Labour court allows union claim against Ministry for violating annual performance review contract terms.

Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus hyväksyttiin vastaajan myönnettyä sen oikeaksi.

Työnantaja oli tietensä rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun se ei ollut käynyt virkaehtosopimuksessa edelletyllä tavalla vuosittain kehityskeskusteluja virkamiehen kanssa.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Asiassa on järjestetty suulliset valmisteluistunnot 8.4.2014 ja 8.5.2014.

Työtuomioistuin on 14.5.2014 antamassaan päätöksessä katsonut, että osapuolten nimeämät kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu koskevat selvitettyjä tai asiaan vaikuttamattomia seikkoja, kun otetaan huomioon kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen sisältö sekä vastaajan suorittama kannevaatimuksen myöntäminen, eikä niitä tule oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n nojalla ottaa huomioon asiassa.

Asia on työtuomioistuimesta annetun lain 26 §:n nojalla siirretty neuvotteluistunnossa ratkaistavaksi.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Eviran ja toiselta puolelta muiden muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 4.2.2008 allekirjoitetussa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat:

1. aikaansaavuus ja työn laatu

2. ammatillinen ote ja monipuolisuus

3. yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

4. aktiivisuus, aloitteellisuus ja kehittämisote.

Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnit ja tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat myös muissa, alla mainituissa tapauksissa.

Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mikäli vuotuisissa kehityskeskusteluissa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt 14 vuotta tarkastuseläinlääkärinä Veljekset Rönkä Oy:n teurastamossa Kemissä. Hän työskenteli joulukuuhun 2013 saakka laitoksessa ainoana eläinlääkärinä.

Tarkentava virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana A:n henkilökohtainen suoriutuminen on arvioitu 24.3.2010 ja kesällä 2013.

Eviran HR-järjestelmään on 1.9.2013 merkitty, että A:n suoritustaso on alentunut ollen nyt 18. A:lle maksetaan edelleen palkkaa HEKO-prosentin 30,60 mukaan.

Tammikuussa 2013 pidettiin A:n tehtävänkuvan muuttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Työnantaja ilmoitti, että A:n tehtävänkuvasta poistetaan johtavan tarkastuseläinlääkärin tehtävät. Samalla ilmoitettiin, ettei muutos ole niin oleellinen, että se vaikuttaisi A:n palkkaukseen. Johtavan tarkastuseläinlääkärin tehtävät siirrettiin uudelle viranhaltijalle, joka aloitti joulukuussa 2013.

Kesäkuussa 2013 Evira käynnisti valtion virkamieslain mukaista varoitusta tai irtisanomista koskevan menettelyn A:ta vastaan. Kuulemistilaisuus asiassa pidettiin 12.8.2013 ja Evira antoi A:lle kirjallisen varoituksen 18.10.2013. Varoituksesta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Heinäkuussa 2013 aluejohtaja B arvioi A:n henkilökohtaista suoriutumista. Arvioinnin perusteella hän esitti esimiehilleen, että A:n henkilökohtaista suoriutumista alennettaisiin kahdella osa-alueella tasolta C tasolle B.

Evirassa käytössä olevassa palkkausjärjestelmässä on neljä henkilökohtaisen suoriutumisen osa-aluetta: 1) aikaansaavuus ja työn laatu, 2) ammatillinen ote ja monipuolisuus, 3) yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, 4) aktiivisuus, aloitteellisuus ja kehittämisote. Henkilökohtaista suoriutumista arvioitaessa kukin näistä osa-alueista arvioidaan viisiportaisella asteikolla (A, B, C, D, E). Tasolla C olevalla henkilöllä on kyseisellä osa-alueella hyvä, tehtävän odotuksia ja tavoitteita vastaava työskentelyote. Tasolla B olevalla henkilöllä on kyseisellä osa-alueella perusedellytykset tehtävän hoitoon kunnossa, mutta kehitettävää oman tehtävän kokonaisuuden hallinnassa. Tasolla D olevalla henkilöllä on kyseisellä osa-alueella odotukset selkeästi ylittävä työskentelyote.

