapahtumiin työtuomioistuin arvioi lähemmin A:n ja B:n välistä suhdetta. A itsekin on korostanut eri vaiheissa sitä, että yhteistyö B:n kanssa vaikeutui koordinaattorin vaihdoksen jälkeen, jolloin B alkoi tehdä viikoittain kiusaamissyytöksiä A:sta. Toisaalta B on kertonut, etteivät he juurikaan edes tavanneet kuin satunnaisesti työpaikan käytävillä. G taas, joka oli vuosina 2011–2012 istunut B:n kanssa vierekkäisissä pöydissä, on kertonut, ettei hän ollut huomannut mitään erikoista tavassa, jolla A B:n kanssa keskusteli.

Asiassa on nostettu esiin kaksi yksittäistä tapahtumaa, joiden on väitetty osoittavan, että A kohteli B:tä epäasiallisesti. Työtuomioistuin katsoo, että harjoittelijoiden esittelytilanteessa A:n ei ole osoitettu toimineen epäasiallisesti tai opetusmateriaalin poistamiseen liittyneessä tilanteessa kiusaamistarkoituksessa. B:n loukkaantuminen näiden yksittäisten tapahtumien yhteydessä osoittaa, että B:n ja A:n välit ovat olleet jännitteiset koordinaattorin vaihdoksen takia. Myös J on kertonut B:n pelänneen, että A ei välitä venäjän kielen asemasta kielikeskuksessa. Esitetyn näytön perusteella ei voida työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkaan sanoa, että syy vallinneeseen tilanteeseen olisi yksinomaan A:ssa ja hänen käytöksessään. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi kohdellut epäasiallisesti B:tä tavalla, joka olisi antanut työnantajalle asiallisen ja painavan perusteen irtisanoa A:n työsopimuksen.

Työtuomioistuin katsoo lisäksi, ettei asiassa ole osoitettu sellaista vakavaa tekijänoikeuksien loukkausta, jota olisi pidettävä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Edellä lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo, että Aalto-korkeakoulusäätiö on irtisanonut A:n yliopistojen yleisen työehtosopimuksen ja työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n vastaisesti.

Korvausvelvollisuus

Irtisanottuaan A:n työehtosopimuksen vastaisesti Aalto-korkeakoulusäätiö on velvollinen suorittamaan hänelle työehtosopimuksen mukaisen korvauksen. Työehtosopimuksen 10 luvun 21 §:n mukaan korvauksena on suoritettava vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on loukattu.

Näillä perusteilla työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta A:n noin 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 113.238 euroa.

A:lle on Opettajien ammattijärjestö OAJ ry:n antaman selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 11.3.2014 ja 28.2.2015 välisenä aikana yhteensä 16.074,78 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta on vähennettävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisesti 75 prosenttia mainittuna ajanjaksona maksetuista työttömyyspäivärahoista. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 101.181,92 euroa. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava osuus on siten 75 prosenttia edellä mainitusta työttömyyspäivärahasta eli 12.056,08 euroa.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

JUKO ry on 23.8.2013 lähettänyt Sivistystyönantajat ry:lle valvontapyynnön saatuaan tiedon irtisanomisesta. Valvontapyynnössä työnantajaliittoa on kehotettu ryhtymään toimiin irtisanomisen peruuttamiseksi. Liitto ei ole ryhtynyt toimiin asiassa, vaan on luottanut siihen, että yliopisto on toiminut asiassa huolellisesti. Sivistystyönantajat ry on kuitenkin tiennyt, että A:n edustamien työntekijöiden suostumusta irtisanomiselle ei ole hankittu.

Kuten edellä on todettu, irtisanominen on perustunut pitkälti yleisluonteisiin kiusaamisväitteisiin. Ottaen lisäksi huomioon, että yliopisto ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin aktiivisiin toimiin suostumuksen selvittämiseksi, asiaa ei voida perustellusti pitää epäselvänä. Kun irtisanomisessa on työnantajajärjestön myötävaikutuksella menetelty työehtosopimuksen vastaisesti, Sivistystyönantajat ry on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sivistystyönantajat ry ja Aalto-korkeakoulusäätiö ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Oikeudenkäyntikulut on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Aalto-korkeakoulusäätiön suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä 101.181,92 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.4.2014 lukien.

Aalto-korkeakoulusäätiö velvoitetaan lisäksi maksamaan Työttömyysvakuutusrahastolle (tilille FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetty määrä 12.056,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.4.2014 lukien.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Sivistystyönantajat ry:n maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 2.500 euroa.

Sivistystyönantajat ry ja Aalto-korkeakoulusäätiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 16.213,90 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Löppönen, Lindström, Schön ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.