Labor court orders employer to pay full salary for sick leave and union fined for failing to monitor collective agreement rules.

Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Katsottiin, että määräyksen sanamuotoa vastasi parhaiten tulkinta, jonka mukaan palkallisen poissaolon pituutta arvioitaessa on otettava huomioon poissaolon tosiasiallinen tarve ja olosuhteet kokonaisuudessaan.

Toimihenkilön vaimo oli ollut perhevapaalla ja hoitanut kotona perheen 2-vuotiasta lasta. Hän oli joutunut äkillisesti sairaalaan 15 päiväksi, jolloin toimihenkilö oli hoitanut lasta neljän päivän ajan. Lapsen hoito ei olisi ollut muutoin järjestettävissä. Yhtiö oli velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan kaikilta neljältä poissaolopäivältä.

Yhtiötä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylättiin, kun sopimusmääräyksen soveltamisessa oli noudatettu jossakin määrin vaihtelevaa tulkintaa eikä työnantajaliitto ollut erimielisyysneuvottelujen jälkeenkään puuttunut yhtiön virheellisenä pidettävään menettelyyn. Työnantajaliiton sen sijaan olisi jo sopimushistorian ja aiemman työtuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella pitänyt olla tietoinen määräyksen oikeasta tulkinnasta. Työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

Outokumpu Chrome Oy

ASIA

Palkkausta koskeva erimielisyys

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.9.2015

Pääkäsittely 5.10.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden 8.11.2011 allekirjoitetussa ja 24.10.2011 -

31.10.2013 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat työehtosopimusmääräykset:

21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan

puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Alle 10-vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Outokumpu Chrome Oy:llä vuorotyönjohtajana työskentelevän A:n 2-vuotias lapsi oli kotihoidossa perhevapaalla olleen äitinsä hoidettavana. A:n vaimo joutui 2.6.2013 äkillisesti sairaalaan 15 päiväksi. A joutui tämän vuoksi hoitamaan 2-vuotiasta lastaan ja oli tilapäisellä hoitovapaalla 3.6. ja 6.6.2013 välisen ajan. Lapsen hoito ei olisi ollut muutoin järjestettävissä. Outokumpu Chrome Oy maksoi A:lle palkan yhdeltä poissaolopäivältä. Kantaja katsoo, että A:lla on oikeus täyteen palkkaan kaikilta neljältä poissaolopäivältä.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, kuinka monta päivää toimihenkilö voi olla työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan perusteella poissa töistä ilman, että poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Outokumpu Chrome Oy:n on velvollinen maksamaan A:lle teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 21 §:n nojalla palkan hänen poissaolopäiviltään 4. - 6.6.2013 kun nämä tilapäiset poissaolot ovat johtuneet hänen aviopuolisonsa äkillisestä sairastumisesta aiheutuneesta perheen 2-vuotiaan lapsen hoidon tarpeesta,

- tuomitsee Outokumpu Chrome Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Outokumpu Chrome Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 3.854 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vaimonsa sairastuttua äkillisesti A selvitti lapsensa hoidon järjestämisen mahdollisuudet. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kuitenkin se, että A jäi itse hoitamaan lasta. A asuu Ruotsin puolella Haaparannalla. Haaparannalla ei ole tarjolla vuoropäivähoitoa eikä myöskään yksityisiä päivähoitopalveluita tällaisia tilanteita varten. Lapsen isovanhemmilla ei ollut omien töidensä vuoksi mahdollisuuksia hoitaa A:n lasta.

A ilmoitti esimiehelleen asiasta välittömästi. Esimies hyväksyi tilapäisen poissaolon palkallisuuden eikä vaatinut muuta selvitystä poissaolon perusteista. Outokumpu Chrome Oy ei vaatinut minkäänlaista selvitystä hoidon tarpeesta tai muuten esittänyt, että lapsen hoito olisi muutoin ollut järjestettävissä.

