Labor court dismisses union claim that employer unilaterally sets subcontractor work scope under collective agreement.

Asiassa oli kysymys siitä, mitä työehtosopimuksessa käytetyllä "sopia" sanalla tarkoitettiin ja saako työnantaja työehtosopimuksen määräysten estämättä neuvoteltuaan ensin kärkimiehen kanssa yksipuolisesti määrätä urakkatyöryhmän kokoonpanoon ja työtehtävien määrään tai laatuun liittyvistä muutoksista työmaalla urakan kuluessa. Kysymys myös työtuomioistuimen toimivallasta ja vahvistusvaatimuksen hylkäämisestä ennenaikaisena.

KANTAJA

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

ASIA

Työehtosopimuksen sisällys ja tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.3.2014

Pääkäsittely 8.4.2014

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välissä sähköistysalan työehtosopimuksessa 2012 – 2014 on muun muassa seuraavat määräykset:

Määräysten sisältö on sama kuin sähköistysalan työehtosopimusta edeltäneessä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa 2007 – 2010.

5 § TYÖSOPIMUS

1 Yleistä

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä oikeus johtaa ja valvoa työtä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § TYÖPALKAT

Palkkaustavat

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa

kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § B URAKKAPALKAT

1 Yleistä

1. Työmaan selvitys

Mikäli työ täyttää seuraavien kohtien mukaiset rajausehdot urakkatyön tekemiseksi, työntekijälle on varattava mahdollisuus suorittaa työ urakkatyönä seuraavia määräyksiä noudattaen.

2 Urakan rajaus

2.1 Työn määrän rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus on voitava tehdä ennen työn aloittamista

käyttäen apuna työstä laadittua sähkötyöselitystä tai rakennustapaselostusta

sähkötöiden osalta ja sähköpiirustuksia. Työ on silloinkin rajattavissa, kun esim. teollisuuslaitoksen saneerauksen yhteydessä työn laajuudesta on käytettävissä laitteiden sijoituspiirustuksia tai piirikaavioita sekä keskuksista syöttöjohtojen paikat.

2.2 Suoritusajan rajaus

Työstä tulee suoritusajan osalta olla riittävän tarkka arvio.

2.3 Muut rajausehdot

Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:

a) laskutyönä tilatut työt

b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa

c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.

Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilanteissa

tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian kiireellisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Työstä sopiminen

Sopimisaikaa lyhytaikaisissa töissä on enintään 10 työpäivää ja muissa enintään 30 työpäivää.

Lyhytaikaiseksi työksi katsotaan työ, jonka kesto on enintään 30 miestyöpäivää (240 h).

Neuvotteluajan alkamishetkestä on osapuolten sovittava.

Neuvotteluaika alkaa kulua, kun työntekijä on merkannut tuntikorttiinsa

kohtien 3.1 tai 3.2 mukaiselle työlle tunteja ja työnjohto on sen hyväksynyt.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt antavat neuvotteluapua,

jos edellä mainittujen neuvotteluaikojen kuluessa ei ole mahdollista päästä

ratkaisuun.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen

Jos kohdan 2 rajausehdot mahdollistavat työn tekemisen urakkatyönä, siitä on sovittava seuraavasti.

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen työmaasopimus. Työnantajan velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä.

Työnantaja toimittaa työmaasopimuksesta kopion pääluottamusmiehelle hänen sitä pyytäessään.

Urakkatyötä varten ovat tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Työmaasopimuksella on määriteltävä vähintään seuraavat asiat:

1. urakkaan sisältyvät työt

2. suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

3. suoritusajan rajaus

4. urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

5. palkanmuodostusperusteet

6. urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus

7. uudisrakennuksen arvioitu työn hinta / muun urakkatyön arvioitu hinta / köntän hinta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet

7.1 Yleistä

Sopijaosapuolet ovat velvollisia yhteisesti huolehtimaan urakkatyön yleisestä edistymisestä siten, ettei urakkatyön sopimuksellinen luonne vaarannu.

Urakkatyö on pyrittävä suorittamaan oikea-aikaisesti kunkin työkohteen edistymisen mukaisessa järjestyksessä.

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän ammattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7.2.6 Työryhmä

Työryhmän haitalliset vaihtelut ja erityisesti työvoimatarpeen ruuhkautuminen työsuoritusajan lopulle on estettävä yhteisin toimenpitein.

Työvoiman lisäämistä urakkatyömaalle ei tule suorittaa yksinomaan sillä perusteella, että yrityksen työntekijöitä on vapautunut muilta työmailta ja he ovat työtä vailla.

Edellä sanottuun rinnastettavia muita tilanteita, jotka johtavat työmaalla jo olevien asentajien urakka-ansioiden alenemiseen, tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.

Urakkaryhmää muodostettaessa on niihin pyrittävä sijoittamaan palkkaryhmiin S–5 kuuluvia työntekijöitä.

Työntekijöitä, jotka kuuluvat muuhun kuin palkkaryhmiin S–5, ei tule sijoittaa urakkaryhmään, ellei työryhmän kanssa toisin sovita, eivätkä he osallistu urakkaan eivätkä urakan jakoon.

Työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kestäessä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Työnantaja vastaa myös siitä, että työn kestäessä tehtävät muutokset eivät vaaranna urakkatyön sopimuksellista luonnetta eivätkä aiheuta aikatappiota urakkatyösuorituksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7.2.7 Kärkimies

Työnantajan on nimettävä kuhunkin alkavaan rakennuskohteeseen kärkimies,

joka edustaa työryhmää työmaalla. Kärkimiehelle eivät kuulu varsinaiseen

työnjohtoalueeseen kuuluvat tehtävät.

Kärkimiehen tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Kärkimiehiä nimettäessä yrityksen työntekijöiden näkemykset huomioidaan.

Työntekijä voi toimia vain yhden työryhmän kärkimiehenä kerrallaan.

Poikkeuksena on tapaus, jolloin kärkimies uudelle työmaalle siirtyessään

hoitaa ylimenovaiheessa kärkimiestehtäviä molemmilla työmailla.

