Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement on local wage bonus distribution.

Kysymys siitä, oliko työnantaja rikkonut paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan ja paikallisen palkkausjärjestelmäsopimuksen määräyksiä paikallista erää jaettaessa.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

UPM-Kymmene Oyj

ASIA

Paikallisen palkkaerän jakamista koskeva riita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.9.2015

Pääkäsittely 9.11.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Paperiteollisuuden toimihenkilöiden 1.4.2012 – 30.4.2014 voimassa olleessa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN

Vuosi 2012

Toimihenkilöiden kuukausipalkkoja (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaikorotusta) korotetaan 1.4.2012 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on vähintään 1,6 prosenttia.

Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin on käytettävissä yritys- tai yksikkökohtainen rahamäärä, jonka suuruus on 0,8 prosenttia tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden maaliskuun 2012 kuukausipalkoista. Rahamäärän suuruus todetaan yhdessä luottamusmiehen kanssa ja sen käytöstä neuvotellaan paikallisesti jäljempänä kolmannessa tai neljännessä kappaleessa todetulla tavalla 30.3.2012 mennessä.

Rahamäärän käyttö toteutetaan ensisijaisesti paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa asetettujen palkkauksen kehittämistä ja periaatteita koskevien tavoitteiden mukaisesti ja siinä sovittua menettelyä noudattaen.

Jos paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa ei ole sovittu edellä todettuja tavoitteita ja menettelyä, rahamäärän käytössä kiinnitetään huomiota muun muassa toimihenkilön osaamiseen, pätevyyteen, työsuoritukseen sekä ansiokehitykseen.

Liitot tukevat edellä tarkoitetun rahamäärän käytön sopimista asettamalla erillisen taustaryhmän. Sen tehtävänä on seurata paikallisia neuvotteluja sekä tarvittaessa ottaa kantaa rahamäärän jakoperusteisiin paikallisen neuvotteluosapuolen pyynnöstä.

Ellei yritys- tai yksikkökohtaisen rahamäärän jakotavasta päästä yksimielisyyteen paikallisesti eikä senkään jälkeen, kun liittojen edellisessä kappaleessa tarkoitettu taustaryhmä on ottanut kantaa rahamäärän jakoperusteisiin, toteutetaan korotus palkkausjärjestelmäsopimusta noudattaen.

Ellei paikallista palkkausjärjestelmäsopimusta ole sovittu yllä mainittuun korotusajankohtaan mennessä eikä paikallisesti muuta sovita, yleiskorotus on yhteensä 2,4 %.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n hyvityssakkoon palkkojen korottamista koskevan työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta, kun yhtiö

a. ei ole pyrkinyt luottamusmiehen kanssa yksimielisyyteen yritys- tai yksikkökohtaisen rahamäärän (jäljempänä paikallinen erä) jakamisessa,

b. on rikkonut paikallisen erän rahamäärän toteamisen ja niistä käytävien neuvotteluiden määräaikaa ja

c. on toteuttanut paikallisen erän jaon noudattamatta paikallisesti sovitun palkkausjärjestelmäsopimuksen määräyksiä.

Lisäksi Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että UPM-Kymmene Oyj velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.186,10 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräyksen tausta ja tarkoitus

Työehtosopimusta solmittaessa sopijapuolten tarkoituksena oli kannustaa 0,8 prosentin yritys- tai yksikkökohtaisella rahamäärällä, eli paikallisella erällä, paikallisia osapuolia ottamaan käyttöön palkkausjärjestelmäsopimukset. Paikallisen erän jakaminen voitiin työehtosopimuksen mukaan toteuttaa noudattamalla työehtosopimuksen ja sen mukaisesti sovitun palkkausjärjestelmäsopimuksen määräyksiä niin, ettei käytössä ollut ehdotonta niin sanottua perälautaa, vaan mikäli työnantaja ja toimihenkilöitä edustava luottamusmies eivät olisi päässeet jaosta yksimielisyyteen edes liittojen asettaman taustaryhmän kannanoton jälkeen, olisi työnantaja voinut toteuttaa paikallisen erän jaon palkkausjärjestelmäsopimusta noudattaen. Jos paikallisten osapuolten välille ei ollut sovittu palkkausjärjestelmäsopimusta ja osapuolet eivät olisi päässeet sopuun paikallisen erän jaettavista rahamääristä, olisi jaettava rahamäärä tullut jakaa kaikille saman suuruisina yleiskorotuksina.