Sopimusmääräyksen tulkinnasta

Määräys lyhyestä tilapäisestä lomasta on ollut samanlainen kaikissa alakohtaisissa teknologiateollisuuden toimihenkilöille neuvotelluissa sopimuksissa. Määräys on siirretty alakohtaiseen metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen sellaisenaan runkosopimuksesta, jossa määräys on ollut vuodesta 1970 lähtien. Vuoden 1970 runkosopimukseen määräys otettiin seuraavanlaisena: "Teknisen toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa." Määräyksen soveltamisohjeen mukaan lyhyenä tilapäisenä vapaana voitiin pitää ainakin kolmen päivän kestävää poissaoloa.

Määräystä on vuoden 1994 runkosopimuksessa tarkennettu perhepiirin käsitteen osalta, jolloin määräyksen sanamuoto muutettiin vastaamaan sanasta sanaan nyt voimassa olevan määräyksen sanamuotoa: "Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria."

Työehtosopimuksen 21 §:n 3 kohdan mukaan alle 10-vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa enintään neljää työpäivää. Tilanne on tässä asiassa ollut rinnasteinen tuossa määräyksessä tarkoitettuun tilanteeseen. Määräyksessä korostetaan tilanteen mukaista tarveharkintaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Chrome Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Outokumpu Chrome Oy on menetellyt oikein ja maksanut toimihenkilölle työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan mukaisesti yhden päivän palkan. Teknologiateollisuus ry ei siten ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työehtosopimuksen 20 §:n 1 kohdassa ei ole sovittu, kuinka monta päivää toimihenkilö voi olla poissa ilman, että poissaoloa vähennetään palkasta (tai vuosilomasta). Sopimuskohdan tarkempi sisältö määräytyy siten soveltamiskäytännössä. Kun sopimuskohtaa noudatetaan lukuisten eri osapuolten kesken ja eri tilanteissa, ei yhtenäistä soveltamiskäytäntöä ole syntynyt.

Koska määräyksen osalta ei ole olemassa yhtenäistä yleistä soveltamiskäytäntöä, on tarkasteltava, kuinka yhtiö on soveltanut kyseistä kohtaa aikaisemmin. Yhtiöllä on ollut ja on edelleen yhdenmukainen soveltamiskäytäntö vastaavissa tapauksissa. Poikkeuksena on yksi kerta, jolloin esimies oli tietämättömyyttään hyväksynyt yhtä päivää pidemmän palkallisen poissaolon vastaavassa tilanteessa. Kaikissa muissa vastaavissa tapauksissa palkkaa on maksettu enintään yksi päivä poissaolon ajalta.

Tässä tapauksessa A:n esimies oli tiedustellut sähköpostitse poissaolon palkallisuudesta omalta esimieheltään työsuhdepäälliköltä. Esimies oli viipymättä vastauksen saatuaan ilmoittanut A:lle, että palkkaa maksetaan yhdeltä päivältä. Työsuhdepäällikön 3.6.2013 antama ohje oli yhtiön noudattaman soveltamiskäytännön mukainen. A oli tietoinen, että palkkaa maksetaan yhdeltä poissaolopäivältä.

A:n ilmoittaessa poissaolostaan esimies oli hyväksynyt vain, että A voi olla poissa. Samassa yhteydessä esimies oli ilmoittanut A:lle, että hän selvittää poissaolon palkallisuuden ja ilmoittaa tämän sitten A:lle. Tiedon saatuaan esimies oli ilmoittanut A:lle yhtiön maksukäytännön poissaolon osalta.

Asiaa tarkasteltaessa on lisäksi otettava huomioon työsopimuslain kohdat liittyen tilapäiseen hoitovapaaseen ja poissaoloon pakottavista perhesyistä. Laissa säädetyillä perusteilla työntekijä saa olla poissa töistä. Nämä lakiin perustuvat poissaolot ovat palkattomia. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta työehtosopimusten perusteella tulkitaan tiukemmin

kriteerein kuin työntekijän työsopimuslain mukaista oikeutta olla tilapäisesti poissa töistä perhesyistä. Työntekijällä voi olla oikeus työsopimuslain mukaiseen poissaoloon siinäkin tapauksessa, ettei työnantajalla ole työehtosopimuksen perusteella velvollisuutta maksaa tältä ajalta palkkaa.