Kärkimiehelle nimetään varamies hänen joutuessaan tilapäisesti jättämään

tehtävänsä. Varamiehen nimeämisen yhteydessä työryhmälle ilmoitetaan

toimenpiteen syy sekä sovitaan varamiehen kärkimiestehtävän

kestoaika.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mikäli työryhmän jäsenmäärä laskee, muuttuu kärkimieslisän suuruus

kahden viikon portaissa siten, että seuraavan portaan edellyttämää lisää

aletaan maksaa, kun em. aika on kulunut. Kärkimieslisän maksamisperusteiden

kiertämisenä pidetään sellaista menettelyä, jossa kärkimies työn kestäessä vaihdetaan pelkästään kärkimieslisän suuruuden muuttumisen vuoksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 Katkaistu urakka

10.2 Lopullisesti katkaisu urakka

Urakka on lopullisesti katkaistu, jos keskeytyksen jälkeen sama urakkaryhmä

saman työnantajan palveluksessa ei voi jatkaa työtä. Urakka katsotaan lopullisesti katkaistuksi myös silloin, kun keskeytys jatkuu yli kolme (3) kuukautta.

Urakka on lopullisesti katkaistu silloin, kun voidaan todeta, että sitä ei

voida enää jatkaa.

Katkaistun urakan urakkasumma määräytyy ja selvitetään kuten normaalisti

päättynyt urakka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 Urakkatyön keskeytyminen; urakkaan sisältymättömät työt

12.1 Urakkatyökohteessa

Työntekijä joutuu tilapäisesti keskeyttämään aloittamansa urakan työnantajan

määräyksestä urakkakohteessa suoritettavan, mutta urakkaan kuulumattoman työn tähden.

Tällaisia töitä ovat

1. tarvikkeiden siirrot kohdassa 7.2.3 tarkoitettujen varastojen välillä tai

siirtojen valvonta

2. tarvikevarastojen siirrot paikasta toiseen tai varastojen siirron valvonta

ja näistä aiheutuneet varastojen järjestelyt

3. työmaalta palautettavien jäännöstarvikkeiden mittaus, laskenta ja palautusluettelon laatiminen työnantajan toimeksiannosta

4. tarvikkeiden nouto-, palautus- ja kuljetustehtävät urakkakohteen ulkopuolella

5. piirustuksista ja työselityksistä poikkeavasti suoritettaviksi vaadittavat

lisätyöt ja muutokset

6. aikaisempien asennusten purku- ja korjaustyöt

7. osallistuminen muihin kuin työn lopputarkastuksiin

8. väli-, loppu- tai jälkitarkastusten yhteydessä määrätyt lisä- ja korjaustyöt,

jotka eivät johdu työntekijän tekemästä virheestä tai virheellisestä asennustavasta

9. tulitöistä johtuvat järjestelyt sekä jälkivalvonta

10. käyttöturvatiedotteista aiheutuvat järjestelyt, kuten suojaus- yms. toimenpiteet

11. työturvallisuuslain 14 §:n mukainen opastus

12. sähköturvallisuustoimien valvonta

13. jännitetyö ja ns. lähityö jännitteisissä laitteissa

14. käyttöönottomittaukset

15. pakkaus- yms. jätteen "siivoaminen".

12.2 Urakkatyökohteen ulkopuolella

Työntekijä joutuu väliaikaisesti keskeyttämään aloittamansa urakan jossain

toisessa työkohteessa suoritettavan työn tähden palaten takaisin

työn valmistuttua urakkatyökohteeseen.

12.3 Keskeytystyön palkka

Työntekijän suorittaessa edellisissä kohdissa mainittuja töitä, joita ei voida

suorittaa urakalla, hänelle maksetaan näistä töistä 4 kohdan mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS, LIITE 4 YLEISSOPIMUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.4 Ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset

Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee ensisijaisesti järjestää siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään.

Ulkopuolista työvoiman käyttöä ei ole syytä estää silloin, kun se yrityksen toiminnan tai hoitamisen kannalta on perusteltua. Tällaisia perusteltuja syitä ovat

a) työn kiireellisyys (oma työvoima ei yksin riitä); tai

b) päivystysluontoisuus; tai

c) työn ammattitaitovaatimukset; tai

d) työssä käytettävien erikoisvälineiden puute; tai

e) TES 8 § C -määräys (johtoteiden asennus yli 1500 metriä).

Jos ulkopuolisen työvoiman käytöllä on henkilöstövaikutuksia, tulee yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, neuvotella yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyn lain 6. ja 8. luvun säännösten mukaan."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry ovat 31.5.2012 allekirjoittaneet sähköistysalan työehtosopimuksen 2012 – 2014.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry ovat vahvistusvaatimuksissa esitettyjen kysymysten osalta eri mieltä työehtosopimuksen työnantajan työnjohtovaltaa, työmaasopimusta ja sen tekemistä, urakkatyöryhmän kokoonpanoa ja sen muutoksia, kärkimiehen nimeämistä ja asemaa, urakan katkaisemista ja selvittämistä, urakkaan sisältymättömiä töitä sekä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten sisällöstä, tulkinnasta ja soveltamisesta.

Erimielisyyteen liittyen Sähköalojen ammattiliitto ry on toimeenpannut ajalla 23.4.2013 kello 6.00 - 25.4.2013 kello 6.00 työehtosopimuksen piiriin kuuluneita töitä sekä Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen piiriin kuuluneita töitä koskeneen valtakunnallisen lakon. Erimielisyyteen liittyen on myös toimeenpantu 12.4.2013 Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksiin kohdistunut työnseisaus Tampereen ja Helsingin alueella.