UPM-Kymmene Oyj:ssä tällainen palkkausjärjestelmäsopimus laadittiin 15.11.2011. Sopimuksen mukaan yhtiössä oli käytössä IPE 3.1 arviointityökalu.

Työehtosopimusmääräyksen mukaisesti paikallisten osapuolten oli palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisten arviointityökalujen perusteella tarkoitus löytää yksimielisyys rahamäärien jakotavasta. Mikäli tällaista yksimielisyyttä ei saavutettaisi, liitot asettaisivat erillisen taustaryhmän, jonka tuli osapuolten pyynnöstä ottaa kantaa rahamäärän jakoperusteisiin. Mikäli osapuolet eivät näinkään olisi löytäneet yksimielisyyttä, työnantajat olisivat saaneet työehtosopimusmääräyksen mukaisesti toteuttaa rahamäärän jaon palkkausjärjestelmäsopimusta noudattaen.

Kaikki tämä tuli olla työehtosopimuksen mukaan todettuna yhdessä luottamusmiehen kanssa 30.3.2012 mennessä.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Yhtiön edustaja A esitti 12.4.2012 yhtiön Jokilaakson tehtaiden toimihenkilöiden luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle ne henkilöt, joille yhtiö oli päättänyt jakaa paikallisena eränä jaettavat rahamäärät. Yhtiö ei pyrkinyt millään tavalla löytämään asiasta luottamusmiehen kanssa yksimielisyyttä. Luottamusmiehille ei annettu palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaista suoritusarviointien pohjalta tehtyä nimi- ja eurolistaa paikallisen erän jakautumisesta. Suoritusarviointeja ei käsitelty luottamusmiehen kanssa. Palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaiset lähtöpalkkataulukko ja palkkatilasto toimitettiin luottamusmiehelle vasta 20.4.2012, vaikka päätökset jaosta tehtiin jo 12.4.2012. Luottamusmiehille ei ole edelleenkään ilmoitettu niitä periaatteita ja perusteita, joiden mukaan paikallisen erän rahamäärät jaettiin.

Yhtiö rikkoi menettelyllään yksiselitteistä aikarajaa, joka asiassa oli prosessin käymiseksi asetettu. Jakoperusteet tuli todeta yhdessä luottamusmiehen kanssa 30.3.2012 mennessä. Yhtiö ilmoitti rahamäärät 12.4.2012.

Kun yhtiö oli 12.4.2012 tehnyt yksipuolisesti päätöksensä suoritettavasta paikallisen erän jaosta ja kun yhtiö tiedotti siitä luottamusmiehille, luottamusmiehet ehdottivat paikallisen erän tasajakoa. Tähän ei suostuttu. Seuraavaksi luottamusmiehet ehdottivat 14.5.2012 käydyissä neuvotteluissa, että työehtosopimuksessa sovittu taustaryhmä ottaisi kantaa paikallisen erän jakoperusteisiin. Luottamusmiehet esittivät Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaavalle pyynnön, että edellä mainittu taustaryhmä ottaisi kantaa yhtiön esittämän jaon oikeellisuuteen. Metsäteollisuus ry ilmoitti 26.4.2012, että yhtiö pyrkii käymään asiasta vielä paikallisia neuvotteluita, eikä taustaryhmä kyennyt ottamaan jaon perusteisiin tämän täsmällisempää kantaa.

Yhtiö ei noudattanut työehtosopimusmääräyksen mukaisella tavalla paikallisen palkkausjärjestelmäsopimuksen määräyksiä toteuttaessaan paikallisen erän jaon. Yhtiö ei ollut käynyt kaikkien toimihenkilöiden kanssa työsuorituksen arviointeja, joiden perusteella paikallisen erän jako olisi pitänyt palkkausjärjestelmäsopimuksen perusteella tehdä.

Yhtiön muissa toimipisteissä paikallisen erän jako käsiteltiin työehtosopimusmääräysten, palkkausjärjestelmäsopimuksen ja IPE 3.1 arviointityökalun mukaisesti.

