Labor court allows union claim on representative salary progression despite ambiguous collective agreement terms.

Luottamusmiehen ansiokehitystä koskeva vertailu voitiin tehdä kalenterivuosittain tai toimikausittain, koska työehtosopimuksen määräys oli tulkinnanvarainen eikä sen soveltamisesta ollut vakiintunutta käytäntöä. Määräyksen tarkoituksena oli päästä sellaiseen lopputulokseen, jonka perusteella luottamusmiehen ansiokehitys vastasi muiden toimihenkilöiden ansiokehitystä. Vertailussa tuli ottaa huomioon edellisen kauden mukainen ansiotakuukorotus, joka oli osa luottamusmiehen ansiokehitystä.

Kanteen mukaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin, mutta sopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi kysymyksessä ei katsottu olevan työehtosopimusmääräyksen tieten rikkominen tai valvontavelvollisuuden laiminlyönti.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Energiateollisuus ry

Kymenlaakson Sähköverkko Oy

ASIA

Palkkaus

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ammattiliitto Pro ry:n ja Energiateollisuus ry:n välisen, 1.5.2010 - 30.9.2014 voimassa olleen energiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen yhteistoimintasopimus sisältää muun ohella seuraavan sopimusmääräyksen:

4 § Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Asiaa selvitetään työnantajan ja luottamusmiehen kesken vähintään kerran toimikaudessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on toiminut Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ssä toimihenkilöiden luottamusmiehenä 31.8.2014 saakka. A siirtyi liikkeenluovutuksella 1.9.2014 lukien Reilers Oy:n palvelukseen.

A:n kuukausipalkka on vuosien 2009 – 2010 vertailukauden päättyessä 31.12.2010 ollut 3.535,90 euroa. A:n ansiot jäivät toimikaudella 2009 – 2010 jälkeen hänen edustamiensa toimihenkilöiden ansioista. A:n kuukausipalkkaa korotettiin tämän jälkeenjääneisyyden poistamiseksi 60 eurolla 1.1.2011 lukien. Samana päivänä A:n palkkaa korotettiin lisäksi työehtosopimuksen mukaisella yleiskorotuksella sekä yrityskohtaisella erällä siten, että A:n 1.1.2011 saaman palkankorotuksen suuruus oli yhteensä 74,14 euroa. A:n palkka on toimikauden 2011 – 2012 alkaessa 1.1.2011 ollut 3.610,04 euroa kuukaudessa. Tässä vaiheessa ansiokehitys on ollut työehtosopimuksen mukaisella tasolla.

A:n edustamien toimihenkilöiden ansiot ovat kehittyneet vastaajan laskelmien mukaan toimikaudella 1.1.2011 – 31.12.2012 8,557 prosenttia ja toimikaudella 1.1.2013 – 31.8.2014 2,578 prosenttia. Kantajan laskelmien mukaan ansiokehitys on ollut vastaavina ajanjaksoina 7,816 % ja 2,597 %.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tarkastellaanko vertailukauden ansiokehitystä käyttämällä vertailukauden niin sanottuna alkulukuna edellisen vertailukauden loppulukua eli luottamusmiehen ja hänen edustettaviensa palkkoja 31.12. vai tarkastellaanko ansiokehitystä käyttämällä vertailukauden alkulukuna luottamusmiehen ja hänen edustettaviensa palkkoja vertailukauden ensimmäisenä päivänä eli 1.1., jolloin edellisen kauden palkan jälkeenjääneisyys on luottamusmiehen palkkaan korjattu.