Tarkastuseläinlääkäri vastaa ainoana toimivaltaisena viranomaisena lihantarkastuksesta ja

laitosvalvonnasta valvomassaan laitoksessa. Lihantarkastus ja siihen liittyvä hygienian valvonta ovat tärkeä osa elintarviketurvallisuuden varmistamista. Tarkastuseläinlääkäri tarkastaa eläimet ennen teurastusta ja sen jälkeen. Tarkastuseläinlääkäri vastaa myös eläinten hyvinvointivalvonnasta ja toimii teurastamossa ainoana eläinsuojelulainsäädännön ja eläintautilainsäädännön mukaisena toimivaltaisena viranomaisena.

A:n virkasuhde on 18.2.2014 irtisanottu päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen. A:lla ei ole työntekovelvollisuutta irtisanomisajalla. Irtisanomisesta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut Jukon pääluottamusmiehen ja Eviran välillä. Pöytäkirja, josta erimielisyys käy ilmi, on tarkastettu 5.11.2013. Valtion virkaehtosopimusasioista solmitun pääsopimuksen 5 §:n 6 momentin mukaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen kohdistuvasta erimielisyydestä ei käydä keskusneuvotteluja.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että tarkastuseläinlääkäri A:n tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustuva palkkausjärjestelmän mukainen HEKO-prosentti on edelleen 30,60, myös henkilökohtaista suoriutumista koskevan arvioinnin (9.7.2013 B / 31.7.2013 C / 13.8.2013 D) jälkeen, ja

- tuomitsee valtionvarainministeriön maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan virkaehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan 5 §:n rikkomisesta.

Perusteet

Kanteen tutkimisen edellytykset

Kanne ei ole ennenaikainen, vaikka A.n palkka ei ole vielä laskenut. Kaksivaiheisen menettelyn johdosta palkkaa voidaan alentaa vasta toisen, vähintään puolen vuoden päästä tapahtuvan arvioinnin jälkeen. Palkanalennus kuitenkin seuraa väistämättä, jos työnantajan jälkimmäinen arviointi on samansisältöinen kuin kesällä 2013 tehty arviointi.

A:n henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi

A:n henkilökohtaisessa suoriutumisessa ei ole tapahtunut tammikuun ja kesäkuun 2013 välisenä aikana sellaista muutosta, joka voisi johtaa arvioinnin alentamiseen kyseessä olevilla osa-alueilla. Useampaa kuin yhtä tekijää koskevan muutoksen tekeminen kerralla on erittäin harvinaista. Käytettävän asiakirja-aineiston perusteella jää epäselväksi, mihin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi kesällä 2013 perustuu.

A:n esimies ja henkilökohtaista suoriutumista koskevan alentamisesityksen tehnyt aluejohtaja B työskentelee Kuopiossa eikä hän ole nähnyt A:ta työssään. B aloitti aluejohtajana vasta helmikuussa 2013.

Yksin työskentelevän tarkastuseläinlääkärin suoriutumisen arviointi on haasteellista. Tarkastuseläinlääkärillä on huomattava vastuu kannettavanaan, eikä hänen työssä suoriutumistaan voi kukaan teurastamossa arvioida reaaliaikaisesti. Lähiesimies työskentelee monen sadan kilometrin päässä eikä näe tarkastuseläinlääkäriä työssään. Evira auditoi lihanjalostuslaitoksia ja auditointiraporttien perusteella teurastamo, jossa A työskentelee, pärjää vertailussa hyvin. A:n työn laadussa ei tällä perusteella ole huomauttamista.

Osa-alue 2 - ammatillinen ote ja monipuolisuus

A:n suoriutuminen osa-alueella 2 on edelleen luokassa C. Otsikkoa vastaava kuvaus on kirjattu seuraavasti: "Toiminta tehtävänkuvan sisällä on itsenäistä ja täysipainoista ja vastaa hyvin tehtävänkuvaa."

Lähiesimiehen arvion mukaan A:n perustyön hallinta on monilta osin kunnossa, mutta itsenäinen ja täysipainoinen työskentelytapa on jossain määrin haasteellista ja tarvitsee tukea. Tämä tulee esille tavanomaisesta poikkeavissa työtehtävissä, joissa tarvitaan uutta tai erilaista toimintatapaa. Kantajan näkemyksen mukaan A on toiminut kuten vastuullinen virkamies ja tiedustellut esimiehiltä ohjeita poikkeuksellisissa tilanteissa.

