Labor court allows union to recover back pay and damages for employer's violation of detailed civil service agreement regarding job rating reduction.

Työnantajan katsottiin menetelleen vastoin tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun virkamiehen tehtävän vaativuusluokkaa oli alennettu selvittämättä virkaehtosopimuksen edellyttämin tavoin mahdollisuutta järjestää virkamiehen tehtävät siten, että tämän tehtävän vaativuusluokka säilyisi ennallaan.

Työnantaja oli tieten rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.10.2015

Pääkäsittely16.11.2015

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n sekä Valtion Yhteisjärjestö VTY ry:n välillä on tehty 22.4.2005 rajavartiolaitoksen henkilöstöön 1.12.2004 alkaen sovellettava tarkentava virkaehtosopimus, johon Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on liittynyt erillisellä pöytäkirjalla 1.7.2005 lukien. Sopimus on päivitetty 14.3.2013. Asiassa sovellettavat 4 § ja 11 § kuuluvat seuraavasti

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuusluokan perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat: tehtävän vaativan osaamisen monipuolisuus ja syvyys, osaamisen vaikuttavuus, tehtävän edellyttämä koulutus, tehtävän edellyttämä vähimmäiskokemus, ratkaisut ja itsenäisyys, vastuun laajuus, johtaminen, vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä kielitaito sekä työolosuhteet ja vaaratekijät. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävän vaativuusluokan

määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtäväkuvaukseen sekä virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Avoimen tehtävän tehtäväkuvauksen laatii esimies. Tehtävänhoitajan aloittaessa avoimen tehtävän hoitamisen päivitetään tehtäväkuvaus.

Tehtäväkuvauksen muutostarvetta tarkastellaan vuosittain käytävien tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. Lisäksi tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Tällöin aloitteen tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, tehtävänhoitaja tai häntä edustava luottamusmies.

Hallintoyksikön palkkatiimi ja sen lausunnon perusteella Rajavartiolaitoksen paikkalautakunta käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin tapauksissa, joissa palkkalautakunta ei jo ole arvioinut vastaavaa tai kokonaisuutena samankaltaista tehtävää.

Hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnit ja -luokat sekä tehtäväkohtaiset palkanosat.

Mikäli vaativuusarvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään ratkaisemaan jäljempänä 11 §:ssä sovittua menettelyä noudattaen.

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Hallintoyksikössä erimieliseksi jäänyt tehtävän vaativuusarviointi käsitellään joko työnantajan tai asianomaisen henkilöstöjärjestön aloitteesta Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnassa. Tämän jälkeen hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnin ja -luokan.

Jos suoritusarviointi on jäänyt erimieliseksi, henkilöllä on oikeus saattaa arviointi tarkistettavaksi arvioinnin tehneen esimiehelle. Mikäli henkilö on tämänkin jälkeen tyytymätön arvioinnin tulokseen, hän voi merkitä tyytymättömyytensä arviointilomakkeeseen. Tämän jälkeen hallintoyksikön päällikkö vahvistaa suoritusarvioinnin. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tulee kirjata arvioinnin yhteyteen.

Mikäli erimielisyys ei edellä sanotuin menettelyin ratkea tai jos erimielisyys koskee muuta kuin edellä mainittua tämän virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista, noudatetaan, mitä asiasta on sovittu valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Yliluutnantti A on 27.5.2013 määrätty 1.1.2014 alkaen Kaakkois-Suomen rajavartioston (jäljempänä K-SR) toimistoupseerin tehtävään. K-SR:n komentaja on 29.11.2013 tehnyt tehtävää koskevan palkkausperustepäätöksen, jossa A:n tehtävän vaativuusluokaksi on määritelty 23,5. Kyseessä oli uusi tehtävä, jonka vaativuusluokka perustui 24.1.2013 Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnassa käsiteltyyn ja vahvistettuun vaativuuden arviointiin. A:lle esitetty toimistoupseerin tehtävänkuvaus oli kirjattu myös K-SR:n työjärjestyksen luonnokseen.

Hallintoyksikön päällikkö on 1.8.2014 päättänyt kesäkuussa 2014 tapahtuneen lautakunnan käsittelyn jälkeen alentaa A:n tehtävän vaativuusluokan tasolle 22,0. Alentamista on perusteltu kohtiin F1 ja F3 tehdyillä jälkikäteisillä muutoksilla.

Asiaa on käsitelty liitto- ja paikallistason neuvotteluissa, joissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:n tehtävä muuttunut siten, että sen vaativuusluokitusta on voitu alentaa.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö/Rajavartiolaitos on velvollinen suorittamaan yliluutnantti A:lle palkan 1.1.2014 lukien rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja vaativuusluokan 23,5 mukaan ja velvoittaa edellä mainitut palauttamaan A:lle 1.1.-1.8.2014 väliseltä ajalta häneltä takaisin perityt 709,02 euroa,

- tuomitsee Suomen valtion/valtiovarainministeriön/Rajavartiolaitoksen suorittamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta tai perustellusti tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa Suomen valtion/valtiovarainministeriön/Rajavartiolaitoksen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 7.988 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine vuotuisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Tapahtumatiedot

A:n tehtävän vaativuusluokka on perustunut 24.1.2013 Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnassa käsiteltyyn ja vahvistettuun vaativuuden arviointiin. Palkkalautakunnan kokouspöytäkirjassa 1/2013 (4 §, s. 2) on todettu, että tehtävät tulee tarvittaessa tarkastella uudelleen siinä vaiheessa, kun tehtävien sisältö on tarkentunut muotoutunut vakiintuneeksi sisällöltään.

