Labour court dismisses damages claim against employer for minor breach of collective agreement strength calculation rules.

Laiminlyödessään esittää työntekijöidensä vahvuuslaskentatietojen perusteet ja tulokset ahtausalan työehtosopimuksessa määrättynä aikana edellisen puolivuotiskauden osalta luottamusmiehelle ja sitä edeltävän kauden osalta sekä luottamusmiehelle että työntekijäliitolle yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Ottaen huomioon yhtiön vähäinen syyllisyys laiminlyöntiin, yhtiön pieni koko ja se, ettei laiminlyönnistä aiheutunut vahinkoa, yhtiö jätettiin hyvityssakkoon tuomitsematta.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Iskedot Oy

ASIA

Vahvuuslaskenta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.9.2015

Pääkäsittely 2.12.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä 1.2.2014 - 31.1.2017 voimassa olevassa ahtausalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa

olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuustarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäiseltä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan 1/4 lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennanperusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Iskedot Oy ovat solmineet 5.5.2014 lukien toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Kotkan satamassa tapahtuvaa toimintaa varten, joka pohjautuu ahtausalan työehtosopimukseen. Sopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

1. Osapuolet ovat sopineet, että yhtiö noudattaa ahtausalan yleissitovaa työehtosopimusta ja siihen liittyviä sovelluspöytäkirjoja, sekä mitä tässä sopimuksessa mainitaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Iskedot Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa Iskedot Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.537,50 euroa korkoineen.

Perusteet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Iskedot Oy ovat solmineet 5.5.2014 toistaiseksi voimassa olevan työehtosopimuksen, joka koskee yhtiön Kotkan satamassa tehtäviä ahtausalan työehtosopimuksen alaisia töitä. Iskedot Oy on yrityskohtaisen työehtosopimuksen nojalla velvollinen noudattamaan ahtausalan työehtosopimuksen määräyksiä.

Iskedot Oy on laiminlyönyt ahtausalan työehtosopimuksen mukaisen vahvuuslaskennan suorittamisen ajanjaksolta 1.1.2014 - 30.6.2014 ja sen tuloksen ilmoittamisen luottamusmiehelle 15.7.2014 mennessä ja AKT ry:lle 1.8.2014 mennessä. Iskedot Oy on toisen kerran laiminlyönyt vahvuuslaskennan suorittamisen ajanjaksolta 1.7.2014 - 31.12.2014 ja sen tuloksen ilmoittamisen luottamusmiehelle 15.1.2015 mennessä. Tiedot on toimitettu AKT ry:lle 30.1.2015. Alkuvuoden 2014 tiedot on toimitettu AKT ry:lle ja työtuomioistuimelle vastauksessa 18.3.2015.

Asiassa ei ole erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta. Velvoite antaa tiedot AKT ry:lle oli tai sen piti olla Iskedot Oy:n tiedossa. Työehtosopimusmääräyksessä on aikaisemminkin edellytetty vahvuuslaskentojen tekemistä. Määräys on sisällöltään selkeä ja yksiselitteinen. Sakon määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon, että Iskedot Oy on rikkonut määräystä kahdesti ja vahvuuslaskentatiedot ovat jääneet kokonaan toimittamatta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Iskedot Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 7.291,45 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Iskedot Oy ei ole Satamaoperaattorit ry:n jäsen. Yhtiö on aloittanut ahtausalan työehtosopimuksen mukaiset toiminnot Kotkan Mussalon satamassa 1.5.2014. Ahtausalan liiketoiminta on yhtiölle uusi toimiala eivätkä yhtiön edustajat olleet toimintojen alkaessa selvillä ahtausalan työehtosopimuksen määräyksistä.

Iskedot Oy on tehnyt AKT ry:n kanssa ahtausalan työehtosopimukseen pohjautuvan erillissopimuksen, joka on astunut voimaan 5.5.2014. Kun erillissopimus allekirjoitettiin, AKT ry:n sopimussihteeri A lupasi opastaa Iskedot Oy:n omistajaa ja toimitusjohtajaa B:tä työehtosopimuksen määräyksistä. Todennäköisesti A kuitenkin unohti opastuksen, mistä syystä vahvuuslaskentailmoitus jäi tekemättä ajalta 1.5.2014 – 30.6.2014. AKT ry:n A luovutti B:lle sopimuksen 5.5.2014 allekirjoitustilaisuudessa AKT:n työehtosopimuksen, mutta sitä ei millään tavalla käsitelty. A lupasi neuvoa ja opastaa AKT ry:n työehtosopimuksen määräyksistä, mutta tämä jäi tekemättä. Iskedot Oy keskittyi sopimuksen allekirjoituksen jälkeen työntekijöiden palkkojen ja näiden perusteiden selvittämiseen.