Työehtosopimuksen sopijapuolet ovat neuvotelleet erimielisyydestä, mutta asia on jäänyt riitaiseksi.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n menetelleen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen yhteistoimintasopimuksen 4 §:n 1 kohdan 2 kappaleen vastaisesti selvittäessään luottamusmies A:n ansiokehitystä toimikausina 2011 – 2012 ja 2013 – 2014,

- vahvistaa A:n oikeaksi palkan määräksi 1.1.2013 lukien 3.892,20 euroa kuukaudessa ja 1.9.2014 lukien 3.993,28 euroa kuukaudessa,

- velvoittaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta jätettyä palkkaa 1.1.2013 – 31.8.2014 väliseltä ajalta yhteensä 636,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna kahdellekymmenelle 31,82 euron suuruiselle kuukausierälle kunkin kuukauden 16. päivästä lukien (16.1.2013, 16.2.2013, 16.3.2013… 16.8.2014),

- velvoittaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n suorittamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n suorittamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sekä

- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.429 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

A ja Kymenlaakson Sähköverkko Oy ovat sopineet, että luottamusmiehen ansiokehitysvertailu tehdään toimikausittain siten, että kauden 2009 – 2010 vertailu on tehty 31.12.2010, toimikauden 2011 – 2012 vertailu 31.12.2012 ja toimikauden 2013 – 2014 vertailu liikkeenluovutuksen tapahtuessa 31.8.2014.

Riidanalaisen sopimusmääräyksen tulkinnassa vertailun pohjaksi otetaan sopimuskauden alkuhetken palkka ja sitä verrataan sopimuskauden lopun tai muun sovitun tarkasteluajankohdan mukaiseen palkkaan.

A:n palkka on toimikaudella 1.1.2011 – 31.12.2012 noussut vain 6,02 prosenttia (3.610,04 eurosta 3.827,38 euroon), vaikka hänen edustamiensa toimihenkilöiden ansiot ovat kehittyneet 7,816 prosenttia. A:n palkan olisi tullut uuden sopimuskauden alkaessa 1.1.2013 olla (3.610,04 euroa x 1,07816) = 3.892,20 euroa kuukaudessa. Hänen palkkansa on kuitenkin tosiasiallisesti ollut vain 3.860,38 euroa kuukaudessa, koska yhtiö on vuodenvaihteessa 2012 – 2013 korottanut A:n kuukausipalkkaa jälkeenjääneisyyden poistamiseksi 3.827,38 eurosta vain 33 eurolla eikä 64,82 eurolla, jonka suuruinen ero todellisuudessa oli. A:lle on siten jäänyt 1.1.2013 lukien saamatta työnantajan virheellisen ansiovertailun vuoksi palkkaa 31,82 euroa kuukaudessa 31.8.2014 saakka.

A:n palkan olisi liikkeenluovutuksen tapahtuessa 1.9.2014 tullut olla (3.892,20 euroa x 1,02597) = 3.993,28 euroa kuukaudessa, koska hänen edustamiensa toimihenkilöiden ansiot ovat toimikaudella 1.1.2013 – 31.8.2014 kehittyneet 2,597 prosenttia. Todellisuudessa hänen palkkansa on ollut vain 3.928,39 euroa kuukaudessa, joten A:n ansiokehitys on jäänyt työnantajan virheellisen ansiovertailun johdosta liikkeenluovutuksen tapahtuessa selkeästi (64,89 euroa kuukaudessa) vajaaksi.

Yhtiö on tehnyt A:n palkkavertailun toimikausien 1.1.2011 – 31.12.2012 ja 1.1.2013 – 31.8.2014 osalta väärin ja se on tästä syystä tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Lisäksi yhtiö on tuomittava suorittamaan A:lle maksamatta jätetty palkka 1.1.2013 – 31.8.2014 väliseltä ajalta, yhteensä (20 kuukautta x 31,82 euroa) = 636,40 euroa. Palkkasaatavaerät ovat erääntyneet kuukausittain kunkin kuukauden normaalina palkanmaksupäivänä (kunkin kuukauden 15. päivä).