KANNE

Vaatimukset

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa sähköistysalan työehtosopimuksen 2012 – 2014 (myöhemmin työehtosopimus tai TES) määräysten sisällön, tulkinnan ja soveltamisen osalta seuraavaa:

1. Työnantajalla on oikeus työehtosopimuksen määräysten estämättä neuvoteltuaan asiasta ensin työmaan kärkimiehen kanssa teknisistä, aikataulullisista, työnantajalla kyseisen työmaasopimuksen käsittämään työhön käytettävissä olevan työvoiman määrään tai osaamiseen liittyvistä tai muista tuotannollisista syistä työehtosopimuksen 5 § 1 -kohdan sekä 8 § B 7.2.6, 7.2.7 ja 12.2 kohtien määräysten perusteella osoittaa työnjohdollisin määräyksin urakkatyömaan kärkimiehenä toiminut työntekijä ja/tai yksi taikka useampi urakkatyöryhmän muu työntekijä, joka on tehnyt allekirjoitetussa työmaasopimuksessa urakkapalkalla tehtäväksi sovittuja työtehtäviä, tilapäisesti tai pysyvästi työhön toiseen aikapalkkauksella tai urakkapalkkauksella tehtävään työkohteeseen.

2. Jos työnantaja on kohdassa 1) mainitussa tilanteessa työnjohdollisella määräyksellä osoittanut kaikki urakkatyöryhmän työntekijät, jotka ovat tehneet allekirjoitetussa työmaasopimuksessa urakkapalkkausperusteella tehtäväksi sovittuja työtehtäviä, pysyvästi työhön työnantajan muihin työkohteisiin siten, ettei työmaasopimuksessa palkkausperusteen osalta sovittuja työsuorituksia tulla jatkamaan työnantajaan työsopimussuhteessa olevalla työvoimalla loppuun, työnantajalla on oikeus työehtosopimuksen määräysten estämättä työehtosopimuksen 8 § B 10.2 -kohdan nojalla katkaista urakka lopullisesti urakkatyöryhmän tekemän työn arvon selvittämistä ja urakkasumman maksamista varten.

3. Jos työnantajan käytettävissä työsopimuksen perusteella oleva työvoima ei määrällisesti tai osaamisen puolesta mahdollista sitä, että allekirjoitetussa työmaasopimuksessa urakkapalkkauksella tehtäviksi sovitut työtehtävät etenisivät aikataulussa ja tulisivat kokonaisuudessaan valmiiksi työnantajan ja tilaajan välisen sopimuksen edellyttämänä ajankohtana, urakkatyöryhmä on työ- ja sopimusoikeudellisen lojaliteettivelvollisuuden sekä työehtosopimuksen 8 § B 7.1 ja 7.2.6 kohtien määräysten perusteella työnantajan esityksestä velvollinen sopimaan muutoksista allekirjoitetussa työmaasopimuksessa urakkapalkalla tehtäväksi sovittujen työtehtävien määrään ja/tai laatuun siten, että muutoksen jälkeen työmaasopimuksessa urakkapalkalla tehtäviksi sovitut työsuoritteet voidaan tehdä edellä mainitun aikataulun mukaisesti ja valmiina luovuttaa tilaajalle sopimuksen mukaisena ajankohtana.

4. Työnantajalla on työehtosopimuksen määräysten estämättä oikeus liikkeenjohdollisen toimivaltansa ja työehtosopimuksen liitteenä 4 olevan yleissopimuksen 6.4 -kohdan määräysten perusteella tilata aliurakoitsijalta ne työsuoritukset, joiden osalta alkuperäisessä allekirjoitetussa työmaasopimuksessa on sovittu sovellettavaksi urakkapalkkausperustetta, siltä osin, kun urakkatyöryhmä ei vahvistusvaatimusten kohdissa 2) ja 3) mainituista syistä kyseisiä työsuorituksia tee.

Mikäli työtuomioistuin vastoin Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n kantaa katsoo, ettei työnantajalla olisi tuotannolliseen syyhyn perustuvaa yleistä oikeutta toimia kohdassa 2) mainitulla tavalla, Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, että

5. Työnantajalla on oikeus työehtosopimuksen määräysten estämättä työehtosopimuksen 5 § 1 -kohdan sekä 8 § B 7.2.6, 7.2.7, 10.2 ja 12.2 -kohtien määräysten perusteella toimia vaatimuskohdassa 2) mainitulla tavalla, jos urakkatyöryhmä on vaatimuskohdassa 3) tarkoitetussa tapauksessa ensin kieltäytynyt sopimasta kyseisen kohdan tarkoittamista muutoksista työmaasopimukseen.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:lle asiassa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Työmaasopimuksen oikeudellinen luonne

Työmaasopimuksen oikeudellinen sisältö ja merkitys on sopia urakkatyöksi rajattavissa olevien ja työmaasopimuksessa yksilöityjen työsuoritteiden osalta sovellettavasta urakkapalkkausperusteesta. Työmaasopimuksen tekemistä koskevat työehtosopimuksen 8 § B 4 kohdan määräykset sijoittuvat työehtosopimuksen 8 §:n alakohdaksi, jonka kahden ensimmäisen kappaleen määräysten mukaan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan joko aikapalkaksi tai urakkapalkaksi. Työstä, jota tehdään urakkapalkkauksella, käytetään työehtosopimuksen mukaan nimitystä urakkatyö. Työehtosopimuksen sanamuoto osoittaa, että urakkatyö on urakkapalkkauksella tehtävää työtä. Työmaasopimuksessa yksilöidään ne työsuoritteet, jotka on mahdollista tehdä urakkapalkalla ja sovitaan työehtosopimuksen määräysten perusteella niiden osalta sovellettavasta urakkapalkkausperusteesta.

Työnantajan työnjohto-oikeus urakkapalkkausperusteella tehtävissä töissä

Työnantajan työnjohto-oikeus urakkatyöryhmän kokoonpanon määrittämisen osalta

Riippumatta työehtosopimuksen 8 § B 7.2.6-kohdan määräyksen tulkinnasta mikään työehtosopimuksen määräys ei estä työnantajaa käyttämästä liikkeenjohdollista toimivaltaansa ja työnjohto-oikeuttaan niin, että työnantaja allekirjoitetulla työmaasopimuksella sovitusta palkkausperusteesta huolimatta voi päättää toteuttaa kyseisen työn kokonaisuudessaan aliurakoitsijalla ja siirtää kaikki työmaalla työssä olleet työntekijät työhön työnantajan muihin työkohteisiin.

