Labor court dismissed union claim that employer failed to offer comparable work during termination period.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's appeal regarding an employee's termination for economic reasons. The employer hired a temporary worker for a new task during the notice period but did not offer the terminated employee this new role. The court ruled that the new task was temporary and distinct from the employee's previous duties, meaning the employer fulfilled its obligation to offer comparable work.
Legislator headnote
AI generatedTyösopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentti; Työnantaja täyttää työntarjoamisvelvollisuutensa tarjolla olevan, irtisanomisaikana syntyneen ja määräaikaisen luonteen olevan työn kautta, vaikka se ei ole työntekijän aiempaa työtä vastaava.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli irtisanonut materiaalinkäsittelijän työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Työnantaja oli työntekijän irtisanomisaikana palkannut tämän määräaikaiseksi sähköelektroniikkaromun (SER) purkajaksi. Työnantaja oli teettänyt SER-purkutöitä lisäksi vuokratyöntekijöillä myös irtisanotun henkilön määräaikaisen sopimuksen päättymisen jälkeen. Erimielisyys koski sitä, oliko työnantajalla työntekijän irtisanomisaikana tarjolla sellaista työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tarkoitettua työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä, että irtisanomisperuste oli poistunut ja työnantajan olisi tullut peruuttaa irtisanominen.
Työnantaja ei ollut selvittänyt, olisiko työntekijä ollut sijoitettavissa SER-purkajan tehtävään. Työnantaja ei ollut täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan eikä sillä näin ollen ollut asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen.
Kanne hyväksyttiin ja työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.)
KANTAJA
Metallityöväen liitto ry
VASTAAJAT
Teknologiateollisuus ry
Kuusakoski Oy
ASIA
Irtisanomissuojasopimus
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 4.6.2015
Pääkäsittely 26.8.2015
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 24.10.2011-31.10.2013 osana noudatettavassa teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa 30.6.2007 on muun ohessa seuraavat määräykset:
III Työsopimuksen irtisanominen ja työntekijän lomauttaminen taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § Irtisanomisen perusteet
Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt) mukaiset.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV Korvaukset
17 § Korvaukset
Perusteen rikkominen
Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijäntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirjassa 30.6.2007 on muun ohessa seuraava määräys:
3. Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA
A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa materiaalinkäsittelijänä Kuusakoski Oy:n Lapuan palvelupisteessä. Työsuhde on alun perin alkanut 21.1.2004 Jylhän Metalliromu Oy:ssä. Kuusakoski Oy on 14.12.2012 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään neljän kuukauden irtisanomisajan jälkeen 14.4.2013. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Kuusakoski Oy on tarjonnut A:lle irtisanomisajalla sähköelektroniikkaromun purkajan (SER-purkaja) määräaikaista työtä neljän kuukauden ajaksi. A on ottanut työn vastaan, ja työ on alkanut 6.5.2013. Määräaikaisuutta on myöhemmin jatkettu neljällä kuukaudella. Määräaikaisuus on päättynyt 31.12.2013. A on edelleen työttömänä.
Asiassa on riidatonta, että Kuusakoski Oy on hakenut uusia SER-purkajia jo A:n irtisanomisajan kuluessa.
A:n tuntipalkka on toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päättyessä ollut 12,28 euroa, ja kuukausipalkka 2.075,32 euroa.
Erimielisyydestä on neuvoteltu paikallisesti kesäkuussa 2013 ja liittojen välillä 22.8.2013.
KANNE
Vaatimukset
Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että Kuusakoski Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen,
- velvoittaa Kuusakoski Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kymmenen kuukauden palkkaa vastaavat 20.602 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 20.11.2014 lukien ja
- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Kuusakoski Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.690 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Kuusakoski Oy:llä ei ole ollut perustetta irtisanoa A:n työsuhdetta, koska tarjolla oleva työ ei ole vähentynyt olennaisesti eikä pysyvästi.
Työnantaja on hakenut A:n työsuhteen voimassa ollessa 25.3.2013 viittä määräaikaista SER:n purkajaa/materiaalinkäsittelijää Lapuan palvelupisteeseen. Työnantaja ei tästä huolimatta ole peruuttanut A:n irtisanomista. Koska irtisanomisen peruste on poistunut, irtisanominen on ollut työsopimuslain ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastainen.