Kirjauksen osalta JUKO ry:n puolelta todettiin paikallisneuvotteluissa, että pelkkä kokouspöytäkirjan kirjaus ei kuitenkaan oikeuta käsittelemään tehtävän sisällön muutosta vastoin virkaehtosopimuksessa määrättyä järjestystä. Niin sanottujen tukipalveluiden keskittämisen vaikutus 1.1.2014 alkaen on jo otettu huomioon vaativuusarvioinnissa 23.1.2013. Päällystöliiton paikallinen luottamusmies totesikin 11.9.2014 välittömässä neuvonpidossa, että tehtävä on sovitettu 1.1.2014 HR-palveluiden, teknisen alan ja taloushallinnon tehtävien keskittämisen tilanteeseen, jossa kyseinen tehtävä sisältää teknisen toimialan K-SR:lle jääviä tehtäviä ja vastuita. Tehtävän kuvaus ja sisältö on toimitettu A:lle halukkuuskyselyn yhteydessä keväällä 2013. Vastaava tehtävän kuvaus on kirjattu A:n tehtäväksi myös K-SR:n työjärjestyksen luonnokseen. K-SR:n komentaja vahvisti A:n palkkausperusteen 29.11.2013 palkkalautakunnan 24.1.2013 tekemän päätöksen perusteella.

Työnantaja julkaisi vielä 19.12.2013 tiedotteen Rajavartiolaitoksen intranetissä, Kompassissa vajaat pari viikkoa ennen kuin A aloitti tehtävässään. Tiedotteessa todettiin, että työjärjestysten tarkistukset olivat loppusuoralla ja että ne vahvistettaisiin joulukuun 2013 kuluessa. Toimenkuvat nojasivat vahvistettuihin, helmikuun 2013 alussa annetussa toimeenpanokäskyssä mainittuihin tehtäviin. Työjärjestykset tarkistettaisiin esimiehen ja virkamiehen kesken normaalitapaan kevään tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Myös mahdolliset muutokset käsiteltäisiin tiedotteen mukaan aivan normaalitapaan Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti. JUKO ry:n jäsenjärjestö Päällystöliitto ry katsoi, että tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan työnantajalla ei ole mahdollisuutta ottaa sisällöltään muuttumatonta tehtävää itsenäisesti käsittelyyn.

Vuoden 2014 aikana ei K-SR:n työjärjestykseen kirjattu muutosta A:n tehtävän sisältöön. Mitään tehtävän sisällön ja tehtäväkuvauksen muutosta ei myöskään käsitelty 5.2.2014 käydyssä kehityskeskustelussa eikä palkkatiimissä. A:n tehtävän vaativuuden tarkastamisesta teki aloitteen Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikkö. Palkkalautakunta otti tehtävän vaativuusluokituksen uudelleen käsittelyyn kesäkuussa 2014. Sen yhteydessä A:n tehtävän vaativuusluokka pudotettiin tasolle 22,0 palkkalautakunnan puheenjohtajan mukaan työnantajan päätöksellä. Uudessa 1.8.2014 tehdyssä palkkausperustepäätöksessä A:n tehtävän vaativuusluokka 22,0 määrättiin astumaan voimaan takautuvasti 1.1.2014 lukien, mikä on johtanut 709,02 euron takaisin perintään A:lta. Perintä on tapahtunut ennen 1.9.2014, joten saatavalle ei voi vaatia viivästyskorkoa tässä asiassa.

Oikeudelliset perusteet

Vuoden 2014 aikana A:n tehtävän kuvauksessa, tehtävissä, työn sisällössä tai työpisteen työjärjestyksessä ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta hänelle tehtävään hakeutumisvaiheessa esitettyyn nähden.

Vaikka virkasuhde ei ole sopimussuhde, ei työnantaja voi virkasuhteen täyttämisen ja viranhoidon aloittamisen jälkeen yksipuolisesti alentaa virkamiehen palkkaa, kun hänelle virkaa haettaessa ilmoitetussa tehtävän kuvauksessa ja sen mukaisissa tehtävissä ei tapahdu mitään muutoksia. A:n tehtävän palkkausperuste vahvistettiin vain kuukausi ennen viranhoidon aloittamista. A ei ole uutta tehtävää hakiessaan ja vastaanottaessaan voinut mitenkään varautua siihen, että tehtävän vaativuusluokitus alentuisi esitettyjen työtehtävien muuttumatta myöhemmin tehdyllä arvioinnilla, vieläpä takautuvasti tehtävän vastaan ottamisesta eli 1.1.2014 lukien. Oikeuskäytännössä (TT 2014:80) on katsottu, että työnantajalla ei ole virkaehtosopimuksen mukaista perustetta laskea palkkaa ilman työn sisällössä tai suorituksessa tapahtuvaa muutosta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan tehtävän sisällön muuttuessa olennaisesti aloitteen tehtävän tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, tehtävänhoitaja tai häntä edustava luottamusmies. Tässäkään suhteessa työnantaja ei ole menetellyt virkaehtosopimuksen mukaisesti. Väitettyä muutosta tehtävissä ei ole käsitelty 5.2.2014 käydyssä kehityskeskustelussa, josta asia olisi voinut edetä palkkatiimin kautta palkkalautakunnan käsiteltäväksi. Siinä tapauksessa, että A:n työtehtävät olivat olennaisesti muuttuneet, työnantajan olisi tullut myös selvittää tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 7 momentin mukaisesti, olisiko ollut mahdollista järjestellä A:n työtehtävät uudelleen vaativuusluokan säilyttämiseksi ennallaan.

