Labour court dismisses union appeal, upholding employer's right to terminate fixed-term contracts for valid economic reasons.

Yhtiö oli irtisanottuaan työntekijän työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla solminut työntekijän kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Koska yhtiön työtarve ei ollut pysyvä, sillä oli ollut työsopimuslain mukainen perusteltu syy määräaikaisten työsopimusten solmimiselle. (Ään.)

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

TP-Tuotantoautomaatio Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimusta koskeva riita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on 15.8.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt Teknologiateollisuus ry:n esittämän työtuomioistuimen toimivaltaa koskevan oikeudenkäyntiväitteen.

Suullinen valmistelu 21.10.2013.

Pääkäsittely 16.12.2013.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen 24.10.2011-31.10.2013 liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 §

Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

- - -

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

17 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojasopimuksen soveltamispöytäkirja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A on työskennellyt TP-Tuotantoautomaatio Oy:n palveluksessa sähköasentajana toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 31.5.2000 alkaen. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen 30.11.2010 tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Työsuhde päättyi 31.3.2011.

A palkattiin irtisanomisen jälkeen uudelleen yhtiön palvelukseen useilla määräaikaisilla välittömästi tai lähes välittömästi toisiaan seuranneilla työsopimuksilla. Määräaikaisten työsopimusten kestot olivat 11.4.-5.5.2011, 6.5.-29.7.2011, 8.8.-18.8.2011, 19.8.-2.9.2011, 12.9.-30.9.2011, 21.10.-27.11.2011 ja 21.12.2011-5.2.2012 ja 6.2.-24.2.2012.

Työtodistuksesta 31.3.2011 ilmenee, että A:n tehtävät ovat 31.5.2000-31.3.2011 olleet pääasiassa toimistosaneeraus- ja teollisuussähköasennuksia. Määräaikaisia jaksoja 11.4.-29.7.2011, 8.8.-2.9.2011 ja 21.12.2011-24.2.2012 koskevista työtodistuksista ilmenee, että A:n tehtävät ovat myös näiden aikana olleet pääasiassa toimistosaneeraus- ja teollisuussähköasennuksia. Määräaikaisuuden 12.9.-30.9.2011 aikana A:n työtehtävät ovat olleet toimistosaneerauksen sähköasennuksia ja määräaikaisuuden 21.10.-27.11.2011 aikana laitesähköasennuksia.

TP-Tuotantoautomaatio Oy:n liikevaihto ja tulos:

Tilikausi........................ Liikevaihto.................. Tulos

6/2008-5/2009............... 4.239.908 €............... +154.220 €

6/2009-5/2010............... 2.574.111 €............... -128.709 €

6/2010-10/2010 (5 kk).... 1.074.439 € ...............-128.264 €

Vaadittujen korvausten laskentatapa on riidaton.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta neljän kuukauden palkkaa vastaavat 8.582,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.2.2012 lukien,

- velvoittaa TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle lomakorvauksena irtisanomisajalle 965,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.2.2012 lukien,

-velvoittaa TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaavat 38.620,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja TP-Tuotantoautomaatio Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n työsuhde

A:n tehtävät ovat määräaikaisissa työsuhteissa olleet pääasiassa samat kuin toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa.

Yhtiöllä ei ole ollut perusteltua syytä solmia A:n kanssa määräaikaisia työsopimuksia, eikä A:lle ole tällaisia perusteita myöskään ilmoitettu. Määräaikaisista sopimuksista yksi, 21.10.2011 ja 27.11.2011 väliseksi ajaksi sovittu, oli ollut työkohtainen, mutta muiden nojalla A työskenteli useissa työkohteissa. Määräaikaisen työsopimuksen työkohtaisuus on toisaalta vain keino määritellä määräajan kesto, mutta työkohtaisuus ei sinänsä ole määräaikaisuuden perusteltu syy.

A:n määräaikaiset työsopimukset ovat kestäneet yhteensä 8,5 kuukautta eli varsin pitkään. Määräaikaisten sopimusten yhteenlaskettu kesto osoittaa yhtiön työvoiman tarpeen pysyväksi.

Koska yhtiöllä ei ole ollut pätevää syytä solmia A:n kanssa peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteita, on hänen työsuhteensa katsottava olleen voimassa toistaiseksi 31.5.2000 lukien.

