Labor court dismisses union's appeal, ruling employer breached collective agreement by failing to submit strength calculations.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's appeal against a judgment ordering the employer to pay a fine for breaching the collective agreement. The employer had failed to submit strength calculation data for two semi-annual periods as required by the agreement, despite having knowledge of the obligation. The court found no special circumstances to exempt the employer from the fine, noting the breach was minor but still constituted a violation. Consequently, the employer was ordered to pay a 400 euro fine and cover the union's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 7 §; 10 §: When an employer fails to submit strength calculations as mandated by a collective agreement, the breach is established regardless of the employer's prior knowledge; however, a fine may be reduced or waived if special circumstances such as minor fault or lack of damage are proven.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Laiminlyödessään esittää työntekijöidensä kahta edellistä puolivuotiskautta koskevat vahvuuslaskentojen perusteet ja tulokset työntekijäliitolle ahtausalan työehtosopimuksessa määrättynä aikana yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Asiassa ei ollut erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJA
Ahtauskone Oy
ASIA
Vahvuuslaskenta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 16.9.2015
Pääkäsittely 2.12.2015
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä 1.2.2014 - 31.1.2017 voimassa olevassa ahtausalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT
1. YLEISET TYÖEHDOT
1 § Soveltamisala
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:
Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa
olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuustarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäiseltä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.
Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan 1/4 lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.
Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennanperusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Ahtauskone Oy ovat solmineet 11.4.2014 lukien toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Porin ja ennakkoilmoituksella muissa Suomen satamissa tapahtuvaa toimintaa varten, joka pohjautuu ahtausalan työehtosopimukseen. Sopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
1. Osapuolet ovat sopineet, että yhtiö noudattaa ahtausalan yleissitovaa työehtosopimusta ja siihen liittyviä sovelluspöytäkirjoja, sekä mitä tässä sopimuksessa mainitaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- tuomitsee Ahtauskone Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja
- velvoittaa Ahtauskone Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.537,50 eurolla korkoineen.
Perusteet
AKT ry ja Ahtauskone Oy ovat solmineet 11.4.2014 lukien toistaiseksi voimassa olevan työehtosopimuksen, joka koskee yhtiön Porin satamassa tehtäviä ahtausalan työehtosopimuksen alaisia töitä. Ahtauskone Oy on yrityskohtaisen työehtosopimuksen nojalla velvollinen noudattamaan ahtausalan työehtosopimuksen määräyksiä.
Ahtauskone Oy on laiminlyönyt ahtausalan työehtosopimuksen mukaisen vahvuuslaskennan suorittamisen ajanjaksolta 1.1.2014 - 30.6.2014 ja sen tuloksen ilmoittamisen luottamusmiehelle 15.7.2014 mennessä ja AKT ry:lle 1.8.2014 mennessä. AKT ry on vaatinut elo- ja syyskuussa 2014 Ahtauskone Oy:tä toimittamaan vahvuuslaskentatiedot, mutta tietoja ei ole edelleenkään toimitettu.
Toisen kerran Ahtauskone Oy on laiminlyönyt vahvuuslaskennan suorittamisen ajanjaksolta 1.7.2014 - 31.12.2014 ja sen tuloksen ilmoittamisen luottamusmiehelle 15.1.2015 mennessä ja AKT ry:lle 1.2.2015 mennessä. AKT ry on vaatinut 5.2.2015 sähköpostitse Ahtauskone Oy:tä toimittamaan vahvuuslaskentatiedot. Ahtauskone Oy on 11.2.2015 toimittanut AKT ry:lle ilmoituksensa ajanjakson 1.7.2014 - 31.12.2014 vahvuuslaskentojen lopputuloksesta eli 10 vuorokautta viivästyneenä. Alkuvuoden 2014 vahvuuslaskentaa koskevat tiedot ovat edelleen toimittamatta.
Asiassa ei ole erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta. Velvoite antaa tiedot AKT ry:lle oli tai sen piti olla Ahtauskone Oy:n tiedossa. Vahvuuslaskentavelvoite oli tullut vastaajan tietoon sopimusta tehtäessä 11.4.2014. Määräys on sisällöltään selkeä ja yksiselitteinen.
Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tulee huomioida, että Ahtauskone Oy on rikkonut määräystä kaksi kertaa. Vahvuuslaskentatiedot ovat jääneet kokonaan toimittamatta ajalta 1.1.2014 – 30.6.2014.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Ahtauskone Oy on ensisijaisesti vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta. Toissijaisesti Ahtauskone Oy on vaatinut, että kanne hylätään.
Ahtauskone Oy on lisäksi vaatinut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.552,80 eurolla korkoineen.
Perusteet
Ahtauskone Oy ei ole työehtosopimuksen osapuoli, minkä vuoksi kanne tulee jättää tutkimatta.
Mikäli työtuomioistuin ottaa kanteen tutkittavakseen, tulisi kanne hylätä seuraavilla perusteilla.
AKT ry on väittänyt ensimmäisen vahvuuslaskennan laiminlyönnin tapahtuneen 1.7.2014. Ahtauskone Oy ja AKT ry ovat solmineet erillissopimuksen 11.4.2014. Sopimuksen laatimisen yhteydessä AKT ry:n liittosihteeri on tiedustellut Ahtauskone Oy:n sen hetkisen vahvuuden, eikä hän ohjeistanut yhtiötä laatimaan virallista vahvuuslaskentaa. Liittosihteeri totesi, että tilanne ei vaadi vakinaisen henkilöstön lisäämistä. Tarvittavat tiedot on täten ilmoitettu sopimuksen laatimisen yhteydessä, josta on kulunut vain kaksi kuukautta 20 päivää vahvuuslaskennan jättöpäivään 1.7.2014. AKT ry ei ole muistuttanut Ahtauskone Oy:tä vahvuuslaskentatietojen toimittamisesta.
AKT ry on väittänyt toisen vahvuuslaskennan laiminlyönnin tapahtuneen 1.2.2015. Ahtauskone ei ole saanut ohjeita vahvuuslaskennan suorittamiseen AKT ry:ltä. AKT ry:n Ahtauskone Oy:lle lähettämässä huomautuksessa 5.2.2015 on vain esitetty vaatimus laskennan suorittamisesta. Saatuaan suulliset laskentaohjeet AKT ry:ltä Ahtauskone Oy laati pyydetyn vahvuuslaskennan 10 päivää myöhässä. Vahvuuslaskenta ei edellyttänyt henkilöstömuutoksia.
Asian tausta huomioon ottaen mahdollisesti tuomittava hyvityssakko on perusteltua jättää kokonaan tuomitsematta. Joka tapauksessa hyvityssakon määrän tulee olla työehtosopimuslain minimimäärä ottaen huomioon työehtosopimuslain 10 §:n kriteerit.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Erillissopimus 11.4.2014
2. AKT ry:n vaatimus vahvuuslaskentatietojen toimittamisesta 5.2.2015
3. Sähköpostiviesti A:lta 11.2.2015 B:lle, liitteenä vahvuuslaskentatiedot
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. Erillissopimus 11.4.2014
2. B:n ja C:n sähköpostiviestikirjeenvaihto 5.2.2015
Kantajan henkilötodistelu
1. D, AKT ry:n liittosihteeri
Vastaajan henkilötodistelu
1. C, Ahtauskone Oy:n ahtaaja
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Ahtauskone Oy:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä
Ahtauskone Oy on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta, koska Ahtauskone Oy ei ole työehtosopimuksen osapuoli eikä työtuomioistuin näin ollen ole asiassa toimivaltainen.
Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimus lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajan yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijän yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava.
AKT ry:n ja Ahtauskone Oy ovat 11.4.2014 allekirjoittaneet erillissopimuksen (K1 ja V1), jonka sisältö on riidaton. Erillissopimuksen mukaan Ahtauskone Oy noudattaa ahtausalan yleissitovaa työehtosopimusta ja siihen liittyviä sovelluspöytäkirjoja. Näin ollen erillissopimus sisältää työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla ehtoja, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava. Erillissopimus täyttää siten ne edellytykset, joita työehtosopimukselta työehtosopimuslain mukaan edellytetään.
Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Ahtauskone Oy on erillissopimuksella 11.4.2014 tullut työehtosopimuksen osapuoleksi. Työtuomioistuin on asiassa toimivaltainen ja ottaa tutkittavakseen AKT ry:n kannevaatimukset.
Pääasiaratkaisun perustelut
Esitetty selvitys
AKT ry:n varapuheenjohtaja D on työtuomioistuimessa kertonut olleensa mukana laatimassa erillissopimusta Ahtauskone Oy:n kanssa. Erillissopimuksen tarkoituksena oli, että Ahtauskone Oy noudattaa ahtausalan työehtosopimusta. Neuvottelussa sovittiin, että AKT ry antaa tarvittaessa Ahtauskone Oy:lle neuvontaa työehtosopimukseen liittyvissä asioissa. Erillissopimusta allekirjoitettaessa keskusteltiin myös vahvuuslaskennasta. Erillissopimuksen osapuolet eivät kuitenkaan sopineet, että ensimmäisen vahvuuslaskennan voisi jättää tekemättä.
Ahtauskone Oy:n ahtaaja C on kertonut, että erillissopimusta tehtäessä AKT ry:lle ilmoitettiin Ahtauskone Oy:n vahvuustiedot ja D totesi, että asia on ilmoitetuilla tiedoilla kunnossa. Ahtauskone Oy:ssä ei tiedetty, että vahvuuslaskennasta oli määräys työehtosopimuksessa. C toimitti vahvuuslaskentatiedot AKT ry:lle välittömästi saatuaan tietää, että vahvuuslaskenta oli tehtävä. Vahvuuslaskennan toimittamatta jättämisestä ei aiheuttanut vahinkoa AKT ry:lle. Ahtauskone Oy:ssä työskentelee 2-3 ahtaajaa.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Asiassa on selvitetty, että Ahtauskone Oy aloitti toimintansa kesken vuoden 2014 ensimmäistä työehtosopimuksessa tarkoitettua puolivuosittaista tarkastelujaksoa. Asiassa on riidatonta, että vahvuuslaskentatiedot jäivät kokonaan toimittamatta edellä mainitulta ajalta. Riidatonta on lisäksi, että Ahtauskone Oy toimitti AKT ry:n pyynnöstä toisen puolivuotiskauden tiedot 10 vuorokautta myöhässä (K2 ja K3).
Ahtauskone Oy on edellä kerrotulla tavalla sitoutunut erillissopimuksessa 11.4.2014 noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta. Ahtauskone Oy:n on tullut työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti perustellusti tietää sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä. Näin ollen sillä, että Ahtauskone Oy ei ole tiennyt vahvuuslaskentavelvollisuudesta, ei ole työehtosopimuksen tieten rikkomisen kannalta merkitystä. Laiminlyödessään esittää vahvuuslaskentojen perusteet ja tulokset luottamusmiehelle ja AKT ry:lle työehtosopimuksessa määrättynä aikana Ahtauskone Oy on tieten rikkonut työehtosopimuksen määräystä.
Hyvityssakko
Ahtauskone Oy:n mukaan sen laiminlyöntiin on ollut sellaisia syitä, joiden perusteella hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta tai jotka ainakin tulisi huomioida hyvityssakkoa alentavina.
Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
Ahtauskone Oy:n laiminlyönti on ollut edellä kerrotuin tavoin vähäinen. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty mitään sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuksen 10 §:n nojalla tuomitsematta.
Hyvityssakkoa tuomittaessa on sen määrää alentavana tekijöinä huomioitava Ahtauskone Oy:n vähäinen syyllisyys laiminlyöntiin, Ahtauskone Oy:n pieni koko ja se, ettei laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävitessään Ahtauskone Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla on velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut on määrällisesti myönnetty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
- tuomitsee Ahtauskone Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 400 euroa ja
- velvoittaa Ahtauskone Oy:n suorittamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 3.537,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Hotti, Rekola, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.
Tuomio on yksimielinen.