Työnantaja on korvannut A:n työpanoksen käyttämällä vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö Lapuan palvelupisteessä on alkanut huhtikuussa 2013, ja vuokratyövoimaa on käytetty ainakin tammikuulle 2014 asti. Vuokratyöntekijöistä B ja C ovat aloittaneet SER-purkajina työskentelyn 29.4.2013, kun A:lle on tarjottu uutta työtä vasta 6.5.2013 lukien. C:n työ on lisäksi jatkunut ainakin helmikuun 2014 loppuun saakka. SER-purkutyö on lisääntynyt helmi-maaliskuussa 2014 ja jatkunut sen jälkeen alkukesän 2015 tulipaloon saakka. Työvoiman tarve SER-purkutyössä on lakannut vasta 1,5 vuotta A:n takaisinottoajan päättymisen jälkeen. A:n irtisanominen on tullut peruuttaa viimeistään ennen 25.3.2013 alkanutta muun SER-purkutyövoiman hakemista. SER-purkutyön jatkuminen on ollut koko ajan työnantajan tiedossa. Vaikka kaikki vuokratyöntekijät on merkitty SER-purkajiksi, samoja työntekijöitä on käytetty välillä myös murskalla eli materiaalin käsittelyssä.
Koska työnantajalla ei ole voinut olla ainakaan varmaan tietoa työn olennaisesta ja pysyvästä vähentymisestä, irtisanomissuojasopimuksen mukainen menettely olisi ollut A:n lomauttaminen irtisanomisen sijaan. A:n lomautus olisi tullut päättää ennen vuokratyön tekemisen aloitusta ja hänen työnsä olisi tullut jatkua viimeistään 29.4.2013. A:n lomautusajaksi olisi jäänyt korkeintaan kaksi viikkoa 15.4. - 28.4.2013. Kahden viikon lomautustarve ei ole irtisanomissuojasopimuksen tarkoittama irtisanomisperuste.
Irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirjan määräys "3. Irtisanominen ja määräaikainen työsopimus" ei sovellu tapaukseen. Määräyksellä ei ole tarkoitettu sopia siitä, että työnantaja voisi siirtyä jossakin vaiheessa toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta varmuuden vuoksi ketjuun määräaikaisia työsuhteita.
Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrässä on otettava huomioon A:n työsuhteen pituus ja hänelle aiheutunut ansionmenetys. A on irtisanomisen peruuttamisen asemesta palkattu määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 6.5.-31.12.2013, jolloin hänen tuntipalkkansa ja vuosilomakertymänsä ovat olleet huonommat kuin aikaisemmin. Lisäksi hän on menettänyt työajanlyhennyskorvaukset, koska työaika on määräaikaisessa työsuhteessa ollut osa-aikainen. Koska A on ollut työsuhteen päättymisen jälkeen työttömänä ja työttömyys jatkuu edelleen, hänelle mahdollisesti tuomittavasta korvauksesta ei tule tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua vähennystä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiateollisuus ry ja Kuusakoski Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.921,10 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Kuusakoski Oy:llä on ollut asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiössä tarjolla ollut työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyväisesti taloudellista, tuotannollista ja toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä. Tarve henkilöstön vähentämiselle on syntynyt metallien maailmanmarkkinahintojen epäsuotuisasta kehityksestä, kulujen kasvusta ja kilpailun kiristymisestä. Koko Suomen osalta yhtiön vähennystarpeeksi on todettu 85 henkilötyövuotta. Joulukuussa yhtiön Lapuan palvelupisteessä on siirrytty kaksivuorotyöstä yhteen vuoroon. Työ on vähentynyt Lapuan palvelupisteessä siinä määrin, että yhtiö on joutunut lomauttamaan määräajaksi palvelupisteen koko henkilöstön sekä irtisanomaan kaksi työntekijäänsä, mukaan lukien A:n. Yhtiössä on ennen A:n työsopimuksen irtisanomista käyty yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet 14.12.2012.
A:lle on tarjottu työnantajan tietoon maaliskuussa 2013 tullutta sähköelektroniikkaromun purkajan (SER-purkaja) määräaikaista tehtävää. Kyseessä on sama tehtävä, johon kanteessa on vedottu. A on ottanut työn vastaan niillä työsuhteen ehdoilla, joilla työtä on hänelle tarjottu. Työn alkamisajankohta on riippunut Lapualle rakennettavan uuden, tilapäiseksi tarkoitetun kevytrakenteisen purkulinjaston valmistumisesta ja käyttöönotosta. Linjaston rakentaminen oli tullut ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun yhtiön Espoon palvelupisteessä oli sattunut tulipalo 12.2.2013. Lapualle rakennettavan purkulinjaston tarkoituksena oli korvata Espoon palvelupisteen tulipalon myötä menetettyä käsittelykapasiteettia. Lapuan linjasto saatiin käyntiin 6.5.2013, jolloin A myös aloitti työnsä.