Lähiesimies on tuonut arvioinnissaan esille kehittymisehdotuksia liittyen valvonnan erilaisten ohjauskeinojen käyttämiseen, työnjaon kehittämiseen lihantarkastajan kanssa, laitoksen hyväksymisasioihin ja tiedottamiseen ulkopuolisille viranomaisille. Nämä ehdotukset ovat epäselviä. Tarkastuseläinlääkärin tehtäviä ei ole mahdollista delegoida lihantarkastajalle, koska tarkastuseläinlääkärin tehtävät ja vastuu on määritelty tarkasti lainsäädännössä. Laitosten hyväksyminen on Eviran toimivallassa eikä tarkastuseläinlääkärillä ole hyväksymisasioissa tiedottajan tehtäviä.

Osa-alue 3 - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

A:n suoriutuminen osa-alueella 3 on edelleen luokassa C. Otsikkoa vastaava kuvaus on kirjattu seuraavasti: "Tehtävän edellyttämät hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ilmenevät hyvänä ja rakentavana yhteistyönä sekä ristiriitojen ennalta ehkäisemisenä."

Suoriutumisen alentamisen perusteena on käytetty A:lle vuonna 2011 annettua huomautusta. Huomautus on ollut perustelematon eikä laitoksen henkilökuntakaan ole suostunut ottamaan asiaan yksityiskohtaista kantaa. Asialla ei voi olla merkitystä enää vuonna 2013.

Tarkastuseläinlääkärin tehtävään liittyy sisään rakennettu jännite. Tarkastuseläinlääkäri valvoo lainsäädännön toteutumista teurastamoissa ja laitoksissa. Valvonta edellyttää uusien lainsäädännöllisten vaatimusten täytäntöönpanoa, jotka puolestaan edellyttävät lähes aina taloudellista panostusta. Tarkastuseläinlääkäri toimii työssään yksin siten, että Eviran tuki pääsääntöisesti puuttuu toimenpidetasolla. Yrityksen johto valittaa helposti Eviraan tarkastuseläinlääkärin vaatimista uusista vaatimuksista, korjauksista tai hygieniahuollon parannuksista. Ristiriitatilanteiden syntyminen on näissä tilanteissa mahdollista ja ajoittain jopa todennäköistä.

A:n suoriutumisen taso ei ole laskenut myöskään osa-alueella 1 - aikaansaavuus ja työn laatu.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Evirassa ei ole käyty kehityskeskusteluja virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla vuosittain. A:n kanssa on täydentävän virkaehtosopimuksen voimaantulon jälkeen eli vuoden 2008 alusta lukien käyty kehityskeskustelut vain vuosina 2010 ja 2013.

Evira on käyttänyt henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin perusteena aikaisempaan palvelusaikaan perustuvaa ikälisähistoriaa, vaikka virkaehtosopimus ei tunne tällaista menettelyä. Niiden virkamiesten, joilla oli aikaisemmassa palkkausjärjestelmässä useita ikälisiä, oli mahdollista saada uudessa järjestelmässä korkeampi HEKO-prosentti.

A:n HEKO-prosentin alennus on merkitty HR-järjestelmään 1.9.2013, vaikka virkaehtosopimuksessa edellytettyä toista arviointia ei ole tehty.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö ensisijaisesti myöntää, että A:lle tällä hetkellä maksettavan palkan perusteena oleva HEKO-prosentti on 30,60. Toissijaisesti valtiovarainministeriö katsoo kanteen ennenaikaiseksi, koska toista arviointia ei ole tehty. Edelleen valtiovarainministeriö vaatii, että kanne joka tapauksessa hylätään.

Perusteet

Evira ei tule suorittamaan virkaehtosopimuksessa edellytettyä toista arviointia A:n irtisanomisaikana.

A:n henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi

Osa-alue 2 - ammatillinen ote ja monipuolisuus

A:n tehtävä on Evirassa vaativuustasolla 9. Tämä tarkoittaa kyseistä vaativuustasoa koskevan viitetehtävän mukaan vaativaa itsenäistä päätöksentekoa ja ongelmanratkaisukykyä, nuorempien kollegoiden opastusta, tukemista ja perehdyttämistä. Tehtävässä on myös pystyttävä arvioimaan eri lähteistä saatujen tietojen luotettavuutta sekä yhdistelemään, tulkitsemaan ja soveltamaan tietoa ratkaisujen löytämiseksi sekä näkemään laajasti kokonaisuuksia ja innovoimaan tehtäväalueella uusia haasteita ennakoiden ja ratkoen.