Irtisanomisperusteen olemassaolo

Yhtiöllä ei ole ollut 24.2.2012 perustetta päättää A:n työsuhdetta, koska yhtiöllä on tuolloin ollut työvoiman tarvetta. Irtisanomisperustetta ei ole ollut myöskään syksyllä 2010.

TP-Tuotantoautomaatio Oy:n tilikautta 1.6.2011-31.5.2012 koskevasta toimintakertomuksesta ilmenee, että vaikka yhtiön liiketulos oli mainittuna aikana 353.195 euroa tappiollinen, oli sen toiminnallinen liiketulos 211.000 euroa positiivinen. Tuloksen tappiollisuus johtui yhtiön asiakaskunnassa ja lähipiirissä tapahtuneiden konkurssien aiheuttamista menetyksistä saamisissa. Tuloksen tappiollisuus ei siten osoita, että toiminta olisi ollut tappiollista ja että työvoiman käytön vähentämiseen olisi ollut perusteita.

TP-Tuotantoautomaatio Oy:n tilinpäätöksen 1.6.2011-31.5.2012 laatimista koskevista liitetiedoista ilmenee, että sen palveluksessa on ollut vuonna 2011 keskimäärin yhdeksän toimihenkilöä ja 44 työntekijää ja vuonna 2012 keskimäärin yhdeksän toimihenkilöä ja 42 työntekijää. A:n toistaiseksi voimassa olevaksi tehdyn työsopimuksen päättyessä ja määräaikaisten työsuhteiden aikana henkilöstömäärä ei siten ole käytännössä pienentynyt, mikä osoittaa, ettei työvoiman käyttäminen ole juurikaan vähentynyt. Yhtiöllä ei siten ole ollut irtisanomiseen taloudellista tai tuotannollista perustetta.

Yhtiön tilauskanta ei ole ollut vakiintumaton. Kysymyksessä ei ole yritystoimintaa aloitteleva yritys, vaan yritys on toiminut 1990-luvulta alkaen. Tilauskannan nousut ja laskut kuuluvat normaaliin liiketoimintaan ja yhtiö on toimintansa aikana ehtinyt kokea niitä riittävän useita tietääkseen, että sen vakituisen työvoiman tarve on jatkuva.

Vaaditut korvaukset

Yhtiö on pitänyt A:n työsopimuksia määräaikaisina ja päättänyt työsuhteen 24.2.2012 sitä irtisanomatta. A ei siten ole saanut hyväkseen irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa, jolta hän on oikeutettu saamaan palkan ja lomakorvauksen.

Yhden kuukauden palkka saadaan kertomalla A:n keskituntiansio 13,41 euroa kertoimella 160 ja on siten 2.145,60 euroa.

Neljän kuukauden irtisanomisajan palkka on 4 kk x 2.145,60 euroa eli 8.582,40 euroa.

Neljän kuukauden irtisanomisajan lomakorvaus on neljältä kuukaudelta kertyviä 4 x 2,5 eli 10 lomapäivää vastaavan työehtosopimuksen mukaisen kertoimen 72,0 ja keskituntiansion 13,41 euroa tulo eli 965,52 euroa.

Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittava 18 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on 18 kk x 2.145,60 euroa eli 38.620,80 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yrityksen tilanne

TP-Tuotantoautomaatio Oy:n asennustoiminta oli ollut tappiollista useamman vuoden ajan.

Yhtiön kirjanpitäjältä 16.11.2010 saadun välitilinpäätöksen (5 kk, -128.264 €) johdosta yhtiössä oli tehtävä kaikki mahdollinen jatkuvan tappiokierteen katkaisemiseksi, koska pitkään jatkunut tappioputki oli johtanut yhtiön suuriin maksuvaikeuksiin. Selvitäkseen välttämättömistä maksuistaan yhtiö oli jo joutunut aiemmin hakemaan Finnvera Oyj:ltä suhdannelainaa 200.000 euroa, joka nostettiin 4.11.2010. Lisäksi yhtiön tappiot vielä kasvoivat huomattavasti marras- ja joulukuussa 2010.