Työnantajan työnjohto-oikeuden merkitys yrityksen tuotannon kannalta urakkapalkkausperusteella tehtävissä töissä

Mikäli työnantajalla ei katsottaisi olevan oikeutta työn johtamiseen urakkapalkkausperusteella tehtävien töiden osalta, johtaisi se sähköistysalan yrityksen toiminnan ja tuotannonohjauksen kannalta mahdottomaan lopputulokseen.

Sähköistysalan töissä on tyypillistä, että työmaiden aikataulut eivät toteudu suunnitellulla tavalla. Tyypillistä on myös, että töihin tilataan paljon muutos- ja lisätöitä niiden toteutuksen aikana. Myös eri tilaajille tehtyjen oikeudellisesti sitovien tarjousten samanaikaisesta hyväksymisestä voi aiheutua ennakoimattomia työvoimatarpeita. Kaikista edellä mainituista syistä johtuen saattaa syntyä tilanteita, jossa yksittäiseen työkohteeseen, josta allekirjoitetun työmaasopimuksen perusteella on sovittu maksettavaksi urakkatyöpalkkaa, osoitettavissa olevat työnantajan työntekijäresurssit eivät määrällisesti tai osaamisensa puolesta riitä kussakin työmaasopimuksessa palkkausperusteen osalta ilmaistujen töiden suorittamiseen tilaajan ja kohteen muiden urakoitsijoiden kanssa sovitun aikataulun mukaisesti.

Ellei työnantajalla edellä mainituissa tapauksissa katsottaisi olevan oikeutta siirtää työntekijöitä urakkatyömaalta toiselle joko lainkaan tai ainakaan sopimatta asiasta ensin sekä sen urakkatyömaan, jossa työntekijä on ollut työssä, ja vastaavasti myös sen urakkatyömaan, jonne työntekijä on tarkoitus siirtää, kärkimiehen kanssa, kuuluisi yrityksen tuotannonohjausta koskeva lopullinen päätöksentekovalta yksinomaan eri työmaiden kärkimiehille, ei lainkaan työnantajalle. Työnantajan mahdollisuutena olisi vain tehdä tuotannonohjausta koskevia esityksiä kärkimiehille, maksaa työntekijöille työmaasopimusten mukaisia urakkatyöpalkkoja ja tilaajalle viivästyssakkoja, mikäli työmaasopimuksissa palkkausperusteen osalta ilmaistut työt eivät edistyisi ja valmistuisi tilaajan kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina ajankohtina.

Urakkatyökohteessa työskennelleelle työntekijälle urakkatyön ulkopuolella tehtävästä työstä maksettava palkka

Työnantajalla on työnjohtovalta myös sellaiseen työntekijään nähden, joka on tehnyt työmaasopimuksessa urakkapalkkausperusteella tehtäväksi sovittuja työsuorituksia. Työnantaja voi osoittaa työntekijän tekemään urakkatyökohteessa suoritettavia työtehtäviä, joiden osalta ei työmaasopimuksessa ole sovittu sovellettavan urakkapalkkausperustetta.

Työehtosopimuksen 8 § B 12.2 -kohdan määräyksestä käy puolestaan ilmi, että työnantaja voi työnjohtovaltansa perusteella osoittaa työmaasopimuksen piiriin kuuluneita työsuorituksia tehneen työntekijän tehtäväksi työtehtäviä myös muualta kuin kyseisen työmaasopimuksen tarkoittamasta työkohteesta. Määräyksestä ilmenee edelleen välillisesti, että työnantaja voi osoittaa työntekijän pysyvästi muualle töihin. Tällöin työntekijälle maksetaan aika- tai urakkapalkkaa asianomaista muuta työtä koskevien palkkanormien mukaan.

Urakkatyöryhmän myötävaikutusvelvollisuus urakkapalkkauksella tehtävän työn oikea-aikaiseen edistymiseen ja valmistumiseen

Työehtosopimuksen 8 §:n B 6-kohta sisältää määräykset siitä, miten muutos- ja lisätyöt työmaasopimuksessa urakkapalkkauksella tehtäväksi sovittuihin töihin tulee huomioida työehtosopimuksen kannalta ja miten lisä- tai muutostyöt vaikuttavat työntekijöiden työmaasopimuksessa sovittuun palkkaukseen.

Muutostyö voi merkitä myös työehtosopimuksessa urakkapalkkauksella tehtäväksi sovittujen töiden laadun tai määrän muuttumista tai töiden jäämistä joiltain osin suorittamatta. Määräyskohta ei ota kantaa siihen, mistä syystä muutostyötarve urakkatyöryhmän suoritettavana oleviin töihin aiheutuu. Kohdan määräykset tulevat sovellettaviksi myös vahvistusvaatimuksessa 3 tarkoitetussa tilanteessa, kun työmaasopimuksessa urakkapalkkauksella tehtävien töiden määrää on tarpeen supistaa sopimalla työmaasopimuksen muutoksesta sen johdosta, ettei urakkatyöryhmä työntekijöiden määrällisen puutteen tai työryhmään käytettävissä olevien työntekijöiden osaamista koskevan puutteen takia kykene suoriutumaan kaikista alkuperäisessä työmaasopimuksessa urakkapalkkausperusteella tehtäväksi sovituista töistä työmaasopimuksessa sovitun aikataulun ja suoritusajan puitteissa.