Espoon linjaston jälleenrakentamiseen liittyvien aikataulullisten epävarmuuksien sekä tuottajayhteisöjen kanssa vuosittain tapahtuvien sopimusneuvottelujen keskeneräisyyden vuoksi Lapuan purkulinjaston tulevaisuudesta ei ole ollut tarkkaa tietoa. Selvää on ollut se, että kevytrakenteista purkulinjastoa ei voitaisi käyttää talvisissa olosuhteissa. Espoon linjaston uudelleenrakennuksen viivästyttyä A:n määräaikaista työsuhdetta jatkettiin vuoden 2013 loppuun saakka. A:n sekä kaikkien muiden linjastolla olleiden työntekijöiden työt ovat päättyneet 31.12.2013.
Työnantajalla on ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimusten tekemiseen, koska kysymyksessä on ollut tilapäinen ja määräaikainen työ. Määräaikaisen työsuhteen tarjoaminen ei osoita sitä, että yhtiössä tarjolla olleen työn määrä ei olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi A:n työsuhteen päättyessä.
A:n toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa tekemään materiaalinkäsittelijän tehtävään tai hänen määräaikaisessa työsuhteessa tekemäänsä SER-purkajan tehtävään ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Myöskään yhtiön käyttämät vuokratyöntekijät eivät ole työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja uusia työntekijöitä. Yhtiö on käyttänyt vuokratyövoimaa lähes ainoastaan SER-purussa Lapualla. Yhtiön ja vuokratyöntekijöiden välillä ei ollut työsopimussuhdetta. Vuokratyöntekijöitä ei ole palkattu työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa työntekijää korvamaan. Vuokratyövoiman käyttö aloitettiin toukokuussa 2013.
SER-purkutyön tarve Lapualla on ollut vaikeasti ennakoitavaa ja käytetyn työvoiman määrä on vaihdellut. Koska WEEE-purkulinjaston toiminnan jatkaminen Lapualla on ollut epävarmaa, yhtiö on teettänyt A:n lisäksi SER-purkua ainoastaan vuokratyövoimalla. SER-purkajina toimineiden vuokratyöntekijöiden työskentely on kestänyt keskimäärin noin neljä kuukautta. Yhtiö on keväällä 2013 ensin arvioinut, että työtä riittää elokuun loppuun saakka ja ilmoittanut avoinna olevista SER-purkajien paikoista. A on ollut uudelleensijoitus- ja takaisinottovelvoitteen piirissä olleista työntekijöistä ainoa, joka on ilmoittanut kiinnostuksensa tehtävää kohtaan. A:n lisäksi on palkattu viisi vuokratyöntekijää. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt loka-marraskuussa 2013 kymmenestä vuokratyöntekijästä viiteen. A:n työsuhteen päättyessä 31.12.2013 myös SER-purussa työskennelleiden vuokratyöntekijöiden työskentely päättyi, mistä kävi ilmi työn tilapäisyys.
Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittu korvaus on määrältään kohtuuton. A:lle on maksettu määräaikaisen työsuhteen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. A:lle tarjottu SER-purkajan työ on ollut tehtävänkuvaukseltaan ja vaativuudeltaan erilaista kuin hänen materiaalinkäsittelijänä tekemänsä työ.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Erimielisyysmuistio 12.6.2013
2. Sähköpostit 29.8.-17.9.2013
3. Rekrytointi-ilmoitus 25.3.2013
4. Selvitys Kuusakoski Oy:n vuokratyövoiman käytöstä 1.12.2012-31.1.2014
Vastaajien kirjalliset todisteet
1. Irtisanomisilmoitus 14.12.2012
2. A:n määräaikaiset työsopimukset 6.5.2013 ja 29.8.2013
Kantajan henkilötodistelu
1. A, todistelutarkoituksessa
Vastaajan henkilötodistelu
1. D, Kuusakoski Oy:n Länsi-Suomen aluepäällikkö
2. E, Kuusakoski Oy:n Lapuan palvelupisteen päällikkö ja A:n esimies
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Kuusakoski Oy:ssä ollut A:n irtisanomisaikana tarjolla sellaista työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua A:n koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä, että irtisanomisperuste on poistunut ja työnantajan olisi tullut peruuttaa A:n irtisanominen.
