Labor court rules that returning to work after overtime counts as alert work if the employee was absent from the main site.

Kysymys siitä, täyttyvätkö työehtosopimuksessa tarkoitetun hälytystyön edellytykset tilanteessa, jossa työntekijä kutsutaan tekemään työtä, kun hän on palaamassa edelliseltä säännöllisen työajan ulkopuoliselta työtehtävältä takaisin varsinaiselle työpaikalle.

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Energiateollisuus ry

KUULTAVA

Koillis-Lapin Sähkö Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.4.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä toiselta puolen muun ohella Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä ajaksi 2010 - 2014 solmitussa sähköalan TES - Energia - ICT-verkosto -työehtosopimuksessa on seuraava määräys:

25 Hälytystyö

25.1 Hälytystyötä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja jossa työntekijä joutuu työpaikalta jo poistuttuaan tulemaan takaisin työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista - kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

25.2 Hälytystyöstä maksetaan hälytysraha, joka määräytyy kutsun antamisajankohdan mukaan seuraavasti: ---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Koillis-Lapin Sähkö Oy:n asentaja A työskenteli 27.8.2013 säännöllisen työaikansa kello 7.00 - 15.30 varsinaisella työpaikallaan Sallassa. A oli sopinut työnantajansa kanssa siirtyvänsä säännöllisen työajan jälkeen työskentelemään ylityöhön Kemijärvelle. A lähti Kemijärvelle yhtiön autolla kotoaan Sallasta kello 17.00. Matkaa työkohteeseen oli noin 70 kilometriä.

A oli palaamassa edellä mainitulta ylityötehtävältään Kemijärveltä takaisin varsinaiselle työpaikalleen Sallaan palauttamaan työssä käyttämiään tarvikkeita ja työvälineitä. Matka-aika ylityöstä palattaessa oli A:n työaikaa. Matkan aikana työnantajan edustaja soitti A:lle kello 21.30 pyytäen A:ta ja toista mukana ollutta asentajaa uudelle työtehtävälle Särkelään. Toisen asentajan osalta kyse oli varallaoloon liittyvästä työtehtävästä. Särkelä sijaitsee Sallan kunnan alueella samassa suunnassa kuin A:n varsinainen työpaikka. Särkelässä suoritettavassa työtehtävässä oli kysymys muuntajan viallisen sulakkeen vaihtamisesta. Myös tämän työtehtävän ajalta A:lle maksettiin työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus. A ja toinen asentaja saapuivat työtehtävältään Särkelästä takaisin varsinaiselle työpaikalleen Sallan kirkonkylälle noin kello 00.00.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, täyttyvätkö hälytystyön edellytykset tilanteessa, jossa työntekijä kutsutaan tekemään työtä, kun hän on palaamassa edelliseltä säännöllisen työajan ulkopuoliselta työtehtävältä takaisin varsinaiselle työpaikalle.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että asentaja A on 27.8.2013 tehnyt työehtosopimuksen 25.1 kohdan mukaista hälytystyötä, josta Koillis-Lapin Sähkö Oy on velvollinen työehtosopimuksen 25.2 kohdan mukaisesti maksamaan A:lle hälytysrahan ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työntekijä oli kotimatkalla Sallaan ennalta sovitulta ylityötehtävältä Kemijärveltä. Hälytys tuli kesken matkan ja molemmat autossa olleet asentajat määrättiin hoitamaan sitä. Tilanteessa täyttyivät kaikki hälytystyön edellytykset: hälytys, ei ollut työpaikalla, oli työajan ulkopuolella ja seuraava työvuoro alkoi vasta aamulla kello 7.00. Hälytystyön edellytyksiä arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, että matka-aika ylityöstä palattaessa oli A:n työaikaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Koillis-Lapin Sähkö Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n tekemä työ ei ollut työehtosopimuksen 25 kohdassa tarkoitettua hälytystyötä eikä A:lla siten ole oikeutta määräyksen mukaisiin korvauksiin. Työehtosopimuksen 25.1 kohdassa mainittujen neljän edellytyksen tulee täyttyä, jotta kyseessä olisi hälytystyö. Näistä edellytyksistä ei tässä tapauksessa täyty vaatimus "työntekijä joutuu työpaikalta poistuttuaan tulemaan takaisin töihin".

Koillis-Lapin Sähkö Oy:ssä noudatetun käytännön mukaan matka-aika ylityöstä palattaessa on työaikaa ja siltä maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaisine ylityökorvauksineen. A oli siten edelleen työajalla työnantajan soittaessa ja pyytäessä häntä suorittamaan sulakkeen vaihtotyön Särkelässä. A oli liikkeellä yhtiön autolla ja hänellä oli kyydissään tarvittavat työvälineet ja muut työhön liittyvät varusteet sekä toinen asentaja. Matka-aika työkohteen ja varsinaisen työpaikan välillä on myös tällä perusteella katsottava A:n työajaksi.