Liikevaihdon ja tuloksen romahtaminen johtuivat yhtiön teollisuusasiakkaiden toiminnan lopettamisesta tai vähentämisestä Tampereella (muun ohessa Volvo, Abloy, Metso Minerals, Metso Power, Metso Paper, Kalmar, Nokian Renkaat ja Tamrock).

Vuosina 2009 ja 2010 yhtiössä lopetettiin vuokramiesten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttö ja omaakin henkilöstöä oli lomautettuna. Tänä aikana toteutettiin mittava koko henkilöstöä koskeva koulutusprojekti. Myös A oli lomautettuna 12.8.2009-3.2.2010 ja 15.3.2010-11.7.2010.

Työllistääkseen työntekijöitään yhtiö laajensi toimintaansa teollisuuden ulkopuolelle kiinteistöjen sähköasennuksiin, mikä kuitenkin osoittautui suureksi virheeksi, sillä vuosina 2010 ja 2011 päättyneistä asennusurakoista, liikevaihdoltaan noin 800.000 euroa, aiheutui yhtiölle noin 250.000 euron suoranaiset tappiot (muun ohessa Näsinneula, KOY Pirkkalaishovi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja KOY Lapinniemen kehräämö). Tästä toiminnan laajentamisesta piti pääsääntöisesti luopua, koska yhtiö ei pärjännyt kilpailevien asennusliikkeiden käyttämille urakkaporukoille.

Kantajan vetoamalla tuloslaskelmalla 5/2012 ei ole mitään tekemistä 30.11.2010 tehdyn irtisanomispäätöksen kanssa.

A:n työsuhteen päättäminen

A:n kohdalla tarjolla ollut työ väheni syksyllä 2010 oleellisesti ja pysyvästi, koska edellä mainitut kiinteistöjen sähköasennukset tuottivat suurta tappiota ja niistä luovuttiin. A:lle ei myöskään ollut muuta työtä tarjottavana, koska häntä ei voitu käyttää kunnossapidon laskutustöissä. Tämän johdosta työnantajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin päättää A:n työsuhde. Työntekijöiden luottamusmies B on ollut tietoinen A:n työsuhteen päättämisestä ja hänenkin mielestään työsuhteen päättämiselle on ollut lainmukaiset perusteet.

A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen ei yhtiöön ole palkattu yhtään työntekijää vakituiseen työsuhteeseen.

Takaisinottovelvollisuus

Työtilanteen parantuminen ja tiettyjen asennusprojektien loppuunsaattaminen vuosina 2011 ja 2012 vaativat lisäresursseja, joita hankittiin sekä työvoiman vuokrauksella että määräaikaisilla työkohtaisilla työsopimuksilla. Koska tilapäisiä työntekijätarpeita ilmaantui muun muassa siitä syystä, että Lapinniemen työmaan työt pitkittyivät, tarjottiin näitä tilapäisiä töitä ensisijaisesti A:lle työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen takaisinottovelvoitteen mukaisesti. Tilapäisiä tehtäviä tarjottiin A:lle, kun tilapäistä työvoiman tarvetta ilmaantui ja jokaisesta tilapäisestä työstä tehtiin A:n kanssa kirjallinen työsopimus koskien juuri sitä työtä, jota oli tullut.

Teknologiateollisuus ry:n vastuu

TP-Tuotantoautomaatio Oy on ottanut yhteyttä Teknologiateollisuus ry:hyn kyseisen asian johdosta ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011 sen jälkeen, kun A:n irtisanomisaika oli jo päättynyt. Näin ollen Teknologiateollisuus ry ei ole ollut aiemmin tietoinen asiasta, eikä ole voinut vaikuttaa yhtiön irtisanomispäätökseen millään lailla, eikä siten vastuussa asiantilasta.

TODISTELU

Vastaajan henkilötodistelu

1. C

2. B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kantajan poissaolo pääkäsittelystä

Sähköalojen ammattiliitto ry ei ole saapunut asiassa 16.12.2013 toimitettuun pääkäsittelyyn eikä sillä ole ollut poissaoloonsa laillista estettä. Pääkäsittelyn ajankohdasta on ilmoitettu Sähköalojen ammattiliitto ry:n asiamiehelle työtuomioistuimesta annetun lain 26 §:n 3 momentin mukaisesti valmistelun istunnossa ja päivämäärä on lisäksi vahvistettu erillisellä sähköpostilla. Teknologiateollisuus ry ja TP-Tuotantoautomaatio Oy ovat vaatineet, että asia ratkaistaan tuomiolla.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 29 §:n 3 momentin nojalla ratkaissut asian tuomiolla. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon pääkäsittelyssä esitetty oikeudenkäyntiaineisto.