Työnantajan oikeus aliurakoitsijan käyttöön

Vastaajan prosessiväite

Sähköalojen ammattiliitto ry:n huhtikuussa 2013 toimeenpannun valtakunnallisen lakon syynä ovat olleet työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen työehtosopimusta koskeneet tulkintaerimielisyydet, jotka kohdistuivat kanteen vahvistusvaatimuksissa käsiteltyihin kysymyksiin. Sähköliitto on väittänyt erimielisyysneuvotteluissa, että työehtosopimus sisältäisi yhden tai useamman määräyksen, joka kieltäisi työnantajaa käyttämästä työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisia ja yleisiin oikeusperiaatteisiin perustuvia työnantajan työnjohto- ja liikkeenjohto-oikeuksiaan vahvistusvaatimuksissa 1, 2, 4 ja 5 kuvatulla tavalla. Sähköliiton väittämiä työehtosopimuksen määräyksiä ei ole olemassa. Tästä syystä nämä vaatimuskohdat on muotoiltu "työehtosopimuksen määräysten estämättä" - muotoon. Kantajan vahvistusvaatimuksien laatuisten oikeudellisten kysymysten ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto ry vaatii ensisijaisesti kanteen tutkimatta jättämistä ja toissijaisesti kanteen hylkäämistä. Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto ry vaatii, että kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.670 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen tutkimatta jättämisen ja kiistämisen perusteet

Prosessiväite

Kanteen kaikki vaatimuskohdat tulisi jättää tutkimatta siitä syystä, ettei työtuomioistuin ole toimivaltainen käsittelemään niitä. Vaatimus "työehtosopimuksen määräysten estämättä" viittaa vastaajan näkemyksen mukaan siihen, että asiassa ei ole kysymys tietyn määräyksen/määräysten oikeasta tulkinnasta. Kanteessa ei vaadita jotakin työehtosopimuksen nojalla, vaan työehtosopimuksen estämättä. Työtuomioistuin tutkii työehtosopimuksen määräyksiä ja niiden oikeaa tulkintaa, ei sitä, mitä työnantaja voi tehdä työehtosopimuksen estämättä. Tulkinnalla ei voida täydentää työehtosopimukseen jätettyä aukkoa.

Kanteen vaatimuskohdissa 1, 2, 4 ja 5 haetaan selvästi yleisluontoisempaa tulkintaa siitä, voivatko työnjohto-oikeus tai työnantajan liikkeenjohtovalta ohittaa työehtosopimuksen määräykset. Näiden seikkojen tutkiminen ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kanteen vaatimuskohdassa 3 puolestaan vaaditaan vahvistettavaksi työ- ja sopimusoikeudellisen lojaliteettivelvollisuuden perusteella, että urakkatyöryhmä on velvollinen sopimaan muutoksista työnantajan esittämällä tavalla. Työ- ja sopimusoikeudellisen lojaliteettivelvoitteen merkityksen ja vaikutuksen tutkiminen ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Työntekijän lojaliteettivelvoitteesta on säännös työsopimuslain 3 luvun 1 §:ssä. Kyseinen työsopimuslain kohta ei ole työehtosopimuksen osana. Asian tutkiminen edellyttää työsopimuslain tulkintaa, mikä kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.

Toissijaisen vaatimuksen perustelut

Vaikeaselkoisesta kanteesta ei täysin ilmene, mitä kantaja haluaa missäkin vaatimuskohdassa vaatia ja mihin kantaja vaatimuksensa perustaa ja miten kanteessa sallituksi väitetyn menettelyn oikeutus ilmenee työehtosopimuksen määräyksistä. "Työehtosopimuksen määräysten estämättä" ei vielä anna vastaajalle oikeaa kuvaa siitä, minkä työehtosopimuksen määräysten perusteella kantaja katsoo vaatimansa menettelyn olevan sallittua. Jo yksistään kannevaatimusten rakenne lukuisine viittauksineen tekee epäselväksi sen, mitä missäkin kohdassa on haluttu vaatia.

Kanteen vaatimuskohta 1

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on vaatinut kanteen ensimmäisessä vaatimuskohdassa vahvistettavaksi, että työnantajalla on työehtosopimuksen määräysten estämättä oikeus yksipuolisesti työnjohtovaltansa nojalla neuvoteltuaan kärkimiehen kanssa siirtää kärkimies ja/tai urakkatyöryhmän muut työntekijät tilapäisesti tai pysyvästi toiseen aikapalkkauksella tai urakkapalkkauksella tehtävään työkohteeseen.

Yleismääräys ei tarkoita sitä, että työnantajan työnjohto-oikeus olisi täysin rajaton. Päinvastoin, työehtosopimuksen määräyksillä on monin tavoin rajattu työnantajan yleistä työnjohto-oikeutta. Työnantaja on työehtosopimuksessa myynyt osan työnjohto-oikeudestaan. Työehtosopimuksen 5 § 1 kohta on työehtosopimuksen rajoituksille alisteinen. Työnantajan työjohto-oikeutta on myös tosiasiassa rajoitettu työehtosopimuksella. Mikäli työnantaja voisi työehtosopimuksen rajoituksista huolimatta työnjohto-oikeudellaan määrätä urakkatyöryhmän ja kärkimiehen siirtämisestä, tämä tarkoittaisi samalla koko työehtosopimuksen mitätöimistä.

Työnantajan siirtäessä yksipuolisen määräyksen perusteella kärkimiehen tai urakkatyöryhmän työntekijän toiseen aikapalkkauksella tai urakkapalkkauksella tehtävään työkohteeseen vastoin sitovaa työmaasopimusta, tarkoittaisi se kyseisen kärkimiehen ja työntekijän kohdalla palkkaperusteen muuttumista. Työehtosopimus ei salli työnantajan menettelevän tällä tavalla, eikä siihen edellä mainittu huomioon ottaen ole perusteita myöskään työnantajalle kuuluvan jonkinasteisen yleisen työnjohtovallan perusteella.

Työehtosopimuksen 8 § B 7.2.6 -kohdassa on määräys urakkatyöryhmästä. Kanteesta ei kuitenkaan ilmene, millä perusteella kantajan käsityksen mukaan kyseinen määräys oikeuttaa työnantajan yksipuolisesti siirtämään kärkimiehen tai muut työryhmän asentajat toiseen työkohteeseen. Tällaista oikeutta määräyksessä ei ole annettu. Päinvastoin, määräyksessä puhutaan muun muassa, että "työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kestäessä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Määräyksen mukaan työnantaja vastaa myös siitä, että työn kestäessä tehtävät muutokset eivät vaaranna urakkatyön sopimuksellista luonnetta eivätkä aiheuta aikatappiota urakkatyösuorituksiin." Nämä työehtosopimuksen nimenomaiset määräykset sopimisesta ja urakkatyön sopimuksellisesta luonteesta puhuvat voimakkaasti kanteessa väitetyn laajuisen työnjohto-oikeuden olemassaoloa vastaan.