A:n selviytyminen tehtävästä, jossa tarvitaan muun ohessa vaativaa itsenäistä päätöksentekoa ja ongelmanratkaisukykyä, ei ole hyvällä, odotuksia vastaavalla tasolla. Hän on tasolla B, jolloin hän selviytyy hyvin osasta tehtävästä, mutta tarvitsee ohjausta, tukea tai kehittämistä, jotta hän kykenee toimimaan omassa tehtäväkokonaisuudessaan.

Ongelmat tavanomaisista poikkeavissa työtehtävissä, joissa tarvitaan uutta tai erilaista toimintatapaa, ovat tulleet esille esimerkiksi järjestettäessä luomutarkastusta A:n valvomaan teurastamoon ja yritettäessä järjestää lihantarkastajan oppisopimuskoulutusta kyseiseen teurastamoon. Samoin ongelmat on havaittu esimerkiksi yritettäessä järjestää ns. sivutuotetarkastuksia kyseisessä teurastamossa. A on myös edellyttänyt, että kaikki työmääräykset annetaan hänelle kirjallisesti väärinkäsitysten välttämiseksi.

Lähiesimiehen suoriutumisarviossa tekemät kehittymisehdotukset ovat selkeitä. Esittäessään henkilön suoriutumisarviota alennettavaksi on esimiehen hyvä laittaa näkyviin myös toimenpiteitä, joilla henkilö estää suoriutumisensa alenemisen.

Osa-alue 3 - yhteistyö ja vuorovaikutustaidot

A:n suoriutumistason alentamisen perusteena ei ole ollut yksistään vuonna 2011 annettu huomautus. Huomautuksen antaminen on kerrottu esimerkkinä siitä, mihin huono yhteistyötilanne valvottavan laitoksen kanssa on johtanut. Vaikka huomautus on annettu loppuvuodesta 2011, ei tilanne ole korjaantunut sen jälkeen. Valvottava teurastamo on säännöllisesti raportoinut yhteistyöongelmista. Eviran tekemien selvitysten perusteella asiassa ei ole kysymys valvojan ja valvottavan välisistä valvojan henkilöstä johtumattomista ristiriitaisuuksista. Myös muilta tahoilta on saatu valvonnan toimivuudesta ja tarkastuseläinlääkärin toimintatavoista ja käytöksestä yhteneväistä palautetta eri tahoilta vuosien ajan.

A:n on arvioitu olevan tasolla B eli vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoissa suhteessa tehtävänkuvaan on kehitettävää. Tarkastuseläinlääkäri toimii tehtävänkuvansa mukaisesti valvontaviranomaisen edustajana teurastamossa.

Osa-alue 1 - aikaansaavuus ja työn laatu

A:n aikaisempi heko-prosentti 30,60 on koostunut kolmesta tason C (hyvä, odotuksia vastaava suoriutuminen) ja yhdestä tason D (odotukset ylittävä suoriutuminen) arviosta. Osa-alue 1 on vuonna 2010 asetettu tasolle D, koska sen on ajateltu olevan ikälisän saamista korvaava toimenpide. Palkkausjärjestelmän soveltamiskäytännössä on ollut vielä viime vuosina tällaisia epäjohdonmukaisuuksia, mutta niistä on nyt päästy eroon. Kesällä 2013 A:n henkilökohtaista suoriutumista muutettiin myös siten, että osiota "aikaansaavuus ja työnlaatu" alennettiin tasolta D tasolle C.

Teurastamossa on jo vuosia ollut tilanne, jossa kokoaikaiselle ja kyseisessä teurastamossa pitkään työskennelleelle A:lle on kertynyt ylitöitä, vaikka kyseisen teurastamon valvontaan riittäisi kaikkiin teurastamoihin sovellettavan resurssikartoituksen perusteella osa-aikainenkin tarkastuseläinlääkäri. Lisäksi A:n ja teurastamon työntekijöiden työaikaraportteja vertailtaessa on käynyt ilmi, että A viettää säännöllisesti teurastamolla aikaa teurastuksen jo loputtua. Tästä huolimatta osa tarkastuseläinlääkärin työhön kuuluvista asioista (mm. valvonnan dokumentointi, sivutuotetarkastukset) on jäänyt tekemättä. A:n ollessa vuorotteluvapaalla ja opintovapaalla ei hänen sijaisilleen kertynyt ylitöitä vastaavasti.