Avoimen tehtävän kohdalla tehtävänkuvauksen laatii esimies. Tehtävänkuvaus päivitetään, kun tehtävänhoitaja aloittaa sen hoitamisen. Näin ei ole tapahtunut. Tehtävänkuvausta ei ole muutettu, vaikka työnantaja on väittänyt A:n tehtävän sisällön ja vaatimusten muuttuneen olennaisesti. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen aloiteoikeuden omaava esimies on henkilö, jonka kanssa alainen käy vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut.

Kantaja katsoo, että tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan palkkalautakunnalla ei ole mahdollisuutta ottaa sisällöltään muuttumatonta tehtävää käsittelyyn itsenäisesti. Palkkalautakunnan kokouspöytäkirjassa 1/2013 on todettu, että tehtävät tulisi tarkastella uudelleen siinä vaiheessa, kun tehtävien sisältö on tarkentunut tai muotoutunut vakiintuneeksi sisällöltään. Mitään muutosta tammikuun 2013 tilanteeseen ei ole A:n tehtävän kohdalla tapahtunut. Kokouspöytäkirjan kirjaus ei myöskään oikeuta käsittelemään tehtävän sisällön muutosta vastoin virkaehtosopimuksessa määrättyä järjestystä.

VASTAUS

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n tehtävä on muuttunut vuoden 2014 alusta lukien oleellisesti. Muutoksen myötä vahvistettu tehtävän vaativuusluokka on tarkastettu tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti tasolle 22,0.

A:n tehtävän vaativuus arvioitiin keväällä 2013 osana vuoden 2014 alusta toimeenpantua täysin uudistettua keskitettyjä hallinto- ja tukipalveluja. Arviointi ajoitettiin alkuvuoteen 2013, jotta uusiin tehtäviin saatiin toteutettua rekrytointi loppukeväästä 2013. A:n tehtävän vaativuusarviointia tehtäessä alkuvuodesta 2013 ei vielä ollut tiedossa tarkalleen tehtävän vaativuus uudessa 1.1.2014 toimintansa aloittaneessa teknillisen alan tehtävien toimintamallissa. Tämä keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuuden tarkastamistarve tiedostettiin jo keväällä 2013, minkä takia se kirjattiin myös keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden toimeenpanosta helmikuussa 2013 annettuun käskyyn.

Tehtävän sisällön ja vaativuuden tarkastus oli pyrkimys toteuttaa ennen vuodenvaihteessa toteutunutta muutosta, mutta vuoden 2013 lopussa päätettiin suorittaa tarkastus vasta vuoden 2014 keväällä toteutettavan tavoite- ja kehityskeskustelukierroksen yhteydessä, kun teknillisten tehtävien keskittämisen vaikutukset tehtävien sisältöön olisivat kaikilta osin todettavissa. Työnantaja ehdotti Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa arvioinnin siirtämistä myöhäisempään ajankohtaan, minkä henkilöstöjärjestöjä edustaneet henkilöstön edustajat hyväksyivät. Samassa yhteydessä todettiin, että mahdolliset muutokset tehtävien vaativuudessa astuisivat tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti voimaan muutoksesta eli 1.1.2014 lukien.

A:n tehtävän sisältö ja samalla myös tehtävän vaativuus muuttuivat ja tarkentuivat vuonna 2013 arvioidusta, vaikka itse työjärjestystä ei tuolloin muutettu. Työjärjestyksen muutokseen ei välttämättä ollut tarvettakaan, koska työjärjestykset eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Tehtävän vaativuuden muutoksen aiheuttivat loppuvuoden 2013 aikana suunnitellut ja tarkennetut teknillisen toimialan toiminnan suunnitteluun ja toimeenpanoon liittyvät prosessit ja niiden mukaiset vastuut eri organisaatiotasoilla ja tehtävissä.

Muutoksen yhteydessä keskitettiin toimialan vastuuta ja ratkaisuoikeuksia Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisille toimialajohtajille, jolloin hallintoyksiköiden teknillisten toimistojen vastuu olennaisesti pieneni. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen osatulosalueelle suuntautuva työpanos väheni A:n tehtävässä alle prosenttiin vuosittaisesta työpanoksesta, minkä vuoksi sotilaallista maanpuolustusta ei vaativuuden arvioinnissa enää katsottu osatulosalueeksi. Tehtävän vaativuuteen vaikutti myös vuoden 2013 aikana suunniteltu ja vuoden 2014 alusta toimeenpantu muutos Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnitteluprosessissa. Muutoksen takia määrärahavastuu, ratkaisuoikeudet sekä toiminnan ja talouden suunnittelu siirtyivät hallintoyksiköistä Rajavartiolaitoksen esikunnan toimialajohtajille. Näiden muutosten vuoksi A:n tehtävän vaikuttavuus osana teknillistä toimialaa laski olennaisesti.