Sillä seikalla, että kenelläkään toimihenkilösopimuksen piirissä olevalla toimihenkilöllä ei ollut oman IPE-vaativuusluokkansa mukaista lähtöpalkkaa pienempää palkkatasoa, ei ole merkitystä asiassa. Jos toimihenkilöllä olisi havaittu IPE-vaativuusluokan mukaista lähtöpalkkaa pienempi palkkataso, asia olisi tullut korjata muulla rahalla kuin nyt käsiteltävällä paikallisella erällä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

UPM Kymmene Oyj on vaatinut, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yrityskohtainen 0,8 prosentin suuruinen rahamäärän käyttö on toteutettu UPM Kymmene Oyj:ssä paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa asetettujen palkkauksen kehittämistä ja periaatteita koskevien tavoitteiden mukaisesti ja siinä sovittua menettelyä noudattaen ja siten, että korotus on tullut voimaan 1.4.2012 lukien.

Tapahtumat

Sopimus paikallisesta palkkausjärjestelmästä on tullut voimaan 15.11.2011. Tätä koskeva koulutus UPM-Kymmene Oyj:n eri toimipisteiden henkilöstöhallinnolle ja luottamusmiehille pidettiin 30.1.2012 Tampereella.

Jokilaaksossa järjestettiin koulutus toimihenkilöiden esimiehille 2. - 6.2.2012 ja yleinen tiedotustilaisuus toimihenkilöille 8. - 9.2.2012. Toimihenkilöiden esimieskunta toteutti toimihenkilöiden työsuorituksen arvioinnin osastotasolla 24.2.2012 mennessä, ja yhteenveto koko Jokilaakson tasosta tehtiin 16.3.2012, jolloin tehtaanjohtaja vahvisti arvioinnin lopputuloksen ja yhtenäisen linjan ennen kuin päälliköt viestivät arviointituloksen kullekin toimihenkilölle. Yhtenäisen arvioinnin perusteella laadittiin nimi- ja eurolista paikallisen erän jakautumisesta. Arvioitavia henkilöitä oli yli 100, eikä kehityskeskusteluita, joiden osana annetaan palautearvio, ehditty käymään jokaisen toimihenkilön kanssa 30.3.2012 mennessä. Arvioinnit suoritettiin ja korotukset kohdistettiin kantajan kirjallisista todisteista 4 ja 5 ilmenevien kriteerien mukaisesti.

Jokilaakson työsuhdepäällikkö yritti 22.3.2012 lukien löytää seuraavalle viikolle (vko 13) yhteistä aikaa toimihenkilöiden luottamusmiehelle palaverin pitämiseksi korotusten kohdentamisesta, kesän käyntiennusteesta konelinjoittain sekä loman jakamisesta kahden konelinjan osalta. Yhteistä aikaa ei ole löytynyt viikolta 13 tai viikolta 14. Luottamusmies ehdotti 5.4.2012, että kokous pidettäisiin 12.4.2012. Tässä tilaisuudessa luottamusmiehelle on kerrottu jaon kokonaismäärä, korotusten saajat ja korotusten määrät. Osapuolet olivat erimielisiä jakotavasta ja korotusten saajista.

Kenelläkään toimihenkilösopimuksen piirissä olevalla toimihenkilöllä ei ollut oman IPE-vaativuusluokkansa mukaista lähtöpalkkaa pienempää palkkatasoa. Välitöntä korotustarvetta ei siten ollut kenenkään osalta. Korotukset kohdistettiin sellaisille toimihenkilöille, joiden heko-palkkaosuus antoi tähän mahdollisuuden. Korotusta ei kohdistettu sellaisille toimihenkilöille, joiden heko-palkkaosuus osoittautui arvioinnissa selvästi suositusväliään korkeammaksi. Nämä korotusten kohdistamisperiaatteet kerrottiin luottamusmiehelle 12.4.2012 pidetyssä kokouksessa ennen kuin työnantajan tekemä yhteenveto ajatelluista korotusten saajista ja korotusten määristä käytiin läpi.

UPM-Kymmene Oyj:n palkkausjärjestelmän sopijaosapuolet toimihenkilöiden pääluottamusmies ja henkilöstöjohtaja ovat 19.8.2013 antaneet yhteisen vastauksen palkkausjärjestelmän tulkinnasta paikallisille sopimusosapuolille Jokilaaksossa.

