Labor court orders employer to pay seniority bonus separately as collective agreement requires.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään palkkaryhmittelyliitteessä tarkemmin määrätyin tavoin. Jos ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Jos rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella. Tällöin voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös työehtosopimuksen mukaiset kokemuslisät.

Työntekijän työtehtävien katsottiin olevan tavanomaisia toimisto- ja henkilöhallinnon tehtäviä. Tällä perusteella hänelle ei olisi tullut maksaa sopimuspalkkaa, vaan hänet olisi tullut sijoittaa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään tai ainakin olisi tullut soveltaa rinnastuspalkkaryhmää koskevaa työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle tämän vaatimat kokemuslisät, koska niiden sisältymisestä sopimuspalkkaan ei näytetty sovitun. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että työntekijälle olisi maksettu hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluvat kokemuslisät.

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Avaintyönantajat AVAINTA ry

KUULTAVA

Seuturekry Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskeva riita-asia

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.11.2014

Pääkäsittely 13.1.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksissa 2007 – 2009, 2010 - 2011 ja 2012 - 2013 ovat seuraavat palkkausta koskevat asiallisesti samansisältöiset määräykset. (Alla olevat sopimusmääräykset ja palkkaryhmittelytaulukot ovat sopimuksesta 2010 – 2011.)

13 § Peruspalkka

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.

Soveltamisohje

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy kuitenkin tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.

Soveltamisohje

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.

4 mom. Sopimuspalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään 3 momentissa mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät.

Soveltamisohje

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosilomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.

Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonaispalkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopimuksessa eroteltu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Kokemuslisät

1 mom. Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 1. KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN

PALKKARYHMITTELY

1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen

Tämän liitteen mukaista palkkaryhmittelyä sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen kuukausipalkkaisen henkilökunnan henkilökohtaista peruspalkkaa määrättäessä, ellei muussa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Nimikkeet ja tehtävät

Palkkaryhmä saattaa sisältää useita eri nimikkeitä ja tehtäviä. Kaikkia jäsenyhteisöissä esiintyviä tehtäviä tai nimikkeitä ei kuitenkaan ole palkkaryhmittelyssä.

Tehtävää varten löytyy oikea palkkaryhmä yleensä vertaamalla työntekijän nimikettä ja/tai tehtävää palkkaryhmässä annettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät palkkaryhmää. Sama nimike voi esiintyä useammassa kuin yhdessä palkkaryhmässä. Silloin on valittava ryhmä, jonka tasoa työntekijän tehtävät vastaavat.

Palkkaryhmittelyn ulkopuolinen

Mikäli palkkaryhmittelystä ei rinnastuksellakaan löydy soveltuvaa palkkaryhmää, tehtävä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen, ja palkasta sovittaessa käytetään 13 § 2 momentin määräyksiä työntekijän peruspalkan määräytymisestä.

Työehtosopimusta ei sovelleta yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. He ovat palkkaryhmittelyn ulkopuolisia ja heidän palkkauksestaan sovitaan johtajasopimuksella tai työsopimuksella.

Peruspalkan taso

Palkkaryhmittelyssä määrätään vain kunkin palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka (ks. 13 § 1 mom.), jonka mukaista palkkaa työntekijälle on vähintään maksettava perustehtävissä, perusammattitaidolla ja -tuloksilla. Palkkaryhmässä ei ole määritelty ylärajaa. Ryhmittelyssä ylemmän palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka ei ole tarkoitettu minkään palkkaryhmän enimmäispalkaksi, vaan se voidaan ylittää ja työntekijälle maksettavan peruspalkan taso määräytyy palkkausjärjestelmän mukaisen arvion perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖKUNTA

TOA...Vähimmäisperuspalkka €/kk

........1.3.2010.......... 1.10.2010

....... 1.801,14...........1.824,55

TEHTÄVÄT.....toimistotyön esimiestehtävät ja muutoin vaativammat ja vastuullisemmat toimistotyöt, jotka

....................edellyttävät itsenäistä työskentelyä

NIMIKKEITÄ...asuntosihteeri, atk-sihteeri, kirjanpitäjä, laskentasihteeri, matkailuneuvoja, mikrotukihenkilö

....................palkkasihteeri, toimistonhoitaja, toimistosihteeri

PÄTEVYYS......Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa, vähintään opistoasteista tutkintoa.

