Labor court dismissed union claim that personal salary component must be increased separately from annual component.

Kysymys siitä, voitiinko toimihenkilön palkan henkilökohtainen osa jättää korottamatta, kun palkanosaan sisältyvään vuosisidonnaiseen osuuteen tuli korotus, mutta henkilökohtainen palkanosa kokonaisuudessaan oli jo entuudestaan työehtosopimuksessa sovitun suuruinen.

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

VASTAAJA

Terveyspalvelualan Liitto ry

KUULTAVAT

Attendo Terveyspalvelut Oy

Mediverkko Hoivapalvelut Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suulliset valmisteluistunnot 11.11.2013 ja 14.1.2014.

Pääkäsittely 27.5.2014.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välillä solmitussa terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (1.10.2007-31.1.2010) on sovittu palkkausta koskevan 15 §:n 7 kohdassa henkilökohtaisesta palkanosasta seuraavaa:

7. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet.

Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä.

Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysyvästi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuitenkaan laskea. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellisesti, jos siihen on asiallinen ja painava syy.

Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimusteksti on samansisältöinen myös seuraavissa työehtosopimuksissa (1.2.2010-31.12.2011 ja 1.1.2012-28.2.2014).

KANNE

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että sairaanhoitaja A:n kuukausipalkan määrä olisi tullut olla työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohdan nojalla 2.357,60 euroa 1.1.2009 lukien,

- velvoittaa Terveyspalvelualan Liitto ry:n korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut 14.383,35 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Sairaanhoitaja A on työskennellyt Attendo Terveyspalvelut Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 3.3.2008 lukien akuutilla jatkohoito- ja kuntoutusosastolla. Osaston toiminta siirtyi Lahden kaupungin kilpailutuksen tuloksena liikkeenluovutuksena Mediverkko Hoivapalvelut Oy:lle 1.1.2012 ja A siirtyi Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n palvelukseen vanhana työntekijänä.

A:n ja Attendon välisessä kirjallisessa työsopimuksessa palkaksi on työsuhteen alkaessa sovittu työehtosopimuksen mukaisen vaativuustason 4 mukainen peruspalkka 1.931,71 euroa kuukaudessa. Työsuhteen alkaessa A:lla on todettu olleen työkokemusta 6 vuotta 3 kuukautta. Vuosisidonnaiseksi palkanosaksi on työsopimuksessa sovittu 115,90 euroa kuukaudessa, mikä vastaa työehtosopimuksen mukaista kuutta prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisäksi A:lle on sovittu maksettavaksi henkilökohtaista palkanlisää 155,90 euroa kuukaudessa, joten hänen kokonaispalkkansa on ollut 2.203,51 euroa kuukaudessa. Vaikka A:n työsopimusta solmittaessa ei tarkemmin yksilöity henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteita, kriteereinä ja perusteena sen maksamiselle olivat työehtosopimuksen määräykset.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaisen 1.11.2008 toteutetun yleiskorotuksen (2,5 prosenttia) jälkeen A:n kuukausipalkka oli 2.258,60 euroa, josta tehtäväkohtainen palkka 1.980 oli euroa, vuosisidonnainen palkanosa 118,80 euroa ja henkilökohtainen palkanlisä 159,80 euroa.

Työnantajan olisi tullut 1.1.2009 lukien korottaa A:n vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa ja sen myötä kokonaiskuukausipalkkaa 99 eurolla. A:lla täyttyi seitsemän palvelusvuoden työkokemus joulukuussa 2008, joten hänen vuosisidonnaisen henkilökohtaisen palkanosan suuruus olisi tullut olla vähintään 11 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. A:n kuukausipalkan olisi siten tullut olla 1.1.2009 lukien 2.357,60 euroa (tehtäväkohtainen palkka 1.980 euroa, vuosisidonnainen palkanosa 217,80 euroa ja muu henkilökohtainen palkanlisä 159,80 euroa).

Mikäli työntekijän henkilökohtainen palkanosa on ennen seitsemän palvelusvuoden vuosisidonnaisuusportaan täyttymistä koostunut vuosisidonnaisesta osasta ja muusta henkilökohtaisesta palkanlisästä, työnantaja ei työehtosopimuksen mukaan ole oikeutettu rahoittamaan tätä vuosisidonnaisen palkanosan korotusta "syömällä" työntekijän muuta henkilökohtaista palkanlisää, joka on aikanaan työntekijälle myönnetty hänen henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vähene palvelusvuosien kertyessä, vaan yleensä pikemminkin tapahtuu päinvastoin.

Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisella osalla on haluttu taata työntekijälle vähintään 6 tai 11 prosentin henkilökohtaisen palkanosan suuruus riippumatta siitä, olisiko työntekijällä henkilökohtaisen palkanosan muilla kriteereillä mitattuna oikeutta henkilökohtaiseen palkanosaan laisinkaan. Mikäli työntekijälle on työehtosopimuksen henkilökohtaisen palkanosan perusteella olevien muiden kriteerien johdosta myönnetty ja maksettu henkilökohtaista palkanlisää, tulee tämän palkanlisän säilyä osana työntekijän kuukausipalkkaa silloinkin, kun henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnainen osa lisääntyy.

TSN ry:n tulkintaa tukee alan soveltamiskäytäntö. Esimerkiksi Terveystalo Oy, joka on suurin yksittäinen terveyspalvelualan työehtosopimuksen sitovuuden piirissä oleva työnantaja, soveltaa henkilökohtaista palkanosaa koskevaa määräystä siten, että henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnainen takuu ei vähennä jo aikaisemmin maksettua muuta henkilökohtaista palkanosaa.

Vastaajan vetoamat uuden palkkausjärjestelmän siirtymämääräykset koskevat eri asiaa kuin mistä nyt on kyse, eikä niillä ole tämän asian kannalta merkitystä.

Terveyspalvelualan työehtosopimus ei ole tulkinnallisessa yhteydessä kunta-alan työehtosopimuksen kanssa. TSN ry ei ole sopijapuoli KVTES:ssä. Kunta-alan tulkinta ei ole vastaajan väittämällä tavalla riidaton.

Asianosaisliittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa asiasta ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Terveyspalvelualan Liitto ry, Attendo Terveyspalvelut Oy ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja että Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 16.741,67 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksen 15 §:n 4 ja 7 kohdan mukaan työntekijän palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Muita palkanosia työehtosopimus ei tunne. Siten kaikki se, mikä ei kuulu tehtäväkohtaiseen palkanosaan, on henkilökohtaista palkanosaa ja päinvastoin. Henkilökohtaista palkanosaa tulee maksaa vähintään vuosisidonnaisen takuun verran, eikä työehtosopimus tunne henkilökohtaisesta palkanosasta erillistä vuosisidonnaista osaa.

Osapuolten yhteisen tarkoituksen ja työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohdan sanamuodon mukainen tulkinta on se, että mikäli henkilökohtaista palkanosaa on palvelusvuosien täyttyessä jo valmiiksi riittävä määrä, ei sitä enää erikseen koroteta. Tulkinta, jonka mukaan palvelusvuosien täyttyessä tulisi henkilökohtaisen palkanosan suuruudesta riippumatta maksaa lisää palvelusvuosien perusteella, on osapuolten neuvotteluiden aikaisen yhteisen tarkoituksen, tekstin sanamuodon sekä alan yleisen käytännön vastainen. Jos tällaisesta olisi ollut tarkoitus sopia, olisi se ilmaistu selvästi sopimustekstissä.

Palkkausjärjestelmää koskevien neuvottelujen pohjana oli kunta-alan tuolloinen sopimus, jonka tekstin sanamuotoa terveyspalvelualan työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohta pääosin vastaa. Kunta-alalla oli tuolloin käytössä Terveyspalvelualan Liitto ry:n näkemyksen mukainen vuosisidonnainen takuu. Tämä tukee sitä olettamaa, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena on ollut sopia vastaavasta järjestelmästä myös terveyspalvelualalla. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen kirjauksessa on vielä korostettu takuuluonteisuutta. Kunta-alan tulkinta on riidattomasti Terveyspalvelualan Liitto ry:n tulkinnan mukainen.