Edellä mainittujen tehtävien oleellisten muutosten takia A:n tehtävän vaativuuden arviointitekijät F1 ja F3 laskivat siten, että tehtävän vaativuus laski luokasta 23,5:stä luokkaan 22,0. Hallintoyksikön päällikkö vahvisti muuttuneen vaativuusluokan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 5 momentin mukaisesti, ei kanteessa väitetyllä tavalla palkkalautakunnan puheenjohtaja. Muutokset konkretisoituivat vuodenvaihteessa 2014 eivätkä ne olleet A:n tehtävän vaativuusarvioinnin perusteena vielä alkuvuodesta 2013. Virkaehtosopimuksen 4 §:n 3 momentin mukaan tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Tällöin aloitteen tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, tehtävänhoitaja tai häntä edustava luottamusmies. Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikkö on sopimuksessa tarkoitettu A:n esimies, jolla on sopimuksessa mainittu oikeus tehdä aloite tehtävän vaativuuden tarkistamisesta kun tehtävän sisältö olennaisesti muuttuu.

Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillinen osasto teki esityksen keskitettyjen tukitoimintojen tiettyjen tehtävien arvioinnista niissä tapahtuneiden tehtävän sisällön muutosten vuoksi. Tämän esityksen perusteella Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikkö teki aloitteen keskitettyjen tukitoimintojen ja näihin välittömästi liittyneiden hallintoyksiköiden teknillisen alan tehtävien uudelleen arvioimisesta.

A:n tehtävä oli yksi edellä mainituista 135:stä uudelleen arvioidusta tehtävästä, jotka olivat muuttuneet keskitettyjen tukitoimintojen prosessien ja vastuiden selkiydyttyä. Palkkalautakunnan tarkastamien arviointien johdosta tehtävien vaativuudet säilyivät samalla tasolla 62 virkamiehellä. Vaativuusluokka nousi 30 virkamiehellä vaativuusluokka ja se laski 43 virkamiehellä. Arvioinnilla työnantaja huolehti virkamiestensä yhdenvertaisesta kohtelusta palkkausjärjestelmää sovellettaessa.

Työtuomioistuin on todennut ratkaisussaan (TT 2008:47), että valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 2 §:n 1 momentin mukaan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla määrätään. Edelleen saman pykälän 2 momentin mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät ole esimerkiksi viranomaisen tehtävät ja sisäinen työnjako. Virkaehtosopimuksella ei siten voida määrätä, kuka käyttää viranomaisen päätösvaltaa tai miten tehtävät jaetaan yksittäisten virkamiesten kesken. Kysymys siitä, ketkä esimiehinä voivat tehdä työnantajan edustajana suoritusarviointeja, on mainitussa säännöksessä tarkoitettu viranomaisen sisäistä työnjakoa koskeva asia. Kun kysymys siten ei ole palvelussuhteen ehdosta, virkaehtosopimuksella ei olisi edes voitu sopia tästä asiasta.

JUKO ry:n vetoama ratkaisu (TT 2014:80) eroaa nyt kiistan kohteena olevasta asiasta, koska A:n tehtävän sisältö on muuttunut oleellisesti, toisin kuin kiinan kielen tulkkien tehtävät. Palkkalautakunnassa Päällystöliiton ja JUKO ry:n edustajat olivat erimielisiä A:n tehtävän arvioinnista tehtävän edellyttämän koulutuksen ja kokemuksen osalta. Muut neljä henkilöstöjärjestöjen edustajaa olivat samaa mieltä arvioinnin lopputuloksesta työnantajan edustajien kanssa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja välittömistä neuvonpidoista 11.9.2014, erityisesti sen liitteenä oleva A:lle keväällä 2013 halukkuuskyselyn yhteydessä toimitettu tehtävänkuvaus

2 a. Palkkalautakunnan 1/2013 kokouksen pöytäkirja

2 b. Palkkalautakunnan 1/2013 kokouspöytäkirjan liite 2 sivu 5/9

3. Palkkalautakunnan kokousten 7 ja 8/2014 pöytäkirja

4. Palkkalautakunnan kokousten 7 ja 8/2014 pöytäkirjan liite 1

5. A:n tehtävää koskeva palkkausperustepäätös 29.11.2013

6. A:n tehtävää koskeva palkkausperustepäätös 1.8.2014, jolla on kumottu 16.7.2014 tehty aikaisempi päätös

7. Ote intranet Kompassista 19.12.2013, erityisesti otteen toinen kappale

8.Työjärjestys, K-SRE:n ak:n 1242/08/ Teknillinen toimisto ja sen henkilöstön tehtävät

9. Sähköpostiviesti E:ltä A:lle 7.8.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. Opistoupseeri, yliluutnantti A, todistelutarkoituksessa

2. Upseeriliitto ry:n edustaja, sotilas- ja maanpuolustuksen pääopettaja B

3. Opistoupseeri, Päällystöliitto ry:n pääluottamusmies C

4. Rajavartija, Rajaturvallisuusunioni ry:n pääluottamusmies D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Everstiluutnantti E

2. Upseeri, suunnittelupäällikkö F

3. Upseeri, virkaehtosopimusasiantuntija G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko toimistoupseeri A:n tehtävä Kaakkois-Suomen rajavartiostossa (K-SR) muuttunut siten, että tehtävän vaativuusluokitusta on voitu alentaa. Toiseksi kysymys on siitä, onko A:n työnantaja noudattanut tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisia menettelytapoja alentaessaan A:n tehtävän vaativuusluokitusta.