Työehtosopimuksen hälytystyötä koskevan määräyksen tarkoituksena on korvata sitä haittaa, joka työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuu hänen lähtiessään vapaa-ajaltaan takaisin työpaikalle. Työpaikalta poistumisella ei työehtosopimuksen 25.1 kohdassa tarkoiteta eikä ole koskaan tarkoitettukaan yksinomaan konkreettista fyysisestä työpaikasta tai työkohteesta poistumista, vaan työntekijän poistumista viettämään vapaa-aikaansa siten, että hän palaa vapaa-ajalta uudelleen töihin ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista.

A ei ollut kutsun saadessaan ja töihin lähtiessään vapaa-ajallaan, vaan edelleen työajalla, jolta hänelle maksettiin palkkaa. Työaika on päättynyt vasta A:n lähdettyä kotiin varsinaiselta työpaikaltaan työvälineiden palauttamisen jälkeen. Työnantajan kutsun saadessaan A oli edelleen töissä palaamassa erityiseltä työpaikalta Kemijärveltä takaisin varsinaiselle työpaikalleen Sallaan. Näin ollen kysymys ei ole työehtosopimuksen 25 kohdassa tarkoitetusta hälytystyöstä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, täyttyvätkö työehtosopimuksen 25 kohdassa tarkoitetun hälytystyön edellytykset tilanteessa, jossa työntekijä kutsutaan tekemään työtä, kun hän on palaamassa edelliseltä säännöllisen työajan ulkopuoliselta työtehtävältä takaisin varsinaiselle työpaikalle. Kyseisen sopimusmääräyksen mukaan hälytystyötä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja jossa työntekijä joutuu työpaikalta jo poistuttuaan tulemaan takaisin työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista - kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

Koillis-Lapin Sähkö Oy:n asentaja A oli 27.8.2013 palaamassa ylityötehtävältä takaisin varsinaiselle työpaikalleen palauttamaan työssä käyttämiään tarvikkeita ja työvälineitä. Matka-aika ylityöstä palattaessa oli A:n työaikaa. Matkan aikana työnantajan edustaja soitti A:lle ja pyysi hänet uudelle työtehtävälle. Kantajan mukaan käsillä olevassa tapauksessa täyttyvät kaikki hälytystyön edellytykset. Vastaajan näkemyksen mukaan hälytystyön edellytykset eivät täyty, koska A ei ollut hälytyskutsun saadessaan poistunut työpaikaltaan viettämään vapaa-aikaansa vaan oli edelleen työajalla.

Työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräyksen 25.1 kohdan sanamuoto vastaa enemmän kantajan esittämää tulkintaa. Sopimusmääräyksestä ei ole pääteltävissä, että työpaikalta poistuminen edellyttäisi vastaajan esittämällä tavalla sitä, että työntekijä olisi poistunut viettämään vapaa-aikaansa. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että sopijapuolet olisivat yhteisesti tarkoittaneet sopia muusta kuin mitä määräyksen sanamuodon yleiskielen mukainen merkitys osoittaa tai että määräystä olisi vakiintuneesti ja yhteisesti hyväksytysti sovellettu toisin. Hälytystyön edellytyksiä arvioitaessa merkitystä ei siten ole sillä, että matka-aika palattaessa ylityöstä varsinaiselle työpaikalle on ollut A:n työaikaa.

A oli hälytyskutsun saadessaan jo poistunut sekä varsinaiselta työpaikaltaan että erityiseltä työntekemispaikaltaan ja joutunut tulemaan takaisin työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista. Näin ollen hänen tekemänsä työ on ollut työehtosopimuksen 25.1 kohdan mukaista hälytystyötä.

Edellä mainituilla perusteilla kanteen vahvistusvaatimus tulee hyväksyä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Sähköalojen ammattiliitto ry:n hyväksi. Energiateollisuus ry on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään hyväksytty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että asentaja A on 27.8.2013 tehnyt työehtosopimuksen 25.1 kohdan mukaista hälytystyötä, josta Koillis-Lapin Sähkö Oy on velvollinen työehtosopimuksen 25.2 kohdan mukaisesti maksamaan A:lle hälytysrahan ja

- velvoittaa Energiateollisuus ry:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Almgren, Alanko, Löppönen, Schön ja Kuoppamäki jäseninä. Esittelijä on ollut Pöllänen.

Tuomio on yksimielinen.