Vuoden 1986-1989 työehtosopimuksen mukaan työnantajan piti neuvotella urakkatyöryhmän kokoonpanon muutoksista kärkimiehen kanssa kiireellisiä tapauksia lukuunottamatta. Työnantajalla oli siten tuon työehtosopimuksen mukaan oikeus neuvoteltuaan kärkimiehen kanssa päättää muutoksista. Työnantajan työnjohtovalta urakkatyöryhmän kokoonpanon muuttamisen osalta oli siten nimenomaisesti tunnustettu työehtosopimuksessa. Vuoden 1995-1996 työehtosopimuksessa työnantajan työnjohtovalta korostui entisestään. Kyseisen työehtosopimuksen mukaan työnantaja määritteli työryhmän kokoonpanon ja päätti siinä työn kestäessä suoritettavista muutoksista.

Vuoden 2000-2002 työehtosopimuksessa tapahtui muutos työnantajan työnjohtovallassa urakkatyöryhmän kokoonpanon muuttamisen osalta. Aikaisemmin työnantaja oli saanut päättää muutoksista, mutta työehtosopimuksen muutetun määräyksen myötä työnantajan päätösvalta poistui kokonaan ja tilalle tuli sopiminen. Työnantajan direktiovaltaa rajoitettiin työehtosopimuksella. Taustalla tässä oli se, että samaan aikaan lisättiin urakkatyöryhmän vastuuta urakan tuottavuudesta.

Työmaasopimuksen tärkeyttä ja arvokkuutta korostaa myös se, että mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen työehtosopimuksessa määriteltyjen aikarajojen puitteissa, liitot avustavat työmaasopimuksen tekemisessä. Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt ovat 23.5.2012 allekirjoittaneet sopimuksen, jossa kantaja on sitoutunut erottamaan jäsenyydestään sellaisen yrityksen, joka perusteettomasti jättää esittämättä työmaasopimusta urakkatyöryhmälle.

Työnantajalla on oikeus nimetä kärkimies, mutta ei oikeutta kärkimiehen vaihtamiseen yksipuolisella päätöksellä. Kärkimiehen vaihtaminen tarkoittaa urakkatyöryhmän kokoonpanon muuttamista, mikä kuuluu kärkimiehen kanssa sovittaviin asioihin. Kärkimiehen vaihtaminen on siten mahdollista vain sopimalla siitä kärkimiehen kanssa. Työnantajan työnjohto-oikeutta on työehtosopimuksen 8 § B 7.2.7 –kohdassa kärkimiehen nimeämisen osalta rajattu myös siten, että työnantaja ei saa nimetä kärkimieheksi muuta kuin yritykseen työsuhteessa olevan henkilön.

Työehtosopimuksen 8 § B 12.2 kohta koskee tilannetta, jossa työntekijä joutuu väliaikaisesti keskeyttämään urakan jossain toisessa työkohteessa suoritettavan työn tähden palaten takaisin työn valmistuttua urakkatyökohteeseen. Määräys koskee vain väliaikaista keskeyttämistä, ei pysyviä siirtymiä. Määräyksessä ei myöskään kerrota perusteita, joilla työntekijä väliaikaisesti keskeyttää urakan. Perusteet väliaikaiselle keskeyttämiselle on tyhjentävästi lueteltu työehtosopimuksen kohdassa 12.1. Määräyksen 12.2 mukaan keskeytykset ovat sopimuksenvaraisia, joten niiden osalta perusteita ei ole tyhjentävästi lueteltu työehtosopimuksessa.

Työmaasopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa eikä sitovan sopimuksen ylitse voi kävellä työnjohto-oikeuteen tai liikkeenjohtovaltaan vedoten.

Kanteen vaatimuskohta 2

Urakka voi päättyä myös työmaasopimuksella sovittujen töiden valmistumiseen, jolloin urakkaa ei tarvitse katkaista. Työehtosopimuksen määräys 10.2 ei anna työnantajalle oikeutta poistaa urakkatyöryhmän työntekijöitä työmaalta ja katkaista urakkaa.

Kanteen vaatimuskohta 3

Kanteesta ei ilmene, miten mainituista työehtosopimuksen määräyksistä ilmenee työryhmän velvollisuus sopia muutoksista työnantajan vaatimalla tavalla. Työehtosopimuksen 7.2.6 -kohdassa puhutaan siitä, että työnantaja sopii muutoksista kärkimiehen kanssa. Määräyksessä ei ole annettu työnantajalle yksipuolista oikeutta määrätä muutoksista eikä toisaalta myöskään asetettu kärkimiehelle sopimispakkoa tai suostumispakkoa työnantajan esittämiin muutoksiin. Sopiminen on toimintaa sopimukseen pääsemiseksi, mutta se ei välttämättä aina johda sopimuksen syntymiseen.

Työehtosopimuksen 7.1 kohdasta ilmenee, että molemmat osapuolet ovat velvollisia huolehtimaan urakkatyön edistymisestä ja siitä, ettei sen sopimuksellinen luonne vaarannu. Tästäkään määräyksestä ei ilmene eikä ole tulkittavissa, että työryhmä olisi velvollinen sopimaan muutoksista työmaasopimukseen. Työehtosopimuksen 7.2.6 -kohta velvoittaa työnantajaa huolehtimaan urakkatyön sopimuksellisesta luonteesta. Työnantajan on sovittava muutoksista kärkimiehen kanssa ja määräys asettaa työnantajalle myös velvoitteen siitä, etteivät kärkimiehen kanssa työn kestäessä sovittavat muutokset vaaranna urakkavoittoa.

Kanteen vaatimuskohta 4

Yleissopimuksen määräys on työsuhdeturvaa koskeva säädös, jolla on tarkoitus parantaa oman työvoiman työsuhdeturvaa. Määräys ei perusta työnantajalle oikeutta työmaasopimuksen purkamiseen ja tämän jälkeen työn tilaamiseen aliurakoitsijalta. Kun työmaasopimus on tehty, työnantaja ei voi ottaa aliurakoitsijaa tekemään urakkaa.