TOB...Vähimmäisperuspalkka €/kk

........1.3.2010.......... 1.10.2010

....... 1.700, 43..........1.705,53

TEHTÄVÄT.....muut toimistoalan ammattitehtävät

NIMIKKEITÄ...kiinteistösihteeri, kirjastosihteeri, kurssisihteeri, opintosihteeri, toimistosihteeri, toimistovirkailija

PÄTEVYYS......Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa, vähintään opisto-asteista tutkintoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisö Seuturekry Oy on 24.6.2008 perustettu ja vuonna 2009 toimintansa aloittanut, Forssan kaupungin, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän, Eteva kuntayhtymän sekä KuntaPro Oy:n (ent. Seutukeskus Oy Häme) omistama sijais- ja rekrytointipalveluja omistajilleen tuottava, voittoa tavoittelematon yritys. Sijaispalvelujen tuottajana Seuturekry Oy toimii sijaisten työnantajana. Yrityksen omaan henkilökuntaan kuuluvat muun muassa toimitusjohtaja, henkilöstökonsultit ja henkilöstösihteerit. Yrityksessä on ollut myös toimistosihteereitä. Yrityksessä on noudatettu Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta toiminnan alusta alkaen.

A tuli Seuturekry Oy:n palvelukseen 9.5.2009. Hänen kanssaan tehtiin ensin kolme määräaikaista työsopimusta ja 1.9.2010 alkaen toistaiseksi voimassa oleva sopimus. A irtisanoutui Seuturekry Oy:n palveluksesta 15.3.2012. A:n nimikkeenä oli koko työsuhteen ajan henkilöstösihteeri. Hän teki talous- ja henkilöstöhallinnon eri toimistotehtäviä. A:n työsuhteen aikana henkilöstösihteerin tehtäviä muutettiin toimistosihteerin tai rekrytointikoordinaattorin tehtäviksi. Henkilöstösihteerin nimikkeellä työskenteleviä työntekijöitä oli Seuturekry Oy:n palveluksessa kaikkiaan viisi.

Kanteen mukaan työnantaja on työehtosopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta A:lle työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät koko työsuhteen ajalta. Vastaajan mukaan kyseessä on ollut hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä, mistä syystä A:lle on voitu maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa, joka sisältää kokemuslisät. Kanteen mukaan a:n tehtävä on voitu sijoittaa palkkaryhmittelyyn tai ainakin löytää sille rinnastuspalkkaryhmä. Vastaajan käsitys on, että A ja yhtiö ovat voineet sopia kokemuslisän sisältävästä palkasta muutoinkin.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Avaintyönantajat AVAINTA ry:n (entinen Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry) työehtosopimuksen (PTYTES) 13 §:ää on tulkittava niin, että henkilöstösihteeri A:lle ei ole voitu maksaa 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa,

- vahvistaa, että A:lle on maksettava ajalta 9.5.2009 – 15.3.2012 työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 10 prosentin suuruisena, ja

- velvoittaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja Seuturekry Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.020 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A on tehnyt työsopimustensa aikana Seuturekry Oy:n palveluksessa eri tehtäviä seuraavasti:

Työsopimus 9.5. - 30.9.2009 (korvattiin uudella sopimuksella 17.8.2009 alkaen)

- Tehtävät sopimuksen mukaan: Työajansuunnittelujärjestelmän (Titania) käyttö sekä muut vastaavat tehtävät.

- Tehtävät käytännössä: Vuokratyöntekijöiden tehtyjen työtuntien kirjaaminen paperisista tuntilapuista sähköiseen työajansuunnittelujärjestelmään (Titania).

Työsopimus 17.8. – 31.12.2009

- Tehtävät sopimuksen mukaan: Asiakaspalvelu, palkanmaksuun ja laskutukseen liittyvät tehtävät.