Irtisanomisperusteen olemassaolo loppuvuonna 2010

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Saman pykälän 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

TP-Tuotantoautomaatio Oy irtisanoi A:n työsopimuksen 30.11.2010 tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Työsuhde päättyi 31.3.2011.

Vastaajan mukaan TP-Tuotantoautomaatio Oy:n asennustoiminta oli ollut useamman vuoden ajan tappiollista vuonna 2008 alkaneen laman seurauksena. Asiassa on riidatonta, että yhtiön liikevaihto oli tilikausien 6/2008-5/2009, 6/2009-5/2010 ja 6/2010-10/2010 (5 kk) aikana laskenut 4.239.908 eurosta 1.074.439 euroon. Vastaavana aikana yhtiön tulos oli laskenut +154.220 eurosta -128.264 euroon.

Työtuomioistuimessa kuullut TP-Tuotantoautomaatio Oy:n entinen toimitusjohtaja C ja yhtiön luottamusmies B ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että yhtiön taloudellinen tilanne oli vuoden 2010 lopulla heikko, koska yhtiö oli menettänyt sille tärkeitä teollisuuden asiakkaita. Menetettyjä töitä yritettiin korvata laajentamalla toimintaa teollisuuden ulkopuolelle ja ottamalla projekteja vapailta markkinoilta. Nämä projektit osoittautuivat kuitenkin taloudellisesti kannattamattomiksi ja niistä luovuttiin. C on lisäksi kertonut, että vaikka yhtiön tase oli vuonna 2010 suhteellisen hyvässä kunnossa, yhtiöllä oli paljon myyntisaamisia ja lainoja, joten sillä oli jatkuvasti vaikeuksia kassan kanssa. Kassatilannetta jouduttiin paikkaamaan ottamalla lainaa Finnveralta.

C on kertonut, että yhtiö oli työn määrän vähentymisen takia joutunut lomauttamaan henkilöstöään. Lomautuksia tehtiin vuodesta 2008 alkaen heinäkuulle 2010 saakka. Lisäksi 10 työntekijän työsuhteet päättyivät maalis-heinäkuun 2010 aikana mm. eläkkeelle jäämisten ja irtisanoutumisten takia. Tämän jälkeen yhtiössä oli noin 40 työntekijää. Vuonna 2012 yhtiön liiketoiminta myytiin ja nykyisin heillä on enää 28 asentajaa.

C on edelleen kertonut, että A teki yhtiössä normaalia sähköasennustyötä. Yhtiö joutui luopumaan sähköasennustöistä, koska se ei pystynyt kilpailemaan niistä sähköurakointiliikkeiden kanssa. Yhtiöllä olisi ollut tarjolla kunnossapitotyötä, mutta se ei ollut A:n osaamisaluetta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiön tilanne loppuvuonna 2010 oli huono. Yhtiön liikevaihto oli laskenut merkittävästi ja tulos oli tappiollinen. Yhtiöllä oli maksuvaikeuksia, joista selvitäkseen se joutui ottamaan suhdannelainaa Finnvera Oyj:ltä. Yhtiöön ei ole selvitetty palkatun uusia työntekijöitä, vaikka vuoden 2010 aikana 10 työntekijän työsuhteet olivat päättyneet. Lisäksi yhtiön henkilöstöä oli vuosien 2008-2010 aikana lomautettuna. Todistajien kertomuksilla on näytetty, että nimenomaan sähköasennustyön määrä yhtiössä oli vähentynyt, koska yhtiö oli menettänyt tärkeitä asiakkaita eikä se pystynyt kilpailemaan jäljellä olevista asennustöistä sähköurakointiliikkeiden kanssa.

Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että yhtiössä tarjolla ollut sähköasennustyö on loppuvuonna 2010 vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työnantajalla on siten ollut irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukainen syy irtisanoa A:n työsopimus.