Yhtiö ei ole rikkonut tietensä työehtosopimusta

UPM-Kymmene Oyj on toiminut asiassa työehtosopimusmääräyksen, palkkausjärjestelmäsopimuksen ja IPE 3.1. arviointityökalun mukaisesti, eikä sitä voida tuomita työehtosopimuksen tieten rikkominen hyvityssakkoon. UPM-Kymmene Oyj on noudattanut työehtosopimusmääräystä Metsäteollisuus ry:n ohjeen mukaisesti.

Yrityskohtainen 0,8 prosentin suuruinen rahamäärän käyttö on toteutettu paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa asetettujen palkkauksen kehittämistä ja periaatteita koskevien tavoitteiden mukaisesti ja siinä sovittua menettelyä noudattaen. Palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan työnantaja tekee päätöksen erän kohdentamisesta, jos yhteistä näkemystä jaosta ei synny.

Palkkausjärjestelmäsopimuksen 3.1 kohdan mukaan toimenkuva tarkastetaan vuosittain kehityskeskusteluissa ja kohdan 3.2 mukaan kokonaistyösuoritus ja pätevyys arvioidaan vähintään kerran vuodessa kehityskeskusteluiden yhteydessä. UPM-Kymmene Oyj:n esitys paikallisen rahaerän kohdentamisesta on perustunut esimiesten tekemiin suorituksen arviointeihin, jotka Jokilaakson tehtaanjohtaja on vahvistanut. Vaikka jokaisen toimihenkilön kanssa ei ole käyty palautekeskustelua, ei jako tämän seurauksena muutu jälkikäteen tasajaoksi.

Luottamusmiehelle on 20.4.2012 toimitettu palkkatilasto ja toimihenkilöiden luottamusmiehellä on ollut sopimuksen mukaisesti myös käytössään toimihenkilötehtävien vaativuustasojen lähtöpalkkatasot. Sopimus ei määrittele palkkatilaston antamisen ajankohtaa. Palkkausjärjestelmäsopimus ei määrittele tehdäänkö palkkatilasto ennen vai jälkeen korotusten. Sittemmin tilasto on ajettu ennen korotuksia tammikuun lopun tilanteen mukaisena. Tässä tapauksessa tilasto, joka on annettu 20.4.2012, on tehty palkkahallintopalvelun toimesta paikallisen erän jakamisen jälkeen.

Työehtosopimuksessa tai paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa ei edellytetä, että luottamusmiehelle tulisi antaa nimi- ja eurolista tai että suoritusarviointeja käsiteltäisiin luottamusmiehen kanssa. Luottamusmiehelle on kerrottu jaon kokonaismäärä, korotusten saajat ja korotusten määrät, vaikka työehtosopimuksessa tai paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa asiasta ei ole tarkemmin määrätty. Kertomiselle ei ole näin ollen määritelty määrämuotoa, eikä velvoitetta toimihenkilötasoisesta suoritusarvioiden käsittelystä luottamusmiehen kanssa ole asetettu paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa tai työehtosopimuksessa.

Yrityskohtainen rahamäärä on tullut voimaan 1.4.2012 lukien työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa olevan määräyksen mukaisesti, vaikka paikallisia neuvotteluita ei ole saatu käytyä määräaikaan mennessä. UPM-Kymmene Oyj:n syyksi ei voi lukea paikallisten neuvotteluiden aikarajan ylittymistä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palkkausjärjestelmäsopimus 15.11.2011

2. IPE 3.1 arviointityökalu

3. Sähköpostiviestit B/C ja C/D 18.4.2012 – 27.4.2012

4. Työsuorituksen arviointikriteerit ja arviointiasteikko

5. Toimihenkilön työsuorituksen arviointi

6. Sähköpostiviestit B/työnantaja 18.4.2012 – 26.10.2012

7. UPM-Kymmene Oyj:n toimihenkilöiden työnsuoritusten arvioinnista tehdyt lomakkeet (Salainen)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Palkkausjärjestelmäsopimus 15.11.2011 (= kantajan todiste 1)

2. Koulutusaineisto "Tehtävien vaativuusarviointiin (IPE) perustuva toimihenkilöiden palkkajärjestelmä" (= kantajan todiste 2)