- Tehtävät käytännössä: Vuokratyöntekijöiden tehtyjen työtuntien kirjaaminen paperisista tuntilapuista sähköiseen työajansuunnittelujärjestelmään (Titania), palvelusuhteiden tekeminen ja tarkastaminen sähköiseen henkilöstöjärjestelmään (Populus). Yhteydet palkanlaskijoihin epäselvien ja virheellisten palkkojen maksuista sekä niihin liittyvät selvitykset ja korjaukset. Vuokratyöntekijöiden neuvonta ja opastus palkanmaksuun, ammattiliittomaksuihin ja työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa sekä palkka- ja työtodistusten toimittaminen. Lisäksi toimistotarviketilauksien, työtapaturmailmoitusten ja tapaturmatilastojen tekeminen, työterveyshuollon kävijäseuranta sekä yrityksen laskutukseen liittyviä tehtäviä.

Työsopimus 1.1. – 31.8.2010

- Tehtävät sopimuksen mukaan: Sijais- ja rekrytointipalvelut.

- Tehtävät käytännössä: 1.1 – 18.4.2010 asti työtehtävät olivat muuten samat kuin 17.8. – 31.12.2009, mutta lisäksi tuli kaikki ostolaskujen kirjanpitotiliöinnit sähköiseen taloushallintajärjestelmään (Rondo), sekä ostolaskujen selvittelyä vaativat tehtävät. Lisäksi 1.1.2010 alkaen yrityksen laskutus siirtyi A:lle.

B palkattiin Forssan toimistoon 19.4.2010. Tällöin A:n työtehtävistä jäi pois muun muassa työtuntien kirjaamiset ja eräät muut vuokratyöntekijöiden palkanmaksuun ja opastukseen liittyvät tehtävät.

Työsopimus 1.9.2010 –

- Tehtävät sopimuksessa: Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät.

- Tehtävät käytännössä: Jatkuivat samoina kuin edellisessä työsopimuksessa.

Yhteistoimintamenettelyn jälkeen tehtäviä muutettiin 6.9.2011 alkaen niin, että tehtäväksi tuli Titaniakoordinointi, uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, vuokratyöntekijöiden työtuntien tarkastus, koordinaattorin hyväksynnän jälkeen tuntien siirto ja massalaskenta palkanlaskentaan. Lisäksi töihin kuului raporttien tarkistusta, tunnittomien tilausten selvityksiä, lisien laskutuksia sekä takaisinperintälaskujen ja laskureklamaatioiden hoitamista.

Kyseessä ovat olleet tavanomaiset palkanlaskentaan, taloushallintoon ja toimistotyöhön liittyvät sihteeritehtävät, joita tehdään lähes jokaisessa vähänkään suuremmassa yrityksessä. Vaikka A:n työsopimuksissa mainittua henkilöstösihteerin nimikettä ei työehtosopimuksen hinnoittelukohdista ole löydettävissä, on tehtävä kuitenkin ollut mahdollista sijoittaa palkkaryhmittelyn mukaisesti. Tehtävälle olisi voitu löytää ainakin 13 §:n 3 momentin mukainen rinnastuspalkkaryhmä. Työsopimuksen mukaan työnantaja on sijoittanut A:n tehtävän palkkaryhmään TOB.

Koska A:n tehtävälle on ollut löydettävissä oikea palkkaryhmä tai rinnastuspalkkaryhmä, hänelle ei ole voitu maksaa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa. Tästä syystä hänelle tulee maksaa työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät koko työsuhteensa ajalta 9.5.2009–15.3.2012. Kokemuslisät on maksettava, koska ne eivät ole voineet muuten sisältyä työsopimuksessa mainittuun palkkaan.