Työsopimuslaissa tai työehtosopimuksessa ei ole mainintaa poissaolon enimmäispituudesta. Työehtosopimuksessa työntekijän asemaa on parannettu siten, että työehtosopimuksen mukaista poissaoloa ei vähennetä palkasta tai vuosilomasta. Tässä tapauksessa työehtosopimuksen mukaista lyhyttä poissaoloa on ollut yksi päivä ja palkka on maksettu tämän mukaisesti. Kun työehtosopimuksen mukainen poissaolo on päättynyt, poissaolo on jatkunut työsopimuslain mukaisena palkattomana poissaolona.

Myös se seikka, että työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdassa ei ole mainittu erikseen mahdollisen poissaolon enimmäisaikaa, toisin kuin vuoden 1970 runkosopimuksessa, tarkoittaa sitä, että sopijapuolet ovat tarkoituksellisesti halunneet antaa poissaolon enimmäisajan määräytyä soveltamiskäytännön mukaisesti yrityskohtaisesti. Muussa tapauksessa sopijapuolet olisivat luonnollisesti sopineet myös tässä kohdassa poissaolon enimmäisajasta.

Työehtosopimusten kirjoitustavasta johtuu, että varsinkin niissä kohdissa, joista on säädetty myös lailla, ei ole kirjoitettu kaikkea auki samalla tavalla kuin laissa on kirjoitettu. Tämän vuoksi 21 §:n 3 kohdassa ei ole mainittu erikseen lapsen äkillisestä sairastumisesta, eikä 21 §:n 1 kohdassa ole mainintaa poissaolon välttämättömyydestä (vrt. TSL 4 luvun 7 §).

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Sähköpostikirjeenvaihto ja erimielisyysmuistio 22.3.2013 / Kuusakoski Oy

Vastaajan kirjallinen todiste

1. A:n esimiehen ja työsuhdepäällikön välinen sähköpostikirjeenvaihto 3.6.2013

Kantajan henkilötodistelu

1. B, Ammattiliitto Pro ry:n teollisuussektorin johtaja

2. C, Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava

Vastaajan henkilötodistelu

1. D, Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettava määräys ja sen tulkinta

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan mukaan toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Pykälän 3 kohdan mukaan alle 10-vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että lyhyttä tilapäistä poissaoloa koskeva määräys on otettu runkosopimukseen vuonna 1970. Määräys siirrettiin sellaisenaan runkosopimuksesta teknologiateollisuuden toimihenkilöiden alakohtaisiin työehtosopimuksiin vuonna 1995. Runkosopimuksen mainitun pykälän tulkintaa koskevassa asiassa TT 1987:166 työtuomioistuin on katsonut, että tilapäisen loman pituutta arvioitaessa työnantajan oli otettava huomioon tilanteesta esitetty selvitys ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Tapauksessa toimihenkilön poissaolo oli johtunut yli 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta. Tuomiossa todetaan, että lyhyen tilapäisen loman pituudesta ei sopimusneuvotteluissa ole tarkemmin sovittu. Palkka oli maksettava kolmelta päivältä.

Ratkaisussa TT 2013:81 oli esillä samansisältöinen teknologiateollisuuden sopimusalan määräys kuin nyt käsiteltävän työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohta. Työntekijän noin 2 vuoden ikäinen lapsi oli sairastunut äkillisesti kolmena eri ajanjaksona kolmen päivän ajaksi. Ulkopuolisen hoidon järjestäminen ei kyseisinä sairausjaksoina ollut mahdollista. Lapsen hoitotarpeeseen oli vaikuttanut myös lapsen ikä. Työntekijällä oli siten ollut tarve olla itse poissa työstä hoitamassa lastaan mainittuina ajanjaksoina, ja yhtiö oli velvollinen maksamaan työntekijälle palkan myös kunkin jakson kolmannelta poissaolopäivältä.

Sanamuotonsa mukaan työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohta koskee muun muassa toimihenkilön perheen piirissä sattuvaa äkillistä sairastapausta. Pykälän 3 kohdassa määritellään palkallisen tilapäisen poissaolon pituus. Alle 10-vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muissa tapauksissa poissaolon pituus on määrättävä suhteessa pykälän 1 ja 2 kohdassa mainittuihin tilanteisiin.