Kantajan mukaan Kuusakoski Oy on hakenut A:n irtisanomisajan kuluessa 25.3.2013 viittä määräaikaista SER-purkajaa tai materiaalinkäsittelijää Lapuan palvelupisteeseen. Näin ollen irtisanomisen peruste on poistunut A:n irtisanomisaikana ja irtisanominen on ollut työsopimuslain ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastainen.
Vastaajien mukaan A:n toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa tekemään materiaalinkäsittelijän tehtävään tai hänen määräaikaisessa työsuhteessa tekemäänsä SER-purkajan tehtävään ei ole palkattu uusia työntekijöitä. SER-purkua tehneet vuokratyöntekijät eivät ole työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja uusia työntekijöitä.
Esitetty näyttö
A on kertonut, että hänen työtehtäviinsä materiaalinkäsittelijänä kuuluivat kaivinkoneen ja trukin kuljettaminen sekä tavaran lajittelu. SER-purkajana A niin ikään kuljetti kaivinkonetta ja trukkia sekä siivosi murskaa. SER-purkua teki Lapualla tammikuussa 2013 yksi työmies. Varsinaisesti SER-purkutyöt käynnistyivät Lapualla maaliskuussa 2013 ja ne jatkuivat kesä-heinäkuuhun 2015 saakka.
Oikeudelliset lähtökohdat
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä tapahtuvan irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukaiset. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa uusiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 3 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.
Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähentämistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan työnantaja on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.
Irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirjan 30.6.2007 mukaan tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
Oikeuskäytännössä (esimerkiksi KKO 1994:17 ja 1998:130 sekä TT 2010-49) irtisanomisperusteen on katsottu täyttyvän sellaisissa tapauksissa, joissa irtisanotun henkilön työ on erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut ja hänen tehtävänsä on jaettu muiden henkilöiden hoidettavaksi. Jos taas irtisanotun työntekijän tilalle siirretään aiemmin samassa tehtävässä toiminut henkilö (KKO 1995:20) tai muutoin samanlaista työtä tehnyt työntekijä (KKO 2010:43), työnantajalla on katsottu olleen vapaus valita irtisanottavat työntekijät.
Irtisanomisperustetta ei ole katsottu olleen tilanteessa, joissa työntekijän sijoittaminen muihin tehtäviin ei olisi ollut työnantajan kannalta kohtuutonta eikä työyhteisön kannalta epätarkoituksenmukaista, vaikka uudelleensijoittaminen edellyttäisi muutoksia työntekijän tehtävänimikkeeseen tai palkkaukseen. Muuta työtä on tarjottava henkilökohtaisesti, irtisanomisen vaihtoehtona, selvin ehdoin ja vakavassa mielessä (KKO 1993:145).
Työnantajan velvollisuus sijoittaa työntekijä uudelleen ulottuu periaatteessa mihin sellaiseen työhön tahansa, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella pystyy tekemään (KKO 2000:59). Kun työntekijän koulutus ja ammattitaito on työnantajan tiedossa, työnantajan tulisi selvittää mahdollisuudet käyttää irtisanotun työntekijän ammattitaitoa hyväksi työsuhteen säilyttämiseksi ja tarjota irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osoittaa selviytyvänsä tarjolla olevista työtehtävistä, ellei työ ole ratkaisevasti vaativampaa kuin työntekijän aikaisempi työ (esimerkiksi TT 1984-5, TT 1984-99 ja TT 2011-144). Työnantajalla on työn tarjoamisvelvoite siitä huolimatta, että joku toinen kuin irtisanomisuhan alainen työntekijä olisi tarjolla olevaan työhön sopivampi, kunhan irtisanomisuhan alainen työntekijäkin työhön kykenee (KouHO 15.5.2008 S 07/770).
Uudella työntekijällä on vakiintuneen tulkinnan mukaan tarkoitettu työsuhteeseen palkattua työntekijää (esimerkiksi TT 2006-64 ja TT 2006-65). Näin ollen vuokratyöntekijää ei voida pitää sellaisena työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uutena työntekijänä, jonka palkkaaminen ilman muuta osoittaisi, että taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanomiseen ei ole. Vuokratyövoiman käyttämisestä ei voida päätellä työnantajan pyrkineen kiertämään irtisanomissuojaa esimerkiksi silloin, kun vuokratyöntekijät on otettu irtisanottujen työntekijöiden työpanoksen korvaamiseksi päättymässä olevien töiden loppuun saattamiseksi (TT 2007-103). Se, että vuokratyöntekijä on otettu tekemään muita kuin irtisanotun henkilön työtehtäviä, ei osoita irtisanomisperusteen puuttumista (TT 2014-185).