Työsopimuksessa A:lle on sovittu peruspalkka. Mistään muista palkanosista ei ollut määräyksiä työsopimuksessa. Työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa määritellä A:lle kokemuslisän työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vaikka katsottaisiin, että kokonaispalkkaa, joka sisältää kokemuslisät, olisi voitu käyttää tässä tapauksessa, kokemuslisä on joka tapauksessa maksettava ajalta 17.8.-31.12.2009, koska silloin voimassa olleessa A:n ja yhtiön välisessä työsopimuksessa ei ole sovittu kokonaispalkasta. A on reklamoinut kokemuslisien puutteesta jo joulukuussa 2009.

A toimitti työsuhteensa alkuaikoina selvityksen työkokemuksestaan työnantajalleen. Toimitusjohtaja ilmoitti lukevansa kyseisen selvityksen mukaisen työkokemuksen A:n hyväksi palvelussuhde-etuuksissa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Avaintyönantajat AVAINTA ry on vastauksessaan, johon Seuturekry Oy on osaltaan yhtynyt, vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 7.126,20 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sopimuspalkan käyttö

Seuturekry Oy on ollut toimijana ensimmäisiä lajissaan Suomessa. Sen tavoitteena on ollut alusta saakka olla kilpailukykyinen ja haluttu työnantaja, joka maksaa selkeästi työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävää palkkaa. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustuu arviointijärjestelmään, joka laaditaan sopimuksen 13 §:n mukaan yhdessä henkilöstön edustajan kanssa. Työehtosopimuksen mukaista palkkausjärjestelmää ei näin ollen voi edes olla olemassa toimintansa juuri aloittaneella yhteisöllä, jonka toiminta ja henkilöstön toimenkuvat ovat vakiintumattomia.

Yhtiön palveluhenkilöstöllä on ollut yhtiön toiminnan alkuvaiheessa työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitettu sopimuspalkka (kokonaispalkka). Uudenlaisen toiminnan vuoksi Seuturekryn palveluhenkilöstölle ei ollut löydettävissä vertailukelpoista viiteryhmää. A:n tehtävänimikettä "henkilöstösihteeri" ei myöskään ole sijoitettu työehtosopimuksen palkkaryhmittelyyn. A:n työtehtävät vaihtelivat sen mukaan, mitä yhtiön kulloinenkin tarve on edellyttänyt eikä hänellä ollut koko työsuhteen aikana vakiintunutta toimenkuvaa.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän edellyttämiä arviointikriteerejä tai palveluhenkilöstön tehtäviä ja toimenkuvia ei voitu uudenlaisen toimijan käynnistysvaiheessa määrittää ennen toiminnan vakiintumista.

Johtuen yhtiön toiminnan alkuvaiheesta sekä palveluhenkilöstön tehtävien ja toimenkuvien vakiintumattomuudesta sekä työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisten tehtävänimikkeiden puuttumisesta A:ta ei voitu sijoittaa palkkaryhmittelyyn. Näin ollen 13 §:n 4 momentin mukaista sopimuspalkkaa (kokonaispalkka) on voitu käyttää. Työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän laatiminen aloitettiin yhtiön toiminnan vakiintuessa vuonna 2012 ja se saatiin valmiiksi vuoden 2013 puolella. Palkkausjärjestelmän valmistuttuakaan ei kyetty löytämään palkkaryhmittelyn mukaisia tehtäviä vaan vain rinnasteisia tehtäviä.

Yhtiön käyttämä Populus-palkkajärjestelmä on edellyttänyt hinnoittelukoodin käyttämistä, sillä kyseinen koodi on järjestelmässä pakollinen tieto. A:n kohdalla Populus-palkkajärjestelmässä on käytetty hinnoittelukoodia TOB, sillä jokin koodi piti valita ja TOB oli toimistotyötä koskevana koodina lähin mahdollinen koodi kuvaamaan A:n työtä. Järjestelmässä ei ollut hinnoittelukoodia kokonaispalkkaukselle ennen emoyhtiöstä vuonna 2011 saatua ohjeistusta, jonka mukaan palkkatietokenttään voi syöttää sopimuspalkkatilanteissa (kokonaispalkkatilanteissa) koodin 9999999. Vaikka TOB-hinnoittelutunnus on siirtynyt järjestelmästä suoraan työsopimuspohjaan, ei se osoita, että A on sijoitettu TOB -palkkaryhmään.