3. Sähköpostiviestit E/B 22.3.2012 – 5.4.2012

4. Saatekirje/ Tulkintapyyntö/ vastaus 19.8.2013/ F ja G

Kantajan henkilötodistelu

1. G, toimihenkilöiden pääluottamusmies

2. H, pääluottamusmies

3. B, luottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. E, työsuhdepäällikkö

2. A, henkilöstöpäällikkö

3. F, henkilöstöjohtaja

4. I, UPM-Kymmene Oyj, UPM Raflatac Oy:n Tampereen tehtaan henkilöstöpäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat sopimusmääräykset

Paperiteollisuuden toimihenkilöiden 1.4.2012 – 30.4.2014 voimassa olleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan paikallisesti sovittaviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin oli käytettävissä yritys- tai yksikkökohtainen rahamäärä, jonka suuruus oli 0,8 prosenttia työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden maaliskuun 2012 kuukausipalkoista. Rahamäärän suuruus oli todettava yhdessä luottamusmiehen kanssa ja sen käytöstä neuvoteltava paikallisesti allekirjoituspöytäkirjan kolmannessa tai neljännessä kappaleessa todetulla tavalla 30.3.2012 mennessä.

Allekirjoituspöytäkirjan kolmannen kappaleen mukaan rahamäärän käyttö toteutetaan ensisijaisesti paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa asetettujen palkkauksen kehittämistä ja periaatteita koskevien tavoitteiden mukaisesti ja siinä sovittua menettelyä noudattaen.

UPM-Kymmene Oyj:ssä laadittiin 15.11.2011 allekirjoituspöytäkirjan kolmannessa ja neljännessä kappaleessa tarkoitettu palkkausjärjestelmäsopimus. Sen 3.2 kohdassa on määräyksiä muun muassa työsuorituksen arvioinnin tekemisestä. Mainitussa kohdassa todetaan lisäksi muun ohella, että esimies tekee tarvittaessa palkankorotusehdotuksen, joka käsitellään työehtosopimuksen mukaisen paikallisen erän jaon yhteydessä. Edelleen mainitussa kohdassa todetaan, että työnantaja päättää käytettävissä olevien meriittikorotusten määrän, ja ne kohdistetaan suoritusarvioinnin pohjalta tehtyihin ehdotuksiin. Paikalliset työehtosopimuksen mukaiset erät kohdistetaan samalla periaatteella, ellei jaosta sovita paikallisesti toisin.

Palkkausjärjestelmäsopimuksen avoimuutta koskevassa 4 kohdassa todetaan muun ohella, että toimihenkilöiden luottamusmies saa käyttöönsä Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalan toimihenkilötehtävien vaativuustasojen lähtöpalkkatasot sekä muut tarvittavat tiedot luottamusmiessopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi määräyksen mukaan TES-korotusten kohdistamisen yhteydessä luottamushenkilölle annetaan palkkatilasto yksilöitynä ilman nimiä niin, että se sisältää tiedot sukupuolesta, vaativuustasosta, kuukausipalkasta ilman vuoro- tai sunnuntailisiä ja henkilökohtaisen palkanosan suuruudesta.

Määräajan ylittyminen

Paikallisen erän käytöstä oli työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan neuvoteltava paikallisesti 30.3.2012 mennessä. Kun yhtiö ilmoitti rahamäärät luottamusmiehelle vasta 12.4.2012, kantaja on katsonut yhtiön rikkoneen tietensä työehtosopimusta.

Henkilöstöpäällikkö A:n ja työsuhdepäällikkö E:n mukaan jaon aikataulu oli kiireinen, sillä jako suoritettiin uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Työsuoritusarvioinnit ehdittiin kuitenkin tehdä jokaisen toimihenkilön osalta aikataulun puitteissa siten, että työ oli valmis 22.3.2012. Tämän jälkeen oli mahdollista käydä neuvottelu luottamusmiehen kanssa. Yhteistä aikaa ei kuitenkaan löytynyt ennen kuin 12.4.2012. Tämä ilmenee myös luottamusmies B:n kertomuksesta sekä todisteena esitetystä sähköpostikirjeenvaihdosta. Määräajan ylittyminen ei näin ollen johtunut vain työnantajan viaksi luettavista syistä. Esitetyn selvityksen perusteella määräajan ylittyminen ei myöskään johtanut taloudellisiin menetyksiin, sillä palkankorotukset maksettiin ajallaan 1.4.2012 kuten oli sovittu. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että yhtiö ei ole rikkonut tietensä työehtosopimusta tältä osin.