A:lle on 4.3.2008 sovittu maksettavaksi tehtäväkohtaista palkanosaa 1.931,71 euroa kuukaudessa, vuosisidonnaista palkanosaa 115,90 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaista palkanlisää 155,90 euroa kuukaudessa. Työehtosopimuksen mukaan vuosisidonnainen palkanosa ja henkilökohtainen palkanlisä lasketaan henkilökohtaiseksi palkanosaksi, joten A:lle on siten sovittu maksettavaksi työehtosopimuksen mukaista henkilökohtaista palkanosaa yhteensä 271,80 euroa kuukaudessa. 1.11.2008 toteutetun 2,5 prosentin yleiskorotuksen jälkeen A:n henkilökohtainen palkanosa on ollut yhteensä 278,60 euroa kuukaudessa ja tehtäväkohtainen palkka 1.980,00 euroa kuukaudessa.

A:n tehtäväkohtaisesta palkasta 1.980,00 eurosta 11 prosenttia on 217,80 euroa. A:n henkilökohtainen palkanosa on ollut yleiskorotuksen jälkeen 278,60 euroa, joten se on täyttänyt työehtosopimuksen vaatimukset. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilökohtainen palkanosa erikseen työsopimuksessa jaoteltu vuosisidonnaiseen takuuseen ja henkilökohtaiseen palkanlisään. Työnantaja ei siten ole ollut velvollinen korottamaan A:n henkilökohtaista palkanosaa seitsemän palvelusvuoden täyttyessä.

Vastaajan tulkintaa puoltavat uuden palkkausjärjestelmän siirtymämääräykset. Työehtosopimuksen 15 §:n 11 kohdan mukaan: "1.3.2008 lukien työntekijän vähimmäispalkka määräytyy uuden vaativuusryhmittelyn ja siihen liittyvän vuosisidonnaisen takuun mukaisesti." Uuden vaativuusryhmittelyn ja siihen liittyvän vuosisidonnaisen takuun mukaisesti, mikäli henkilökohtainen palkanosa on seitsemän vuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, ei työntekijälle enää erikseen tarvitse maksaa lisää henkilökohtaista palkanosaa/vuosisidonnaista osaa.

Työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohtaa on käytännössä sovellettu terveyspalvelualalla esitetyllä tavalla ja näin sitä on työnantajaliiton puolesta myös koulutettu vuodesta 2008 lähtien. Kantaja ei ole riitauttanut asiaa aiemmin.

Henkilökohtainen palkanosa ja vuosisidonnainen takuu on kirjattu A:n työsopimukseen normaalista käytännöstä ja työehtosopimuksessa sovitusta poikkeavalla tavalla. Normaalisti vuosisidonnaista takuuta ei erikseen nimetä eikä erotella muusta henkilökohtaisesta palkanosasta. Mikäli työtuomioistuin hyväksyy kantajan esittämän, ei ratkaisusta voi tehdä sitä johtopäätöstä, että kyseisen työehtosopimuskohdan tulkinta olisi sama myös tapauksissa, joissa on sovittu henkilökohtaisesta palkanosasta vuosisidonnaista takuuta erittelemättä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Terveyspalvelualan Liitto ry:n laatima terveyspalvelualan työsopimuslomake

2. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n laatima TSN-työsopimuslomake

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ohjeistus uudesta palkkausjärjestelmästä (sivu 8)

2. Koulutusmateriaali, Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä 2008 (dia 6)

3. TPL:n esitys palkkausjärjestelmäneuvotteluissa 17.4.2007 (sivu 5)

4. TPL:n esitys palkkausjärjestelmäneuvotteluissa 20.5.2007

5. TSN:n esitys 25.5.2007

6. TSN:n esitys 1.6.2007 (sivu 5)

7. Yhteinen esitys 1.6.2007, yhteenveto neuvotteluista

8. Yhteenveto 30.9.2007

9. KT:n yleiskirje 1/2004 (alleviivatut kohdat s. 2, 6, 7 ja erityisesti s. 8)

10. TSN:ltä neuvotteluissa saatu diasetti kunta-alan palkkausjärjestelmästä, s. 1 ja 6

11. Ote Tehyn lehdestä 4/2012

Kantajan henkilötodistelu

1. B

2. C

Vastaajan henkilötodistelu

1. D

2. E

3. F

4. G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja erimielisyys

Attendo Terveyspalvelut Oy:n palveluksessa sairaanhoitajana työskentelevälle sairaanhoitaja A:lle on työsopimuksessa 4.3.2008 sovittu maksettavaksi tehtäväkohtaista palkanosaa 1.931,71 euroa kuukaudessa, vuosisidonnaista palkanosaa 115,90 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaista palkanlisää 155,90 euroa kuukaudessa. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaisen 1.11.2008 toteutetun yleiskorotuksen jälkeen A:n kuukausipalkka on ollut 2.258,60 euroa, josta tehtäväkohtainen palkanosa on 1.980 euroa, vuosisidonnainen palkanosa 118,80 euroa ja henkilökohtainen palkanlisä 159,80 euroa.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohdan mukaan henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