Kokemuslisien sisältyminen palkkaan

Seuturekry Oy on maksanut A:lle kokemuslisät koko työsuhteen ajalta. Työsopimuksissa sovittu palkka on sisältänyt kokemuslisät. Näin A:n ja muiden työntekijöiden kanssa on nimenomaan sovittu ja asia on ollut kaikkien tiedossa. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliite määrittää palkkaryhmien vähimmäisperuspalkat. Palkkaryhmittelyliitteellä on merkitystä vain tilanteessa, jossa työntekijä on sijoitettavissa palkkaryhmittelyyn työehtosopimuksen 13 §:n perusteella. A:n työsuhteen aikana saamat palkat ylittävät kantajan esittämän palkkaryhmän TOB vähimmäispalkan lisättynä enimmäiskokemuslisillä.

Työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa ei edellytetä, että kokemuslisät eritellään tai että työsopimuksessa erikseen mainitaan kokemuslisien sisältyvän sopimuspalkkaan (kokonaispalkkaan). Työehtosopimuksen vakiintuneena ja pitkäaikaisena soveltamiskäytäntönä on kuitenkin ollut, että sopimuspalkka (kokonaispalkka) sisältää kaikki mahdolliset kokemuslisät.

Myöskään kokemuslisää koskevassa 18 §:ssä ei edellytetä, että kokemuslisät eritellään tai että ne mainitaan erikseen työsopimuksessa. Näin ollen henkilölle sovittu palkka voi sisältää kokemuslisät, vaikka kyseessä olisi palkkaryhmittelyyn sijoitettavissa oleva työntekijä.

A ja koko muu palveluhenkilöstö toimii joko yhtiön välittämien sijaisten esimiehinä tai hoitaa sijaisten neuvontaa työsuhdeasioissa. Tämän vuoksi A tuntee työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän hyvin. A:lle ei ole voinut jäädä epäselväksi se, että hänen oma palkkansa sisältää kokemuslisät.

Kun palkkaryhmittely saatiin valmiiksi ja Seuturekry Oy:n palveluhenkilöstön palkkauksessa siirryttiin työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaisesta sopimuspalkasta (kokonaispalkasta) työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin rinnastuspalkkaryhmien käyttöön, havaittiin, että A:n ja koko muunkin palveluhenkilöstön palkat ovat aina ylittäneet työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistason lisättynä kokemuslisillä. Kenenkään palkka ei näin ollen muuttunut, sillä sovittu sopimuspalkka (kokonaispalkka) oli sisältänyt sekä peruspalkan että kokemuslisät. Myös tämä kertoo kiistatta siitä, että sovittu palkka on sisältänyt kokemuslisät.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1a. Keskusneuvottelupöytäkirja (päivätty 12.3.2013, allekirjoitettu syyskuussa 2013), sekä 1b. Paikallisneuvottelupöytäkirja 8.6.2012

2. A:n ja Seuturekry Oy:n välillä solmitut neljä työsopimusta (2 a-d)

3. Sähköpostiketju alkaen 26.11.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Sopimus Seuturekry Oy:n ja A:n välillä sijaispalvelurekisteriin ottamisesta 11.3.2009

2. A:n kanssa tehdyt työsopimukset 4 kpl (2a-2d)

3. A:n täyttämä ja työnantajalle lähettämä Kehityskeskustelulomake 3/2010

4. Päätös A:n kokemuslisään oikeuttavien vuosien laskennasta vuosilomaoikeuden toteamista varten 9.3.2010

5. Päätös kokemuslisästä 23.6.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Taloussihteeri A

2. Sopimustoimitsija C

3. Neuvottelupäällikkö D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen entinen neuvottelupäällikkö E

2. Seuturekry Oy:n toimitusjohtaja F

3. Seuturekry Oy:n palvelupäällikkö G

4. Seuturekry Oy:n rekrytointikoordinaattori H

5. Seuturekry Oy:n henkilöstökoordinaattori I

6. Seuturekry Oy:n rekrytointikoordinaattori ja työsuojeluvaltuutettu J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Onko A:lle voitu maksaa kokonaispalkkaa

Asiassa on ensin arvioitava sitä, onko A:lle voitu maksaa kokonaispalkkaa vai olisiko hänet pitänyt sijoittaa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään.