Arviointi ja johtopäätökset
Edellä selostetusta oikeuskäytännöstä on pääteltävissä, että työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä ulottuu periaatteessa mihin tahansa työhön, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella pystyy tekemään. Koska muun työn tarjoaminen on työnantajan vastuulla, työnantaja on velvollinen näyttämään, että työntekijää ei voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa muihin tehtäviin.
Asiassa on selvitetty, että tarjolla oleva materiaalinkäsittelijän työ oli joulukuussa 2012 pidettyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikaan vähentynyt siten, että yhtiöllä oli työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste irtisanoa Lapualla työskennelleen A:n työsopimus 14.12.2012. A:n irtisanomisaika päättyi 14.4.2013. A:n mukaan SER-purkutyötä tehtiin Lapualla maalis-huhtikuusta 2013 lähtien eli A:n irtisanomisaikana. D:n mukaan SER-purkutyössä käytettiin pääasiassa vuokratyöntekijöitä, koska markkinatilanne oli epävarma ja työntekijöiden tarvetta oli vaikea ennustaa. A teki SER-purkutyötä 6.5.2013-31.12.2013 eli noin kahdeksan kuukauden ajan.
Asiassa on selvitetty materiaalinkäsittelijän ja SER-purkajan töiden eroavan joiltakin osin toisistaan. A:n ja E:n mukaan SER-purkajat työskentelivät materiaalinkäsittelijöinä ja materiaalinkäsittelijät vastaavasti SER-purkajina. A on tehnyt sekä materiaalinkäsittelijän että SER-purkajan työtä. Näyttämättä on siten jäänyt, että A:n työkokemus tai ammattitaito olisivat poikenneet olennaisesti SER-purkajiksi A:n irtisanomisaikana otettujen vuokratyöntekijöiden koulutuksesta tai työkokemuksesta. Työnantaja ei näin ollen ole vuokratyöntekijöitä SER-purkajiksi A:n irtisanomisajan kuluessa ottaessaan selvittänyt, olisiko A ollut sijoitettavissa SER-purkajan tehtävään.
A:n työkokemuksesta esitetyn selvityksen ja erityisesti sen perusteella, että A on työskennellyt noin kahdeksan kuukauden ajan SER-purkajana, työtuomioistuin katsoo, että A:n sijoittaminen SER-purkajan tehtäviin ei olisi ollut työnantajan kannalta kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista varsinkin, kun muitakin henkilöitä koulutettiin SER-purkutöihin ulkopuolisen kouluttajan toimesta. Näin ollen A:n työ ei ole vähentynyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi.
Irtisanomissuojasopimuksen mukaan tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole ollut kysymys jäljellä olevan työn teettämisestä määräaikaisella työsopimuksella irtisanomisajan jälkeen, vaan irtisanomisaikana alkaneesta uudesta työstä, johon taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottu A olisi ollut sijoitettavissa.
Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Kuusakoski Oy ole täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan eikä Kuusakoski Oy:llä näin ollen ole ollut asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Kanne on siten hyväksyttävä.
Korvauksen määrä
Kuusakoski Oy on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä. Irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
A:n työsuhde Jylhän Metalliromu Oy:ssä ja Kuusakoski Oy:ssä on kestänyt yhteensä noin yhdeksän vuotta. Työnantaja on siirtänyt A:n 6.5.2013 alkaen eli hänen irtisanomisaikansa päätyttyä irtisanomisajan kuluessa 25.3.2013 tehdyn sisäistä työnhakua koskevan ilmoituksen perusteella SER-purkajan määräaikaiseen tehtävään. A:n määräaikainen työsuhde on päättynyt 31.12.2013, jonka jälkeen A on ollut työttömänä. Työtuomioistuin katsoo, ettei määräaikainen työsuhde ole katkaissut syy-yhteyttä työsuhteen perusteettoman päättämisen ja A:n työttömyyden välillä (KKO 1981 II 11).