A:n tehtävä teurastamon ainoana tarkastuseläinlääkärinä on vaativuustason 9 tehtävä, kun tavallinen tarkastuseläinlääkäri vaativuustasolla 8. Korkeammalla vaativuustasolla myös henkilökohtaiselta suoriutumiselta vaaditaan enemmän.

Muita henkilökohtaiseen arviointiin liittyviä seikkoja

Tarkentavan virkaehtosopimuksen määräykset eivät estä sitä, että henkilökohtaista suoriutumista alennetaan samalla kerralla useammalla kuin yhdellä osa-alueella. Normaalitilanteessa korotukset ja pudotukset kohdistuvat yhteen tekijään kerrallaan, mutta tästä linjauksesta on voitava poiketa tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa. A:n kohdalla suoriutumisarvion alentaminen on ollut perusteltua.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen määräykset eivät estä myöskään sitä, että suoriutumisarvion tekee eri paikkakunnalla oleva esimies. Eviralla on toimintaa usealla paikkakunnalla eikä A ole ainoa Eviran virkamies, jonka esimies on eri paikkakunnalla. Tämä on ollut tiedossa myös palkkausjärjestelmää luotaessa.

A:n suoritustaso ei ole laskenut yhtäkkiä tammikuun ja kesäkuun 2013 välisenä aikana, vaan kyseessä on pidemmän aikavälin ilmiö. Tammikuun 2013 neuvottelut koskivat A:n tehtävänkuvan muutosta eikä hänen henkilökohtaista suoriutumistaan tuolloin arvioitu palkkausjärjestelmän kannalta. A:n henkilökohtaista suoriutumista ei käsitelty myöskään 12.8.2013 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

A:n kanssa ei ole käyty kehityskeskusteluja virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla vuosittain. Kyseessä ei ole sellainen virkaehtosopimuksen tahallinen rikkomus, josta olisi syytä tuomita hyvityssakkoon. A:lle ei ole koitunut rahallista vahinkoa kehityskeskustelujen väliin jäämisestä. Vuonna 2009 A oli kehityskeskustelujen aikaan vuorotteluvapaalla.

Evirassa on pyritty siihen, että kehityskeskustelut käytäisiin. Asiasta on ollut informaatiota viraston intranetissä ja siitä on kerrottu sekä esimiehille että henkilöstölle suunnatuissa infotilaisuuksissa. Omat haasteensa toiminnan sujuvuuden varmistamiselle on asettanut Eviran sijoittuminen usealle paikkakunnalle. Teurastamoja valvova Eviran henkilökunta on hallinnollisesti sijoitettu Eviran lihantarkastusyksikköön. Yksikössä on virka- tai työsuhteista henkilöitä lähes 110 ja lisäksi yksikön tehtäviä hoitaa noin 40 palkkioperusteista henkilöä. Henkilöstön lukumäärän ja alueellisen hajanaisuuden vuoksi tiedonkulku ja asioiden organisointi on haastavaa. Vuoden 2013 alusta yksikössä siirryttiin uuteen, kokoaikaiseen aluejohtajajärjestelmään, jonka seurauksena tilanne on parantunut. Olisi kohtuutonta tuomita hyvityssakko vaiheessa, jossa alkuvaikeuksien jälkeen on päästy parempaan tilanteeseen.

Kehityskeskustelut eivät ole ainoa tapa jakaa tietoa ja vuorovaikuttaa. Lihantarkastusyksikössä järjestetään vuosittain tarkastuseläinlääkäreiden päivät sekä paljon muita koulutustilaisuuksia.

Virkamiehille, joilla oli aikaisemmassa palkkausjärjestelmässä useita ikälisiä, ei ole automaattisesti annettu Eviran palkkausjärjestelmässä korkeampaa HEKO-prosenttia. A:n pitkähköä kokemusta pidettiin tässä yksittäistapauksessa suoriutumistasoa nostavana tekijänä työn laatua ja aikaansaavuutta arvioitaessa. Tieten rikkomista koskevan vaatimus ei tältä osin liity kantajan vahvistusvaatimukseen.