Neuvottelu paikallisen erän jakamisesta

Kantajan mukaan yhtiö ei ole pyrkinyt luottamusmiehen kanssa yksimielisyyteen paikallisen erän jakamisesta ja on näin menetellessään rikkonut tietensä työehtosopimusta.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että 12.4.2012 käydyssä neuvottelussa olivat läsnä luottamusmies B, varaluottamusmies, henkilöstöpäällikkö A ja työsuhdepäällikkö E. Lista niistä noin 20 työntekijästä, joille paikallinen erä jaettiin, heijastettiin seinälle. Jaosta käyty keskustelu oli A:n ja E:n mukaan lyhyt, eikä B kommentoinut jakoa muutoin kuin toteamalla, että listalla oli myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä. Työntekijöiden suoritusarviointeja B:lle ei annettu, koska A:n ja E:n mukaan työehtosopimus ei siihen velvoita. B ei neuvottelussa pyytänytkään arviointeja nähtäväksi, vaan vasta myöhemmin. Palkkatilastot saatiin A:n mukaan palkkahallinnosta 20.4.2012, eikä työnantajallakaan ollut niitä käytettävissä tätä ennen. B on kertonut, että hänellä ei ollut tilaisuudessa mitään materiaalia, jonka perusteella hän olisi voinut arvioida jaon oikeudenmukaisuutta. Hän ei kokenut tilaisuutta aidoksi neuvottelutilanteeksi, eikä jaosta hänen mukaansa pyritty pääsemään yksimielisyyteen.

Yhtiön Tampereen yksikössä työskentelevä pääluottamusmies H ja saman yksikön henkilöstöpäällikkö I ovat kertoneet, että heidän yksikössään esimiehet tekivät työsuorituksen arvioinnit, minkä jälkeen henkilöstöpäällikkö kutsui luottamusmiehen neuvotteluun. Henkilöstöpäällikkö ja luottamusmies kävivät yhdessä läpi, kuinka monelle oli esitetty palkankorotusta ja kuinka moni oli korotuksia saanut edellisinä vuosina. Lisäksi käytiin läpi työntekijöiden heko-arviointeja. Arviointilomakkeita ei kuitenkaan ollut luottamusmiehen käytettävissä. H:n mukaan ainakin palkkatilastot pitäisi kuitenkin olla luottamusmiehen käytettävissä, jotta tämä pystyy aidosti neuvottelemaan jaosta. I:n mukaan luottamusmiehellä oli neuvotteluissa käytössään palkkataulukko ilman nimiä ja tehtäviä sekä lähtöpalkkatasot.

Työtuomioistuin toteaa, että paikallista palkkausjärjestelmäsopimusta täydentävän koulutusaineiston mukaan henkilöstöhallinto kirjaa suoritusarviointien pohjalta nimi- ja eurolistan TES-rahan jakautumisesta. Asia käsitellään luottamusmiehen kanssa, ja jako tehdään listan mukaan ellei toisin sovita (kantajan ja vastaajan todiste 2).

Esitetyn selvityksen mukaan UPM-Kymmene Oyj:n eri tuotantolaitoksilla on vuonna 2012 noudatettu jossakin määrin vaihtelevia käytäntöjä neuvoteltaessa luottamusmiehen kanssa paikallisen erän jaosta. Jokilaakson tehtailla tällainen neuvottelutilaisuus on pidetty 12.4.2012. Paikallisen erän saajiksi esitettyjen noin 20 toimihenkilön nimet ja korotusten määrät ovat tilaisuuden ajan olleet taululle heijastettuna. Jaosta on keskusteltu ja luottamusmies on esittänyt omia näkökantojaan saajien joukosta poistettavista henkilöistä.

Työehtosopimus tai paikallinen palkkausjärjestelmäsopimus eivät sanamuotonsa mukaan edellytä yhteisymmärrykseen pääsemistä paikallisen erän jakamisesta. Sen sijaan sopimukset velvoittavat toteuttamaan jaon palkkausjärjestelmään kuuluvia arviointikriteereitä soveltaen. Tämä on palkkausjärjestelmäsopimuksen 3.2 kohdan nojalla viime kädessä työnantajan harkinnan varaan jäävä asia. Kun kysymys on ollut uuden sopimuksen soveltamisesta ensimmäistä kertaa ja korotusten jakoa on käsitelty luottamusmiehen kanssa edellä kerrotulla tavalla, työnantajan ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida katsoa ainakaan tietensä rikkoneen työehtosopimusta käsitellessään paikallisen erän jakoa siten kuin asiassa on tapahtunut.