Asiassa esitetty selvitys

Palkkalautakunnan jäsenenä vuodesta 2011 lukien toiminut Upseeriliitto ry:n edustaja, sotilas- ja maanpuolustuksen pääopettaja B on kertonut, että tehtävän vaativuusarviointi etenee tavallisesti siten, että asia käsitellään ensin esimiehen ja alaisen välillä kehityskeskustelussa ja viedään tämän jälkeen palkkatiimin käsiteltäväksi. Tämän jälkeen asia etenee vielä palkkalautakunnan käsittelyyn, jos kysymyksessä on uusi tehtävä tai tehtävän vaativuusluokka on jäänyt erimieliseksi. Vaativuusarviointi tapahtuu työjärjestyksen perusteella. Palkkalautakunnassa puheenjohtajan kanta on ratkaiseva, mutta jäsenillä on mahdollisuus saada eriävä mielipiteensä kirjatuksi pöytäkirjaan.

A:n tehtävän uudelleenarviointi tuotiin normaalin menettelyn vastaisesti suoraan palkkalautakuntaan 11.6.2014. Samassa yhteydessä käsiteltiin useampien tehtävien vaativuusluokan muutokset. Kokouksessa oli selvää, että tehtävien vaativuutta tullaan laskemaan VM:n palkkaliukumatiedotteen perusteella. B jätti takautuvasti eriävän mielipiteensä koskien vaativuusluokkien ja palkkojen laskemista, sillä kokouksessa todettiin, että työjärjestyksen mukaiset tehtävät eivät olleet muuttuneet tai niihin oli tullut lisäyksiä. A:n tehtävän osalta todettiin pysyneen samana tai ettei se ollut ainakaan muuttunut vaativuusluokkaa laskevasti. Tehtävään oli lisätty kertausharjoitussuunnittelu, mutta tämän ei katsottu kasvattaneen tehtävän vaativuutta. Vaativuusluokka päätettiin kuitenkin laskea tasolle 22,0. Tavallisesti muutokset tulevat voimaan seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä, mutta nyt ne tulivat massatarkastuksen johdosta voimaan takautuvasti vuoden alusta lukien.

Palkkalautakunnan jäsenenä vuonna 2014 toiminut opistoupseeri, Päällystöliitto ry:n pääluottamusmies C on kertonut olennaisilta osin samalla tavoin kuin B siitä, että A:n tehtävä tuli arvioitavaksi palkkalautakuntaan normaalista menettelystä poikkeavassa järjestyksessä. C ei ole ollut varma, tulivatko muut muutokset palkkalautakunnan käsittelyyn asianmukaista reittiä vai ei. A:n tehtävän vaativuutta pudotettiin, vaikka vaativuusarvioinnin pohjana käytetyssä työjärjestyksessä ei ollut tapahtunut muutosta. C:n kertoman mukaan ratkaiseva tekijä vaativuusluokan arvioinnissa on työtehtävien sisällön muutos, vaikka työjärjestystä ei muutettaisi. A:n kohdalla palkkalautakunnassa ei ollut esillä, että määrärahavastuussa olisi tapahtunut muutos.

Palkkalautakunnan jäsenenä vuonna 2014 toiminut rajavartija, Rajaturvallisuusunioni ry:n pääluottamusmies D on kertonut palkkalautakunnan tehtävästä olennaisilta osin samalla tavoin kuin B ja C. C:n kertoman mukaan ratkaiseva tekijä vaativuusluokan arvioinnissa on työtehtävien sisällön muutos, vaikka työjärjestystä ei muutettaisi. D:an mukaan A:n tehtävän vaativuusluokkaa koskeva muutos käsiteltiin kiireessä, eikä palkkalautakunnalla ollut kaikkea päätöksentekoon tarvittavaa tietoa. Normaalisti päätöksenteossa oli työjärjestyksen tukena kehityskeskustelun aineisto, mitä ei tällä kertaa ollut. Vaikka D ei jättänyt A:n kohdalla eriävää mielipidettä, tämä ei tarkoittanut sitä, että hän olisi hyväksynyt puheenjohtajan kannan.

Everstiluutnantti E on kertonut työskennelleensä 1.1.2014 lukien K-SR:n rajavartion esikunnassa. E:n mukaan A:n tehtävän vaativuustaso muuttui olennaisesti 1.1.2014 lukien. Määrärahaseurannan vastuu väheni oleellisesti tai poistui kokonaan, vastuu tulossuunnittelusta sekä toiminnan ja talouden suunnittelusta väheni myös oleellisesti, koska vastuut siirtyivät esikunnan johtamille teknillisen alan toimialoille. Lisäksi A:n rooli sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyen aleni. Vaikka tehtävään liittyvää työjärjestystä ei muutettu, tehtävän vaativuus laski muutosten johdosta huomattavasti.