1.1. Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimukseen osallisten liittojen edustajia D:tä, C:tä ja E:tä. D on ollut työntekijäliiton edustajana neuvottelemassa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamisesta 2000-luvun alussa. C on ollut työntekijäliiton edustajana työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2005-2013. Tällä hetkellä eläkkeellä oleva entinen neuvottelupäällikkö E on työskennellyt työnantajajärjestössä vuodesta 1993. Hän on osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin työnantajajärjestön edustajana.

D:n mukaan peruspalkka ja kokemuslisät tulee määritellä erikseen. Kokemuslisää ei voida laskea ilman että peruspalkka on määritelty. Myös sopimuskorotukset lasketaan vain peruspalkan päälle. Palkanosien erittely turvaa lisäksi palkkojen läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta.

D on todennut, että A:n tehtävät olivat tavanomaisia toimisto- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä, jolloin hän olisi työtehtäviensä perusteella ollut helposti sijoitettavissa työehtosopimuksen palkkaryhmittelyyn. A olisi hänen mukaansa ollut aluksi sijoitettavissa mahdollisesti palkkaryhmittelyn ryhmään TOB ja myöhemmin ryhmään TOA. Koska kyse ei ollut työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, kokemuslisiä ei voinut lisätä erittelemättä palkkaan.

C on kertonut muun muassa, että työehtosopimuksen 13 §:n 4 momenttia ei voida soveltaa määräyksessä todettua laajemmin. Tilanteesta, jossa työtehtävät ovat vakiintumattomia, ei ole aiemmin ollut riitaa eikä tällaisesta ole käytäntöä. Se seikka, että työpaikalla ei ole käytössä arviointijärjestelmää, ei ole kuitenkaan peruste maksaa kokonaispalkkaa.

C on todennut, että A:n työtehtävät eivät poikenneet mitenkään tavanomaisista toimistotehtävistä. Tämän perusteella hän olisi ollut sijoitettavissa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmittelyyn. Jos A:n toimenkuva oli epäselvä tai toimiala uusi, olisi voitu soveltaa rinnastuspalkkaryhmää koskevaa määräystä. Tehtävänimikkeet ovat vain esimerkkejä. Tehtävien monipuolisuus olisi voitu ottaa huomioon palkan suuruudessa, sillä työehtosopimuksessa määritellään vain vähimmäispalkka. Peruspalkka on määriteltävä ennen kokemuslisien maksamista myös sen vuoksi, että työntekijä voi tarkastaa onko kokemuslisät maksettu oikein. Työntekijällä tulee olla tieto siitä, mistä eri osista palkka muodostuu.

E on kertonut muun muassa, että työehtosopimuksen palkkaryhmittely ei tuntenut Seuturekry Oy:n kaltaista toimijaa yrityksen aloittaessa toimintansa. Kokonaispalkkaa käytetään tyypillisesti silloin, kun kyse on uudesta toimialasta. Työehtosopimuksen soveltamisalalla tehtävien määrä on suuri, ja tavallista on, että esimerkiksi it-alalla tai toimistotyössä on tehtäviä, joita ei voida sijoittaa mihinkään palkkaryhmään. Työntekijä on sijoitettava oikeaan palkkaryhmään heti kun se on mahdollista eli kun hänen työtehtävänsä ovat selvillä ja hän on työtehtäviensä puolesta sijoitettavissa. Sijoittelussa tehtävänimike ei ole ratkaiseva vaan tehtävien sisältö. Nimikkeet ovat vain esimerkkejä. Arviointijärjestelmän käyttöönotto voi suurimmissa yhteisöissä kestää kaksikin vuotta. Yleensä uusi työntekijä arvioidaan vasta noin puolen vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

E:n mukaan kokonaispalkassa on useimmiten palkanlisät mukana. On myös mahdollista sopia, että työntekijä saa enemmän kokemuslisää kuin mihin hänellä olisi työehtosopimuksen mukaan oikeus. Työsopimuksessa voidaan todeta vain kokonaispalkan suuruus erittelemättä kokemuslisän määrää.