Energiateollisuus ry on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, koska se ei ole ohjeistanut työnantajaa suorittamaan ansiovertailua edellä kuvatulla tavalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Kymenlaakson Sähköverkko Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Luottamusmiehen ansiokehitysvertailun vertailu

A:n ansiokehitysvertailu on sovittu tehtäväksi kalenterivuosittain eikä luottamusmiehen toimikausien mukaisesti kahden vuoden välein. Ansiokehitysvertailu vuosien 2009 – 2010 osalta tehtiin vuoden 2010 päättyessä, minkä jälkeen A:n ansiokehitystä on tarkasteltu kalenterivuosittain kunkin kalenterivuoden päättyessä sekä viimeisen kerran kesken vuoden elokuussa 2014, kun A on ollut siirtymässä toisen työnantajan palvelukseen. Edellä mainittu kalenterivuosikohtainen tarkastelu on sinänsä ollut A:n kannalta työehtosopimuksen mukaista kerran toimikaudessa tapahtuvaa tarkastelua edullisempi. A:n vaatimuksesta yhtiö on kuitenkin tehnyt syksyllä 2014 ansiokehityksen vertailulaskelmat takautuvasti myös kahden vuoden jaksoissa, mutta tällä ei ole ollut lopputuloksen kannalta merkitystä. A:n ansiokehitys on työnantajan tekemien palkankorotusten jälkeen joka tapauksessa vastannut työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli A:n ansiokehitystä vuosina 2011 - 2012 vertailtaisiin käyttämällä vertailukauden alkulukuna summaa 3.610,04, eivät A:lle 1.1.2011 annetut palkankorotukset tulisi lainkaan otetuksi huomioon hänen ansiokehitystään tarkasteltaessa. Tilanne olisi sama kaikkina muinakin vuosina, joina luottamusmiehen palkkaa korotetaan vertailukauden ensimmäisenä päivänä 1. tammikuuta korotuksen suuruudesta ja perusteesta riippumatta. Korotusta ei voitaisi ottaa huomioon päättyneen kauden vertailussa, koska korotus tulee voimaan vasta vertailukauden päättymisen jälkeen, mutta ei myöskään alkavalla vertailukaudella, koska vertailukauden alkulukuna käytettäisiin palkan määrää 1. tammikuuta annettujen korotusten jälkeen. A:n ja hänen edustettaviensa ansiokehitystä ei muutenkaan voida verrata eri ajankohdista lukien, vaan vertailun alkulukuina tulee käyttää A:n ja hänen edustettaviensa palkkatietoja 31.12. eli kunkin vuoden viimeisenä päivänä.

Työehtosopimuksen mukainen ansiokehityksen vertailu vuosilta 2011 – 2012 tehdään ottamalla vertailun alkuluvuksi edellisen kauden ansiokehitysvertailun loppuluku eli 3.535,90 euroa. Tällöin A:n ansiokehitys on ollut vertailukaudella 8,243 prosenttia (3.535,90 euroa -> 3.827,38 euroa). Vastaavalla tavalla laskettuna hänen edustettaviensa ansiokehitys on vuosina 2011 – 2012 ollut 8,557 prosenttia. Euroissa laskettuna mainittu jälkeenjääneisyys olisi edellyttänyt A:n palkkaa korotettavan vertailukauden päättymisen jälkeen vain 12 eurolla, mutta A:lle on 1.1.2013 annettu yhteensä 33 euron suuruinen palkankorotus. Työnantaja on siten korottanut A:n palkkaa jälkeenjääneisyyttä vastaavalla euromäärällä ja ylikin, eikä kantajan väittämää virheellistä menettelyä ja siitä johtuvaa saatavaa ole lainkaan muodostunut vuosilta 2011 – 2012.

Vastaavasti myös vuosien 2013 – 2014 ansiokehitystä tulee tarkastella ottamalla vertailukauden alkuluvuksi A:n palkka 31.12.2012. A:n kuukausipalkka oli tällöin 3.827,38 euroa. Koska A:n ansiokehitys 2,639 prosenttia (3.827,38 euroa -> 3.928,39 euroa) oli vuosina 2013 – 2014 suurempi kuin hänen edustettaviensa ansiokehitys 2,578 prosenttia, ei A:lla ole ollut hänen työsuhteensa päättyessä 31.8.2014 mitään saatavaa työnantajalta nyt kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen perusteella myöskään vuosilta 2013 – 2014.