A:lla täyttyi seitsemän palvelusvuoden työkokemus joulukuussa 2008. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n mukaan työnantajan olisi tullut 1.1.2009 lukien korottaa A:n vuosisidonnaista palkanosaa siten, että sen suuruus olisi ollut vähintään 11 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Terveyspalvelualan Liitto ry:n mukaan A:n henkilökohtaista palkanosaa ei ole tarvinnut erikseen korottaa, koska sitä on palvelusvuosien täyttyessä ollut jo valmiiksi riittävä määrä.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko henkilökohtaisella palkanosalla ns. leikkaantumisominaisuus eli sitä ei enää erikseen koroteta, jos sitä on palvelusvuosien täyttyessä jo valmiiksi riittävä määrä. Tähän kysymykseen liittyy erimielisyys siitä, muodostuuko henkilökohtainen palkanosa työehtosopimuksen mukaan yhdestä osasta vai kahdesta erillisestä osasta, vuosisidonnaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanlisästä.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä uudistettiin vuonna 2008, missä yhteydessä riidanalainen henkilökohtaista palkanosaa koskeva 15 §:n 7 kohdan määräys otettiin terveyspalvelualan työehtosopimukseen. Asiassa on esitetty kirjallisina todisteina (V3-V8) osapuolten sopimusneuvotteluissa tekemiä esityksiä määräyksen tekstiksi. Työtuomioistuimessa on lisäksi kuultu sopimusneuvotteluissa Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n puolelta mukana olleita B:tä ja C:tä sekä Terveyspalvelualan Liitto ry:n puolelta mukana olleita E:tä ja F:ää.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n 1.6.2007 tekemässä esityksessä (kirjallinen todiste V6) henkilökohtaista palkanosaa koskevan määräyksen ensimmäinen kappale on ollut sisällöltään seuraavanlainen: "Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa." Sana "lisäksi" on kuitenkin neuvottelussa vedetty yli eikä sitä ole otettu lopulliseen työehtosopimuksen tekstiin. Samalla on poistettu palkkamääräyksen ryhmittely kahteen osaan, jossa henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa on ollut erotettuna oman väliotsikkonsa alle.

B on kertonut, että sopimusneuvotteluissa keskusteltiin lähinnä siitä, missä tilanteissa henkilökohtainen palkanosa voi alentua, esimerkiksi jos työntekijän työtehtävät muuttuvat aikaisempaa vaativimmiksi. Neuvotteluissa ei keskusteltu siitä, miten henkilökohtainen palkanosa ja vuosisidonnainen takuu suhtautuvat toisiinsa. Vuonna 2011 asiasta keskusteltiin lyhyesti eräässä neuvottelussa, jolloin Terveyspalvelualan Liitto ry:n F ilmoitti, ettei vuosisidonnainen takuu syö henkilökohtaista palkanosaa. Sen jälkeen asia ei ole ollut esillä ennen nyt käsiteltävää tapausta. B oli ollut siinä käsityksessä, että osapuolet olivat yksimielisiä määräyksen tulkinnasta. Kunta-alan tuolloinen palkkajärjestelmä ei ollut terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän pohjana. Sopimusneuvotteluissa keskusteltiin kunta-alan järjestelmästä, mutta keskustelu oli luonteeltaan informatiivista. Tarkoituksena ei ollut luoda kunta-alan mukaista järjestelmää. B ei tunne kunta-alan järjestelmän yksityiskohtia.