E on kertonut kuulleensa A:n kanssa pidetyistä kehityskeskusteluista tämän lähiesimieheltä H:lta tämän kanssa marraskuun alussa 2015 käymässään keskustelussa. H:n mukaan kehityskeskusteluissa keskusteltiin muun ohessa A:n tehtävän uudelleen arvioimisesta. Asiaa ei kuitenkaan käsitelty kovin laajasti, koska vaativuusarviointi oli joka tapauksessa tarkoitus tehdä palkkalautakunnassa myöhemmin. E:n arvion mukaan tämä oli myös A:n tiedossa, koska A:n on täytynyt tietää, että esimiehenkin tehtävä arvioidaan uudelleen.

E:n mukaan palkkalautakunta voi ottaa asioita käsiteltäväksi myös oma-aloitteisesti, jolloin alemman tason käsittelyä ei tarvita. Tehtävien uudelleen järjestämistä ei käytännössä selvitetä, koska vaativuusluokan pysyttäminen entisellä tasolla edellyttäisi tehtävien lisäämistä jonkun toisen henkilön tehtävien kustannuksella, mikä puolestaan laskisi kyseisen henkilön tehtävän vaativuusluokkaa.

Upseeri, suunnittelupäällikkö F on kertonut osallistuneensa tukipalvelujen kehittämisprosessiin siten, että hän oli mukana suunnittelu- ja talousyksikössä, jolle kokonaisvastuu suunnitteluprosessin muutoksesta kuului. Ennen muutosta määrärahavastuu kuului hallintoyksiköille. Uudistuksessa määrärahavastuu keskitettiin esikuntaan ja samalla keskitettiin myös teknisen toimialan henkilöstö ja heidän tehtävänsä. Muutosta ryhdyttiin suunnittelemaan jo vuonna 2012. Henkilöstöä alettiin rekrytoida hyvissä ajoin, jotta he voisivat osallistua omien tehtäviensä sisällön suunnitteluun. Rekrytointivaiheessa alkuvuodesta 2013 tehtävät eivät olleet vielä täysin selviä, vaan tehtävänkuvat vahvistettiin vasta joulukuun puolivälissä 2013. Tuolloin määrärahavastuun keskittämisen vaihtoehtona pidettiin vielä sitä, että vastuut olisivat jääneet hallintoyksiköihin. Asia täsmentyi vasta suunnitteluprosessin aikana. Jos määrärahavastuu olisi jäänyt hallintoyksiköille, se olisi ollut osa A:n tehtävää.

Palkkalautakunnan puheenjohtajana vuoden 2014 alusta toiminut upseeri, virkaehtosopimusasiantuntija G on kertonut olennaisilta osin samalla tavoin tukipalveluiden organisaatiouudistuksesta kuin E ja F. G:n mukaan jo uusiin tehtäviin rekrytoitaessa tiedettiin, että osa tehtävistä tulee uudelleenarvioitaviksi. Tehtäviä ei ehditty arvioida ennen kevättä 2014, joten muutosten sovittiin tulevan takautuvasti voimaan uudelleenarvioinnin myötä. Osa tehtävistä tuotiin palkkalautakuntaan kehityskeskustelujen ja palkkatiimin kautta. Pääosa tuli kuitenkin suoraan palkkalautakunnan käsittelyyn. Lautakunnan jäsenillä oli tehtävien arvioinnissa käytettävissään kaikki tarvittava aineisto ja mahdollisuus ottaa kantaa kaikkiin käsiteltäviin tehtäviin. Olennaisin muutos A:n tehtävässä oli määrärahavastuun poistuminen. Suurissa muutoksissa on G:n mukaan tavallista, ettei työjärjestyksiä muuteta. Vastaavasti palvelualojen johtajien työjärjestyksiä ei ole muutettu, vaikka heidän vastuunsa on kasvanut.

Arvio ja johtopäätökset

A:n tehtävän vaativuustason väitetty alentuminen

Yliluutnantti A on 27.5.2013 määrätty K-SR:n toimistoupseerin tehtävään 1.1.2014 lukien. Tehtävää koskevassa palkkausperustepäätöksessä 29.11.2013 vaativuusluokaksi on määritelty 23,5. Kyseessä on ollut uusi tehtävä, jonka vaativuusluokan Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta on vahvistanut 24.1.2013. Tehtävänkuvaus on kirjattu K-SR:n työjärjestyksen luonnokseen ja K-SR:n komentaja on vahvistanut tehtävän palkkaperusteen päätöksellään 29.11.2013. Hallintoyksikön päällikkö on 1.8.2014 kesäkuussa tapahtuneen palkkalautakunnan käsittelyn jälkeen päättänyt alentaa A:n tehtävän vaativuusluokan tasolle 22,0. Vaativuusluokan muutos on tullut voimaan takautuvasti 1.1.2014 lukien.