Työehtosopimusmääräyksen tausta ja soveltamiskäytäntö

Luottamusmiehen ansiokehitystä koskeva sopimusmääräys on vuosikymmeniä vanha. Teknisten toimihenkilöiden runkosopimukseen sisältyvässä yhdysmiessopimuksessa määräys on ollut ainakin vuodesta 1990 alkaen. Runkosopimuksesta määräys on sittemmin siirretty Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen. Sopimusmääräys on pysynyt koko ajan asiallisesti saman sisältöisenä.

Riidanalaiseen sopimusmääräykseen ei ole sisältynyt tarkempia ohjeita tai menettelytapoja ansiokehitysvertailun tekemisestä. Määräyksen tarkoituksena on, että luottamusmiehen ansiokehityksen tulisi olla vähintään samalla tasolla kuin hänen edustamillaan toimihenkilöillä keskimäärin. Mikäli näin ei ole, tulee luottamusmiehen palkkaa korottaa ansiokehityksen jälkeenjääneisyyttä vastaavalla rahamäärällä kuten Kymenlaakson Sähköverkko Oy on menetellyt.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy on tehnyt luottamusmiehen ansiokehitysvertailun vuodesta toiseen johdonmukaisesti ilman, että A olisi aiemmin kyseenalaistanut laskentatavan oikeellisuutta. Työantajan käyttämä laskentatapa on ollut, paitsi työehtosopimuksen mukainen, myös luottamusmiehen hyväksymä ja pysynyt vakiintuneesti samanlaisena ainakin vuodesta 2010 alkaen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. B:n sähköpostiviesti 23.2.2015

2. Tiedot A:n edustamien toimihenkilöiden palkoista 1.1.2011, 1.1.2013 ja 1.9.2014

Kantajan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Graafinen esitys A:n ansiokehityksestä

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Ote STK-STTK-T runkosopimuksesta 1990 (7 §:n 2. kappale)

2. Ammattiliitto Pro ry:n ja Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n tekemät laskelmat

3. A:n ja hänen edustamiensa toimihenkilöiden palkkatiedot

Kantajan henkilötodistelu

1. Ammattiliitto Pro ry:n teollisuussektorin johtaja C

2. Luottamusmies D

Vastaajien henkilötodistelu

1. Varatuomari E

2. Talousjohtaja F, Kymenlaakson sähkökonserni

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miten luottamusmiehen palkan ansiokehityksen perusteena oleva ansiovertailu tehdään. Keskeinen kysymys on se, tarkastellaanko vertailukauden ansiokehitystä käyttämällä vertailukauden niin sanottuna alkulukuna edellisen vertailukauden loppulukua eli luottamusmiehen ja hänen edustettaviensa palkkoja 31.12. vai tarkastellaanko ansiokehitystä käyttämällä vertailukauden alkulukuna luottamusmiehen ja hänen edustettaviensa palkkoja vertailukauden ensimmäisenä päivänä 1.1.

Sovellettava sopimusmääräys

Työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan 2 kappaleen mukaan luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Asiaa selvitetään työnantajan ja luottamusmiehen kesken vähintään kerran toimikaudessa.

Asiassa esitetty selvitys

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n luottamusmies D on kertonut, että hän on luottamusmies A:n kanssa alkanut seurata yhtiön luottamusmiesten ansiokehitystä suhteessa verrokkiryhmään vuodesta 2009 lähtien. D ja A ovat pyytäneet työnantajalta vertailun tekemisen mahdollistavaa aineistoa. He ovat saaneet excel-taulukon muotoisen laskelman, josta ei kuitenkaan ole ilmennyt tarvittavia tietoja. Laskelma pyydettiin aina vuoden lopussa eikä sen sisällöstä ollut sovittu. Laskelma oli aluksi kalenterivuosittainen ja myöhemmin toimikausittainen eli kahden vuoden ajanjaksoa kuvaava. Mitään vakiintunutta tapaa ei ehtinyt muotoutua, koska asia riitautettiin vuonna 2013. Asiaa ei ollut aiemmin riitautettu.