Kanteen vaatimuskohta 5

Urakka tulee sen päätyttyä laskea ja palkka maksaa. Viitatut määräykset eivät kuitenkaan oikeuta työnantajaa yksipuolisesti päättämään työmaasopimusta, jos kärkimies ei suostu sopimaan muutoksista urakkaan työnantajan vaatimalla tavalla.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Talotekniikkaliiton työehtosopimuksen muutosesitykset 29.11.1999 (sivu 6, kohta 4.1)

2. Sähköliiton esitys 8.12.1999 (sivu 10, 8.1)

3. Liittojen välillä yhteisesti sovittua 20.2.2000 (sivu 9, kohta 7.2.6)

4. Sähköliiton esitys 19.11.1997 (sivu 12, 8.1)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, yksikönpäällikkö, entinen neuvottelukunnan jäsen

Vastaajan henkilötodistelu

1. B, Sähköliiton entinen osastopäällikkö

2. C, neuvottelukunnan jäsen, entinen pääluottamusmies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Vastaaja on ensisijaisesti vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta, koska työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään kannevaatimuksia.

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun muassa työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat ja työehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat, kun kysymys on työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta ja siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen. Työtuomioistuin ei voi tutkia työsopimuslakiin perustuvaa vaatimusta.

Työtuomioistuin toteaa, että kannevaatimuksissa on vaadittu vahvistamaan työehtosopimuksen nimetyille määräyksille kanteessa yksilöity tulkinta ja asianosaiset ovat erimielisiä kyseisten määräysten sisällyksestä ja tulkinnasta. Kanne perustuu sähköistysalan työehtosopimukseen 2012 - 2014 ja työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen määräyksiin. Näistä syistä työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaisesti toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan kanteessa esitetyt vaatimukset.

Pääasian perustelut

Henkilötodistelu

Sen jälkeen kun työstä on tehty työmaasopimus, työnantajalla ei B:n mukaan ole myöskään oikeutta antaa sovittua työtä aliurakoitsijalle ilman uudelleen kärkimiehen kanssa sopimista. Urakka päättyy normaalisti kohteen valmistumiseen. Poikkeuksia ovat yrityksen konkurssi sekä ulkopuoliset syyt, kuten tilauksen katkaiseminen tilaajan toimesta, tulipalo tai luonnonmullistus. Työehtosopimuksen 8 b 10.2 kohdan nojalla työnantaja siis ei voi yksipuolisesti katkaista urakkaa.

Tämän asian taustalla oleva Consti Talotekniikan tapaus oli ensimmäinen näitä kysymyksiä koskeva riita. Työmaalla oli sovittu urakka, johon työnantajapuoli ja -liitto olivat sitoutuneet, ja yhtäkkiä työnantaja oli laittanut työntekijät pois työmaalta. Menettely oli täysin työehtosopimuksen vastaista. B ei ollut koskaan kuullut vastaavasta eikä lopputuloksessa ollut hänen mielestään järkeä.

Kärkimies jakaa työmaan työt asentajille. Työnantaja ei pysty yksipuolisesti määräämään asentajia työmaalle tai sieltä pois, vaan tästä on pakko sopia kärkimiehen kanssa. Tästä oli yhteisymmärrys neuvotteluosapuolten välillä työehtosopimusta laadittaessa. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut koskaan esillä, että työnantajan ei tarvitsisi noudattaa työmaasopimusta. Työehtosopimuksen "sopiminen" tarkoittaa sitä, että työnantaja ja työntekijät sopivat asiasta. Siitä on sovittava. Työnantaja ei voi osoittaa lisää työntekijöitä työmaalle sopimatta tästä kärkimiehen kanssa. Jos työmaalta vähennetään tai lisätään työntekijöitä esimerkiksi sairaus- tai vuosiloman vuoksi, siitä pitää sopia kärkimiehen kanssa. Kertaakaan aiemmin velvoitetta sopia kärkimiehen kanssa ei ollut kiistetty. Jos kärkimies sanoi, että työmaalle ei tule työntekijää, niin työntekijää ei tullut. Työmaa voidaan aloittaa varakärkimiehellä, joka otetaan ylimenokaudeksi. Tästä ei ole ollut ongelmia, vaan asioista on voitu sopia.

Neuvottelukunnan jäsen, entinen pääluottamusmies C on kertonut olleensa mukana liittotoiminnassa noin 1980 luvulta lukien ja olleensa neuvottelemassa vuoden 2002 työehtosopimusta. Sähköliiton tavoite neuvotteluissa oli, ettei työnantaja saisi yksipuolisesti määrätä työmaalla tehtävistä muutoksista. Sähköliiton alkuperäisessä ehdotuksessa sopijaosapuolena oli työryhmä, mutta työehtosopimukseen työryhmän tilalle tuli kärkimies. Työehtosopimukseen oli otettu tulos, joka ehdotuksen johdosta syntyi. Sopimisella tarkoitettiin, että asioista piti sopia. Sopia-sanan merkityksestä ei ollut missään vaiheessa erimielisyyttä koko moniportaisen neuvotteluprosessin kuluessa, vaan kaikki pitivät sen merkitystä selvänä. Teksti oli selkeä eikä sen merkitystä voinut muuksi muuttaa. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli oli lukenut ja tulkinnut asiaa samalla tavalla eikä riitatapauksia ollut tullut.

Työmaasopimuksista neuvoteltaessa lopputulokseen on aina päästy, vaikka neuvotteluissa oli joskus keskusteltu kiivaasti. Työvoimaa voidaan lisätä kärkimiehen kanssa yhdessä sopien. Työmailla tulee usein muutostilanteita. Asioista neuvotellaan niin kauan, että sopimukseen päästään.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Kannevaatimukset 1 ja 2

Kantaja on vaatinut kyseisissä työehtosopimuksen vaatimuskohdissa vahvistettavaksi, että työnantaja saa työehtosopimuksen määräysten estämättä neuvoteltuaan kärkimiehen kanssa yksipuolisesti määrätä urakkatyöryhmän työntekijöiden siirtämisestä toiseen työkohteeseen ja muista vaatimuskohdissa selostetuista muutoksista.