Evira on toiminut virkaehtosopimuksen mukaisesti, kun se on merkinnyt HEKO-prosentin alennuksen HR-järjestelmään. Mahdollinen palkanalennus voi tulla voimaan vasta toisen arvioinnin jälkeen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteen vahvistusvaatimus

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että tarkastuseläinlääkäri A:n tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustuva palkkausjärjestelmän mukainen HEKO-prosentti on edelleen 30,60, myös henkilökohtaista suoriutumista koskevan arvioinnin jälkeen.

Valtiovarainministeriö on myöntänyt, että A:lle tällä hetkellä maksettavan palkan perusteena oleva HEKO-prosentti on 30,60.

Oikeudenkäynnissä tapahtunut kanteen myöntäminen merkitsee vastaajan suostumusta siihen, että asiassa annetaan sisällöltään kanteen mukainen tuomio. Jutussa, jossa sovinto on sallittu, myöntäminen aikaansaa sen, että kannevaatimus hyväksytään yksinomaan myöntämisen perusteella.

Valtiovarainministeriö on myöntänyt kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen oikeaksi.

Kanteen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Virkaehtosopimuksen vastainen menettely

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että valtiovarainministeriö tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan virkaehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan 5 §:n rikkomisesta. Kanteen mukaan Evirassa ei ole käyty kehityskeskusteluja virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla vuosittain. Lisäksi Evira on käyttänyt henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin perusteena aikaisempaan palvelusaikaan perustuvaa ikälisähistoriaa, vaikka virkaehtosopimus ei tunne tällaista menettelyä. Edelleen A:n HEKO-prosentin alennus on merkitty HR-järjestelmään 1.9.2013, vaikka virkaehtosopimuksessa edellytettyä toista arviointia ei ole tehty.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaan henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Valtiovarainministeriö on myöntänyt, ettei A:n kanssa ole käyty kehityskeskusteluja vuosittain. Täydentävän virkaehtosopimuksen voimaantulon jälkeen eli vuoden 2008 alusta lukien A:n kanssa on käyty kehityskeskustelut vuosina 2010 ja 2013. Vuonna 2009 A oli kehityskeskustelujen aikaan vuorotteluvapaalla. Työtuomioistuin katsoo, että valtiovarainministeriö on rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta, kun A:n kanssa ei ole käyty vuosittain kehityskeskusteluja. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että kehityskeskustelujen laiminlyönti olisi koskenut muita henkilöitä kuin A:ta.

A:n HEKO-prosentin alennus on merkitty Eviran HR-järjestelmään 1.9.2013. A:lle on kuitenkin maksettu edelleen palkkaa HEKO-prosentin 30,60 mukaan, koska mahdollinen palkanalennus voi tulla voimaan vasta toisen arvioinnin jälkeen. Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten ja milloin HEKO-prosentin muutokset tulee kirjata tietojärjestelmään. Työtuomioistuin katsoo, ettei valtiovarainministeriö ole tältä osin rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta.

Hyvityssakko

Valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Valtiovarainministeriön on edellä todettu rikkoneen tarkentavaa virkaehtosopimusta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, kun A:n kanssa ei ole käyty vuosittain kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelut ovat jääneet käymättä vuosina 2011 ja 2012. Vuonna 2009 A oli kehityskeskustelujen aikaan vuorotteluvapaalla. Tarkentavan virkaehtosopimuksen määräys on selvä ja valtiovarainministeriö on myöntänyt rikkoneensa sitä. Asiassa ei ole valtion virkaehtosopimuslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa kokonaan tuomitsematta. Työtuomioistuin katsoo, että laiminlyöntiä on kuitenkin pidettävänä vähäisenä, mikä on muiden seikkojen ohella otettu huomioon hyvityssakon määrässä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että tarkastuseläinlääkäri A:n tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustuva palkkausjärjestelmän mukainen HEKO-prosentti on edelleen 30,60, myös henkilökohtaista suoriutumista koskevan arvioinnin (9.7.2013 B / 31.7.2013 C / 13.8.2013 D) jälkeen,

- tuomitsee valtionvarainministeriön maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa tarkentavan virkaehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan 5 §:n rikkomisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Niittylä, Hämäläinen ja Kirvesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.