Palkkatilaston antaminen luottamusmiehelle

Paikallisen palkkausjärjestelmäsopimuksen avoimuutta koskevassa 4 kohdassa TES-korotusten kohdistamisen yhteydessä luottamushenkilölle annetaan palkkatilasto yksilöitynä ilman nimiä niin, että se sisältää tietyt määräyksessä luetellut tiedot. Jokilaakson tehtailla palkkatilasto on annettu luottamusmiehelle 20.4.2013 sen jälkeen, kun tilastot olivat palkkahallinnosta valmistuneet.

Osapuolet ovat pyytäneet tässä asiassa syntyneistä erimielisyyksistä tulkintakannanottoa paikallisen palkkausjärjestelmäsopimuksen laatineilta työsuhdepäällikkö E:ltä ja pääluottamusmies G:ltä. Vastauksessaan E ja G ovat 11.6.2013 ilmoittaneet, että sopimus ei määrittele, tehdäänkö palkkatilasto ennen vai jälkeen korotusten. Jatkossa tilasto ajetaan ennen korotuksia tammikuun lopun tilanteen mukaisena (vastaajan todiste 4). Näin on yhtiössä sittemmin alettu menetelläkin. Kun sopimuksessa ei ole alun perin ollut asiasta täsmällistä velvoitetta, työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole vuonna 2012 menetellyt sopimuksen vastaisesti tilastotietoja antaessaan.

Suoritusarvioinnin laiminlyöntiä koskeva kantajan väite

Kantaja on vielä väittänyt, että yhtiö ei ole tehnyt kaikkien toimihenkilöiden työsuoritusten arviointeja, joiden perusteella paikallisen erän jako olisi pitänyt palkkausjärjestelmäsopimuksen perusteella tehdä.

Henkilöstöpäällikkö A ja työsuhdepäällikkö E ovat kertoneet, että uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2012, ja aikataulu oli määräaikojen vuoksi tiukka. Työsuoritusten arviointi oli keskeinen osa uutta palkkausjärjestelmää. Esimiehet tekivät työsuoritusarvioinnit jokaisen toimihenkilön osalta, minkä jälkeen osastonjohtajat kävivät arvioinnit läpi. Toimihenkilöitä oli silloin Jokilaaksossa yli sata. Tämän jälkeen osastonjohtajat sekä A ja E yhdessä arvioivat sitä, kenelle paikallinen erä olisi lähtöpalkan, henkilökohtaisen palkanosuuden ja suoritusarvioinnin perusteella mahdollista jakaa. Esityslista näistä toimihenkilöistä valmistui 22.3.2012. Palautekeskustelut arvioinneista käytiin toimihenkilöiden kanssa vasta tämän jälkeen.

Luottamusmies B on kertonut tehneensä kyselyn toimihenkilöille selvittääkseen, onko kaikkien osalta arviointikeskustelut käyty. Noin puolet toimihenkilöistä vastasi kyselyyn. Kyselyssä kävi ilmi, että 24 toimihenkilön kanssa oli keskusteltu määräaikaan mennessä, 37:n kanssa myöhässä ja kahden kanssa ei lainkaan. Sitä, oliko ja missä vaiheessa yhtiön johdossa tehty keskustelujen perusteena olevat arvioinnit, todistaja ei voinut tietää.

A:n ja E:n kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että yhtiössä on alkuvuodesta 2012 tehty kaikkien toimihenkilöiden osalta työsuorituksen arviointi ja että arvioinnit ovat olleet yhtenä kriteerinä vaikuttamassa myös siihen, kenelle paikallinen erä on jaettu. Luottamusmiehen tekemän kyselyn tai kirjallisena todisteena esitettyjen työsuoritusten arviointilomakkeiden perusteella ei voida katsoa selvitetyksi, että esimiehet eivät olisi tehneet arviointeja kaikkien toimihenkilöiden osalta tai että arvioinnit eivät olisi olleet paikallisen erän jaon perusteena. Yhtiön ei ole näytetty tietensä rikkoneen työehtosopimusta tältäkään osin.

Edellä lausutuilla perusteilla kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan UPM-Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan UPM-Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.