A on kertonut, että hänen tehtävissään ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2014 aikana, ei ainakaan siten, että tehtävän vaativuustaso olisi laskenut alun perin määritellystä tasosta. A:n kertomuksesta käy ilmi, että hän sai lähiesimiehensä kanssa 5.2.2014 käytyjen kehityskeskusteluiden johdosta lisävastuualueekseen kertausharjoitusten suunnittelun osana huollon valmiussuunnittelua, mutta tehtävät eivät muilta osin muuttuneet. A:n mukaan toimistoupseerin tehtävään ei ole alun perinkään kuulunut määrärahavastuuta.

Asiassa kuultujen todistajien E:n, F:n ja G:n kertomuksista käy ilmi, että rajavartiolaitoksen organisaatiouudistuksessa määrärahavastuu on siirretty hallintoyksiköiltä rajavartiolaitoksen esikunnalle. Vielä organisaatiouudistuksen suunnitteluvaiheessa ei ole ollut tiedossa, että määrärahavastuu tultaisiin keskittämään jo 1.1.2014 lukien. F:n kertomuksen perusteella vielä vuoden 2013 puolella on vaihtoehtona pidetty sitä, että vastuut olisivat jääneet hallintoyksiköihin. Tämän vuoksi myöskään henkilöstöä rekrytoitaessa alkuvuodesta 2013 tehtävät eivät ole olleet selviä, vaan tehtävänkuvat ovat vahvistuneet vasta joulukuun puolivälissä 2013. Myös B on kertonut, että vuonna 2013 ei ole käytännössä vielä ollut tietoa siitä, millaisiksi tehtävät muodostuvat uudessa organisaatiossa. Tämän vuoksi myös henkilöstöjärjestöt ovat vaatineet, että tehtävät arvioidaan uudestaan, kun varsinainen tehtävänkuva on muodostunut.

Asiassa on selvitetty, että A:n tehtävää koskeva työjärjestys ei ole uudistuksen yhteydessä muuttunut. C:n ja E:n kertomuksien perusteella asiassa on selvitetty se, että ratkaisevaa vaativuusluokan arvioinnissa on tehtävän sisältö, ei sitä vastoin työjärjestys. B:n kertomuksesta käy ilmi, että myöskään sellaisten tehtävien työjärjestystä ei ole muutettu, joiden vaativuusluokkaa on nostettu rajavartiolaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä. F, E ja G ovat kertoneet olennaisilta osiltaan samalla tavoin siitä, että A:n tehtävässä on tapahtunut muutoksia, joista olennaisin on ollut määrärahavastuun poistaminen. Lisäksi tulossuunnitteluun liittyvä vastuu sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdistettu työpanos ovat vähentyneet uudistuksen myötä.

Vaikka A on kiistänyt, että hänen tehtäväänsä toimistoupseerina olisi kuulunut määrärahasuunnittelua, työtuomioistuin pitää F:n, E:n ja G:n kertomusten perusteella uskottavana, että A:n tehtävään hallintoyksikön toimistoupseerina on liittynyt määrärahavastuu, joka on päätetty keskittää rajavartiolaitoksen esikunnalle. Koska määrärahavastuu on merkittävä todistajankertomusten perusteella, sen poistaminen A:n vastuualueisiin kuuluneista tehtävistä on ollut olennainen muutos, joka on vaikuttanut hänen tehtävänsä vaativuustasoon sitä laskien. Vaikka A:n tehtäviin on hänen kertomuksensa perusteella lisätty kertausharjoitusten suunnitteluun liittyvät tehtävät, on toisaalta hänen vastuutaan tulossuunnittelusta vähennetty sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdistettua työpanosta pienennetty. Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi sen, että A:n tehtävän vaativuustaso on alentunut organisaatiouudistuksen yhteydessä.

Väitetty tarkentavan virkaehtosopimuksen vastainen menettely

Seuraavaksi asiassa tulee ratkaistavaksi se, onko työnantaja menetellyt tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti käsitellessään A:n tehtävän vaativuusluokan muutosta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 3 momentin mukaan rajavartiolaitoksessa olevan henkilön tehtävän vaativuusluokan alentaminen voi tulla kysymykseen esimiehen aloitteesta kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Työnantajan on tällöin kuultava virkamiestä.

Jos virkamies ei suostu muutokseen, työnantajan on tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 7 momentin mukaisesti selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuusluokka säilyy ennallaan.

Todistajat B ja C ovat kertoneet, että normaali menettely on se, että vaativuusluokan muutokset käsitellään kolmiportaisesti. A:n tehtävän vaativuusluokituksen muutosta koskeva asia on tullut suoraan palkkalautakuntaan yllätyksenä henkilöstöjärjestöille.

A on puolestaan kertonut, ettei vaativuusluokan muutoksesta ole ollut mitään puhetta hänen ja hänen lähiesimiehensä välisessä kehityskeskustelussa 5.2.2014. A sai vaativuusluokituksen muutoksesta tiedon vasta kesäkuun lopulla 2014, kun palkkalautakunta oli jo tehnyt asiassa ratkaisunsa, ja A ilmoitti heti saatuaan tiedoksi palkkalautakunnan päätöksen, ettei hän hyväksy sitä. Vaikka todistaja E on kertonut saaneensa A:n lähiesimieheltä H:lta käymässään keskustelussa tiedon siitä, että asiasta on ollut A:n kanssa puhetta kehityskeskustelussa, työtuomioistuin pitää kehityskeskusteluun osallistuneen A:n kertomusta tältä osin luotettavampana, koska E ei ole osallistunut kehityskeskusteluun 5.2.2014 eikä A:n tuolloista lähiesimiestä H:ta ole kuultu todistajana asiassa. Asiassa ei myöskään ole esitetty kirjallisia todisteita, jotka tukisivat tältä osin E:n kertomusta.