Esitetyn selvityksen mukaan alle 10-vuotiaan lapsen osalta täsmennys työehtosopimuksen 21 §:n 3 kohtaan tehtiin vuonna 2007. Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava B ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö D, jotka olivat tuolloin neuvottelemassa sopimusmääräyksen uudistamisesta, ovat kertoneet, että palkallisen poissaolon pituuden osalta neuvotteluissa keskityttiin alle 10-vuotiaiden lasten sairaustapauksiin. Muistakin poissaoloperusteista keskusteltiin, mutta ne jäivät entisen käytännön varaan. Näissä tapauksissa lähtökohta ja alkuperäinen tarkoitus oli C.n mukaan se, että ratkaisevaa on kulloisessakin tilanteessa poissaolon tarve. C:n mukaan palkallinen lyhyt tilapäinen poissaolo ei voi tällöinkään olla yli neljää päivää. Vuoden 2007 jälkeen työtekijäliitto on tulkinnut määräystä näin.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä soveltamiskäytännölle on annettu merkitystä tilanteissa, joissa käytäntö on ollut vakiintunutta, yhteisesti hyväksyttyä ja yhtenäistä. Esitetyn näytön perusteella riidanalaisesta määräyksestä ei kuitenkaan ole syntynyt työehtosopimuksen sopijapuolten yhteisesti hyväksymää vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Määräystä uudistettaessa vuonna 2007 palkallisen poissaolon pituutta ei täsmennetty muutoin kuin alle 10-vuotiaiden lasten sairaustapausten osalta. Tämä viittaa siihen, ettei osapuolilla ollut muista syistä johtuvien poissaolojen pituudesta yhteistä tarkoitusta. Määräystä on näin ollen tulkittava sanamuodon mukaisesti. Työtuomioistuin katsoo, että tulkinta, jonka mukaan palkallisen poissaolon pituutta arvioitaessa on kussakin tapauksessa otettava huomioon poissaolon tosiasiallinen tarve ja olosuhteet kokonaisuudessaan, on määräyksen sanamuotoa parhaiten vastaava. Tätä tulkintaa puoltaa myös työtuomioistuimen edellä selostettu oikeuskäytäntö.

Työtuomioistuimen johtopäätökset tässä asiassa

A:n vaimo on ollut perhevapaalla ja hoitanut kotona perheen 2-vuotiasta lasta. A:n vaimo joutui 2.6.2013 äkillisesti sairaalaan 15 päiväksi, jolloin A joutui hoitamaan lasta 3.6. ja 6.6.2013 välisen ajan. Lapsen hoidon tarpeesta tänä aikana ei ole asiassa erimielisyyttä. Kun otetaan huomioon tulkinta, johon työtuomioistuin on edellä päätynyt poissaolon palkallisuudesta, Outokumpu Chrome Oy on velvollinen maksamaan A:lle täyden palkan kaikilta neljältä poissaolopäivältä.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Edellä esitetyn mukaan sopimusmääräyksen soveltamisessa on noudatettu jossakin määrin vaihtelevaa tulkintaa. Teknologiateollisuus ry ei ole erimielisyysneuvottelujen jälkeenkään puuttunut Outokumpu Chrome Oy:n sinänsä virheellisenä pidettävään menettelyyn. Näistä syistä yhtiön ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräystä. Yhtiötä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus on siten hylättävä.

Teknologiateollisuus ry:n on sen sijaan jo sopimushistorian ja työtuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella pitänyt olla tietoinen määräyksen oikeasta tulkinnasta. Näin ollen yhdistys on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Chrome Oy ovat asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Outokumpu Chrome Oy:n on velvollinen maksamaan A:lle teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 21 §:n nojalla palkan hänen poissaolopäiviltään 4. - 6.6.2013, kun nämä tilapäiset poissaolot ovat johtuneet hänen aviopuolisonsa äkillisestä sairastumisesta aiheutuneesta perheen 2-vuotiaan lapsen hoidon tarpeesta ja

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa Ammattiliitto Pro ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.000 euroa.

Outokumpu Chrome Oy:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Chrome Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 3.854 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Hotti, Koskinen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.