Varatuomari E on kertonut kirjoittaneensa nyt kysymyksessä olevan riidanalaisen sopimusmääräyksen. Vanhemmissa työehtosopimuksissa ei ole ollut vastaavaa määräystä. Määräyksen sisällöstä ei käyty työehtosopimusneuvotteluissa keskustelua eikä siitä sovittu, mihin ajankohtaan nähden ansiokehityksen vertailu pitäisi tehdä. E ei ole ollut varma, onko hän ollut mukana lisäämässä sopimusmääräykseen vertailun tekemisen toimikausittaisuutta koskevan tarkennuksen.

Kymenlaakson Sähkökonsernin talousjohtaja F on kertonut, että luottamusmiehen ansiokehitysvertailu on tehty yhtiössä vuosittain vuodesta 2009 alkaen. A:n ansiokehityksen viimeinen vertailu on tehty elokuussa 2014, jolloin hän siirtyi pois yhtiön palveluksesta. Vertailu on luottamusmiesten pyynnöstä voitu tehdä myös kahden vuoden jaksoissa. Laskelmien lopputulos on ollut joka tapauksessa sama. Kauden alkupalkkatietona on käytetty edellisen vuoden viimeisen päivän palkkatietoa ja lopputietona viimeisen päivän palkkatietoa. Ajankohtana 31.12. palkkatieto on sama kuin palkkatieto 1.1. ennen tuolloin voimaan tulevia korotuksia. Vertailutavalla on haluttu turvata se, että 1.1. voimaan tulevat korotukset ovat mukana vertailussa. Vertailutavasta ei ole tehty kirjallista sopimusta, mutta asiasta on kuitenkin keskusteltu. D ja A esittivät eriävän laskelman ensimmäisen kerran vuoden 2014 tammikuussa. Asiaa ei ole aiemmin riitautettu. A on saanut korotukset 1.1.2011 ja 1.1.2013.

Arvio ja johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan 2 kappaleen määräyksestä ei ilmene, minä ajankohtana luottamusmiehen ansiokehityksen vertailu on tehtävä. Määräyksen sanamuoto mahdollistaa sekä kalenterivuosittaisen että toimikausittaisen vertailun tekemisen.

Työtuomioistuin katsoo määräyksen sanamuodon ja asiassa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella, että määräyksen tarkoituksena on turvata luottamusmiehen ansiokehitys suhteessa muihin toimihenkilöihin.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen E:n kertomuksella on selvitetty, ettei määräyksen sisällöstä tai vertailuajankohdasta ole työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltu. Asiassa on tosin jäänyt epäselväksi, onko E ollut mukana työehtosopimusneuvotteluissa, joissa määräystä on tarkennettu lisäämällä siihen vertailun tekemisen toimikausittaisuus.

D:n ja F:n kertomuksista ilmenee, ettei määräyksen soveltamisesta ole muodostunut vakiintunutta käytäntöä vaan vertailu on saattanut olla kalenterivuosittainen tai luottamusmiesten pyynnöstä toimikausittainen eli kahden vuoden ajanjaksoa kuvaava. Vertailuajankohtaa ei D:n ja F:n kertomusten perusteella ole myöskään riitautettu ainakaan ennen vuotta 2013. Koska vakiintunutta käytäntöä siitä, onko vertailu tehtävä kalenterivuosittain vai toimikausittain ei ole, työtuomioistuin katsoo, että molemmat vertailutavat ovat sinänsä työehtosopimuksen mukaisia.

Seuraavaksi asiassa tulee ratkaistavaksi se, onko A:n ansiokehitys vastannut yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä ja miten vertailuajankohtaa koskeva arviointi tehdään.

Työtuomioistuin katsoo, että määräyksen tarkoituksena on päästä sellaiseen lopputulokseen, jonka perusteella luottamusmiehen ansiokehitys vastaa muiden toimihenkilöiden ansiokehitystä. Osa luottamusmiehen ansiokehitystä on edellisen kauden mukainen ansiotakuukorotus, joka on siten otettava vertailussa huomioon.