E on todennut, että A:n tehtäviä jälkikäteen arvioiden hänet olisi voinut noin puolessa välissä työsuhdetta sijoittaa johonkin palkkaryhmään. Työsuhteen alussa, kun A:n työtehtävät eivät olleet vielä täsmentyneet, tämä ei E:n näkemyksen mukaan olisi vielä ollut mahdollista.

1.2. Työehtosopimuksen soveltamisesta Seuturekry Oy:ssä esitetty näyttö

1.3. Arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen mukaan A:n työtehtäviin on kuulunut muun muassa työtuntien kirjaamista sähköiseen järjestelmään, asiakaspalvelua sekä palkanmaksuun ja laskutukseen liittyviä tehtäviä. Kuten D ja C ovat yhtenevästi todenneet, A on tehnyt tavanomaisia toimisto- ja henkilöhallinnon tehtäviä, millä perusteella hän olisi ollut sijoitettavissa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään. Ainakin työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin mukainen rinnastuspalkkaryhmä olisi ollut määriteltävissä. Myös E on todennut, että jälkikäteen arvioiden A olisi voitu noin työsuhteen puolivälissä sijoittaa palkkaryhmään.

Asiassa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, onko työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaisen kokonaispalkan käyttäminen mahdollista silloin, kun työ on vakiintumatonta tai kyse on uudesta toimialasta. Sinänsä toimialan ollessa uusi tehtävät voivat olla monimuotoisia ja osin ennakoimattomiakin. Myös yrityskohtainen työn arviointijärjestelmä voi olla vasta kehitteillä. Työtuomioistuimen näkemyksen tämä ei kuitenkaan estä työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään sijoittamista. A:n tehtävätkään eivät ole olleet niin poikkeuksellisia tai erityisiä etteikö tehtävää olisi voinut rinnastaa työehtosopimuksen mukaisiin tavanomaisiin henkilöstöhallinnon tai toimistotehtäviin. Lisäksi peruspalkkaa on D:n mainitsemin tavoin mahdollista arvioida alkuvaiheessa useammin työtehtävien kasvaessa ja vakiintuessa.

Edellä lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo, että A:lle ei olisi tullut maksaa sopimuspalkkaa, vaan hänet olisi tullut sijoittaa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään tai ainakin olisi tullut soveltaa rinnastuspalkkaryhmää koskevaa määräystä. Asiassa on seuraavaksi arvioitava sitä, onko A:lle maksettuun palkkaan katsottava kuitenkin sisältyneen kokemuslisät.

2. Mitä Seuturekry Oy:n ja A:n kesken on sovittu palkkauksesta?

A:lle on maksettu työehtosopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa. Mainitun määräyksen mukaan kokonaispalkka voi sisältää myös työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset kokemuslisät. Soveltamisohjeen mukaan työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.

2.1. Palkkauksesta sopimista koskeva näyttö

A on kertonut, että työsopimuksia solmittaessa ei työnantajan kanssa käyty keskustelua palkan eri osista tai siitä, että palkka sisältäisi kokemuslisää. Ylipäänsä kokemuslisäjärjestelmää ei selostettu tuossa yhteydessä lainkaan. A oli aiemmin työskennellyt yksityisellä sektorilla, eikä hän sen vuoksi tuntenut kokemuslisäjärjestelmää. Kun vuokratyöntekijöinä työskenteleviltä sihteereiltä oli tullut kokemuslisälaskelmia, A oli alkanut ihmetellä sitä, eikö hänellekin kuuluisi maksaa kokemuslisää.