Määräaikaiset työsopimukset

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Saman pykälän 3 momentin mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

TP-Tuotantoautomaatio Oy on solminut A:n kanssa huhtikuun 2011 ja helmikuun 2012 välisenä aikana kahdeksan määräaikaista työsopimusta. Työsopimuksista kolme on seurannut välittömästi toisiaan.

C on kertonut, että yhtiö sai keväällä 2011 tilapäisiä urakoita. Esimerkiksi Lapinniemen projekti pitkittyi odottamattomasti. Lisäksi yhtiö sai urakan Metso Powerilta, vaikka se oli aikaisemmin hävinnyt kilpailutuksen. Abloyn lopettaessa toimintansa Tampereella TP-Tuotantoautomaatio Oy hoiti konesiirtoja Joensuuhun. Myös B on kertonut, että yhtiö sai vuonna 2011 paljon ns. vikakeikkoja, joihin tarvittiin asentajia. Jatkuvaa työvoiman tarvetta ei todistajien mukaan kuitenkaan ollut, koska urakat ja vikakeikat olivat ennakoimattomia ja tulivat yllättäen.

C:n ja B:n mukaan A:lle tarjottiin työtä lisääntyneiden urakoiden takia. Yhtiöllä oli yhdeksän kuukauden ajan velvoite työllistää ensisijaisesti A. A:ta ei voitu käyttää korjauskeikoilla, koska hänellä ei ollut siihen tarvittavaa osaamista, mutta hän paikkasi keikkoja tekeviä asentajia.

C ja B ovat edelleen kertoneet, että yhtiön taloudellinen tilanne jatkui heikkona vuodenvaihteessa 2011-2012 ja tuolloin tehdyn välitilinpäätöksen tulos oli nolla. B:n mukaan tämä johtui tappiolle menneistä asennustyömaista ja siitä, että yhtiölle oli jäänyt saatavia konkurssiin menneiltä asiakkailta. C on lisäksi kertonut, että yhtiö ei saanut loppuvuonna 2011 uusia merkittäviä töitä.

Työtuomioistuin katsoo todistajien kertomuksella näytetyksi, että TP-Tuotantoautomaatio Oy:n vuonna 2011 saamat urakat ovat olleet ennakoimattomia eikä niiden jatkumisesta ole ollut varmuutta. Urakat ovat olleet luonteeltaan lyhytkestoisia ja niistä aiheutunut työvoiman tarve tilapäistä. Yhtiön taloudellisen tilanteen ja työtilanteen on näytetty jatkuneen heikkona ainakin vuodenvaihteeseen 2011-2012 saakka. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että yhtiön työvoiman tarve ei ole ollut pysyvä. Yhtiöllä on siten ollut työsopimuslain mukainen peruste määräaikaisten työsopimusten solmimiselle.

Koska työnantajalla on ollut peruste määräaikaisten työsopimuksen solmimiselle, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, ovatko tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet olleet olemassa keväällä 2012.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää on pidettävä kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Hotti, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Pöllänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Ahokkaan lausunto:

Katson selvitetyn, että vastaajayhtiön asiakasyrityksissä vuosina 2008-10 tapahtuneet muutokset ja uusien korvaavien toimintatapojen etsiminen ovat aiheuttaneet vaikeuksia vastaajayhtiön taloudelle ja haasteita toiminnan suunnittelulle. Entinen toimitusjohtaja C on kertonut tilannetta seuratun viikoittain ja elokuusta 2008 heinäkuuhun 2010 oli turvauduttu myös lomautuksiin, kunnes maalis-heinäkuussa 2010 päättyi kymmenkunta työsuhdetta. C:n mukaan A oli ainoa marraskuussa 2010 irtisanottu, mutta samoihin aikoihin irtisanoutui myös toinen työntekijä. Selvittämättä on jäänyt mikä - vastaajayhtiön koko huomioon ottaen – mittavan henkilöstövähennyksen jälkeen tapahtunut muutos aiheutti tarpeen irtisanoa A:n työsopimus neljä kuukautta myöhemmin.