Työehtosopimuksen tulkinnan lähtökohtana on kirjallisen sopimusmääräyksen sanamuoto. Kantajan viittaamissa työehtosopimuksen määräyksissä käytetään nimenomaisesti sanaa "sopia". Esimerkiksi työehtosopimuksen 8 § B 7.2.6 kohdan mukaan työnantaja määrittelee työryhmän kokoonpanon ja sopii siinä työn kestäessä suoritettavista muutoksista kärkimiehen kanssa. Työehtosopimusten riidanalaisten määräysten sanamuotoa "sopii" on lähtökohtaisesti tulkittava yleiskielen mukaisessa merkityksessä, jonka mukaan asioista on päätettävä yhteisymmärryksessä. Sopiminen käsitteenä sisältää sopimusvapauden periaatteen ja sopimusvapaudella puolestaan tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa tahdonmuodostusta.

Sanamuoto voidaan sivuuttaa, jos sopimusmääräyksen tarkoitus on ollut toinen ja tekstissä on käytetty tarkoitukseen nähden virheellistä ilmaisua. Kantajalla on lähtökohtaisesti näyttötaakka siitä, että sopimuksen sisältö olisi toinen kuin sen sanamuodon osoittama.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että kannevaatimusten 1 kohdassa tarkoitetuista urakkatyöryhmän kokoonpanon muutoksista on työehtosopimuksen 8 § B 7.2.6 kohdan määräyksen nojalla sovittava kärkimiehen kanssa. Kanteen ensimmäinen vahvistusvaatimus on siten hylättävä.

Koska vaatimus hylätään, asiassa ei ole tarpeen enemmälti käsitellä kanteen toista vahvistusvaatimusta, joka koskee urakan katkaisemista työnantajan yksipuolisten toimenpiteiden jälkeen. Myös toinen vahvistusvaatimus on hylättävä.

Kannevaatimus 3

Kannevaatimus 3 koskee urakkatyöryhmän velvollisuutta sopia työmaasopimuksessa tarkoitettujen työtehtävien määrään tai laatuun vaikuttavista muutoksista urakan kuluessa. Vaatimusta on perusteltu työ- ja sopimusoikeudellisella lojaliteettivelvollisuudella sekä työehtosopimuksen 8 § B 7.1 ja 7.2.6 kohtien määräyksillä.

Työtuomioistuin toteaa, että sopimuspakko on työ- ja velvoiteoikeudessa poikkeuksellinen ilmiö, jonka perusteeksi tarvittaisiin hyvin selkeitä säännöksiä tai määräyksiä. Tällaista perustetta ei voida lukea tai johtaa vaatimuskohdassa viitatuista määräyksistä. Sen sijaan määräyksissä lausutaan yhteisistä toimenpiteistä, joilla huolehditaan urakkatyön edistymisestä. Kantaja ei ole osoittanut, että määräyksille olisi tarkoitettu tai vakiintunut sopimuspakon sisältävä merkitys. Siten työtuomioistuin katsoo, että määräyksissä on kysymys vapaaseen tahdonmuodostukseen perustuvista yhteisistä toimenpiteistä. Vahvistusvaatimus on tästä syystä hylättävä.

Kannevaatimus 4

Kannevaatimus 4 koskee työmaasopimuksessa sovittujen työsuoritusten tilaamista aliurakoitsijalta.

Sähköistysalan yleissopimuksen 6.4 kohdassa on tyhjentäväksi katsottavalla tavalla lueteltu ulkopuolisen työvoiman käytön edellytykset. Esillä olevaan vahvistusvaatimukseen liittyy lähinnä se edellytys, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on yrityksen toiminnan kannalta perusteltua työn ammattitaitovaatimuksiin liittyvästä syystä.

Mainitun edellytyksen tulkinta ja soveltaminen edellyttävät tapauskohtaisten olosuhteiden harkintaa. Vahvistusvaatimus ei kuitenkaan liity mihinkään konkreettiseen tapaukseen, vaan se on esitetty yleisellä tasolla. Ottamatta kantaa siihen, voidaanko töitä ylipäänsä antaa aliurakoitsijalle työmaasopimuksen solmimisen jälkeen, työtuomioistuin katsoo, ettei se voi antaa asiassa ratkaisua, joka jouduttaisiin tekemään tulevia olosuhteita koskevien oletusten varassa ja ennen kuin kantajan vahvistusintressi on käynyt lopulliseksi. Siten kannevaatimus tulee tässä vaiheessa hylätä ennenaikaisena (ks. myös TT 2010:83 ja TT 2012:44).

Kannevaatimus 5

Kantajan viimeinen, vaihtoehtoinen vaatimus koskee tilannetta, jossa urakkatyöryhmä on kieltäytynyt sopimasta vaatimuskohdassa 3 tarkoitetuista muutoksista. Tällöin työnantajalla olisi oikeus katkaista urakka lopullisesti työehtosopimuksen 8 § B 10.2 kohdan mukaisesti.

Mainitun määräyksen mukaan urakka on lopullisesti katkaistu, jos keskeytyksen jälkeen sama urakkaryhmä saman työnantajan palveluksessa ei voi jatkaa työtään. Määräyksestä ei ilmene, että työnantaja voisi yksipuolisesti katkaista työmaasopimuksella sovitun urakan, eikä työnantajapuolelta ole myöskään esitetty selvitystä, että määräykselle olisi tarkoitettu antaa tällainen sisältö. Sen sijaan todistaja B on kertonut, että urakan ennenaikainen katkeaminen voi johtua yrityksen konkurssista tai ulkopuolisesta syystä, kuten siitä, että tilaaja on katkaissut tilauksen. Tämä tulkinta on sopusoinnussa määräyksen sanamuodon kanssa ja vastaa myös työehtosopimuksen 8 B 7.2.6 kohdasta ilmenevää yleisperiaatetta, jonka mukaan työn kestäessä tehtävistä muutoksista sovitaan kärkimiehen kanssa. Näistä syistä esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Sähkötekniset työnantajat STTA ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikulut ovat määrältään riidattomat.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry velvoitetaan korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.670 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Rekola, Lindström, Ahokas ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.