C on kertonut, ettei sopimusneuvotteluissa keskusteltu siitä, miten henkilökohtainen palkanosa ja vuosisidonnainen takuu suhtautuvat toisiinsa. C:n käsityksen mukaan osapuolet olivat asiasta yksimielisiä. Erimielisyys tuli esille vasta nyt käsiteltävän tapauksen yhteydessä. Kunta-alan järjestelmää käytettiin sopimusneuvotteluissa yhtenä esimerkkinä muiden ohella. Kunta-alan järjestelmää ei käyty yksityiskohtaisesti läpi eikä terveyspalvelualan järjestelmä pohjaudu kunta-alan järjestelmälle. C tuntee kunta-alan palkkausjärjestelmän perusperiaatteet ja oli tietoinen siitä, ettei kunta-alalla henkilökohtainen palkanosa erikseen noussut, jos sitä oli jo riittävästi palvelusvuosien perusteella. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut luoda vastaavaa järjestelmää terveyspalvelualalle.

E on kertonut, että terveyspalvelualalla on perinteisesti seurattu hyvin tarkkaan kuntapuolen ratkaisuja ja sen takia myös uutta palkkausjärjestelmää luotaessa katseet kohdistuivat kunta-alan järjestelmään. Kunta-alan järjestelmää ei käytetty suoraan mallina, mutta sen perusrakenne ja -logiikka olivat terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän taustalla. Henkilökohtaisen palkanosan leikkautumisominaisuus oli neuvotteluissa esillä siten, että keskusteltiin palkanlisän takuuluontoisuudesta. Saattoi olla, ettei keskusteluissa nimenomaisesti käytetty sanaa leikkaantuminen, mutta tämän takuuluontoisuuteen kuuluvan piirteen oli E:n käsityksen mukaan täytynyt olla palkansaajapuolen neuvottelijoiden tiedossa.

F on kertonut, että uutta palkkausjärjestelmää luotaessa käytettiin TSN ry:n aloitteesta mallina kuntapuolen vastaavaa ratkaisua. TSN ry toi neuvotteluissa esille, että he haluavat samanlaisen palkkausjärjestelmän kuin kunta-alalla. Tehy ry:n Tarja Honkalampi kävi luennoimassa kuntapuolen järjestelmästä ja sopimusneuvotteluissa oli mukana kunta-alan koulutusmateriaaleja. F ei muista, että TSN ry olisi tuonut neuvotteluissa esille, että henkilökohtaista palkanosaa pitäisi korottaa yli takuuosan. Sana 'lisäksi' jätettiin kuitenkin osapuolten yhteisestä päätöksestä pois työehtosopimuksen tekstistä. Asian riitauttaminen tuli F:lle yllätyksenä eikä hän ymmärrä, miten TSN ry:lle olisi voinut jäädä toisenlainen käsitys määräyksen tulkinnasta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimen käytännössä on usein katsottu, että henkilökohtainen lisä, jota ei ole sovittu kiinteäksi, saattaa leikkaantua esimerkiksi palkkaryhmää muutettaessa tai palkankorotusten yhteydessä (ks. esim. TT 2009-4, TT 2007-61 ja TT 2006-108). Toisenlaiseen lopputulokseen on päädytty, jos henkilökohtaisen lisän pysyvyys on taattu työehtosopimuksen nimenomaisella määräyksellä (TT 1988-65).

Nyt esillä oleva asia koskee terveyspalvelualan työehtosopimuksen 15 §:ää, jossa on määräykset tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräyksen sanamuoto ja rakenne vastaavat paremmin Terveyspalvelualan Liitto ry:n esittämää tulkintaa, jonka mukaan työntekijän palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta ja sopimuksessa ei ole henkilökohtaisesta palkanosasta erillistä vuosisidonnaista osaa.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella työehtosopimusneuvotteluissa ei ole ollut esillä se, miten henkilökohtainen palkanosa ja vuosisidonnainen takuu suhtautuvat toisiinsa. E:n mukaan neuvotteluissa puhuttiin henkilökohtaisen palkanosan takuuluontoisuudesta. Tämä ei kuitenkaan vielä osoita, että osapuolet olisivat keskustelleet henkilökohtaisen palkanosan ns. leikkaantumisominaisuudesta.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on sopimusneuvotteluissa 1.6.2007 tehnyt esityksen, jossa on käytetty virkettä "Lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa". Tämä viittaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan siihen, että TSN ry:n ajatuksena on tuossa vaiheessa ollut, että henkilökohtainen palkanosa muodostuisi kahdesta erillisestä osasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta. Sana 'lisäksi' on kuitenkin vedetty yli eikä sitä ole otettu lopulliseen työehtosopimustekstiin. F on kertonut, että "lisäksi" sanan poistaminen työehtosopimuksen tekstistä oli osapuolten yhteinen päätös. Lopullisen työehtosopimustekstin mukaan "työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa".