Sähköpostista 9.12.2009 ilmenevällä tavalla A on tuolloin seitsemän kuukautta Seuturekryn palveluksessa työskenneltyään pyytänyt toimitusjohtaja F:ää tarkastelemaan hänen palkkaustaan kokemuslisien osalta ja samalla toimittanut työtodistuksensa F:lle. F on vastannut A:lle sähköpostitse, että palveluhenkilöstöllä on sopimuspalkat eli ei kokemuslisäkäytäntöä lainkaan. A on kertonut työnantajan ilmoittaneen myöhemmin, että kaikille sihteereille on maksettu kokemuslisää täydet kymmenen prosenttia. A:n työsopimuksissa ei ole mainintaa kokemuslisistä tai ylipäänsä siitä, mitä palkanosia kokonaispalkkaan sisältyy.

F on kertonut, että työsopimusta solmittaessa A:n kanssa sovittiin, että hänelle maksetaan kokonaispalkkaa. Näin sovittiin kaikkien palveluhenkilöstöön kuuluvien kanssa. Tällöin myös sovittiin, että kokemuslisät sisältyvät kokonaispalkkaan. Asia selvitettiin A:lle suullisesti moneen kertaan myös sen jälkeen, kun A oli pyytänyt kokemuslisän maksamista sähköpostitse 9.12.2009. A:lle vahvistettiin 9.3.2010 kokemuslisään oikeuttava aika vuosilomaoikeuden toteamista varten.

Seuturekry Oy:öön henkilöstökonsulteiksi palkatut G, H, I ja J ovat yhteneväisesti kertoneet neuvotelleensa työsopimusta solmittaessa sopimuspalkasta ja että heille kokemuslisän sisältyminen tuohon kokonaispalkkaan oli selvää. Tämä asia selvitettiin heille työsopimusta solmittaessa. He olivat siinä käsityksessä, että kaikkien työntekijöiden kanssa oli toimittu samalla tavalla.

2.2. Arviointi ja johtopäätökset

3. Työtuomioistuimen johtopäätökset

Työtuomioistuin on edellä todetuin tavoin katsonut, että A olisi tullut sijoittaa työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen mukaisesti oikeaan palkkaryhmään tai rinnastuspalkkaryhmään eikä hänelle olisi tullut maksaa sopimuspalkkaa. Peruspalkan lisäksi hänelle olisi tullut maksaa työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää.

Työehtosopimuksen mukaan kokemuslisät voidaan sisällyttää 13 §:n 4 momentin mukaiseen sopimuspalkkaan. Työehtosopimus ei velvoita erittelemään kokonaispalkkaan sisältyviä palkanosia työsopimuksessa. Nyt käsiteltävässä asiassa kokemuslisän maksamisesta osana kokonaispalkkaa ei ole sovittu kirjallisesti työsopimuksessa, eikä työnantaja ole näyttänyt, että tästä olisi sovittu myöskään suullisesti. Asiassa on näin ollen jäänyt näyttämättä, että A:lle olisi maksettu hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluneet kokemuslisät. Tämän vuoksi A:lle on maksettava kokemuslisät kanteessa vaadituin tavoin. Hänelle maksetun palkkaryhmittelyn mukaisen vähimmäisperuspalkan ylittävän osan on katsottava olevan muuta henkilökohtaista palkan osuutta. Peruspalkan määräksi kokemuslisän määrää laskettaessa on sen vuoksi otettava työsopimuksissa sovittu kuukausipalkka.

4. Oikeudenkäyntikulut

Avaintyönantajat AVAINTA ry ja Seuturekry Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. Kuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että

- Avaintyönantajat AVAINTA ry:n (entinen Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry) työehtosopimuksen (PTYTES) 13 §:ää on tulkittava niin, että henkilöstösihteeri A:lle ei ole voitu maksaa 13 §:n 4 momentin mukaista kokonaispalkkaa ja että

- A:lle on maksettava ajalta 9.5.2009 – 15.3.2012 työehtosopimuksen 18 §:n mukaista kokemuslisää 10 prosentin suuruisena.

Avaintyönantajat AVAINTA ry ja Seuturekry Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.020 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Jalanko, Hotti, Alanko, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.