Iskedot Oy teki vahvuuslaskentailmoituksen ajalta 1.7.2014 - 31.12.2014 AKT ry:lle työehtosopimuksessa edellytetyssä ajassa. Tiedot lähetettiin AKT ry:lle sähköpostilla 30.1.2015. AKT ry:n sopimussihteeri A vahvisti luottamusmies C:lle, että tiedot olivat tulleet AKT ry:lle 30.1.2015. Vahvuuslaskentailmoitus jäi epähuomiossa tekemättä luottamusmiehelle 15.1.2015 mennessä. Iskedot Oy:llä on vain kaksi työntekijää, joista kumpikin on vakituisessa työsuhteessa toisen toimiessa luottamusmiehenä ja toisen työsuojeluvaltuutettuna. Iskedot Oy:n luottamusmies ja AKT ry ovat kuitenkin olleet tietoisia siitä, että yhtiössä ei ole tilapäisiä työntekijöitä. AKT ry ja luottamusmies eivät ole vaatineet vahvuuslaskentatietoja.

Hyvityssakko tulee joka tapauksessa jättää tuomitsematta tai ainakin sen määrää tulee kohtuullistaa. Asiassa ei ole tapahtunut tahallista, vahinkoon johtanutta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä. Vahvuuslaskentailmoituksen tekemättä jättäminen on ollut anteeksiannettava erehdys, jonka syynä on ollut tietämättömyys työehtosopimuksen määräyksistä. Iskedot Oy on erittäin pieni yhtiö ja se on aloittanut kyseiset ahtaustoiminnan vasta 1.5.2014. Ensimmäinen ilmoituslaiminlyönti koskee vain parin kuukauden ajanjaksoa. Yhtiön luottamusmies on lisäksi tiennyt, että yhtiöllä ei ole tilapäisiä työntekijöitä.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

1. A, AKT ry:n sopimussihteeri

Vastaajan henkilötodistelu

1. B, Iskedot Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen

2. A, AKT ry:n sopimussihteeri

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty selvitys

AKT ry:n sopimussihteeri A on työtuomioistuimessa kertonut olleensa mukana tekemässä AKT ry:n ja Iskedot Oy:n erillissopimusta. Erillissopimuksen tarkoituksena oli, että Iskedot Oy noudattaa ahtausalan työehtosopimusta. Neuvotteluissa ei keskusteltu vahvuuslaskennan tekemisestä. Neuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että AKT ry antaa Iskedot Oy:lle neuvontaa työehtosopimukseen liittyvissä kysymyksissä tarvittaessa.

Iskedot Oy:n toimitusjohtaja B on kertonut, että ensimmäinen puolentoista kuukauden vahvuuslaskenta jäi tekemättä, koska B ei tiennyt ahtausalan työehtosopimuksessa edellytettävän vahvuuslaskentaa. Seuraava täyden puolivuotiskauden vahvuuslaskenta toimitettiin ajallaan. Työntekijöitä oli B:n lisäksi kaksi, joista molemmat AKT ry:n edustaja oli tavannut käydessään toimipaikalla. AKT ry:llä oli näin ollen tosiasiallisesti tieto yhtiön vahvuudesta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Asiassa on selvitetty, että Iskedot Oy aloitti toimintansa 1.5.2014 eikä se toimittanut työehtosopimuksessa edellytettyjä vahvuuslaskentatietoja ajalta 1.5.2014 – 30.6.2014. Asiassa on lisäksi selvitetty, että Iskedot Oy toimitti vahvuuslaskentatiedot ajalta 1.7.2014 - 31.12.2014 työehtosopimuksessa edellytetyssä ajassa AKT ry:lle, mutta ei luottamusmiehelle.

Iskedot Oy on edellä kerrotulla tavalla sitoutunut erillissopimuksessa 5.5.2014 noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta. Iskedot Oy:n on tullut työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti perustellusti tietää sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä. Näin ollen sillä, että Iskedot Oy ei ole tiennyt vahvuuslaskentavelvollisuudesta, ei ole työehtosopimuksen tieten rikkomisen kannalta merkitystä. Laiminlyödessään esittää vahvuuslaskentojen perusteet ja tulokset AKT ry:lle ja luottamusmiehelle työehtosopimuksessa määrättynä aikana Iskedot Oy on tieten rikkonut työehtosopimuksen määräystä.

Hyvityssakko

Iskedot Oy:n mukaan sen laiminlyöntiin on ollut sellaisia syitä, joiden perusteella hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta tai jotka ainakin tulisi huomioida hyvityssakkoa alentavina.

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Iskedot Oy on aloittanut ahtausalan toiminnan vasta 1.5.2014 ja sen laiminlyönti on ollut edellä kerrotuin tavoin muutenkin vähäinen. Ottaen lisäksi huomioon Iskedot Oy:n pieni koko ja se, ettei laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa, työtuomioistuin katsoo, että on olemassa työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitettu erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta.

Oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Ottaen huomioon edellä selostettu Iskedot Oy:n toiminta ja sen laiminlyönnin vähäisyys, työtuomioistuin katsoo, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Tästä syystä asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Iskedot Oy jätetään työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon tuomitsematta.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Hotti, Rekola, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.