A on vaatinut korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Vaikka A:n työsuhde on kestänyt useita vuosia, se ei kuitenkaan ole ollut siten merkittävän pitkä, että työsuhteen kesto tulisi huomioida korvausta korottavana seikkana. A on 34-vuotias ja työkykyinen, mikä edesauttaa hänen työllistymistään tulevaisuudessa. Toisaalta A on ollut irtisanomisen jälkeen työttömänä jo yli 1,5 vuotta, mikä vaikuttaa korvaukseen määrään korottavasti. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi 6 kuukauden palkkaa vastaavat 12.451,92 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (602/1984) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi tehdä korvauksesta 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeiseltä 6 kuukaudelta 13.269,53 euroa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vähennys tulisi jättää tekemättä tai tehdä säädettyä pienempänä. Näin ollen A:lle tuomittavasta korvauksesta 12.451,92 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 9.952,15 euroa. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 2.499,77 euroa. Kuusakoski Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 9.952,15 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Oikeudenkäyntikulut
Teknologiateollisuus ry ja Kuusakoski Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
- vahvistaa, että Kuusakoski Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen;
- velvoittaa Kuusakoski Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen
17 §:n nojalla korvausta sopimuksen 13 §:n vastaisesta työsuhteen päättämisestä 2.499,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 20.11.2014 lukien;
- velvoittaa Kuusakoski Oy:n suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle (tilinumero FI60 2001 1800 1235 91) korvauksesta vähennetyn määrän 9.952,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien ja
- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Kuusakoski Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.690 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Jalanko, Pärssinen, Hotti, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.
Tuomiosta on äänestetty.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Jäsen Ahokas lausui:
Ratkaisun perustelun oikeudellisissa lähtökohdissa sivun 7 toiseksi viimeisessä kappaleessa viitataan työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin tulkintaohjeena työtuomioistuimen ratkaisuihin TT 2006- 64 ja 65, TT 2007–103 ja TT 2014–185. Edellä mainittujen ratkaisujen eri mieltä olevien jäsenten lausuntojen perusteluihin viitaten katson, ettei työsopimuslain
7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uutena työntekijänä voida pitää vain työsuhteeseen palkattua työntekijää.
Muilta osin olen työtuomioistuimen tuomion perusteluista ja lopputuloksesta samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.
Jäsen Schön, jonka lausuntoon jäsenet Pärssinen ja Hotti yhtyivät, lausui:
SER-purkutyötä ei ole käytännössä tehty Lapualla ennen kevättä 2013. Keväällä 2013 tuli Espoon toimipaikalla sattuneen tulipalon vuoksi yllättäen tarve ryhtyä tekemään kyseistä työtä Lapualla, mitä varten Lapualle rakennettiin tilapäinen linjasto työn suorittamista varten.
Todistaja E:n kertomuksen perusteella SER-purkajan ja materiaalinkäsittelijän työt ovat erilaisia. SER-purkajan työ on näin ollen erilaista työtä kuin mitä A on tehnyt. A:n aikaisemmin tekemä työ, josta hänet on irtisanottu joulukuussa 2012, on ollut vähentynyt irtisanomisajan päättyessä irtisanomiseen oikeuttavalla tavalla olennaisesti ja pysyvästi. A:n 14.12.2012 irtisanottu työsuhde päättyi 14.4.2013. A:n irtisanomisaikana oli työnantajan tietoon tullut uutta työtä Lapualla. Yhtiö haki sisäisellä ilmoituksella 25.3.2013 työntekijöitä SER-purkutyöhön. Ilmoituksen mukaan työ oli alkamassa huhtikuun puolivälin jälkeen ja sen arvioitiin kestävän elokuun loppuun. Työnantajalla ei näin ollen ole ollut velvollisuutta peruuttaa toimittamaansa irtisanomista, vaikka uuden työvoiman tarve on tullut ilmi irtisanomisaikana. A:lle on tarjottu uudelleensijoitusvelvoitteen mukaisesti tarjolle tullutta uutta työtä.
SER-purkutyön tilapäinen linjasto aloitti Lapualla 6.5.2013, jolloin A aloitti työskentelyn. A:n kanssa tehtiin määräaikainen työsopimus 6.5.2013 – 30.8.2013 väliseksi ajaksi, jota elokuussa jatkettiin vuoden loppuun Espoon linjaston jälleenrakennuksen viivästyessä. Asiassa ei ole väitetty, etteikö määräaikaiselle sopimukselle olisi ollut laillista perustetta. Työn jatkumiseen on vedottu ainoastaan siinä mielessä, että se osoittaa, ettei A:n tekemä työ olisi irtisanomisajan päättyessä vähentynyt.
Vuokratyöntekijät ovat tehneet eri työtä kuin mitä A teki työsuhteensa aikana, eivätkä ole näin ollen korvanneet A:n työpanosta.
Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä.
Äänestyksen lopputulos huomioon ottaen, velvoitettuna lausumaan korvauksen määrästä olen samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.