Asiassa on riidatonta, ettei A:n tehtävän (tehtävä 6268) vaativuustason muutosta ole käsitelty palkkatiimissä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikkö on tehnyt aloitteen A:n tehtävän vaativuuden tarkastamisesta suoraan palkkalautakunnalle, joka on ratkaissut asian kesäkuussa 2014.

Näyttämättä on jäänyt, että työnantaja olisi selvittänyt tarkentavan virkaehtosopimuksen

4 §:n 7 momentin mukaisesti sitä, onko olemassa mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuusluokka säilyisi ennallaan. E:n kertomuksen perusteella tehtävän pysyttäminen ennallaan tarkoittaisi sitä, että muilta virkamiehiltä jouduttaisiin siirtämään tehtäviä pois, mikä ei ole käytännössä mahdollista. A:n kohdalla tällaista selvitystä ei ole tehty.

Vastaaja on vedonnut asiassa siihen, ettei tarkentavalla virkaehtosopimuksella voida määrätä, kuka käyttää viranomaisen päätösvaltaa tai miten tehtävät jaetaan yksittäisten virkamiesten kesken. Valtion virkaehtosopimuslain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen syntyminen taikka sen lakkaaminen, lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita.

Työtuomioistuin katsoo, että tässä asiassa kysymyksessä olevien tehtävän vaativuusluokan määrittämistä ja siihen liittyvää neuvotteluvelvollisuutta ja työnantajan selvittämisvelvollisuutta koskevat tarkentavan virkaehtosopimuksen määräykset ja niiden mukaisten menettelysäännösten noudattaminen eivät ole sellaisia valtion virkaehtosopimuslain 1 luvun 2 §:n 2 momentin säännöksessä tarkoitettuja viranomaisen sisäistä työnjakoa koskevia asioita, josta ei voida määrätä virkaehtosopimuksella.

Koska työnantaja on vienyt asian palkkalautakuntaan ilman että tehtävän vaativuustason muuttumista olisi ensin käsitelty alaisen A:n ja hänen esimiehensä H:n kesken ja sen jälkeen palkkatiimissä, työnantaja on menetellyt asiassa vastoin tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 3 momentin ja 4 §:n 4 momentin määräyksiä ja siten rikkonut virkaehtosopimusta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdassa on sovittu siitä, että työnantajan tehdessä sellaisen aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuusluokan alenemiseen ja kun virkamies ei suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuusluokka säilyy ennallaan. Työnantaja rajavartiolaitos on sitoutunut tähän selvittämisvelvollisuuteen tarkentavassa virkaehtosopimuksessa. Ennen kuin rajavartiolaitos on selvittänyt mahdollisuudet A:n tehtävän (tehtävä 6268) järjestämiseen tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti, rajavartiolaitoksella ei ole ollut myöskään oikeutta alentaa A:n tehtävän vaativuusluokkaa. Samalla tavoin on todettu aikaisemmissa rajavartiolaitoksen virkamiesten palkkojen alentamista koskevissa tuomioissa TT 2011:114 ja TT 2014:80, joissa työtuomioistuin on pääosin hyväksynyt rajavartiolaitoksen virkamiesten esittämät palkkavaatimukset.

Työnantaja rajavartiolaitos on edellä kerrotulla tavalla alentanut vastoin tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n määräystä A:n tehtävän vaativuusluokan 23,5:sta 22,0:een. Tällä menettelyllään työnantaja on tietensä rikkonut virkaehtosopimusta.

Edellä kerrotuilla perusteilla vastoin tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan määräystä menetellyt työnantaja on myös velvollinen suorittamaan A:lle palkan 1.1.2014 lukien vaativuusluokan 23,5 mukaan ja sen vuoksi velvollinen maksamaan A:lle aikaväliltä 1.1.-1.8.2014 vaaditut 709,02 euroa. JUKO ry:n kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on siten hyväksyttävä näillä täsmennyksillä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen valtio / valtiovarainministeriö on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaaja on paljoksunut JUKO ry:n oikeudenkäyntikuluja määrällisesti. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus sekä sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset sekä pääkäsittelyn kesto työtuomioistuin hyväksyy Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n esittämän oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö on velvollinen suorittamaan yliluutnantti A:lle palkan 1.1.2014 lukien rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja vaativuusluokan 23,5 mukaan ja velvoittaa Suomen valtion/valtionvarainministeriön maksamaan A:lle 1.1.-1.8.2014 väliseltä ajalta vaaditut 709,02 euroa,

- tuomitsee Suomen valtion/valtiovarainministeriön suorittamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.000 euroa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa Suomen valtion/valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 7.988 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine vuotuisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Niittylä, Lehto ja Hämäläinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.