Työsuhteen päätyttyä A on kutsuttu työhön yhden työviikon kuluttua työsuhteen päättymisestä ja uudestaan välittömästi ensimmäisen määräaikaisuuden päätyttyä ja taas uudelleen työviikon pituisen tauon jälkeen. Irtisanomisajan päättymistä seuraavan 11 kuukauden aikana A:lle tarjottiin yhdeksää määräaikaista työsopimusta. C:n mukaan nämä työt tulivat yhtiölle yllätyksenä, mutta A oli työhön halukas ja vastaanotti kaikki määräaikaiset työt yhtä lukuun ottamatta. Kaiken kaikkiaan A oli työsuhteensa päättymisen jälkeen määräaikaisissa työsuhteissa entisellä työnantajallaan 11.4.2011 - 24.2.2012 välisen ajan 330 kalenteripäivästä 273 päivää. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tähän ajanjaksoon olisi sisältynyt myös 5 viikon mittainen vuosiloma, 35 kalenteripäivää. Irtisanomisella tapahtuneen työsuhteen päättämisen tosiasiallinen vaikutus on siten ollut lomaoikeuden menetys ja 22 työsuhteetonta kalenteripäivää. Viimeksi mainittuihin sisältyy myös tarjottu määräaikaisuus, jota A ei voinut vastaanottaa.

Työsopimuslain mukaan työsopimus on pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleva ja se voi vain poikkeuksellisesti olla määräaikainen. Yllättäviin tilauksiin liittyvissä määräaikaisuuksissa työnantajalla on oltava perusteltu aihe olettaa, että kyseisen tilauksen toimittamisen jälkeen sillä ei ole tarjota kyseessä oleville henkilöille uutta työtä.

Katson vuonna 2008 muuttuneen markkinatilanteen aiheuttaneen vastaajayhtiössä tilanteen, jossa yhtiö ei ole voinut normaaliin yritystoimintaan kuuluvalla tavalla varautua toimintansa taloudellisen perustan muutoksiin. Toimintaa on jouduttu arvioimaan ja suuntaamaan uudelleen tilanteessa, johon on liittynyt riskejä, erehdyksiä ja epävarmuutta. Tilanteessa on ollut samankaltaisia piirteitä kuin toimintaa aloitettaessa, jolloin tästä johtuva kysynnän vakiintumattomuus saattaa työsopimuslain perustelujen mukaan aiheuttaa perustellun syyn tehdä jonkin aikaa määräaikaisia työsopimuksia. Vastaajayhtiön kohdalla ei kuitenkaan ollut kysymys uuden yritystoiminnan aloittamisesta, vaan toiminnan sopeuttamisesta ja uudelleen suuntaamisesta markkinatilanteen jo kolme vuotta aikaisemmin alkanutta muutosta vastaavaksi. Epävarmuuteen ei siten voida arvioida liittyvän työnantajan tavanomaisesta vastuusta poikkeavia uhkia.

A irtisanottiin kohta mittavien henkilöstövähennysten jälkeen ja siitä huolimatta, että samoihin aikoihin toinen työntekijä itse irtisanoutui. Takaisin työhön A kutsuttiin kohta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuslain perustelujen mukaan asiallista ja painavaa taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ei katsota olevan, jos työnantaja on joko ennen työsopimuksen irtisanomista tai pian työsopimuksen päättymisen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin. Tilannetta ei mielestäni muuta se, että nyt työsuhteen päättymisen jälkeen lähes vuoden täysiaikaisesti työllistäviin tehtäviin on palkattu uusilla työsopimuksilla aiemmin irtisanottu työntekijä. Katsonkin asiassa jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut peruste irtisanoa A:n työsuhde marraskuussa 2010.

Koska työnantajalle ei ole ollut perustetta irtisanoa A:n työsuhdetta, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko työnantajalla ollut peruste solmia A:n kanssa työsuhteen päättymisen määräaikaisia työsopimuksia. Esitetty selvitys ei myöskään anna mahdollisuuksia arvioida, olisivatko tuotannolliset tai taloudelliset irtisanomisperusteet oikeuttaneet nimenomaan A:n irtisanomisen keväällä 2012.

Velvoitan TP-Tuotantoautomaatio Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena

työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavat 21456 euroa, josta tulevat vähennettäväksi A:lle mahdollisesti maksetut työttömyysetuudet.

Teknologiateollisuus ry ja TP-Tuotantoautomaatio Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikuluista kohtuullisena pidettävät 750 euroa.