A:n palkka on 31.12.2010 ollut 3.535,90 euroa, mikä tekee 1.1.2011 tehdyn 60 euron ansiotakuukorotuksen jälkeen 3.595,90 euroa. A:lle maksetut yleiskorotus- ja yrityskohtaiset erät (14,14 euroa) sisältyvät A:n toimikauden loppupalkkaan (31.12.2012 3.827,38 euroon) eikä niitä ole siten otettava tässä vertailussa erikseen huomioon.

A:n palkka on siten noussut 6,437331 prosenttia kun vertailuryhmän palkka on vastaajan kirjallisena todisteena (V2) vetoaman vertailulaskelman mukaan samana ajanjaksona noussut 8,557 prosenttia. Kun A:n ansiotakuukorotuksen jälkeistä palkkaa nostetaan saman verran kuin vertailuryhmän palkat ovat nousseet, päädytään 3.903,60 euron palkkaan (3.595,90*1,08557). A:n palkkaa olisi siten pitänyt korottaa 1.1.2013 alkaen 76,22 eurolla (3.827,38 + 76,22 euroa).

Ajanjaksolla 1.1.2013 –31.8.2014 vertailuryhmän palkat ovat nousseet 2,578 prosentilla. A:n palkka on vuodenvaihteen 2012-2013 ansiotakuukorotus huomioon ottaen noussut samana aikana 3.860,38 eurosta (= 3.827,38 + 33) 3.927,38 euroon. A:n palkan edellisen kauden jälkeenjääneisyys huomioon ottaen hänen toimikautensa loppuun mennessä palkkaa olisi kuitenkin pitänyt korottaa 4.004,24 euroon (3.903,60*1,02578).

Kantaja on vaatinut palkan määräksi vahvistettavaksi 1.1.2013 lukien 3.892,20 euroa kuukaudessa ja 1.9.2014 lukien 3.993,28 euroa kuukaudessa. Koska tuomioistuin ei saa oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut, on palkan määrät vahvistettava kanteessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

A:n palkan määräksi on siten vahvistettava 1.1.2013 lukien 3.892,20 euroa kuukaudessa ja 1.9.2014 lukien 3.993,28 euroa kuukaudessa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on velvollinen suorittamaan A:lle maksamatta jätetty palkka 1.1.2013 – 31.8.2014 väliseltä ajalta.

Työtuomioistuin katsoo, että ansiokehityksen vertailua koskeva sopimusmääräys on ollut tulkinnanvarainen, koska siitä ei millään tavoin ilmene ajankohta, jolloin luottamusmiehen ansiokehityksen tarkastelu on tehtävä. Vertailuajankohta on siten jäänyt paikallisten käytäntöjen varaan eikä laskentatapaa ole aiemmin riitautettu. Ottaen lisäksi huomioon se, että kanne on hyväksytty vain osittain, työtuomioistuin katsoo, ettei kysymys voi olla työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole syytä tuomita Kymenlaakson Sähköverkko Oy:tä hyvityssakkoon työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta eikä Energiateollisuus ry:tä valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Kanne on siten näiltä osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa juttu työtuomioistuimen tutkittavaksi. Tästä syystä asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Kymenlaakson Sähköverkko Oy on menetellyt energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen yhteistoimintasopimuksen 4 §:n 1 kohdan 2 kappaleen vastaisesti selvittäessään luottamusmies A:n ansiokehitystä toimikausina 2011 – 2012 ja 2013 – 2014,

- vahvistaa A:n palkan määräksi 1.1.2013 lukien 3.892,20 euroa kuukaudessa ja 1.9.2014 lukien 3.993,28 euroa kuukaudessa, ja

- velvoittaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta jätettyä palkkaa 1.1.2013 – 31.8.2014 väliseltä ajalta yhteensä 636,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna kahdellekymmenelle 31,82 euron suuruiselle kuukausierälle kunkin kuukauden 16. päivästä lukien (16.1.2013, 16.2.2013, 16.3.2013… 16.8.2014).

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Hotti, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.