Terveyspalvelualan Liitto ry:n mukaan terveyspalvelualan palkkausjärjestelmää koskevien neuvottelujen pohjana oli kunta-alan tuolloinen sopimus, jossa oli käytössä Terveyspalvelualan Liitto ry:n käsityksen mukainen vuosisidonnainen takuu. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on kiistänyt, että terveyspalvelualan työehtosopimus olisi tulkinnallisessa yhteydessä kunta-alan sopimuksen kanssa.

Molemmat osapuolet ovat vedonneet kantansa tueksi alan soveltamiskäytäntöön. Työtuomioistuimessa kuultu Terveyspalvelualan Liitto ry:n asiantuntija G on ollut yhteydessä noin kahteenkymmeneen liiton suurimpaan jäsenyritykseen ja selvittänyt vuosisidonnaisen takuun soveltamiskäytäntöä. G on kertonut, että suurin jäsenyritys Terveystalo soveltaa vuosisidonnaista takuuta osin kantajan ja osin vastaajan esittämällä tavalla. Edelleen G:n mukaan Mehiläinen, Attendo, SPR Veripalvelut ja Diacor Terveyspalvelut soveltavat määräystä vastaajan esittämällä tavalla. E ja C puolestaan ovat kertoneet, että Terveystalo ja Oulun Diakonissalaitos soveltavat määräystä kantajan esittämällä tavalla. B on kertonut, että nyt esillä olevasta kysymyksestä on tehty erimielisyyspöytäkirjat kahdessa yrityksessä yhteensä seitsemästä tapauksesta.

Soveltamiskäytäntö voi tulla sopimuksen tulkintaa ohjaavaksi perusteeksi, jos se on vakiintunutta ja osapuolten yhteisesti hyväksymää. Esitetyn selvityksen perusteella soveltamiskäytäntö ei nyt käsiteltävässä asiassa ole yhtenäistä eikä sopimusmääräykselle voida sen perusteella katsoa vakiintuneen tietynsisältöistä, yhteisesti hyväksyttyä merkitystä.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että sopimusmääräyksen sanamuoto ei tue Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n esittämää tulkintaa, jonka mukaan henkilökohtainen palkanosa muodostuisi kahdesta erillisestä osasta, vuosisidonnaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanlisästä. Näyttämättä on jäänyt, että osapuolet olisivat yhteisesti tarkoittaneet sopia, että työehtosopimuksen määräystä olisi tulkittava kanteessa esitetyllä tavalla eli siten, että vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa tulisi erikseen korottaa palvelusvuosien perusteella, vaikka henkilökohtainen palkanosa jo täyttäisi työehtosopimuksen vaatimukset. Asiassa ei myöskään ole näytetty, että määräystä olisi yhteisesti hyväksytysti ja vakiintuneesti sovellettu kantajan tulkinnan mukaisesti.

A:n tehtäväkohtaisesta palkasta 1.980,00 eurosta 11 prosenttia on 217,80 euroa. A:n henkilökohtainen palkanosa on ollut 1.11.2008 toteutetun yleiskorotuksen jälkeen 278,60 euroa, joten se on täyttänyt työehtosopimuksen 15 §:n 7 kohdan vaatimukset. Perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Terveyspalvelualan Liitto ry:n, Attendo Terveyspalvelut Oy:n ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta 16.741,67 euroa on paljoksuttu siltä osin kuin asian hoitamiseen on käytetty yli 50 tuntia sekä todistaja F:lle maksettua todistajanpalkkiota 150 euroa ylittäviltä osin. Vastaajan asiamiehen laskusta ilmenee, että jutun valmisteluun ja hoitamiseen on käytetty noin 69 tuntia. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet ja istuntojen kestot sekä asian merkitys vastaajalle työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 14.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan Terveyspalvelualan Liitto ry:n, Attendo Terveyspalvelut Oy:n ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 14.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgrén, Alanko, Löppönen, Schön ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.